90MIN_1_2018

KOTIKENTTÄ
Anton Matinlauri on hakenut oppia maailmalta
FYSIIKKAHARJOITTELU
OSANA JALKAPALLOA
Olen yrittänyt ajaa Suomessa sitä, ettei fysiikkaharjoittelua erotettaisi
futiksesta. Se on osa futiksen sisältöä, toteaa Anton Matinlauri.
Kun suomalaispelaaja siirtyy ulkomaille,
totuteltavaa usein
riittää. Parempitasoisessa sarjassa
joukkueharjoitusten
tempo on kovempi ja siihen tottuminen
vie oman aikansa.
Pelaaja-agentti Kalle Sormunen antoi
Urheilulehdelle viime vuoden lopulla
haastattelun, jossa ilmeni ulkomaalaisseurojen
olevan usein tyytymättömiä
nuoren suomalaispelaajan fysiikkaan.
– Kun nuoret pelaajamme käyvät ulkomaisissa
seuroissa testileireillä, ensimmäinen
palaute on yleensä heikko fysiikka,
mikä on ihan uskomatonta, Sormunen
päivitteli UL:lle.
Eikö suomalaispelaajien kroppa ole
fyysisesti valmis astetta tai useampaa kovempaan
haasteeseen? Ehkä joissain tapauksissa,
mutta kyse on muustakin.
Valtaosa alkaa elää kuin huippu-urheilija
vasta siirron jälkeen. Ennen kaikkea
palautumisesta, oikeanlaisen ravinnon ja
unen riittävästä määrästä on huolehdittava
vuorokauden ympäri.
– Moni pelaaja on haastatteluissa sanonut,
että on oppinut vasta ulkomailla
antamaan itsestään sata prosenttia harjoituksissa.
Jos puhutaan huippuseuroista,
ehkä se treenin sisältö ja vaatimustaso
on kovempi ja pelaajat joutuvat antamaan
jokaisen treenin sisällä enemmän,
HJK:n fysiikkavalmentaja Anton Matinlauri
pyörittelee.
”Suomessa ei loisteta missään”
Tutkimansa datan perusteella Matinlauri
sanoo suomalaisten jäävän jälkeen korkean
intensiteetin suorittamisessa eli esimerkiksi
lyhyissä spurteissa ja suunnanmuutoksissa.
Täksi kaudeksi HJK:hon
28 | 90MIN 1/2018
Espanjassa ja Yhdysvalloissa vietettyjen
työ- ja opiskeluvuosien jälkeen tullut Matinlauri
ei usko, että esimerkiksi voimatasot
olisivat suomalaisilla muita alhaisemmat.
– Espanjassakaan ei tehdä niin paljon
fysiikkaharjoittelua salilla. Enemmänkin
tässä pätee sellainen kokonaisvaltainen
taso ja kyky hyödyntää omaa kehoa oikein
tilanteen vaatimalla tavalla, La Liga
-seura Sevillassa työharjoittelussa yhden
kauden ajan ollut Matinlauri sanoo.
Maajoukkueuransa lopettamisesta alkuvuodesta
kertonut Perparim Hetemaj
on malliesimerkki siinä, miten kroppaa
voi käyttää hyväksi. Chievon kippari
on pienikokoinen, mutta ei jää silti isompien
jalkoihin.
Sevillan akatemiassa fysiikkaharjoittelu
oli usein sisällytetty harjoituksen sisältöön.
Sen jälkeen, kun saliharjoittelu
oli alkanut pelaajien ollessa iältään 15–16,
osa oheisfysiikan harjoittelu tuli kentältä,
osa salilta.
– Treenin sisällä tehtiin esimerkiksi
suunnanmuutoksia ja hyppyjä, joita pelaaja
tarvitsee myös ottelun sisällä. Lisäksi
treeneissä opetettiin oikeaoppista
kehon käyttöä erilaisissa tilanteissa, kuten
suojaamisessa, riistettäessä palloa tai
puolustettaessa, Matinlauri kertoo.
Fysiikka on kokonaisvaltainen käsite.
"15 minuutissakin
saa jo hyvin
aikaan, jos tietää
mitä tekee."
Se ei pidä sisällään vain painojen nostelemista
punttisalilla ja vatsalihasliikkeiden
tekemistä. Tietynlaiset jalkapallon perusominaisuudet,
kuten räjähtävyys, nopeus
ja koordinaatio ovat tärkeitä ja niitä voidaan
toteuttaa myös pelinomaisessa harjoittelussa.
Lyhyillä pienpeleillä voidaan
esimerkiksi kehittää maksimikestävyyttä.
Pidemmät palautusajat ja lyhyet, intensiiviset
suoritukset ovat sitä vasten tärkeitä
nopeusharjoittelussa.
– Suomessa ehkä treenataan usein liikaa
kestävyyden keskialueella (vauhtikestävyys),
ja sitä kautta mikään ominaisuus
ei kehity räjähtäväksi ja saadaan
diesel-pelaajia. Ollaan ihan ok kaikessa,
mutta ei loisteta missään, Matinlauri
heittää.
Oulunkyläläisessä Gnistanissa jalkapallon
pelaamisen nuorena aloittanut ja
sen jälkeen muun muassa yliopistosarjaa
Yhdysvalloissa tahkonnut Matinlauri haluaa
painottaa, että fysiikkaharjoittelu on
hänestä selkeä osa jalkapallon sisältöä.
– Olen yrittänyt ajaa Suomessa sitä, ettei
fysiikkaharjoittelua erotettaisi futiksesta.
Se on osa futiksen sisältöä, Matinlauri
kertoo ja painottaa samaan hengenvetoon,
että myös oheisharjoittelu on kehittymisen
kannalta tärkeää.
HJK:ssa salilla on talven aikana käyty
keskimäärin neljästi viikossa tekemässä
oheisharjoitteita. Matinlauri alleviivaa,
ettei treenin tarvitse välttämättä olla pitkä,
jotta hyödyn saa irti.
– 15 minuutissakin saa jo hyvin aikaan,
jos tietää mitä tekee.
Nuorena oman kehon painolla
Missä iässä fyysinen harjoittelu sitten
pitäisi aloittaa? Matinlaurin mukaan