Tarkalle säätiedolle kasvavaa kysyntää
2ho85ip
2ho85ip
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
OIKEUTTA<br />
TEKSTI: Julia Jeganova, työsuhdeneuvoja KUVA: Markku Haapaniemi<br />
Kilpailukieltosopimusta<br />
on harkittava huolella<br />
Sopimussakon avulla sopimuksen<br />
rikkonut osapuoli voidaan<br />
velvoittaa korvaamaan sovittu<br />
korvaussumma jo pelkän<br />
sopimusrikkomuksen perusteella.<br />
Suomalaisissa työsuhteissa sovellettava työsopimuslaki<br />
(TSL) on työntekijän hyväksi pakottavaa<br />
lainsäädäntöä. Hyvän tavan vastaista<br />
kilpailutekoa koskeva pykälä kieltää työntekijää<br />
tekemästä työtä tai harjoittaa toimintaa, joka<br />
ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa.<br />
Se velvoittaa työntekijää koko työsuhteen jatkumisen ajan,<br />
vaikka osapuolet eivät olisikaan sopineet työsuhteen aikana<br />
noudatettavasta kilpailukiellosta.<br />
Työsopimuslain velvoitteiden rikkominen saattaa johtaa<br />
työntekijän vahingonkorvausvelvollisuuteen, jonka aktualisoimisen<br />
vaatimuksena on katsottu olevan työntekijän toiminnan<br />
kautta aiheutunut vahinko työnantajalle. Ilman<br />
erillistä sopimusta työntekijällä ei ole työsuhteen<br />
päättymisen jälkeen velvollisuuksia työnantajaansa<br />
kohtaan työsopimuksen perusteella.<br />
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän<br />
kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen<br />
jälkeenkin. Sopimuskumppanit voivat solmia vapaamuotoisen<br />
sopimuksen samaan aikaan työsopimuksen<br />
kanssa tai vasta työsuhteen aikana.<br />
KILPAILUKIELTO POIKKEUKSELLINEN<br />
TSL:n kilpailukieltoa koskeva pykälä merkitsee poikkeusta<br />
perustuslaissa turvattuun oikeuteen hankkia<br />
toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai<br />
elinkeinolla. Tärkeästä lähtökohdasta ei pidä poiketa<br />
liian kevein perustein.<br />
Kilpailukieltosopimuksen solmiminen vaatii TSL:n mukaan<br />
erityisen painavaa syytä. Tarkastelussa huomioidaan<br />
kummankin osapuolen edut, työntekijän asema, tehtävät,<br />
työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksien suojan tarve<br />
sekä työntekijälle järjestettyjen erityisten koulutusten laatu.<br />
Ilman erityisen painavaa syytä tehtyä kilpailukieltosopimusta<br />
pidetään kokonaisuudessaan mitättömänä. Taval-<br />
lisen kilpailun rajoittaminen tai työntekijän hankkiman<br />
ammattitaidon käyttämisen estäminen eivät saa olla kilpailukieltosopimuksen<br />
ainoana tarkoituksena. Työnantajat<br />
käyttävät kuitenkin yleensä huomattavasti resursseja omien<br />
työntekijöidensä kouluttamiseen ja erityisosaamisen parantamiseen.<br />
32