Ruutiset 3/2019

42. vuosikerta 3 - 2019
Runosmäen, Aurinkolaakson, Kiikun ja Pallin asukasleh
Mukana myös
palkintoristikkko
Kuva:
Sirkka Sipilä

Runosmäkeläisten oma
kangaskassi nyt myynnissä!
Tunnusta koseutua ja runosmäkeläisyyä
ja hanki Runosmäen oma ekologinen
kangaskassi.
10 €
Runosmäkiseura ry:n
hallitus 2019
Jorma Hellsten pj
Sauli Saarinen vrpj
Eila Hannula
Jyrki Hurme
Marianne Hurme
Anu Hörkkö
Mar Markula
Annukka Maunula
Sirkka Sipilä
Kauko Viitanen
Timo Vironmäki
Seuraa
Runosmäkiseuraa
myös Facebookissa!
Jäseneksi voit liiyä
käteväs Runosmäkiseuran
kosivuilla
www.runosmakiseura.fi
Ruuset 42. vuosikerta 3- 2019
JAKELUALUE Runosmäki, Aurinkolaakso, Kiikku, Palli
JULKAISIJA Runosmäkiseura ry, PL 705, 20361 TURKU
PÄÄTOIMITTAJA Jorma Hellsten
PAINOSMÄÄRÄ 5500 kpl ILMOITUKSET m.lentonen@gmail.com
tai jorma.a.hellsten@gmail.com
Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoiuu enintään ilmoitushintaan.

Puheenjohtajan mietteitä
Runosmäen nuorisotalo juhli 40-vuosta toimintaansa sunnuntaina 22. pvä syyskuuta. Juhla oli
mukava ja iloinen asukkaiden tapaaminen. 40-vuoa nuorisotalotoimintaa kertoo siitä, eä Runosmäki
alue onkin jo hyvässä keski-iässä. Täällä on asuu jo 50 vuoa ja vähän ylikin. Normaalishan
talot rakennetaan ja asukkaat muuavat ensin ja perässä tulevat palvelut. Niin täälläkin. Uskallan
kuitenkin ajatella, eä Runosmäki on varsin nuorekas 50 kymppinen. 40 kympin vaihe on ohiteu,
taloyhöt ovat panostaneet peruskorjauksiin ja julkisivujen korjauksiin.
Pihojen ja ympäristön vehreyteen ja siisteyteen on kiinnitey huomiota.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana Runosmäessä näkyvät varmas Turun kaupungin kaua
tulevat muutokset alkaen vanhan Runosmäen koulun purkamisesta ja jatkuen uuden monitoimitalon
rakentamisena ja sitä kaua vapautuvien nuorisotalon ja pureavien päiväkoen tonen
uudisrakentamisena. Todennäköistä on myös, eä Salen aukion kiinteistöt tullaan purkamaan ja
rakentamaan uudet talot lalle.
Uusi monitoimitalo on Runosmäen kannalta tärkeä ja kiirehdiävä hanke. Taloon on mahdollista
saada toimivat lat monille toiminnoille. Esimerkiksi kirjasto, joka nyt on väistöloissa nuorisotalossa,
saa monitoimitalosta nykyaikaiset lat. Samoin seurakunta, päiväkodit jne. Runosmäkiseura
on omalta osaltaan vaikuanut siihen, eä eri toimijat, myös järjestöt, saisivat toimintaansa nähden
riiävät lat. Kun neliöistä pyritään liikaa säästämään, säästetään väärässä paikassa.
Monitoimitalohankkeen eteenpäin menoon on vaikuanut oleellises myös seurakunnan mukaantulo.
Seurakunnan mukanaolo näyää toteutuvan kun Pallivahan seurakuntatalo on saanut
Kaupunkiympäristölautakunnassa purkupäätöksen. Tämä mahdollistaa seurakunnan tarvitsemien
lojen rakentamisen uuteen monitoimitaloon.
Runosmäkiseura on ikääntynyt muun Runosmäen mukana ja seuralle tulee 50 vuoa täyteen
vuonna 2022. Olemme käynnistäneet hankkeen Runosmäkiseuran historiikin kirjoiamiseksi.
Työ on alussa, aineiston, valokuvien keräämistä, ihmisten haastaeluja ja vastaavaa työtä ollaan
tekemässä. Vaikka teemme Runosmäkiseuran historiikkia,
se varmas tulee olemaan koko Runosmäen historia.
Miten alue on rakentunut, missä Runosmäkiseura on ollut
mukana ja niin edelleen. Historiakirja julkaistaan juhlavuonna
2022.
Runosmäkiseuran syksyn toiminnasta seuraavat tapahtumat
edoksi.
Yhteislaululaisuudet Vanhuskeskuksessa 6.10 ja 1.12.
klo 14 – 15 Sirpa Soundin tahdiamana.
Joulukonser ja joulupuuro Vanhuskeskuksessa
yhteistyössä Länsi-Maarian alueneuvoston kanssa
30.11.19
Runosmäkiseuran syyskokous 17.10.19 klo 18
Runosmäen Lämmön kokousloissa.
Syysterveisin
Jorma Hellstén
puheenjohtaja
3

