KÄSIKIRJAN TAUSTA JA SISÄLTÖ Merja-Riitta von Schantz ...
KÄSIKIRJAN TAUSTA JA SISÄLTÖ Merja-Riitta von Schantz ...
KÄSIKIRJAN TAUSTA JA SISÄLTÖ Merja-Riitta von Schantz ...
- TAGS
- tausta
- schantz
- lapsenaani.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kasvatuskumppanuudesta<br />
Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön välistä yhteistyötä, jolla tuetaan<br />
lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuudessa sitoudutaan tietoisesti<br />
yhteistyöhön, jossa tasavertaisella vuorovaikutuksella ja tunteilla on keskeinen sija. Kasvatuskumppanuuteen<br />
perustuvassa asiakassuhteessa vanhempien ja työntekijöiden tiedot lapsesta<br />
ovat samanarvoisia, mutta tiedon sisällöt voivat olla erilaisia. Tavoitteena on, että kasvatuskumppanuus<br />
lähtee liikkeelle lapsen tarpeista ja sitä ohjaavat lapsen etu ja oikeudet.<br />
1. Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia<br />
2. Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa<br />
3. Lapsella on oikeus hyvään elämään<br />
4. Lapsen näkemykset on otettava huomioon<br />
Kasvatuskumppanuuden periaatteita ovat:<br />
• kuuleminen<br />
• kunnioitus<br />
• luottamus<br />
• dialogi<br />
Kuuleminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että asetutaan kuulemaan toisen ihmisen ajatuksia,<br />
asiaa ja puhetta. Kunnioituksella tarkoitetaan toisen ihmisen arvostamisen ja hyväksymisen<br />
asennetta. Luottamus rakentuu vähitellen ja vaatii aikaa, yhteisiä kohtaamisia ja vuoropuhelua.<br />
Dialogilla tarkoitetaan kuulevaa suhdetta, jotta on kaikilla osapuolilla tilaa tulla näkyväksi omine<br />
ajatuksineen. (Kaskela & Kekkonen, 2006).<br />
Kasvatuskumppanuuden mukainen toiminta toteutuu varhaiskasvatuksessa vanhempien ja<br />
henkilöstön välisessä yhteistyössä. Varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuus pohjautuu<br />
vanhempien ja henkilöstön väliseen tasavertaiseen vuorovaikutukseen, luottamukseen ja kunnioitukseen<br />
sekä asiantuntemuksen hyödyntämiseen lasta koskevissa asioissa. Vaikka kasvatuskumppanuuden<br />
periaate korostaa vastavuoroisuutta, ammattilaisella on vastuu aloitteesta<br />
yhteistyöhön. Toimiva kasvatuskumppanuus ei synny hetkessä, vaan se rakentuu hiljalleen arkisen<br />
toiminnan pohjalta. Avainasemassa kumppanuuden kehittymisessä ovat vanhempien ja<br />
ammattilaisten välillä käydyt keskustelut (Karila et al. 2006). Yhteistyö on laadukkaan päivähoidon<br />
keskeinen tekijä. Kasvatuskumppanuudessa on kysymys paitsi vanhempien ja henkilöstön<br />
asennoitumisesta yhteiseen kasvatustehtävään myös vanhempien väliseen vuorovaikutuksen<br />
mahdollistamisesta. Tavoitteena on edistää myös vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja<br />
ja tapoja. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005).<br />
Perusopetuksen opetussuunnitelmat asettavat velvoitteet kodin ja koulun väliselle yhteistyölle.<br />
Valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sanotaan kodin ja koulun<br />
välisestä yhteistyöstä muun muassa seuraavaa:<br />
" Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää<br />
näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen<br />
kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa."<br />
Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke