90MIN_1_2018

KOTIKENTTÄ
mahdollisimman aikaisin, mutta painojen
kanssa tehtävien oheisharjoitteiden
kanssa täytyy olla varovainen. Kun painoja
aletaan lisätä, alan ammattilaisen täytyy
olla ensimmäiset kerrat vieressä.
– Ihan perus liiketaitoa, tekniikoita,
voimaharjoittelutekniikoita ja muita voi
aloittaa ihan hyvin tekemään jo nuorena
ihan kehonpainolla ja kepeillä tai tangolla,
Matinlauri painottaa.
– Uusimmat tutkimukset muun muassa
Avery Faigenbaumilta puoltavat jopa
sopivissa määrin tehtävää maksimivoimaharjoittelua
nuorena, ilman että sillä
olisi negatiivista vaikutusta kasvuun ja
parhaimmillaan se voi jopa suojata loukkaantumisilta.
Tässä kohtaa kuitenkin
kaikki muu pohjatyö tulee olla tehtynä,
suoritustekniikka kunnossa ja ammattilainen
valvomassa.
Kasvupyrähdyksen jälkeen voidaan alkaa
kehittyä enemmän lihasvoiman kasvuun.
Esimerkiksi leuanvedot ja vastaavat
liikkeet eivät ole haitallisia, sillä liikkuminen
on nuorille tärkeää. Kiipeileväthän
lapset puissa ja leikkipuistojen kiipeilytelineissäkin.
30 | 90MIN 1/2018
Yhteistyön toimittava
Suomessa on törmätty niihinkin tapauksiin,
joissa pelaajat palkkaavat henkilökohtaisia
valmentajia kehittämään jotain
tiettyä ominaisuuttaan. Erityisesti juoksuvalmennus
on ollut suosittua.
Ajatuksen tasolla yksityisvalmentajan
palkkaus ei ole Matinlaurin mielestä ongelma.
– Pulmana on enemmänkin toteutus,
jos ei tehdä yhteistyötä valmentajan
kanssa. Eli jos henkilökohtainen valmentaja
ei tiedä mitä seurassa tehdään ja menee
tekemään jotain kehittävää sellaisena
päivänä kun pelaajan pitäisi palautua,
siitä voi seurata vammoja, Matinlauri
sanoo.
– Pitää olla molemminpuolista tietoa,
mitä on tehty kauden aikana ja millaisia
ongelmakohtia on. Kauden aikana on paljon
riskejä, jos yhteistyö ei toimi.
Myös HJK:ssa parilla edustusjoukkueen
pelaajalla on henkilökohtainen valmentaja,
joihin Matinlauri on ollut yhteydessä.
Kommunikointi on tärkeää myös maajoukkueiden
kanssa. Matinlauri on jo puhunut
Palloliiton pelaajakehityspäällikön
Hannu Tihisen kanssa siitä, että seurojen
ja maajoukkuevalmennuksen välinen
keskustelu lisääntyisi. Näin voidaan mahdollisesti
välttää loukkaantumisia.
– Nuorten maajoukkueiden pitäisi olla
huomattavasti paremmassa yhteistyössä
seurojen kanssa, koska hyvin usein nuori
pelaaja loukkaantuu maajoukkuereissun
aikana tai palaa seuraan ylikuormittuneena,
koska rytmitys on eri. Siellä on saatettu
mennä liian kovaa eikä ole huomioitu
yhtään sitä seurayhteistyötä.
Athletic Traineriksi eli urheiluterapeutiksi
itsensä lukenut Matinlauri
on erikoistunut fysiikkavalmennukseen,
mutta käy tällä hetkellä Uefa
B -valmentajakoulutusta
pystyäkseen viemään
laji- ja valmennusosaamistaan
eteenpäin. Siten
hän pystyy entistä
paremmin
kommunikoimaan
valmennuksen
kanssa ja
miettimään
pelaajien kehittämistä
eri
harjoitteiden
kautta.