Perinteinen
kahvikonsertti !
Runosmäen seurakuntasalissa sunnuntaina
13.lokakuuta 2019 klo 15.00
Muusikot:
* Juha-Pekka Vikman, viulu
* Rudolf Belis, piano ja laulu
K e v y t t ä k l a s s i s t a
ja upeita elokuva- ja viihdesävelmiä
koti- ja ulkomailta
Beatlesista muihin ikivihreisiin
sävelmiin!
Kahvi ja pullatarjoilu ja lapsille mehua ym.
Vapaa pääsy!
Tilaisuuden järjestää: Maarian seurakunta
4

Tanen housukauppareissu
Täs kerram mää näin Veteraaninpuistos yhren Tanen,
ku hän istus siäl lukemas joai aviisii.
- No, mitä sää olet touhunu, mää kysysi hänelt.
- Em pal miä, mut kävim mää eile tual keskustas ku vaimo käski, sanos Tane. Hän motko,
et sun kaik housus o kamalii krekkaloi, nii et men ostama uuret.
- No, kui kävi? Löysiks sää pöksyt ielles, mää kysysi.
- En löytäny. Hansast mää meinasi mennä niit pruuvama, mut toi keskusta o iham mylläy.
Torin kohral o kamala monu ja Börssi pureta. Nii et Eerikinkarul mää joutusi kävelemä semmost
fanerirännii pisi, mist enne mailmas viä mullikoit teurastamol. Et ei tuntunu mukavalt.
Ja sit kum mää pääsi Kop-kolmion kohral siit konkist ulos, nii siäl oli jalkakäytävil pitkim poikin
niit uussi sähköpotkulautoi ja pyäri kans. Niit joutus väistelemä senku kerkes. Klopit ajeliva
niil lauroil kuis sau kamala faar, vaik näkysivä niil vehkova ies fiiniks tekkentyny ihmiset
ja. Tommossi aparaaei ei olis tarvinnu alust alkkate tuara Turkku ollenka, ko tos käy viäl hulluste
jonkul vähä pia, protko Tane.
- Kun ei vaa keksiäis enemmän noit vehkei, niinku esimerkiks sähköpotkurollaaorei, virsusim
mää siihe välii. Täst murjasust Tane mulkkas pahaste munt.
- Mut vaik se Hansa on kans muuunu, nii löysim mää siält yhre vaatekaupa. Mut siäl oli enemmä
semmossi farkui, mist tromput oli polvien kohralt valmiiks kirvoteu, niit et semmoset
taitava olla vähän nuaremmil miäle. Täytyy mennä toisen kerran paremmal ajal ja oa vaimo
föli tuamariks, jatko Tane.
- Oleks sää funikulaarii jo käyny kaomas, mää uteli.
- Olem mää sitä hunteerannu, mut en o käyny viäl. Se o alvari ollu jumis, nii et mitä semmoses
sit o töllistelemist, meinas Tane.
- Mut mitä sul sit kuuluu? Onk sul viäl se koira, minkä
kans mää olen nähny sun tual meäs kulkeva, kysys
Tane.
- Om mul koira, sanosim mää. Me päästä sinne poluil
helposte, ku se meä o he än toisel pual. Siäl metäs
om meil mukava olla, ko ei ol paljo miä firinä. Ja on
siäl marjojaki, ketä niit noukkii. Vaik kyl meil Runosmäes
mist tahas o aika lyhyt matka meään tai puistoihi.
Tääl o pururatoi ja Mustalampi ja Pirunpelto
ja Pomponrahka ja tämä puisto ja vaik mitä, jos vaa
tykkää mennä.
- Nii o, myänsi Tane. Mut kyl jostain paikoist tonmait
jouruta varmast vähän nipistämä.Ku uussi asuntoi
tarvitaan ja, eei tämä kylä vallan näivety.
Täst asiast mää olen juur samaa miält.
Tarkaste tars päääjien asiat punnita ja funteerata.
Markulam Mara
5

