Kontakt 3/2020
Suomi-Venäjä-seuran jäsenlehti
Suomi-Venäjä-seuran jäsenlehti
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Hankkeet<br />
Mies lähti<br />
ja nainen meni keittiöön<br />
peitti omenapiirakan kelmulla<br />
laittoi teekupit ja asetit<br />
astianpesukoneeseen<br />
kilautteli teelusikoilla<br />
laittoi tuolit takaisin paikoilleen<br />
mutta siihen tuoliin, jossa mies oli<br />
juuri istunut ja joka jäi hieman<br />
irti pöydästä<br />
ja seisoi pöydän kulmassa, hän ei<br />
koskenut. Ensi kertaan sitten.<br />
– Ljudmila Kol, Nimetön<br />
”Mistä olet kotoisin?” kysyy kassaneiti.<br />
”Venäjältä”, vastaan. Kassaneiti<br />
kertoo opiskelleensa koulussa<br />
venäjän kieltä: ”Hirveän vaikea kieli,<br />
en ikinä muistanut miten verbit<br />
taipuvat!” ”Et ole ainoa”, ajattelen.<br />
Olenhan minäkin opiskellut koulussa<br />
venäjää. Meillä on jotain yhteistä.<br />
– Polina Kopylova, ote kertomuksesta<br />
Jotain yhteistä<br />
Teksti Tuija Mäkinen<br />
Palveluntuotantoon<br />
perehtymässä<br />
SEURASSA on pyörinyt kohta vuoden<br />
Nordic and Russian NGOs rendering highquality<br />
social services -hanke, jonka rahoitus<br />
on saatu Pohjoismaiden ministerineuvostolta.<br />
Hankkeessa suomalaiset, venäläiset<br />
ja norjalaiset kansalaisjärjestötoimijat<br />
ottavat selvää kolmannen sektorin<br />
tuottamista sosiaalipalveluista ja kokoavat<br />
parhaat toimintamuodot venäjänkieliseksi<br />
käsikirjaksi. Pohjoismaissa tämän tyyppisellä<br />
palveluntuotannolla on jo pitkät perinteet,<br />
mutta Venäjällä yhdistysten on<br />
vasta hiljattain ollut mahdollista kirjautua<br />
palveluntuottajarekisteriin ja tarjota sosiaalipalveluja<br />
julkisen sektorin rinnalla.<br />
Hanke edesauttaa venäläisiä järjestöjä<br />
pääsemään alkuun ja kehittymään sosiaalipalvelujen<br />
tuottamisessa.<br />
Jo heti hankkeen ensimmäisellä opintomatkalla<br />
helmikuussa Oulussa opittiin, että<br />
järjestöjen vahvuus sosiaalipalveluissa on<br />
niiden mukautumiskyky ja loppukäyttäjien<br />
hyvä tuntemus. Viranomaiset, jotka palveluita<br />
yhdistyksiltä ostavat, ovat tyytyväisiä<br />
siihen, että yhdistykset eivät tuota palveluja<br />
voitto mielessään ja käyttävät mahdollisen<br />
tuoton kehittämiseen ja koulutukseen.<br />
Palvelujen laatua valvotaan jatkuvasti<br />
ja järjestöt kouluttavat työntekijöitään ja<br />
vapaaehtoistoimijoitaan säännöllisesti.<br />
Hankkeen huipentaa Arkangeliin suunnitellun<br />
konferenssin sijaan syyskuinen sarja<br />
webinaareja, online-työpajoja ja verkossa<br />
tapahtuva paneelikeskustelu. Puhujia on<br />
Suomesta, Tanskasta, Norjasta ja Venäjän<br />
eri alueilta. Kuulijat saavat kattavan katsauksen<br />
em. maiden kolmannen sektorin<br />
tuottamien sosiaalipalvelujen tilanteesta,<br />
niin haasteista kuin onnistumisista.<br />
Teksti ja kuva Marja Malmi<br />
Koronapandemia sulki<br />
Suomen ja Venäjän rajan,<br />
mutta teatteriyhteistyölle<br />
löytyi uusi muoto.<br />
JOENSUUN Näyttämön tiloissa työstettiin<br />
elokuussa Solveigin tarinaa videoksi. Karjalan<br />
tasavallan kansallinen teatteri taas kuvasi<br />
rajan takana Ruskealan kalliolouhoksessa<br />
Henrik Ibsenin Peer Gynt -näytelmän<br />
muut osat, ja tuloksena syntyy yhteinen rajanylittävä<br />
teatteritaltiointi. Poikkeuksellista<br />
tässä on, että tekijät eivät ole työprosessin<br />
aikana tavanneet toisiaan kertaakaan.<br />
Koronapandemia on tänä vuonna sekoittanut<br />
pahasti raja-alueyhteistyötä. Niin oli<br />
käydä myös kaksivuotisessa Theatre Crossroads<br />
-hankkeessa, jonka suomalainen pääkumppani<br />
Suomi-Venäjä-seura on. Sen loppuhuipennukseksi<br />
oli suunniteltu teatterikiertue<br />
Karjalassa molemmin puolin rajaa.<br />
Kun matkustaminen oli mahdotonta,<br />
esitys päätettiin valmistella kesäkuussa järjestetyllä<br />
suomalais-venäläisellä teatterileirillä,<br />
johon suomalaiset näyttelijät ottivat<br />
osaa verkon kautta. Työskentelyä helpotti<br />
se, että teatterintekijöillä on takana yhteisiä<br />
työpajoja ja Joensuussa viime kesänä pidetty<br />
leiri.<br />
Tässä versiossa Solveig ei ole vain Peer<br />
Gyntiä uskollisesti odottava nainen vaan<br />
menestyvä pop-tähti, jonka elämä ei kuitenkaan<br />
ole niin loisteliasta kuin pinnalta<br />
näyttää.<br />
Kokonaisuudesta vastaa moskovalainen<br />
ohjaaja Kirill Sbitnev ja Suomen puolen<br />
työskentelystä teatteripedagogi Tiia-Mari<br />
Mäkinen. Videoitu teos julkaistaan syksyn<br />
aikana Youtubessa ja se saa esityksen ainakin<br />
Petroskoissa ja Joensuussa.<br />
Theatre Crossroads -projekti toteutetaan<br />
EU:n, Suomen ja Venäjän rahoittaman Karelia<br />
CBC -ohjelman puitteissa. Hankkeen<br />
Tiia-Mari Mäkinen ohjasi Suomen puolen<br />
kuvaukset ja näytteli Peer Gynt<br />
-lyhytelokuvan naispääroolin.<br />
tavoite on uudistaa Karjalan Tasavallan ja<br />
Suomen Pohjois-Karjalan teatteripalveluita<br />
ja suunnata niitä enemmän nuorten ja lapsiperheiden<br />
tarpeisiin. Suomalaiset kumppanit<br />
ovat Joensuun kaupunginteatteri, Riveria-ammattikorkeakoulu<br />
ja Suomi–Venäjäseura,<br />
ja päätoteuttaja Karjalan kansallinen<br />
teatteri Petroskoissa.<br />
Teksti Päivi Kärnä Kuva Jyri Keronen<br />
3/<strong>2020</strong> <strong>Kontakt</strong> 7
Change language