18.01.2013 Views

Esse 22/2011 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat

Esse 22/2011 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat

Esse 22/2011 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.<br />

esse ❘ <strong>Espoon</strong> sEurakuntasanomat ❘ perustettu 1972 ❘ www.esse.fi ❘ tuomiokirkko ❘ <strong>Espoon</strong>lahti ❘ lEppävaara ❘ olari ❘ tapiola ❘ kauniainEn<br />

P u h e e n v u o r o<br />

Koulu loppuu – entä sitten?<br />

Näinä päivinä kymmenettuhannet nuoret saavuttavat<br />

merkittävän tavoitteen elämässään.<br />

Koulu tai ammattitutkinto tulee päätökseen.<br />

Nuori on valmis seuraavaan askeleeseen kohti<br />

omaa paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa,<br />

joko ammatissa tai ylemmässä koulutuslaitoksessa.<br />

Seuraavien viikkojen aikana kymmenientuhansien<br />

nuorten unelmat romahtavat. Kaikki<br />

ammattiin valmistuneet eivät saa työpaikkaa.<br />

Korkeakouluihin pyrkivistä puolet jää rannalle<br />

ja joutuu miettimään elämässään muita vaihtoehtoja.<br />

Valmistumisen jälkeiset viikot ovat suomalaisen<br />

yhteiskunnan suuri kompastuskivi. Nuorten<br />

omat tavoitteet ja yhteiskunnan tarjoamat<br />

mahdollisuudet eivät kohtaa toisiaan. Järjestelmä<br />

murskaa henkilökohtaiset toiveet ja tavoitteet.<br />

Nuori ihminen ei ole työkone. Paitsi työhön<br />

valmistautumista, nuoruus on myös elämään<br />

kypsymistä. Sillekin täytyy olla aikaa. Kypsymisvalintojen<br />

tulisi kuitenkin olla omaehtoisia,<br />

ei järjestelmän pakottamia viivästymisiä.<br />

Sille, joka tietää, mitä tahtoo, pitäisi olla<br />

mahdollisuus kokeilla siipiensä kantavuutta.<br />

Sille, joka haluaa vielä kypsyä ja etsiä elämäänsä,<br />

pitäisi olla vaihtoehtoja, jotka tukevat<br />

myönteisiä ratkaisuja.<br />

Syrjäytyminen ei ole kenenkään etu. Mahdollisuudet<br />

hyvään ja tasapainoiseen elämään edellyttävät<br />

sekä omaa panosta että vastuullisten<br />

aikuisten tukea. Jokainen turha välivuosi lyhentää<br />

työuraa ja on pois yhteiskunnan hy-<br />

Henri Haaksiala<br />

henri.haaksiala@gmail.<br />

com<br />

Tapiolan seurakuntaneuvoston<br />

jäsen ja kirkkovaltuutettu,<br />

kokoomus ja<br />

sitoutumattomat<br />

Palstalla kirjoittavat seurakuntien<br />

uudet luottamushenkilöt.<br />

”Järjestelmä murskaa<br />

henkilökohtaiset toiveet<br />

ja tavoitteet.”<br />

Naispappeus on itsestäänselvyys<br />

Yhteinen kirkkovaltuusto käsitteli viime<br />

viikon keskiviikkona kokouksessaan<br />

jakamattoman kansainvälisen<br />

vastuun määrärahan jakamista. Kyseessä<br />

on raha, jota annetaan kirkon<br />

lähellä toimiville lähetysjärjestöille<br />

lähetystyön tekemistä varten.<br />

Kyseessä oli itselleni tärkeä kokous,<br />

johon saavuin valitettavasti hieman<br />

myöhässä. Onneksi ehdin kuitenkin<br />

käsittelemään esityslistan kohtaa<br />

viisi, sillä tiesin, että asiaa koskevasta<br />

keskustelusta tulisi mielenkiintoinen.<br />