Murtteel runo
Ajaelin mureel kirjoaa runo,
mua mist mää sen oikke puno.
Jos ei aukkekka toi runosuani,
tai on iha hullumaine toi juani.
Jos mää kirjoaisi toisis ihmisist joa,
nii kyl ne varmaste nokkiis oaa.
Mää kirjota iha iestäni vaan,
makkiammat naurut toisilt saa.
Mullekki on tullu aika pal tota ikkä,
eikä hetkaut enää oikke asiat mikkää.
Toi eläkekki on mull aika piäni,
mut ko se tulee on oikke hyvä miäli.
Täytyy vaa semmotos elä ja toimi,
et eurot riiä ja muutenki olis voimii.
Yässet ko nukkuu oikke syväst,
aamul ko nousee on kaik iha hyväst.
Runosmäkiläisten joukko kyl on oikke iso,
mut ko jäseni on niin vähä, se riso.
Se on kivaa ko pääsin tähän hallitukseen
mukka,
muute seki aika olis menny iha hukka.
Sit on viäl tämä Mustalmmen juu,
näkee suihku ja mont tuu.
Kaunist on koko luanto ja kaik muu
hymyy koko naama ja suu.
Sirkka Sipilä
7

Kärsämäen hautausmaa
ja kappeli
Kärsämäen hautausmaa kätkeytyy hyvin puiden taakse ohikulkijan katseilta. Vahdonetä autolla
ajava tuskin hahmoaa sivuvilkaisullaan, eä vieressä on Turun toiseksi suurin, lähes yhdeksän
hehtaarin hautausmaa-alue, johon kuuluu monia ajatuksia herääviä osia.
Hautausmaa on vihiy käyöön
syksyllä v. 1913. Alue kuului silloin
itsenäiseen laajaan Maarian pitäjään.
Maarian seurakunnan käytössä tuolloin
oleva hautausmaa oli Maarian
kirkosta muutaman sadan metrin
päässä oleva “uusi hautausmaa”. Se
tunnetaan nykyään Maarian keskisenä
hautausmaana. Siellä alkoi
olla 1900-luvun alussa puutea
hautapaikoista. Sen laajentaminen
osoiautui käytännössä hankalaksi
ja kalliiksi. Oli etsiävä paikkaa
uudelle hautausmaalle. Sellainen
Kärsämäen hautausmaan v. 1980 valmistunut kappeli
löytyi Kärsämäestä Ruskon pitäjään
menevän maanen varresta. Noin
puolentoista hehtaarin hautausmaa ja siellä oleva pieni kappeli täyvät hyvin tarpeet 1960-luvulle
saakka. Maarian seurakunta liitein v. 1954 Turun yhteistalousseurakunin. Maarian seurakunta
teki 1960-luvulla useita esityksiä Turun ev.lut. seurakunnille Kärsämäen hautausmaan laajentamiseksi.
Kappelin sisääntulon viehättävässä esipihassa
on soliseva suihkukaivo
8
Kärsämäen hautausmaata laajennein 1970-luvulla.
Laajennus kytkeytyi kahden suuren lähiön,
Runosmäen ja Varissuon, rakentamiseen. Noin
kilometrin etäisyydelle hautausmaasta nousi
nopeas 10 000 asukkaan Runosmäki. Turun
kaupunki ja Turun seurakunnat solmivat vähän
myöhemmin Varissuon alueesta maanvaihtoja
asemakaavoitussopimuksen. Maanvaihdon
yhteydessä kaupunki luovu seurakunnille
muun muassa 2,3 hehtaaria hautausmaa-alue-
a. Kun tämä ja muut myöhemmät hankinnat
oli liitey vanhaan Kärsämäen hautausmaahan,
hautausmaa saavu nykyisen kokonsa. Laajennusosa
vihiin hautausmaakäytöön v. 1979.
Turun seurakunen pääävissä elimissä nähin
laajenneu Kärsämäen hautausmaa Turun pohjoisosien
hautausmaana, jota kehitetään rinnan
Uudenmaanen varrella olevan Turun
keskushautausmaan kanssa.

Kain Tapperin veistos “Saattue” hallitsee
kappelin alttarialuetta.
Kuvassa alttari on valmisteltu jumalanpalvelusta varten
Siksi hautausmaalle oli rakenneava
uusi tarpeita vastaava kappeli. Kappeli
valmistui v. 1980. Hautaustapojen
hiljainen muutos näkyy kappelin
lähellä olevassa muistolehdossa.
Tiemestarinkadun puoleisen porn
vieressä oleva pensasaidalla erotettu
osa heijastelee 2000-luvun maahanmuuoa.
Se on muotoutumassa
omaksi alueekseen Kärsämäen
hautausmaassa.
Kärsämäen kappelin on suunnitellut
arkkiteh Heikki Sarainmaa.
Sen keskus on noin sadan hengen
kappelisali, joka on valoisa ja kaunis.
Aikanaan valiu rakennustapa
ja materiaalit ovat kestäneet hyvin
vuosikymmenien tyylisuunen
vaihtelut. Kappeliin tullaan sisään osiain katetun esipihan kaua. Siellä tulijan oavat vastaan
kukat ja muut istutukset sekä soliseva vesi. Kappelin alarialueella on käytey Tervolasta
louhiua Lapin marmoria. Penkkien ja katon laajat puupinnat syventävät hiotun marmorin
elävän tuntuisia kuvioita.
Alariseinälle lain teos taiteilija Kain Tapperilta.
Se asennein paikalleen kesällä 1981. Muutaman
viikon kuluua teos pakain näyelymatkalle.
Kain Tapper oli valiu Helsingin juhlaviikkojen
v. 1981 Vuoden taitelijaksi. Teos oli mukana juhlaviikkojen
Kain Tapperin teosten näyelyssä Helsingissä.
Näyely kiersi sen jälkeen vielä Turussa
ja Jyväskylässä. Teos on neliosainen kokonaisuus,
joka on puuta. Veistokselle tekijä on antanut nimen
“Saaue”. Kain Tapper on itse vain muutamin
yleisin sanoin kuvannut teostaan. Tekijän mukaan
teos “ei ole synkkä mua vakava”. Ehkä se pitää
katsojan silmien edessä lähtötapahtuman tunnelmaa,
jonka kukin kokee omalla tavallaan ja ainutkertaises.
Kappeli on avoinna hautajaisia varten viitenä
päivänä viikossa, istaista lauantaihin. Vuosiain
kappeliin kokoontuu noin 130 kertaa omaisten ja
ystävien joukko saaamaan läheistään haudan
lepoon.
Hautausmaan vanhassa osassa on säilynyt
joitakin hautoja vuosilta 1913 - 1914
jatkuu seuraavalla sivulla
9

Kärsämäen kappeli on saanut uudet tehtävän, kun
Pallivahan seurakuntakeskus joutui käyökieltoon.
Kappelissa on nyt joka sunnuntai kello 11 Maarian
seurakunnan messu eli jumalanpalvelus, johon kuuluu
ehtoollisen vieo. Kappeli soveltuu hyvin myös
jumalanpalveluksiin. Sen vieressä on kellotorni, jonka
kirkonkellojen ääni kantaa sopivalla ilmalla mäntyjen
keskeltä Runosmäkeen saakka. Kappelisalissa on urut
ja flyygeli. Avoin kirkkosali ja alarialue tukevat nykyistä
pyrkimystä vuorovaikutukseen jumalanpalveluksessa.
Sama yhteyden tavoite on jumalanpalveluksen
päätyyä olevalla kirkkokahvihetkellä.
Kärsämäen hautausmaa ja sen kappeli ovat 10
- 15 minuun kävelymatkan päässä Runosmäestä.
Polkupyöräilijälle on turvallinen kevyen liikenteen
väylä Vahdonen vieressä. Autoilijalle on laajat parkkialueet
hautausmaan aidan kupeessa.
Kauko Viitanen
Maariassa asunut Valentin Annala
oli sosialidemokraattisen puolueen
kansanedustaja 1909 - 1918 sekä 1924
- 1926 kuolemaansa saakka. Hän kuoli
kesken vaalikauden ja hänet on haudattu
Kärsämäen hautausmaan vanhaan osaan
10

Historian havinaa
nuorisotalolla
Runosmäen nuorisotalo vie 40-vuossyntymäpäiviään
Runosmäen nuorisotalo täy 40 vuoa, ja merkkipäivää juhlistein 22.9 sunnuntaina.
Syntymäpäiväohjelmaan kuuluivat perheen pienimmille suunnau
Mimin & Kukun esitys sekä pomppulinna, ja pihan puolella ollut tankofus.
Syntymäpäiviin kuului luonnollises
kakkutarjoilu, ja tarjou kakku
maistuikin hyvin kaikille kävijöille.
Koko tapahtuman ajan osallistujilla oli
mahdollisuus voiaa lippuja leffateatteriin
Runos-bollen pelissä.
Tapahtuma huipentui hämmästyttävään
mentalis Pete Poskiparran
esitykseen nuorisotalon puolella.
Nuorisotalon seinälle oli koouna
nuorisotalon historiaa aina 1970
-luvulta tähän päivään as lehleikkeiden ja kuvien muodossa. Mukana synäreissä olivat myös
nuorten pelitoimintaa järjestävä Turku Game Academy, sekä Runosmäen kirjasto, joka vie samalla
avajaisiaan väistöloissa.
Syntymäpäivään osallistui runsaas ihmisiä, ja kävijöistä löytyi kaikenikäisiä.
Osallistujien kirjo kuvas hyvin nuorisotalon laajaa käyäjäkuntaa; osallistujien
joukossa oli niin nuorisotalon nykyisiä kuin ensiäkin kävijöitä, sekä nuorisotalon yhteistyökumppaneita
ja muita paikallisia.
Nuorisotalon syntymäpäivien
ohella väistöloihin muuanut
Runosmäen kirjasto vie samalla
avajaisiaan. Kirjaston puolella osallistujilla
oli mahdollisuus osallistua
pinssien tekemiseen pinssityöpajalla,
askarteluun tai lautapelien
pelaamiseen.
Tapahtuma toteutein nuorisotalon
ja kirjaston yhteistyönä, joka
on samalla askel koh yhteistä tulevaisuua
tulevassa Runosmäen
monitoimitalossa.
Juhlista kiiäen,
Nuorisotalon ja kirjaston väki
11

