Opiskelijana Satakunnassa | Syksy 2020

OPISKELIJANA
®
SATAKUNNASSA
27
Opiskelijaelämä
Raumalle muuttaminen opintojen perässä oli hyvä päätös.
Rauma yllätti positiivisesti
– En vaihtaisi päivääkään pois
En puhu jokaisen puolesta,
mutta omat mielikuvani
Raumasta olivat
kovin vaatimattomat.
Missä se paikka edes on? Rauman
Lukko oli tuttu nimeltään
kun jääkiekkoa harrastan penkkiurheiluna.
Ja taisi siellä olla ne
RMJ festarit myös kesällä. Tästä
koostui tietämykseni kyseisestä
Satakunnan pisteestä kartalla.
Välillä miettiikin, mikä ihmisen
saattaa tuoda tuollaiseen paikkaan,
joka kovin vieraaksi on varmasti
monille jäänyt. Omat tavoitteeni
selkenivät vahvasti lukion jälkeen.
Minusta tulee opettaja.
Lukuisien opettajien ja vanhempien
keskustelujen jälkeen haaveeni
alkoivat ottaa muotoaan, ja ajatuksen
tasolla olin askel lähempänä
maalia. Vielä oli kuitenkin päätöksiä
edessä. Yksi näistä päätöksistä
oli vaikeakin, nimittäin mille paikkakunnalle
haluan rakentaa tämän
haaveen? Vaihtoehtoina Suomessa
on moni suurempi kaupunki ja ei
ole salaisuus, että edellä mainittu
Rauma ei ollut alkuun yksi niistä
itselleni.
“Minusta tulee
opettaja.”
Valmennuksessa tutustuin moniin
upeisiin ihmisiin, joista sain
tsemppiä ja motivaatiota itselleni.
Näiltä ihmisiltä aloin myös kuulla
nimen Rauma heidän vaihtoehdoissaan
hakupaikkoihin. Ihmettelin
itsekseni aluksi, että mikä
ihmeen Rauma? Otin selvää tästä
paikasta enemmänkin kuin juhannussuunnitelmia
varten valmistautuessa.
Kyseessä ei ollut suurempi
paikkakunta, vaan enemmänkin
rauhallisuuden tyyssija.
Nyt aikaa onkin kulunut kaksi
vuotta muutosta Raumalle. Voisinkin
todeta, että aikamoista siitä
tulikin. Kaupunki oli itselle uusi ja
vieras, puhumattakaan siitä, että
nyt olin yliopistossa ja aloitin kuuluisan
opiskelijaelämän.
Päästessäni kampukselle ensimmäistä
kertaa virallisesti kampuksen
opiskelijana, sain myös
ensimmäiset kokemukset opiskelijaelämästä
Satakunnassa. Kultaisia
haalareita näkyi runsaasti ympärillä
ja osasinkin vain haaveilla
samanlaisista itseni päällä. Tuolla
ensimmäisellä opintoviikolla oli
menoa ja melkein liikaakin uutta.
Yliopiston käytännöt, kurssitarjonnat,
salien ja luokkien sijainnit ja
Rauman kaupunki itsessään, olivat
kaikki osa suurta oppimisen matkaani
olla tuore raumalainen.
Muistellessani näitä kahta kulunutta
vuotta tulee paljon ilon ja
naurun hetkiä. Suurin asia mikä
esille tulikin oli raumalaisten
yhteisöllisyys. Luonnollisesti kouluissa
muodostuvat omat kaveriporukat,
jotka muotoutuvat yleensä
opiskeluryhmistä ja tutuista, joita
valmiiksi tunsit. Täällä kuitenkin
kävi toisin. Huomaan saaneeni
hyviä ystäviä suuresti myös uusista
ihmisistä eri opiskelijajärjestöistä,
liikuntakerhoista ja ennen kaikkea
itse raumalaisista. Kun Rauman
OKL laittaa haalarit päälle, et löydä
poikkeavia värejä. Huomaatkin,
että koulutuslinjasta ja vuosiluokasta
huolimatta tuo kultainen
väri löytyy jokaisen jaloista. Se on
meidän väri ja siitä voikin tunnistaa
raumalaisen jo kaukaa.
Nyt löydän itseni opiskelijajärjestöstä.
Kesän jälkeen jatkuu toinen
kauteni Opekkaan Hupi- ja Perinne-tiimissä.
Liittymiseni tähän
oli parhaita päätöksiäni tähän asti
Raumalla. Opekas edustaa kaikkia
Rauman OKL:n opiskelijoita.
Meidän tehtävä on tarjota edunvalvontaa,
liikuntamahdollisuuksia,
yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen
kanssa, sekä erilaisia hupitapahtumia.
Yhtenä lisäetuna on
ollut olla yhteistyössä Slicen kanssa
erilaisista opiskelijoiden eduista
Raumalla ja Satakunnassa, jotka
vieläkin yllättävät moninaisuudellaan.
Heidän avullaan kirjoitan
tätäkin tarinaa tänne.
“Älä pelkää hypätä
kohti tuntematonta”
Sinä siellä, joka tätä saatat lukea
ja mietit omia vaihtoehtoja opiskelusta
ja uudesta kodista, tämä
on sinulle. Älä pelkää hypätä kohti
tuntematonta vaan tule Satakuntaan
ja Raumalle. Täältä löydät
itsellesi yhteisöllisen kaupungin,
joka tarjoaa rutkasti mahdollisuuksia
ja käytännön läheistä opetusta
alalta kuin alalta. Kaupunkina
Rauma saattaa sinut yllättää.
Täällä kuhisee elämää opiskelijayhteisöjen
ulkopuolella rutkasti.
Luonto ja meri ympärillä tarjoaa
upeita liikuntamahdollisuuksia
jokaiselle ja kaupunkialue loistaa
historiallisuudellaan ja kulttuurilla,
unohtamattakaan aurinkoisia
terasseja.
“Elämä täällä ei
ollutkaan ankeaa.”
Tarinani lopussa, joku saattaakin
huomata asenteeni muuttuneen
Raumaa kohtaan. Täällä nimenomaan
minun kelpaa olla, enkä
vaihtaisi enää päivääkään pois. Elämä
täällä ei ollutkaan ankeaa vaan
päinvastoin yllätti minut täysin.
Kavereiden kanssa saa harrastaa ja
koulun ohella kerkeää hankkimaan
muutakin elämää kuin tenttikirjojen
parissa parveilu. Tästä on
tullut minulle ja lukuisille muille
se tärkein, nimittäin koti ja kodin
sanotaan olevan siellä, missä sydän
on. Lukeehan minulla kultahousuissani
sydämen muotoisessa
haalarimerkissäkin ”Rakastunut
Raumaan”.
Oi Rauma On!
Allekirjoittanut kiittää
Oiva Nurmi,
luokanopettajaopiskelija
Opekkaan hallituksen jäsen
Turun yliopisto, Rauman
opettajankoulutuslaitos