Äänestyksessä äänestin yhteisen<br />

kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti.<br />

Kirkkoneuvosto esitti, ettei<br />

1.6.<strong>2011</strong><br />

vinvoinnista. Jos pakosti joutuu hakeutumaan<br />

ammattiin, jota ei tahdo, sekä ihminen että yhteiskunta<br />

kärsivät koko työuran ajan.<br />

Hyvinvointi rakentuu tietojen ja taitojen<br />

varaan. Lisääntyvä hyvinvointi edellyttää lisää<br />

tietoja ja taitoja. Kannattaa antaa mahdollisuus<br />

niille, jotka haluavat kehittää itseään. Samalla<br />

pitää antaa mahdollisuuksia myös niille, jotka<br />

elämänsä myöhemmässä vaiheessa haluavat<br />

suuntautua uudelleen. Elämänuran vaihtaminen<br />

ei ole epäonnistumista vaan kehitystä.<br />

Yksi seuraavien vuosien suurista haasteista on<br />

opiskelun ja työnteon esteiden poistaminen.<br />

Yhteiskunnalta vaaditaan enemmän joustavuutta<br />

kuin laskelmointia.<br />

Oikeat ratkaisut lähtevät yksilötasolta. Jokainen<br />

on oman onnensa seppä, jolle kannattaa<br />

tarjota käteen vasara ja pajaan alasin. Koko<br />

koulutus- ja työjärjestelmä kannattaisi käydä<br />

läpi ja poistaa sieltä niitä esteitä, jotka ovat joko<br />

opiskelun tai työnteon tiellä.<br />

Kaikkien hyvinvoinnille on parempi, että panostetaan<br />

koulutukseen ja työn tekemiseen<br />

kuin että ihmiset pidetään työttöminä tai maksetaan<br />

syrjäytymisestä aiheutuvien kuluja. Ei<br />

kannata aliarvioida ihmisten omaa luovuutta<br />

ja oman elämäntilanteensa tuntemista.<br />

Oma eläminen ja hyvinvointi pitäisi voida<br />

ansaita omalla työpanoksella, ei toisten.<br />

Simo Repo<br />

simo.repo@evl.fi<br />

Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle<br />

(Sley) ja sen ruotsinkieliselle<br />

sisarjärjestölle Svenska<br />

Lutherska Evangeliförenigen (Slef)<br />

myönnetä kansainvälisen vastuun<br />

määrärahaa tänäkään vuonna.<br />

Vuonna 2007 samaa määrärahaa<br />

jaettaessa valtuusto päätti luopua<br />

Sleyn ja Slef:n talousarviomäärärahan<br />

myöntämisestä asteittain<br />

kolmessa vuodessa. Päätös oli mielestäni<br />

fiksu ja vastuullinen. Asteittainen<br />

luopuminen takasi sen, ettei<br />

lähetystyö millään saralla loppunut<br />

kuin seinään.<br />

Vuoden 2007 päätös pohjautui keskusteluun<br />

siitä, että Sley ja Slef ei-<br />

Kolumni<br />

Sekatyönainen<br />

Koulujen päättäjäisaika ja lähestyvät<br />

lakkiaisjuhlat saavat pohtimaan<br />

mennyttä ja tulevaa. Mikä<br />

minusta piti tulla isona? Mikä<br />

minusta on tullut?<br />

Minusta piti tulla kirjailija.<br />

Se unelma säilyi halki niiden<br />

vuosien, joina minusta piti tulla 5<br />

vuoroin myös lastentarhanopettaja,<br />

opettaja ja nuorisotyöntekijä.<br />

Ajatus jäi taka-alalle niinä<br />

vuosina, joilloin minusta piti<br />

tulla ensin pappi ja sitten yliopistotutkija. Lopulta minusta<br />

tuli kuin tulikin kirjailija, tosin tietokirjailija, mutta myös<br />