Uusi huoltomies vaihtoi
keittiöstä ulkotöihin
Mikko Hakala on viiä vaille valmis kiinteistönhoitaja ja monille Runosmäen Lämmön
taloyhöille jo tuu kasvo. Hakala on tehnyt parikymmentä vuoa töitä kokkina
suurtalousesimiehen koulutuksella, missä työt tehdään usein sekunaikataululla.
Nyt käsissä ovat isommat työkalut.
– Halusin lähteä ihan muulle alalle välillä, tehdä vähän liikkuvampaa työtä, jossa pääsee ulkoilmaan.
Tämä on vaihtelevampaa, saa olla ihmisten kanssa enemmän tekemisissä. Ajaelin, eä tämä on
mun juu.
Hakala koki, eä oli oikea hetki lähteä koh uua. Aiempi työelämä tuli päätökseen, vaikka ammataito
on toki tallella. Hakala teki parikymmentä vuoa kokin töitä lastenkodissa, missä vastasi keit-
ötoiminnasta, teki laukset, ruokalistat ja ruuat.
– Huoltomiehenä pystyy paremmin itse suunnielemaan päivää, tässä voi laiaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Täällä on anneu myös paljon vastuuta.
Syyskuussa Hakalalla on menossa viimeinen työssäoppimisjakso. Turun Ammaopistosääössä
(TAO) Hakalan opinnot ovat loppuvaiheessa, periaaeessa hän on ammanäyöjä vaille valmis.
Kiinteistönhoitajaksi valmistutaan kolmivuosessa koulutuksessa, mua Hakala on käynyt lukion ja
saa opinnot suoriteua parissa
vuodessa.
Työ vaihtelee sään ja
vuodenajan mukaan
Hakala kertoo, eä huoltomiehen
tehtäviin kuuluvat kaikki
mahdolliset ulkotyöt: nurmikoiden
ajelut sekä sepelin, lehen,
lumen ja hiekan poisto. Koneita
käytetään myös paljon, kun
esimerkiksi kuljetetaan hiekkaa
ja siirrellään tavaroita. Sisätöihin
kuuluvat pienet korjaukset,
kuten ovien, lukkojen, ovipumppujen
ja saranoiden korjaukset.
Samoin hanojen, vessojen ja
suihkujen pienet korjaustyöt
sekä viemäriavaukset.
Asukas Juhani Laitervo vinkkaa Mikko Hakalalle siitä, mikä on
heidän taloyhtiönsä vanha käytäntö saunavuorolistojen suhteen.
Osa huoltomiehen työtä on tehdä kierros taloyhtiöissä ja samalla
ehtii jutella muutaman sanan asukkaiden kanssa.
–Tehtävät on käyty läpi myös koulussa ja juuri näistä tehdään näyökokeet, mua käytännössä oppii
parhaiten.
12

Periaaeessa huoltomiehelle kuuluvat kaikki työt, mihin ei tarvita sähkömiehen tai putkimiehen
ammataitoa. Myös liputuspäivät ovat tulleet tutuiksi. Huoltomies jakaa myös huoltoyhöstä tulevan
posn, laskut ja saunalistat. Työn ohella Hakala on oppinut tuntemaan taloyhöiden ihmisiä.
Heidän kanssaan on mukava jutella, se on osa työtä. Asukkaillakin voi olla joku juu, mikä tarvitsee
huoltoa, mistä voi tulla heiltä vinkkejä, eä joku ovi tarvitsee rasvausta.
– Minulla on seitsemän taloyhötä vastuulla. Se on aika paljon, mua toisaalta ihan kohtuullinen
määrä. Runosmäen alueella on kätevää, eä työssä pystyy liikkumaan polkupyörällä tai kävellen.
Työt tulevat näppäräs sovelluksella suoraan puhelimeen. Hakala näyää kännykän näytöllä teksä,
johon on lyhyes kirjau tehtävä, paikka ja sen sisältö. Kiireelliset asiat soitetaan toimistolta.
Hakala katsoo järjestyksen sen mukaan, mikä asia on akuutein. Kun työ on tehty, kirjataan, mitä on
tehty ja kuitataan valmiiksi. Aina saa myös apua, jos on joku juu, missä tarvitsee.
– Täällä on hyvä porukka, Hakala sanoo.
Vapaalla
siirtolapuutarhaan
Hakala itse harrastaa vapaa-ajalla siirtolapuutarhamökkeilyä.
– Siitä se kipinä vähän lähkin tähän hommaan, kun
tykkään siellä häärätä. Se on sellaista työtä, jossa pystyy
tekemään itse kaikkea ja tekemään myös ratkaisuja.
Kuten tässäkin työssä, pystyy käyämään omaa
maalaisjärkeään, harvoin asioihin on suoria vastauksia.
Täytyy soveltaa niitä taitoja, mitä on ollut, etsiä
välillä etoa ja ohjeita kännykästä ja googlesta. Jos
on joku vieras vessanpyy, niin etsii vaikka sen räjäytyskuvan,
eli havainnekuvan, mikä osa siinä menee
mihinkin.
Parasta työssä on vaihtelevuus, työhön ja sen suunnitteluun
pystyy itse vaikuamaan ja saa olla ulkona.
– Kunto pysyy hyvänä, kun tuolla menee, tulee paljon
askelia ja pyöräilyä päivässä. Päivät menevät nopeas,
kun on töitä, Hakala kertoo.
– Olen täsmällinen, jos sovitaan joku asia, pidän siitä
kiinni. Tässä täytyy olla rauhallinen, asiat kyllä järjestyvät.
– On todella kiva päästä ulos hommiin
ja työ on vaihtelevaa, tuore huoltomies
ja alanvaihtaja Mikko Hakala kertoo.
13

