KÄSIKIRJAN TAUSTA JA SISÄLTÖ Merja-Riitta von Schantz ...

KÄSIKIRJAN TAUSTA JA SISÄLTÖ 

Merja-Riitta von Schantz, projektisuunnittelija, Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke 

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun 

Espoossa siirtymävaiheen päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun kehittäminen käynnistyi vuonna 

2007 Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hankkeessa. Kehittämis- ja laajentamistyö jatkuu vuoden 2009 

syksyllä käynnistyneessä Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hankkeessa. Hankkeessa on mukana 

pääkaupunkiseudun kunnat - Espoo, Helsinki, Vantaa sekä Kirkkonummi. Tavoitteena on luoda uusia, 

myös kuntarajat ylittäviä tapoja tukea varhaisesti lapsiperheitä. Hankkeessa kehitetään monihallinnollisia 

palvelujärjestelmän rakenteita ja toimintamalleja, jotka pystyvät vastaamaan varhaisesti lasten, nuorten ja 

perheiden tuen tarpeeseen. Keskeisinä toimijoina ovat perheet ja kuntien peruspalvelut kuten sosiaali- 

terveys-, varhaiskasvatus-, opetus- ja nuorisotoimenpalvelut sekä yhteistyökumppaneina järjestöt ja 

seurakunnat. Kuntien yhteisenä tavoitteena on, että eri kunnissa toimijat toimivat yhdessä ja 

mahdollisimman varhaisesti. Vuonna 2010 hankkeeseen liittyi Tukevasti verkossa - hanke, joka kehittää 

perheiden verkkopalveluja. 

Espoon Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hankkeen tavoitteena on jatkokehittää sekä laajentaa ja 

juurruttaa ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen toimintamalleja lapsen siirtyessä päivähoidosta 

esiopetuksen kautta kouluun. Nykyisessä hankkeessa on arvioitu aikaisemmin kehitettyjä toimintamalleja. 

Arvioinnin tuloksena juurrutetaan vanhempien osallisuutta tukevat 1. luokan vanhempaintapaamisen, 

dialogisten oman ryhmän/luokan vanhempainiltojen, lähialueen kasvatusverkoston/tiedonsiirron ja 

koulutulokastapaamisten toimintamallit. Mallit on otettu käyttöön tällä hetkellä 23 ala- ja 

yhtenäiskoulussa sekä 36 kunnallisessa päiväkodissa. Toimintaan ja kehittämistyöhön osallistuu kouluja, 

päiväkoteja, neuvolaterveydenhuolto, oppilashuolto, esiopetukseen liittyvän päivähoidon ja koululaisten 

iltapäivätoiminnan järjestäjiä, koulujen vanhempainyhdistyksiä/johtokuntia, Suomen Vanhempainliitto, 

seurakunta, MLL sekä muita toimijoita. 

Toiminnan kehittämis- ja juurruttamistyön painopiste on 5-8- vuotiaiden lapsiperheiden tukeminen. 

Koulun aloittaminen tuo isoja muutoksia lapsen ja perheen elämään ja arkeen. Tässä vaiheessa lapsi 

tarvitsee vanhempiaan, kiireetöntä läsnäoloa ja turvaa sekä muiden aikuisten ohjausta ja kannustusta. 

Myös vanhemmat pohtivat lapsen siirtymävaiheessa omaa, uudenlaista rooliaan sekä osallisuuttaan. 

Tutusta päiväkotiympäristöstä siirtyminen kouluun merkitsee perheelle mm. uusien ihmissuhteiden 

rakentamista. On tärkeää, että vanhemmat osallistuvat heti koulun alusta saakka yhteiseen toimintaan ja 

suunnitteluun. Hyvä yhteistyö lapselle tärkeiden aikuisten välillä tukee lapsen kasvua, kehitystä ja 

oppimista. Kehitetyt toimintamallit edesauttavat, että lapsen siirtyminen päivähoidosta esiopetukseen ja 

kouluun sujuisi mahdollisimman hyvin. Koulut jatkavat vanhempien kanssa neuvoloissa ja päiväkodeissa 

rakentunutta hyvää, kasvatuskumppanuuteen pohjautuvaa yhteistyötä. Koulujen ja päiväkotien 

henkilökunnan koulutuksella tuetaan uusien mallien käyttöönottoa ja saadaan välineitä käytännön työhön. 

Tämä Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun - toimintamalli on muokattu Verkostot lapsen 

siirtymävaiheissa - hankkeessa tuotetun materiaalikansion pohjalta. 