paljon muuta.<br />

Isäni meni vakituisiin töihin teini-ikäisenä. Tänä keväänä<br />

hän jäi eläkkeelle samasta paikasta, vaikka työnkuva vuosikymmenten<br />

saatossa onkin moneen kertaan muuttunut, ja<br />

firman nimi ja omistajat ovat vaihtuneet. Minä täytin toukokuussa<br />

35 vuotta. Silloin myös allekirjoitin elämäni ensimmäisen<br />

toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen –<br />

osa-aikaisena.<br />

Useilla ystävilläni siivoojasta tutkijatohtoriin työhistoria<br />

on silkkaa silppua. Puhutaan epätyypillisistä työsuhteista,<br />

mutta meistä monien näkökulmasta pätkä on normi ja vakituinen<br />

työsuhde utopiaa. Määräaikaista, osa-aikaista, keikkaa<br />

tai vuokratyötä tekee jo sen verran moni, että ”epätyypillinen”<br />

ei enää ole kovin kuvaava ilmaus.<br />

Ennen näitä opistojen ja ammattikorkeiden, tutkintopapereiden,<br />

asiantuntijoiden ja erilaisten nomi-päätteisten ammattinimikkeiden<br />

aikoja oli sekatyömiesten ammattikunta.<br />

Sekatyömies teki mitä milloinkin tarvittiin: rakensi, kaivoi,<br />

purki, kuljetti.<br />

Siinä vaiheessa kun minä olin ”Mikä sinusta tulee isona?”<br />

-iässä, sekatyömiehet alkoivat olla jo katoavaa kansanperinnettä.<br />

Lapsista oli tulossa astronautteja, lääkäreitä,<br />

opettajia tai lakaisukoneen kuljettajia.<br />

Harva meistä päätyi kuitenkaan näin helposti selitettävään<br />

työhön. Meistä tuli konsultteja, suunnittelijoita, projektipäälliköitä<br />

ja tiedottajia.<br />

Mikä minusta sitten tuli isona? Vuosia tuskailin sen kanssa,<br />

että minusta ei koskaan tule yhtään mitään, kunnes oivalsin,<br />

kuinka moneksi minusta tälläkin hetkellä on. Minusta<br />

tuli neulesuunnittelija, kolumnisti, tietokirjailija, aikuisopettaja<br />

ja järjestösihteeri. Teen sitä, mitä osaan, mitä tarvitaan<br />

ja mitä tarjotaan. Minusta tuli moderni sekatyönainen.<br />

vät toimi yhteistyössä seurakunnissa<br />

työskentelevien naispappien<br />

kanssa eivätkä järjestöjen näkemykset<br />

ja käytännöt vastaa <strong>Espoon</strong> seurakuntayhtymän<br />

näkemystä lähetysjärjestöltä<br />

odotettavista toimintatavoista.<br />

Itselleni päätös kannattaa kirkkovaltuuston<br />

esitystä oli itsestäänselvyys.<br />

Kirjoitinhan vaalisivuillani,<br />

ettei naispappeuden kuuluisi enää<br />

2010-luvulla olla tabu vaan itsestäänselvyys.<br />

Lupasin äänestäjilleni<br />

pyrkiä päivittämään kirkkomme<br />

2010-luvun suvaitsevaksi kirkoksi.<br />

En siksi voinut harkitakaan äänestäväni<br />

toisin, vaikka kuten kokouksessa<br />

todettiin, Sley ja Slef tekevät-<br />

Kristel Nyberg<br />

kristel@iki.fi<br />

Kirjoittaja on <strong>Espoon</strong> kaupunginosayhdistysten<br />

liitto ry:n järjestösihteeri.<br />

kin arvokasta lähetystyötä.<br />

Päätös oli monille enemmän periaatteellinen<br />

linjaus kuin järkikysymys.<br />

Uskon kuitenkin, että nyt tehtävä<br />

päätös kuvastaa meidän luottamushenkilöiden<br />

