Vaisalan mittalaitteille riittää <strong>kysyntää</strong>. Tarkat säätiedot pelastavat jopa ihmishenkiä. Kun sää ei ole small talkia TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Kimmo Brandt Christian Malino kaksoispolarisaatiotutkan keskusyksikön äärellä. Tutka havaitsee sadepisarat jopa 300 kilometrin etäisyydeltä. 22
Vaisalan huoltoinsinööri Christian Malino on tullut juuri työmatkalta Turkista. Seuraavalla viikolla hän on lähdössä Lähi-itään. – Asennan ja huollan säätutkia. Koulutan myös asiakkaiden henkilökuntaa tutkien käyttöön, hän kertoo. Malino esittelee ylpeänä hallissa rahtia odottavaa kaksoispolarisaatiotutkaa. – Tutka havaitsee sateen jopa 250– 300 kilometrin etäisyydeltä. Lisäksi se pystyy näkemään, onko kyse todellakin sadepisaroista, lumihiutaleista vai esimerkiksi hyönteisparvesta. Tarkat säätiedot pelastavat jopa ihmishenkiä. – Tropiikissa on erittäin tärkeää saada mahdollisimman varhain yksityiskohtaista tietoa lähestyvistä hirmumyrskyistä. Tämä auttaa esimerkiksi viranomaisia päättämään, missä järjestyksessä eri alueet evakuoidaan. TAISTELUA SAVUSUMUJA VASTAAN Johtaja Hannamari Jaakkola vastaa Vaisalan sääliiketoiminta-alueen meteorologiayksikön Kiinan toiminnoista. Vaisala on toimittanut ympäri Kiinaa sijaitseville sääasemille sääantureita. Jatkossa sen on tarkoitus toimittaa kiinalaisiin suurkaupunkeihin myös ilmanlaatuantureita, jotka keräävät tietoa ilmansaasteista. Mittalaitteita voidaan asentaa esimerkiksi lyhtypylväisiin ja rakennusten seiniin niin, että ne muodostavat tiheän verkon. – Laitteet keräävät tarkkaa dataa, joiden avulla voidaan ennustaa, miten saastetilanne kehittyy. Näin esimerkiksi liikennettä voidaan rajoittaa tarpeen mukaan. Vaisalan tuotteilla on merkitystä myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. – Eri laitteillamme on kerätty jo vuosikymmenten ajan tarkkoja ja luotettavia säätietoja. Tämä data auttaa osaltaan ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä ja sen etenemisen arvioimisessa, Jaakkola selittää. – Ilmastonmuutos lisää myös sään ääri-ilmiötä, esimerkiksi hirmumyrskyjä. Tämän takia tarkalle <strong>säätiedolle</strong> on tulevaisuudessa entistä enemmän <strong>kysyntää</strong>, Malino huomauttaa. VAISALA ON ENNÄTTÄNYT MARSIIN ASTI Maailman johtava ympäristönmittausratkaisujen tarjoaja on mukana monessa muussakin. Vaisala tuottaa tarkkoja säätietoja esimerkiksi lentokenttien, liikenteen sekä perinteisen meteorologian tarpeisiin. – Tarjoamme tuulivoimayhtiöille tietoa tuulioloista. Laitteitamme käytetään myös teollisuuden prosessien parantamisessa ja tuotteiden laadun parantamisessa, Jaakkola mainitsee muutamia esimerkkejä. Ovatpa mittalaitteet ehtineet osallistua avaruudenkin valloitukseen. Marsin pintaa tutkivassa Nasan Curiosity-mönkijässä käytetään Vaisalan paine- ja kosteusmittausteknologiaa. Yhtiön antureita oli äskettäin mukana myös esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Schiaparelli-moduulissa, joka tosin tuhoutui, kun se laskeutui Marsin kamaralle liian rajusti. SUOMALAISINSINÖÖRI PÄRJÄÄ Malino laskeskelee, että hän on ehtinyt kiertää kymmenen Vaisalan vuotensa aikana kaikki mantereet, Antarktista lukuun ottamatta. Kollegoita on toki käynyt sielläkin – ja pitkä merimatka kovassa aallokossa ottaa kuulemma miehistä ja naisista mittaa. – Hienointa työssäni on se, että olen päässyt paikkoihin, joissa ei muuten olisi tullut käytyä. Säätutkia asennetaan usein aika eksoottisiin ”Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiötä.” Multi-Weather-sääanturi mittaa lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta, sademäärää sekä tuulen suuntaa ja nopeutta. Taka-alalla käsikäyttöinen lämpötila- ja kosteusmittari teollisuusmittauksiin. kohteisiin, vaikkapa vuorille viidakon keskelle tai autiomaihin. Toisaalta, kun vuodessa tulee sata matkapäivää, niin osa matkustamisen romantiikasta on jo karissut. Suomalaisinsinööri pärjää maailmalla tilanteessa kuin tilanteessa. Myös esimerkiksi silloin, kun rajavirkailijoille pitää selittää, että mitä miehen mukana kulkevat oudot instrumentit oikein ovat. – Asiakkaiden kanssa kommunikointia helpottaa se, että yleensä hekin puhuvat ’insinööriä’. He ovat usein samalla aaltopituudella. Insinööriä puhutaan varsin yleisesti myös Vantaalla Vaisalan käytävillä ja työhuoneissa. Talossa on töissä reilut 900 ihmistä, joista 460 on joko insinöörejä tai diplomi-insinöörejä. Maailman laajuisesti Vaisala työllistää 1 600 henkeä. – Moninaisuutta luo esimerkiksi se, että toimimme niin monella eri alalla, Malino huomauttaa. KUUSSA EI TUULE Mutta miten Malino suhtautuisi siihen, jos tulevaisuudessa eteen tulisi työmatka vaikkapa Marsiin tai Kuuhun? Hän huomauttaa, että toisin kuin vaikkapa Haloo Helsinki -bändi väittää, niin kuussa ei tuule. Sadettakaan sinne ei ole ihan pian luvassa. Perhe tuskin pitäisi siitäkään, että isä lähtisi punaiselle planeetalle. – Marsissa on kyllä ilmakehä ja jopa pieniä tuulentuiverruksia. Mutta nämä säätutkat taitavat olla sinne vähän liian järeitä laitteita, Christian Malino naurahtaa. 23
Change language