Toivomme, että käsikirja rohkaisee kohtaaman vanhempia uudella, osallistumista tukevalla tavalla sekä 

antaa välineitä moniammatilliseen yhteistyöhön.

Kasvatuskumppanuudesta 

Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön välistä yhteistyötä, jolla tuetaan 

lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuudessa sitoudutaan tietoisesti 

yhteistyöhön, jossa tasavertaisella vuorovaikutuksella ja tunteilla on keskeinen sija. Kasvatuskumppanuuteen 

perustuvassa asiakassuhteessa vanhempien ja työntekijöiden tiedot lapsesta 

ovat samanarvoisia, mutta tiedon sisällöt voivat olla erilaisia. Tavoitteena on, että kasvatuskumppanuus 

lähtee liikkeelle lapsen tarpeista ja sitä ohjaavat lapsen etu ja oikeudet. 

1. Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia 

2. Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa 

3. Lapsella on oikeus hyvään elämään 

4. Lapsen näkemykset on otettava huomioon 

Kasvatuskumppanuuden periaatteita ovat: 

• kuuleminen 

• kunnioitus 

• luottamus 

• dialogi 

Kuuleminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että asetutaan kuulemaan toisen ihmisen ajatuksia, 

asiaa ja puhetta. Kunnioituksella tarkoitetaan toisen ihmisen arvostamisen ja hyväksymisen 

asennetta. Luottamus rakentuu vähitellen ja vaatii aikaa, yhteisiä kohtaamisia ja vuoropuhelua. 

Dialogilla tarkoitetaan kuulevaa suhdetta, jotta on kaikilla osapuolilla tilaa tulla näkyväksi omine 

ajatuksineen. (Kaskela & Kekkonen, 2006). 

Kasvatuskumppanuuden mukainen toiminta toteutuu varhaiskasvatuksessa vanhempien ja 

henkilöstön välisessä yhteistyössä. Varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuus pohjautuu 

vanhempien ja henkilöstön väliseen tasavertaiseen vuorovaikutukseen, luottamukseen ja kunnioitukseen 

sekä asiantuntemuksen hyödyntämiseen lasta koskevissa asioissa. Vaikka kasvatuskumppanuuden 

periaate korostaa vastavuoroisuutta, ammattilaisella on vastuu aloitteesta 

yhteistyöhön. Toimiva kasvatuskumppanuus ei synny hetkessä, vaan se rakentuu hiljalleen arkisen 

toiminnan pohjalta. Avainasemassa kumppanuuden kehittymisessä ovat vanhempien ja 

ammattilaisten välillä käydyt keskustelut (Karila et al. 2006). Yhteistyö on laadukkaan päivähoidon 

keskeinen tekijä. Kasvatuskumppanuudessa on kysymys paitsi vanhempien ja henkilöstön 

asennoitumisesta yhteiseen kasvatustehtävään myös vanhempien väliseen vuorovaikutuksen 

mahdollistamisesta. Tavoitteena on edistää myös vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja 

ja tapoja. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005). 

Perusopetuksen opetussuunnitelmat asettavat velvoitteet kodin ja koulun väliselle yhteistyölle. 

Valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sanotaan kodin ja koulun 

välisestä yhteistyöstä muun muassa seuraavaa: 

" Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää 

näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen 

kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa." 

Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke

Lisäksi valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että "Yhteisvastuullisen 

kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, 

turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa 

yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä 

hoitavien viranomaisten kanssa." 

Kasvatuskumppanuutta rakentava kodin ja koulun yhteistyö on osa laadukasta perusopetusta. 

”Perusopetuksessa on kysymys inhimillisestä vuorovaikutuksesta ja ihmiseksi kasvamisesta. 

Opetuksen rinnalla on painotettava myös sosioemotionaalisia tavoitteita ja kokonaisvaltaista 

hyvinvointia edistäviä näkökulmia”. (Perusopetuksen laatukriteerit, 2009) 

”Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet edellyttävät kodeilta ja koululta entistä vahvempaa 

kasvatuskumppanuutta eli yhteisistä tavoitteista sopimista ja yhdessä toimimista terveen ja turvallisen 

kasvun ja oppimisen edellytysten luomiseksi. Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana 

on keskinäinen arvostus”. (Perusopetuksen laatukriteerit, 2009:9) 

”Ensisijainen, kokonaisvaltainen ja ylittämätön kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta on aina 

vanhemmilla. Koti ja perhe ovat lapsen tärkein, mutta ei ainoa kehitysympäristö. Myös koulu on 

lapsen kasvulle ja oppimiselle tärkeä kehitysympäristö. Koulun kasvatusvastuun perusta on se, 

että kouluyhteisön aikuiset toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan ja ovat johdonmukaisia toiminnassaan. 