kautta äänestäjien todellista<br />

tahtoa.<br />

Oman lisänsä aiheen ongelmallisuuteen<br />

toi se, ettei vuonna 2008 annettua<br />

lähetysstrategiaehdotusta<br />

ole vieläkään hyväksytty. Ehdotuksessa<br />

linjataan, että lähetysjärjestöjen<br />

on kunnioitettava kirkon päätöstä<br />

avata pappisvirka naisille.<br />

Olisiko jo suvaitsevan kirkon aika?<br />

Piispantekijöitä on iso joukko<br />

Espoosta ja Kauniaisista 124<br />

seurakuntalaista vaikuttaa siihen,<br />

kenestä tulee hiippakunnan uusi<br />

piispa.<br />

Teksti Katariina Harju<br />

Kuva Eija Harju<br />

Viime syksyn seurakuntavaaleissa<br />

valitut luottamushenkilöt<br />

pääsevät<br />

pian päättämään, kenestä tulee<br />

<strong>Espoon</strong> uusi piispa. Heillä<br />

on äänioikeus marraskuussa<br />

käytävässä piispanvaalissa,<br />

jossa valitaan Mikko Heikalle<br />

seuraaja.<br />

Luottamushenkilöt vaikuttavat<br />

siihen, kuka voi edes<br />

päästä ehdolle piispaksi. Ehdokkaaksi<br />

nimittäin pääsee<br />

vain, jos vähintään kymmenen<br />

äänioikeutettua henkilöä perustaa<br />

hänen taakseen valitsijayhdistyksen.<br />

Piispaehdokkaita muovataan<br />

jo kulisseissa. Virallisesti<br />

nimiä aletaan julkistaa reilun<br />

kahden kuukauden päästä, 13.7.<br />

ja 13.9. välisenä aikana.<br />

Seurakuntaneuvostot<br />

päättivät äänestäjät<br />

<strong>Espoon</strong> hiippakunta kattaa laajan<br />

alueen aina Mäntsälästä<br />

Karkkilaan asti. Äänestää saavat<br />

hiippakunnan papit ja lehtorit.<br />

Heidän lisäkseen äänioikeus<br />

Seurakuntalaiset,<br />

joilla on äänioikeus<br />

piispanvaalissa<br />

Tuomiokirkkoseurakunta<br />

(37):<br />

Luottamushenkilöt: Inka Hopsu,<br />

Jouni Hörkkö, Hanna Kiljunen,<br />

Hannu Keskitalo, Kimmo Kotro,<br />

Pia Lahtinen, Jouni Liimatainen,<br />

Marjo Matikka, Joona Myllärniemi,<br />

Jarmo Nieminen, Terttu Nurmi,<br />

Helena Rytkönen, Marko Tolonen,<br />

Lauri Tunkelo, Maija Virtanen.<br />

Seurakuntavaaleissa valitsematta<br />

jääneet: Sari Andersson,<br />

Mirja Grönfors, Arja Juvonen,<br />

Anna Kalske, Kirsti Koskivuori,<br />

Liisa Lepistö, Elvi Lyytikäinen,<br />

Juhani Mäki-Ventelä, Esa Pigg,<br />

Sanna Pigg, Juhani Rantala, Sari Rossi, Anu Ruottinen,<br />

Tea Saarniala, Katariina Sorvanto, Ville<br />

Stambej, Tiina Thure-Toivanen, Tuulia Tikkanen,<br />

Minna Törrönen, Seija Vuorenpää.<br />

Muut: kirkolliskokousedustaja Heikki Sorvari, hiippakuntavaltuuston<br />

jäsen Anne Elovaara.<br />

<strong>Espoon</strong>lahti (25):<br />

Luottamushenkilöt: Tuuli Ahde, Marita Helki, Elina<br />

Jussila, Ari Konttas, Essu Koskinen, Laura Kuivalainen,<br />

Leena Lakovaara, Marika Niemi, Aaro Peuraniemi,<br />

Kati Pirttimaa, Anne Puukko, Kari Roine,<br />

Eero Saari, Jaan Siitonen, Helena Sistonen, Tuula<br />

Kenestä tulee <strong>Espoon</strong> hiippakunnan seuraava piispa? Uuden piispan valitsee noin 690 äänioikeutettua.<br />