Näe ja näy syksyn liikenteessä
Viime vuoden syksy on jäänyt mieleen säiden puolesta tavallistakin synkempänä. Silloin matalapaineet
seurasivat toisiaan, ja aurinkoisia päiviä oli harvassa. Märkä asval imi useimmiten senkin
vähäisen valon, jota oli tarjolla. Tästä huolimaa Runosmäen raiteilla liikkui paljon polkupyöräilijöitä
ilman valoja ja jalankulkijoita ilman heijasmia. Näiden puueiden vuoksi syntyi myös useita
vaaralanteita.
Jalankulkijoiden onneomuuksista valtaosa syntyy pimeään aikaan loka- tammikuussa. Liikenneturvan
tekemien seurantojen mukaan vajaa puolet suomalaisista jalankulkijoista on varustautunut
heijasmilla liikkuessaan pimeässä. Mua vain runsas kolmannes pimeällä liikkuvista
käyää aina heijasnta. Kun kysyin syytä käyämäömyyteen, listan kärkeen nousi unohdus.
Kenätesssä on osoiteu, eä autoilija näkee heijasmella varustautuneen jalankulkijan jopa 7
kertaa paremmin kuin hänet, joka liikkuu ilman heijasnta. Kyse on siis todella merkiävästä turvallisuua
lisäävästä välineestä, jonka hinta tuskin on hankinnan este. Heijasnliivit näkyvät vieläkin
paremmin. Näin syysiltojen pimentyessä olisi syytä tehdä päivitys, eä ulkoiluvaaeista löytyy
heijasmet. Vanhempien tulee tarkastaa, eä lasten vaatetus on kunnossa, ja eä lapset myös
käyävät heijasmilla varusteuja
ulkoiluasuja. Myös koirat pitää
varustaa liikenteessä heijasmin tai
heijasnliivein. Koiran havaitseminen
pimeässä on usein ihmistäkin
vaikeampaa.
Jos jalankulkijat käyävät laiskan
puoleises heijasmia, yhtä
heikos polkupyöräilijät käyävät
pimeässä valaisimia. Pyöräilijöistä
joka toinen polkee Liikenneturvan
selvitysten mukaan pimeänä.
Polkupyöräilijät perustelevat usein
pyöriensä valojen puutea sillä,
eä he käyävät valaistuja teitä tai
katuja. Mua se, eä itse näkee
polkea, ei merkitse sitä, eä muut
ellä liikkujat huomaisivat valottoman
polkupyörän. Pyörissä on hyvä olla ajovalon lisäksi myös taakse osoiava punainen valo,
mua vähintään heijasn. Polkupyöriin sopivien valojen valikoima on nykyisin runsas. Valot ovat
tehokkaita, mua kuluavat sil vähän virtaa. Syysiltojen pimetessä yhä varhemmin iltapäivisin,
kannaaisi polkupyörän valo oaa mukaan jo aamusta. Vanhempien tulee varmistaa, eä lasten
pyörissä valot ja heijasmet ovat kunnossa, ja eä lapset myös käyävät polkupyöriensä valoja.
Jalankulku ja pyöräily ovat oikein suositeltavia liikkumismuotoja. Liikutaan siis mahdollisimman paljon
raiissa ilmassa, jos vain kunto sen sallii. Mua tehdään pyöräilystä ja jalankulusta vielä vähän
turvallisempia laiamalla valaisimet kuntoon ja heijasmet heilumaan. Toivotan hyvää ja turvallista
syksyä Runosmäen asukkaille!
14
Mar Markula
Runosmäkiseuran sihteeri