Kodilla ja koululla on lasten ja nuorten kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa omat, 

toisiaan täydentävät tehtävänsä. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista 

kasvatuskumppanuutta.” 

(Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus 2007) 

Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisen rinnalla terveydenhoitajien tulee vahvistaa 

keskustelu-, kumppanuus-, neuvonta- ja tiedonjakokulttuuria. Näiden avulla pystytään käsittelemään 

entistä paremmin lasten ja perheiden tilanteet ja tukemaan perheiden omia selviytymiskeinoja. 

Vuorovaikutuksellinen ja tasavertainen kumppanuus on kasvatuskumppanuutta, jossa 

terveydenhoitaja ottaa huolet herkästi puheeksi ja tarkastelee varhaisessa vaiheessa niitä yhdessä 

perheen kanssa. Huolen puheeksi ottaminen antaa hyvän pohjan kunnioittavalle varhaiselle 

tukemiselle. Kasvatuskumppanuuden mukainen toiminta sisältää vuorovaikutuksen, jossa 

käsitellään tunteita kannattelevasti ja ratkaisukeskeisesti. Terveydenhoitajien työssä tämä tarkoittaa 

sitä, että terveydenhoitaja kohtaa lapset ja perheet tasavertaisina, jotta hän saa esille ne 

voimavarat, jotka kannattelevat perhettä. Kasvatuskumppanuusmallin mukaisen asiakassuhteen 

piirteet rakentuvat läheisestä yhteistyöstä, yhteisistä tavoitteista, täydentävästä asiantuntijuudesta, 

molemminpuolisesta kunnioituksesta, hyvästä vuorovaikutuksesta, rehellisyydestä ja 

joustavuudesta. (Jokelainen, 2008). 

Päivähoito 

Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke 

Kasvatuskumppanuus lapsen 

kasvuympäristöjen ja palvelujen jatkumona 

Esiopetus 

Perusopetus 

Ap-/iptoiminta 

Lapsen ja perheen kokemuksellinen jatkumo 

Palvelujen suunnitelmallinen jatkumo 

Varhaiskasvatus-/esiopetus- 

/perusopetussuunnitelmien mukaisessa leikin, 

hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteutuksessa 

Marjatta Kekkonen / THL 

06.09.10 Marjatta Kekkonen/Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun 

3

• Kasvatuskumppanuudella luodaan jatkumoa lapsi- ja perhepalveluihin sekä siirtymä- ja 

nivelvaiheisiin. 

• Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on lapsen erityistarpeiden varhainen tunnistaminen. 

• Kasvatuskumppanuus edistää moniammatillista yhteistyötä ja rakentaa oppilashuollon 

sisäistä kumppanuutta. 

Kasvatuskumppanuus 

- kuulevana, kunnioittavana ja luottamuksellisena vuoropuheluna 

Perhe, koti 

vanhemmat, 

isä/äiti 

Vanhemmat sitoutuvat: 

1. Tiedon pohjalta - ajattelu 

2. Kokemusten myötä - tunteet 

3. Toiminnan kautta – tahto 

(Tiilikka 2003) 

Lapsi/ 

oppilas 

17.12.2008 Marjatta Kekkonen, Stakes 

Kodin ja koulun kasvatuskumppanuus toimintana 


Opettaja 

Oppilashuolto 

Moniammatillinen 

yhteistyö 

Koulun työntekijät toteuttavat: 

1. Tutustumalla vanhempien 

kasvatusajatteluun 

2. Hyväksymällä perheiden 

erilaisuuden 

3. Rakentamalla avointa ja jatkuvaa 

vuoropuhelua perheiden kanssa 

• vanhempi liittyy kouluun oman lapsensa ja tämän luokan kautta ( koulun aloitus vahva 

tunnekokemus) 

• Aloituskeskustelu heti 1. lukuvuoden alussa elo/syyskuussa (vanhemmille 

keskustelurunko etukäteen), 2. tapaaminen tammi- helmikuussa 

• toiminnalliset, dialogiset vanhempainillat 

• kannustaminen luokkatoimikuntien perustamiseen 

Lähteet: 