Lisää resursseja!
Fyysiseen valmennukseen
ei ole vielä panostettu
tarpeeksi Suomessa resurssipulan
takia. Vain muutamalta veikkausliigaseuralta
löytyy täysipäiväinen fysiikkavalmentaja.
Otetaan tähän hiukan vertailukohteita
maailmalta: Yhdysvaltojen pääsarjassa
MLS:ssä on palkattuna per joukkue keskimäärin
kolme fysioterapeuttia tai athletic
traineria ja 1-3 urheilutieteeteeseen
ja fyysiseen valmennukseen keskittyvää
henkilöä. Kun Matinlauri toimi fysiona
San Jose Earthquakesissa, joukkueessa
oli täysipäiväinen fysiikkavalmentaja,
kaksi täysipäivästä fysiota sekä kaksi täysipäiväistä
opinnoista vastikään valmistunutta
harjoittelijaa.
Matinlaurin mukaan Real Madridilla
on palkattuna oma fysioterapeutti jokaista
neljää pelaajaa kohden. Seura on määrännyt,
että heidän pitää olla pelaajan
käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa.
Matinlaurilla on ehdotus, joka saattaisi
auttaa suomalaisseuroja parantamaan
"Pulmana on
enemmänkin
toteutus, jos ei
tehdä yhteistyötä
valmentajan
kanssa."
toimintaa tärkeässä osa-alueessa.
– Toiveeni on, että yliopistoissa – esimerkiksi
Jyväskylässä – alettaisiin painottaa
enemmän joukkueurheilulajeja ja
tekemään sen kautta enemmän yhteistyötä
seurojen kanssa. Käsitykseni on, että
sisältö on ollut aika paljon
yksilöurheiluun pohjautuvaa.
Työharjoittelun
kautta voitaisiin
jalkautua
seuroihin,
kun seurojen
resurssit
eivät sitä
välttämättä
muuten
salli.
Seuroilla
olisi
hänen mielestään
hyvä
olla yksi päätoiminen
fysiikkavalmentaja,
joka
voisi opastaa opiskelijoita,
tarkkailla toimintaa
vieressä ja auttaa heitä
kehittymään.
– Systeemi Jenkeissä oli erittäin toimiva.
Senkin takia toivoisin, että minulla
olisi HJK:ssa ensi vuonna joku työharjoittelija.
Rovaniemen Palloseura keksi hyödyntää
fyysisessä valmennuksessa Lapin Urheiluopistoa.
Se on ollut oiva ratkaisu
niukoilla resursseilla operoivalle lappilaisseuralle.
Asiantuntijoiden puute seuroissa voi
pahimmillaan johtaa nuoren pelaajan
kohdalla loukkaantumiskierteeseen.
– Monella nuorella ei ole seurassaan
käytössä suoraan fysioterapeuttia. Kun
nuoruuden mukana tulee jotain vammoja,
niitä ei hoideta kunnolla, ja sitten
myöhemmässä vaiheessa tulee ongelmia.
Edellinen vamma on aina suurin seuraavan
riskin aiheuttaja, Matinlauri selventää.
28-vuotias Matinlauri on nuoresta iästään
huolimatta varsin kokenut alallaan.
Hän jakaa mahdollisuuksien mukaan
neuvoja myös ulkopuolisille sosiaalisessa
mediassa. Facebookiin on perustettu
Fysiikkaharjoittelu jalkapallossa -ryhmä,
jossa toiveena on, että alan ammattilaiset
jakavat tietoa siitä kiinnostuneille
ja keskustelevat aiheesta kuin aiheesta.
Näin ollen tieto tärkeästä aiheesta kulkee
eteenpäin.
– Mielestäni se on ihan hyvä askel, että
tietotaitoa saadaan lisättyä. Aika paljon
ihmisiä on puskenut sisään, Matinlauri
kertoo.