Kontakt 3/2020

Kirjallisuus
perheenjäsenistäni ei koskaan tullut ajatelleeksi
sitä, että he ovat osa jotain suurta
historiaa. Kaikki heistä varmasti yllättyisivät,
jos saisivat tietää, että heidän lapsenlapsenlapsensa,
lapsenlapsensa, lapsensa
kirjoittaa heidän elämästään, jotta nykyihmiset
paremmin ymmärtäisivät sitä aikaa,
jona esi-isämme ovat eläneet.
– Kirjassanne kerrotte paljon kuolemasta,
sodista, piirityksestä, mutta samanaikaisesti
siinä voi tuntea syvän rakkauden
kaupunkiin, Pietariin. Voi sanoa, että kirjanne
jatkaa venäläisten klassikoiden nk.
pietarilaisen tekstin traditiota konkreettisella
tasolla.
Pietarilainen teksti on oma erityislajinsa,
mikä alkoi 1800-luvulla ja kuten
KUKAAN
PERHEENJÄSE-
NISTÄNI EI
TULLUT AJATEL-
LEEKSI, ETTÄ HE
OVAT OSA SUUR-
TA HISTORIAA.
ETTÄ HE
PAREMMIN
YMMÄRTÄISIVÄT,
MINKÄLAISTA
NEUVOSTO-
ELÄMÄ OLI
TODELLISUU-
DESSA.
monet tutkijat toteavat, se loppui vallankumouksen
jälkeen, kun vahva sensuuri astui
kuvaan. Pietarilaisen tekstin perusajatus
on symbolinen kuolema kuin sovitus ennen
ylösnousemusta. Esimerkiksi Puškinin
Vaskiratsastaja ja Patarouva, Gogolin Pietarilaistarinat,
Dostojevskin Rikos ja rangaistus
ja Köyhää väkeä jne.
Näissä tarinoissa kerrotaan nk. ”pienen
ihmisen” katkerasta kohtalosta. Häntä
vastassa on kaikkivoipa ja julma valtio. Kun
käsittelen kirjassani 1900-luvun Neuvostoliittoa
Leningradin ja leningradilaisten
kautta, on se todellista tarinaa ”pienistä
ihmisistä”. Kaiken sen, minkä suuret pietarilaiset
klassikkomme kirjoittivat kaunokirjallisuuteen,
leningradilaiset joutuivat
rankalla tavalla elämään todellisuudessa.
– Miksi suomalaisten kannattaa lukea
kirjanne?
Vaikkapa siksi, että he paremmin ymmärtäisivät,
minkälaista neuvostoelämä oli
todellisuudessa. Eihän ole salaisuus, että
meillä lähinaapureilla on paljon yhteistä
historiaa, joista kerrotaan erilaisia, hyvin
hajanaisia ja ennakkoluuloisia myyttejä.
Toivon tietenkin, että kun Suomessa luetaan
kirjaani, nämä ennakkoluulot hälventyvät.
Toivon, että suomalaiset lukijat
löytävät kirjasta jotain tärkeää, jotain mitä
eivät aiemmin tienneet.
Teksti Merja Jokela
Lue koko haastattelu
kotisivuilta:
suomivenajaseura.fi/
jelena-tsizova-elavan-historian-aani
Tule mukaan etätapaamiseen
Jelena Tšižovan kanssa 16.9. klo 18 alkaen.
Tilaisuus tulkataan suomeksi.
Ilmoittautuminen bit.ly/SVSvirtuaali2020
3/2020 Kontakt 5