Jokelainen Marja-Liisa, Terveydenhoidon lehti, 1/2008 

Karila Kirsti et al., Kasvatusvuorovaikutus (2008) 

Kaskela ja Kekkonen, Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta – Opas varhaiskasvatuksen kehittämisen, (2006) 

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus, (2007) 

Perusopetuksen laatukriteerit, (2009:9) 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (2010) 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005)

KASVATUSKUMPPANUUS 

KUMPPANUUS 

(Companionship) 

Ystävyys, läheisyys, 

elämänikäinen 

kumppanuus 

Vanhemmat 

Asiantuntijuus 

(ensisijainen 

kasvatusvastuu) 

Kasvatuskumppanuuteen 

perustuva 

tasavertainen 

vuorovaikutussuhde 

(luo kasvatuskumppanuutta) 


KUMPPANUUS 

(Partnership) 

Yksilöt sopivat yhteistyöstä ja 

tavoitteista ja sitoutuvat niihin 

(”working together”) 

Asiantuntijuus 

(ammatillinen 

kasvatuksellinen 

vastuu) 

Opettaja 

Koulun muu 

henkilökunta

VANHEMPAINTAPAAMINEN 1. LUOKALLA 

Tavoite: 

• Vanhemmilla on mahdollisuus kertoa lapsestaan 

• Opettajalla on mahdollisuus tutustua vanhempiin sekä kuulla oppilaastaan 

• Edistää luottamuksellista, kasvatuskumppanuuteen perustuvaa kodin ja koulun välisen 

yhteistyön alkua 

• Kuulla vanhempien odotuksia koulun alkamisesta 

• Jatketaan päivähoidossa alkanutta kasvatuskumppanuutta 

Muuta huomioitavaa: 

• Tasalaatuisuus toteutuu koulujen välillä 

• Ensimmäisen vanhempainkeskustelun ajankohta on elo-/syyskuun vaihteessa 

• Keskusteluun kutsutaan molemmat vanhemmat 

• Vanhempainkeskustelu on vain vanhemmille (ensimmäisellä kerralla, myöhemmin 

voi lapsi olla mukana osan aikaa) 

• Keskustelulle tulee tarjota aikoja aamusta sekä iltapäivästä ja mahdollisesti alkuillasta 

• Keskustelurunko toimitetaan vanhemmille kotiin etukäteen sähköisesti tai paperiversiona 

(vanhemmat täyttävät ja lähettävät sen etukäteen opettajalle tai tuovat mukanaan 

tapaamiseen) 

• Vanhempia pyydetään merkitsemään 3-4 tärkeintä kohtaa keskustelulle, jotka keskustelussa 

käsitellään (ainakin) 

• HUOM! rinnalla voi olla LEOPS (Lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma) 


1. LUOKAN VANHEMPIEN TAPAAMISAIKATAULU 

1. tapaaminen elo-/syyskuussa 

(vanhemmat) 


- vanhemmat saavat keskustelurungon etukäteen 

(vanhemmat kertovat lapsestaan) 

- tehdään tavoitteet syksylle 

2. tapaaminen tammikuussa 

(mahdollisesti oppilas mukana osan aikaa) 

- vanhemmat kertovat kuulumiset 

- opettaja kertoo koulutyön sujumisesta 

- tehdään yhdessä tavoitteet keväälle

Keskustelurunko 1. vanhempaintapaamiseen (aloituskeskustelu) 

1. Mistä asioista lapsesi pitää, mitkä ovat lapsesi kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet? 

2. Mitkä ovat lapsesi ajatukset/odotukset koulun alkuun liittyen? 

3. Minkälaisia odotuksia/toiveita sinulla on kodin ja koulun yhteistyölle (Millä tavalla 

haluatte tehdä yhteistyötä koulun/opettajan kanssa)? 

4. Miten lapsesi toimii muiden lasten kanssa? 

5. Miten lapsesi suoriutuu päivittäistoiminnoista/onko sinulla huolia niihin liittyen? 

6. Huolestuttaako sinua jokin seikka lapsesi kehityksessä ja kasvussa tai joku muu 

koulun alkuun liittyvä asia (mitä tukea toivoisit)? 

7. Alleviivaa lastanne parhaiten kuvaavia piirteitä. 

hyväntuulinen luottavainen ujo 

omatoiminen herkkä rauhallinen 

rohkea voimakastahtoinen utelias 

lyhytjännitteinen arka sinnikäs 

vilkas huomionhaluinen toisen huomioon ottava 

vetäytyvä harkitseva aktiivinen 

8. Haluaisitko kertoa vielä jotakin lapsestasi (esim. jotakin lapsen terveydentilaan 

liittyen)? 


