Kontakt 3/2020
Suomi-Venäjä-seuran jäsenlehti
Suomi-Venäjä-seuran jäsenlehti
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kirjallisuus<br />
Jelena<br />
Tšižova<br />
elävän<br />
historian<br />
ääni<br />
Tarjous<br />
jäsenille<br />
Kirjan voi ostaa edulliseen<br />
jäsenhintaan Innon<br />
verkkokaupasta<br />
kuponkikoodilla<br />
”SUOMIVENAJA”.<br />
SUOMI-VENÄJÄ-SEURA KUTSUU jälleen tänä<br />
syksynä vieraakseen kirjailija Jelena<br />
Tšižovan, jonka teos ”Muistista piirretty<br />
kaupunki” ilmestyi suomennettuna elokuussa.<br />
Tällä kertaa vierailu joudutaan<br />
toteuttamaan koronaepidemian takia virtuaalisena.<br />
Seuran kulttuurisihteeri Merja<br />
Jokela haastatteli Jelena Tšižovaa uuden<br />
kirjan pohjalta.<br />
– Mistä sait idean kirjoittaa oman perheesi<br />
tarinan?<br />
Idea on pyörinyt mielessäni aina. Olen<br />
vain jättänyt sen sivuun vuosien kuluessa<br />
ajatellen, että ehdin palata tähän teemaan<br />
vielä. Piti kirjoittaa tärkeämmistä aiheista.<br />
Mutta muutama vuosi sitten, kun äitini<br />
sairastui vakavasti, ymmärsin, että hän<br />
on se viimeinen linkki, joka liittää minut<br />
perheemme menneisyyteen ja koko 1900-<br />
luvun muistoihin. Nyt emme puhu siitä<br />
monesti mytologisoidusta neuvostoideaaleilla<br />
täytetystä historiasta. Se historia on<br />
säilynyt kuin sitkeä rikkaruoho, jota ei ole<br />
kitketty ylös juurineen. 1990-luvulla luulimme,<br />
että neuvostomyytit kuolevat itsestään,<br />
mutta kuten nyt näemme, niin eivät.<br />
Päinvastoin neuvostomyytit voimistuvat<br />
vuosi vuodelta.<br />
Ymmärsin vielä senkin – isoisoäidin,<br />
joka kasvatti minut, äitini ja isäni kertomista<br />
tarinoista – että minä olin kuullut<br />
monta erillistä perhetarinaa, joita ei yhdistänyt<br />
mikään. Eikä ne tarinat koskaan olisi<br />
koskettaneet toisiaan, ellen minä olisi jättänyt<br />
muita töitä sivuun ja istuutunut äitini<br />
viereen kirjoittamaan ylös<br />
kaikkea sitä, mitä hän muisti<br />
vielä eläessään ja pistänyt<br />
niitä muistelmia loogiseen<br />
järjestykseen.<br />
Ajatuksena oli myös, että<br />
saisimme äidin sairauden<br />
sijaan muuta ajateltavaa.<br />
Muistelimme perheemme<br />
menneisyyttä kaksi vuotta,<br />
tarkemmin kaksi kesää,<br />
viettäessämme aikaa kesämökillämme.<br />
Äiti kertoi<br />
kaiken, minkä muisti ja minä tallensin ne<br />
sanelukoneeseen. Näistä tallenteista syntyi<br />
kirjani.<br />
– Miksi lukijan on mielestäsi syytä tutustua<br />
perheesi historiaan?<br />
Isoisoäitini syntyi maalaiskylässä. Hän<br />
saapui Pietariin 1900-luvun alussa. Hän on<br />
pietarilaisen/leningradilaisen sukumme<br />
PERHEEMME<br />
ON KÄYNYT LÄPI<br />
TSAARIN<br />
AJOISTA<br />
PIETARIN KOKO<br />
TRAAGISEN<br />
VUOSISATAISEN<br />
HISTORIAN.<br />
ensimmäinen edustaja. Minä kuulun neljänteen<br />
sukupolveen, lapseni viidenteen.<br />
Tämä tarkoittaa sitä, että perheemme on<br />
käynyt läpi tsaarin ajoista lähtien Pietarin<br />
koko traagisen vuosisataisen historian:<br />
vallankumouksen, kansalaissodan, Stalinin<br />
vainot, Toisen maailmansodan, jolloin<br />
piiritetyssä Leningradissa<br />
menehtyi yli miljoona ihmistä,<br />
evakkomatkan Uralille,<br />
vaikeat sodanjälkeiset<br />
vuodet, Hruštšovin suojasään<br />
ajan, ummehtuneen<br />
Brežnevin ajan, Gorbatšovin<br />
perestroikan, johon minä<br />
ja toisen maailmansodan<br />
läpi sotinut ja Berliiniin asti<br />
marssinut isäni asetimme<br />
suuria toiveita.<br />
Kaikki tämä toimii kirjani<br />
historiallisena taustana. Kirjassani nämä<br />
tapahtumat eivät näyttäydy oppikirjoissamme<br />
esitetyn lailla, vaan elävänä, sellaisena<br />
kuin ihmiset ne aidosti kokivat.<br />
Avatessaan kirjani lukija saa tietää,<br />
miten raskaasti tämän yleisen historian<br />
kokivat elävät ihmiset, perheeni, joka oli<br />
tavallinen leningradilainen perhe. Kukaan<br />
4 <strong>Kontakt</strong> 3/<strong>2020</strong>
Change language