Tunnelmia kevään
tapahtumista Runosmäessä
Toukokuun 12. päivänä vietein äienpäivää.
Äitejä ja isoäitejä kunnioitein koristelemalla
Piiparinpolun kirjaston edustan puita, tällä kertaa
neulegraffitein.
Runosmäkipäivää edeltänyt metsäkirkko Mustalammella
tavoi noin 120 osallistujaa. Pastori
Saara Palmunen pi luontoaiheisen saarnan ja
kanori Virpi Vähäpassi soi pääeeksi vielä
keväisiä sävelmiä.
Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen toi
tervehdyksensä toukokuun lopulla vieteyyn
Runosmäkipäivään.
Monet järjestöt ja yritykset esiäytyivät ja
tavaavissa oli myös kansanedustajia ja valtuuteuja.
5-vuoas Pauli rohkeni siliää Hali-koira Pikku-Veikkaa.
Puffesta voi ostaa vohveleita ja makkaraa.
Arpajaisten päävoio osui Rauno Saloselle.
Suomi 100 -tapahtumia tukeneet toimijat saivat muistoksi kunniakirjan.
Krisina Hellstén
15

Muistimessut Runosmäen
vanhuskeskuksessa
Runosmäen vanhuskeskus järjes asukkailleen käynnissä olevan muisviikon kunniaksi
ensimmäistä kertaa muismessut 18.9.
Iltapäivän ohjelmaan kuului erilaisten muisa akvoivien tehtävien ja toiminnan ohella mm. mahdollisuus
tutustua Zora-roboin. Zoran kanssa pääsi pelaamaan mm. kivi, paperi, sakset -peliä.
Vanhukset ilahtuivat myös Zoran vetämistä jumppahetkistä. Kädet ja jalatkin liikkuivat ilmassa uhaan
Zoran mallin mukaan.
- En mää tommosen pikkuukon
kanssa ennen ole
jumpannutkaan, yksi asukkaista
totesi.
Myös Motoles liikuntalaaoja testail-
in ahkeras niin muis- kuin tasapainoharjoielun
tukena. Muutakin
teknologiaa oli esillä – esimerkiksi
Memoera-pelistä löytyy erilaisia
pelejä ja harjoieita muissairaille.
Erityises sanahaku-peliä kokeilin
useamman kerran.
16

Asukkaille oli tarjolla myös rentoutusta:
haroiden ja pään hierontaa.
Muisviikkoa vietetään vuosittain
Maailman Alzheimer-päivän
(21.9.) yhteydessä - tänä vuonna
viikolla 38. Muisviikkoa on
vietey 2000-luvun alusta lähtien.
Viikon aikana muistutetaan
muissairaiden ja heidän läheistensä
oikeudesta hyvään ja
omannäköiseen elämään. Muis-
liio haastaa kaikki tekemään
viikon aikana muisystävällisiä
tekoja ja tulemaan mukaan
muiskummeiksi:
www.muiskummit.fi
Lisäksi Runosmäen vanhuskeskuksessa
esillä olevat vanhat esineet, puvut ja
laukut toivat muistoja mieleen. Pöyen
ääressä oli melkein ruuhkaa
- niin innokkaas niihin tutustuin.
Bevita Eye Pro
silmätipat
Uutuus kuivasilmäisyyden hoitoon
10 ml pullo
(norm. 19,01)
20 kpl pipetit
(norm. 17,85)
Friskinkatu 4, 20360 Turku
puh. 044 242 8877
www.runosmaenapteekki.fi
Tarjous voimassa lokakuun loppuun asti
tai niin kauan kuin tavaraa riittää
17