Heistä puolet on pappeja ja puolet maallikoita.<br />

Tapanainen, Paula Viljakainen ja Marja Vuorela,<br />

Susanna Merikanto-Timonen.<br />

Seurakuntavaaleissa valitsematta jääneet: Mikko<br />

Korpela, Maila Lingman-Nukala, Merva Mikkola,<br />

Matti Sillanpää.<br />

Muut: entinen luottamushenkilö Ritva Sievinen,<br />

kirkolliskokousedustaja Jorma Back.<br />

Olari (<strong>22</strong>):<br />

Luottamushenkilöt: Tuomas Aho, Kirsi Aromaa,<br />

Bo Grönholm, Leo Hiltunen, Kaarina Järvenpää,<br />

Pertti Järvenpää, Anneli Kuokka, Elsa Luukkonen,<br />

Raija Meriläinen, Anneli Mäki, Markus Niinikoski,<br />

Helena Paimela, Heikki Palosaari, Kirsi Rostamo,<br />

Raisa Saloheimo, Hannu Suntio, Tarja Tallqvist,<br />

annettiin joukolle seurakuntalaisia<br />

eli niin sanottuja maallikkoja.<br />

Äänioikeus on yhtä monella papilla<br />

ja maallikolla. Äänioikeutettuja<br />

on yhteensä noin 690.<br />

Seurakuntien väkiluvun mukaan<br />

katsottiin, kuinka moni<br />

henkilö saa kustakin seurakunnasta<br />

äänestää. Espoosta<br />

äänestää saa 120 seurakuntalaista.<br />

Siitä, keitä he ovat, päätti<br />

kunkin seurakunnan seurakuntaneuvosto.Seurakuntaneuvostot<br />

antoivat äänioikeuden<br />

pääosin itselleen ja kirkkovaltuuston<br />

jäsenille. Valitsijat<br />

ovat viime vuonna seurakuntavaaleissa<br />

valittuja.<br />

Joissain seurakunnissa<br />

luottamushenkilöt eivät riittäneet<br />

tarvittavan määrän täyttämiseen.<br />

Tällöin äänioikeus<br />

annettiin henkilöille, jotka<br />

olivat ehdolla seurakuntavaaleissa,<br />

mutta eivät tulleet valituiksi.<br />

Espoossa on yksi äänioikeutettu,<br />

joka ei ollut edes ehdolla<br />

seurakuntavaaleissa. Hän on<br />

entinen luottamushenkilö Ritva<br />

Sievinen <strong>Espoon</strong>lahdesta.<br />

Näiden 120 lisäksi espoolaisia<br />

maallikkovalitsijoita ovat<br />

kirkolliskokousedustajat Heikki<br />

Sorvari ja Jorma Back. Äänestää<br />

saavat myös hiippakuntavaltuustosta<br />

Anne Elovaara<br />

ja Matti Finskas.<br />

Riikka Tapanainen.<br />

Seurakuntavaaleissa valitsematta<br />

jääneet: Pirjo-Leena Kotiranta,<br />

Timo Lankinen, Virve<br />

Soini.<br />

Muut: hiippakuntavaltuutettu<br />

Matti Finskas.<br />

Leppävaara (19):<br />

Luottamushenkilöt: Kaisa Alaviiri,<br />

Topi Haarlaa, Jussi Ikkala,<br />

Ville Lehtola, Ritva-Liisa Luomaranta,<br />

Ulla-Maija Mannisenmäki,<br />

Anna-Liisa Markkula, Hanna-<br />

Sofia Mattila, Annina Mäkiö, Salla<br />

Nurkkala, Jori Pitkälä, Antero<br />

Salminen, Olli Salo, Irma Salomaa,<br />

Sanna Telkki-Kova, Herttaliisa<br />

Tuure.<br />

Seurakuntavaaleissa valitsematta<br />

jääneet: Liisa Haverinen, Ahti<br />

Hurmalainen, Eeva Saarinen.<br />

Tapiola (17):<br />

Luottamushenkilöt: Suvi Aherto, Erkki Berg, Henri<br />

Haaksiala, Ira Hietanen, Liisa Huhtala-Halme,<br />