Loppukesän kävelyretket
Runosmäessä
Runosmäkeen elo-syyskuussa suuntautuneiden
kävelytreffien kohteina olivat Mustalampi, metsäkirkko
ja Parolanpuiston vesitorni. Oppaana
toimi Krisina Hellstenin lisäksi tällä kertaa berninpaimenkoira
Hilma. Osallistujia kahdella kävelykerralla
oli yhteensä 90.
Kävelylle lähdein Runosmäen Lämmön pihalta.
Matkalla ihailin tutustumiskohteiden lisäksi Runosmäen
kaunista luontoa, mm. erikoista appelsiinin
muotoista männyn latvusta. Kävelyn pääeeksi
nauin Lämmön toimistolla kahvit ja katsoin video veden yli 100 km matkasta Kokemäenjoesta Virttaankankaalle
ja Saramäen vesisäiliön kaua edelleen turkulaisiin koteihin.
Kävelytreffeillä poiketaan paikoissa, joissa ei ehkä muuten tule käytyä.
Samalla tulee lähdeyä ulos tapaamaan muita ikäihmisiä, kertovat projek-
koordinaaori Helena Norokallio ja Hali-Koira -yrityksen yriäjä Maarit
Haapasaari.
Kävelytreffit jatkuvat ja niissä tutustutaan moniin mielenkiintoisiin
kohteisiin. Lisäetoja: puh. 044-082 0213/Helena Norokallio tai
050-344 2881/Maarit Haapasaari.
Mustalampi on suosiu virkistyskohde ja lammen kunto ja siisteys ovat
erityisen tärkeitä Runosmäen asukkaille. Mustalampi sijaitsee Piiparinpolun
varrella Nänummen ja Runosmäen välissä olevan metsän sekä
Runosmäkeä reunustavien kerrostalojen välissä.
Mustalampi on alun perin luonnonlainen, suomainen metsälampi. Alueen
rappeutuminen ja roskaantuminen sai 1980-luvun alussa useat tahot
liikkeelle. Kunnostustyöt saain käynnisteyä jo vuoden 1984 aikana. Lampi puhdistein ja siihen
rakennein vesijärjestelmä.
Myös ympäristöä siisin.
Lammen veden korkeus vaihtelee vesijärjestelmästä
huolimaa ja joskus se on
lähes kuiva. Suurimman osan ajasta Mustalampi
ja sen rannat penkkeineen ovat
kuitenkin viihtyisä keidas, jossa voi naua
luonnon kauneudesta.
Parolanpuiston vesitorni on rakenneu
vuonna 1981. Muodoltaan vesitorni on sienimäinen.
Vesitornilla on korkeua 43 metriä
(90,5 m merenpinnasta) ja sen vesilavuus
on 6 550 kuuometriä. Se on rakenneu kaupungin omana työnä. Tornin varsi on valeu erikoisliukuvalumenetelmällä,
jolla on tehty Suomessa vain kolme muuta vesitornia, Paraisille, Kaarinaan ja Nakkilaan.
18
Parikymmentä metriä puiden latvojen yläpuolelle yltävän tornin varsi levenee ylöspäin, samoin
jalan seinämäpaksuus kasvaa. Tornin säiliö on lämpöeristämätön. Vesitornia suunniteltaessa oli
mielessä myös näkötornin saaminen vesitorniin, mua Turun lentoaseman läheisyys es sen.

Toimisto avoinna
ma 9.00–17.00
ti–to 9.00–16.00
pe 9.00–15.00
Runosmäen Lämpö Oy
Munterinkatu 8, 20360 Turku
Puhelin: 02 2788 300
Sähköposti: toimisto@runosmaenlampo.fi
Seuraavan Ruutiset -lehden numeron suunnittelevat
ja toteuttavat Turun Lyseon oppilaat Runosmäessä.
Liity Runosmäkiseuran
jäseneksi!
Ota yhteyttä
jäsenhankintavastaavaan
Jyrki Hurme
puh. 0400 291 952
jyrki.hurme@pp1.inet.fi

Keitto tai
7
Lokakuun ´19 loppuun mennessä rengassarjan
ostajalle PIKAPESU (arvo 24,-) kaupan päälle!
KAUSISÄILYTYS 60,- Sisältää renkaiden pesun.
Meillä voit maksaa huollot ja renkaat myös
INNOVOICE -rahoituksella - Kysy lisää kassalta.
9,90
Kotiruoka ja
Kuponki voimassa pe 18.10.´19 asti arkisin klo 11-15
Esim.
Nastarengas 4 kpl asennettuina
TÄLLÄ KUPONGILLA
KAIKKI HODARIT
LOKAKUUN AJAN
Kausihuoltopakettitarjous
Sisältää: Moottoriöljyn vaihtotyö, valojen tarkistus, öljynsuodattimen
vaihto, lasinpesunesteen tarkistus, ilmansuodattimen
tarkistus/vaihtotyö, sytytystulppien vaihto, pakokaasutestaus
ja CO-säätö, kytkimen toiminnan tarkistus, jäähdytysnesteen
pakkaskestävyyden mittaus, akkunesteen tarkistus ja lisäys,
latausjännitteen tarkistus, jarrujen testaus, jarrunesteen
kunnon toteaminen, renkaiden tarkistus, pakoputken kunnon
tarkistus, vetonivelten suojakumien tarkistus ja pyyhkijänsulkien
tarkistus. Pakettihinta koskee nelisylinterisiä henkilöautoja.
Korjaus- ja asennustyöt, öljyt ja tarvikkeet veloitetaan erikseen.
Teboil Tampereen valtatie
Tampereen valtatie 106
Puh. (02) 238 2305
Avoinna ma-pe 5-23 ja la-su 7-23
www.huoltoasematurku.fi
79,-Alk.
huoltaa autoja ja ihmisiä
Tarjous voimassa
ainoastaan Runosmäen
R-kioskilla
Tällä kupongilla 31.1.2019 asti
Tällä kupongilla 31.10.2019 asti
ISO KARJALA III
(0,5 l / 4,5%)
+ PÄHKINÄT
1 erä / kup.
3
3€
Munterinkatu 15, Turku