Pauli Hynninen, Minna Kaartinen-Koutaniemi, Pirjo<br />

Kemppi-Virtanen, Kirsti Kiviranta, Marita Kiviranta,<br />

Esa Malkamäki, Kristiina Mustakallio, Jouni<br />

Mykkänen, Erja Oila, Tuula Saarnio, Tauno Satomaa,<br />

Sari Savela.<br />

Kauniainen (4):<br />

Luottamushenkilöt: Kari Huoponen, Juhani Manninen,<br />

Timo Ronkainen, Tarja Tuohioja.<br />

1.6.<strong>2011</strong> ❘ esse<br />

3<br />

Urkyö ja Aaria<br />

käynnistyy jälleen<br />

Tuomiokirkossa soi taas torstai-iltaisin.<br />

Urkuyö ja Aaria<br />

-konserttisarjan ensimmäinen<br />

osuus kuullaan huomenna<br />

2.6, jolloin esiintymisvuorossa<br />

on Cantores Minores.<br />

Festivaalin avaa sen uusi taiteellinen<br />

johtaja, kapellimestari<br />

Hannu Norjanen.<br />

Konserttisarja jatkuu elokuun<br />

loppuun saakka. Kesäkuun<br />

puolivälissä kuullaan<br />

esimeriksi modernia gospelia,<br />

juhannuksen alla lauletaan<br />

yhteislauluja.<br />

Heinäkuussa ohjelmistossa<br />

on aarioita ja liedejä.<br />

Elokuussa vuorossa on Kari<br />

Tikan uuden kirkko-oopperan<br />

kantaesitys.<br />

Tiistilän koulusta<br />

Vuoden koulu<br />

Matinkylässä sijaitseva<br />

Tiistilän koulu on voittanut<br />

Vuoden koulu, oppilaitos<br />

tai päiväkoti -kilpailun.<br />

Opetusalan Ammattijärjestö<br />

OAJ:n kilpailussa tunnustuksen<br />

saa yhteisö, jonka<br />

toiminta on esimerkillistä ja<br />

jossa viihtyvät niin opettajat<br />

kuin oppilaat.<br />

Tiistilän 300 oppilaan<br />

alakoulussa kansainvälisyys<br />

on vahvasti läsnä, sillä oppilaat<br />

tulevat <strong>22</strong> eri maasta.<br />

Monikulttuuriseen oppimisympäristöön<br />

on kiinnitetty<br />

erityistä huomiota.<br />

Perustelujen mukaan<br />

avoin ja salliva ilmapiiri on<br />

mahdollistanut mielipiteiden<br />

vaihdon. Koulua halutaan<br />

johtaa tasapuolisella<br />

otteella, ja koulun arvot perustuvat<br />

suomalaiseen koulukulttuuriin<br />

ja -perintöön.<br />

Loukolle sakkoja<br />

<strong>Espoon</strong> käräjäoikeus on<br />

määrännyt 40 päiväsakkoa<br />

<strong>Espoon</strong> teknisen toimen johtaja<br />

Olavi Loukolle. Syynä on<br />

hänen Lapin-matkoihinsa<br />

liittyvä lahjusrikkomus.<br />

Loukon esimiehenä toiminut,<br />

nykyään jo eläkkeellä<br />

oleva kaupunginjohtaja<br />

Marketta Kokkonen todettiin<br />

syyttömäksi. Myös Loukoa<br />

koskevat syytteet virkavelvollisuuden<br />

rikkomisesta<br />

hylättiin.<br />

Kauniaisten<br />

keskustaan<br />

lisää kerrostaloja<br />

Kauniaisten kaupunki on<br />

myynyt kaupungin keskustassa<br />

olevan Laaksotien pysäköintialueen<br />

Skanska Talonrakennus<br />

Oy:lle. Paikalle<br />

aletaan mahdollisesti jo tänä<br />

vuonna rakentaa pienkerrostaloja,<br />

joissa on asuntoja<br />

ja pieniä liikehuoneistoja.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!