KUTSU VANHEMPAINTAPAAMISEEN 

Hyvät huoltajat! 

Tervetuloa 1. luokan ensimmäiseen vanhempaintapaamiseen lapsenne koululle. Tapaamisen 

tarkoituksena on tutustua toisiimme sekä kuulla teidän vanhempien ajatuksia ja odotuksia 

koulun alkuun liittyen. 

Toivomme, että tapaamiseen osallistuvat molemmat vanhemmat mahdollisuuksien mukaan. 

On tärkeää, että huoltajat ja opettaja voivat keskustella teille tärkeistä asioista. Tässä 

keskustelussa on tarkoitus olla mukana ainoastaan huoltajat ja opettaja. 

Tutustukaa vanhempainkeskustelun runkoon etukäteen. Voitte merkitä 3-4 tärkeintä kohtaa, 

jotka käydään läpi tapaamisessa. 

Kodin ja koulun välinen yhteistyö Espoossa 

Kasvatusvastuu lapsesta on aina perheellä, mutta koulu toteuttaa kasvatus ja opetustehtäväänsä 

yhteistyössä perheiden kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on saada aikaan motivoiva 

ja tukea antava ilmapiiri lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Espoon perusopetussuunnitelman 

mukaan kodin ja koulun välinen yhteistyö rakentuu kasvatuskumppanuuteen 

perustuvaan tasavertaiseen vuorovaikutussuhteeseen. 

Tervetuloa! 

Oma-opettaja (nimi) 


1) Aloituskeskustelu (syyskuu) 

2) 2. tapaaminen (tammikuu) 

3) 3. tapaaminen (toukokuu) 

¤ Hyödynnetään jakotunteja 

arviointiviikon aikana; 

• klo 8-9 vanhempaintapaamisia 

• klo 9-12 tai 13 opetusta koko luokalle 

• klo 13-17 vanhempaintapaamisia 

Puuttuva oppitunti korvataan oppilaille toisilla 

viikoilla. 

Vanhempaintapaamiset 

vähintään 3 kertaa vuodessa 

(arviointikeskusteluviikot) 

• 30 minuuttia / perhe (käytännössä tapaamiseen kuluu usein 

jopa 45-60 min, riippuen tilanteesta / käsiteltävistä asioista 

• Oppilas mukana keskustelussa (ainakin osan aikaa) 

• Opettajan ajanvarauslista -> vanhemmat varaavat kaksi - kolme 

heille sopivaa aikaa -> opettaja valitsee yhden ajan tapaamiselle 

(myös muita koulun henkilöitä voi tarpeen mukaan olla läsnä)

1. tapaaminen (elo- /syyskuu) 

-> resurssointi 3. yt. tunnin 

avulla 

Tapaamisaika 

liian tiukka -> 

enemmän 

joustavuutta 

Laskennallinen tapaamisaika 20 

minuuttia /huoltajat 

-> resurssit opettajalle = 

• 6 tuntia (6x3 = 18 oppilaan 

vanhemmat) 

• loput 3. yt- tunnin resursseista 

Huoltajatapaaminen 2 kertaa 

/vuosi 

Vaihtotuntijärjestelmä 

1. tunti 

kummiluokissa - 

> vastuu 

kummiopettaja 

ja oppilaat sekä 

avustaja 

• Tapaamisten pituus; 

20 – 60 minuuttia 

• Keskusteluajankohta; 

Klo 8 - 17 

2. tapaaminen (tammi- 

/helmikuu) -> kahden viikon 

ajalta jakotunnit 

yhdistetään koko ryhmän 

tunneiksi 

Lisäksi; 

• 2 oppitunnin pituinen 

yhteisopetustuokiot 

2. tunti -> 

yhteisopetustuokio 

2. luokkalaisten ja 

opettajien avulla 

(taito- ja 

taideaineiden 

opetus)


vähintään 2 kertaa / vuosi, 

2 – 3 viikon kokonaisuus 


koulupäivän aikana klo 7.45 – 

9.00 

Harvoissa tapauksissa 

aika on sovittu 

muuhun ajankohtaan 

Opettajan ajanvarauslista (yleensä 

vanhempainillassa, jos ei paikalla -> 

lähetetään jäljelle jääneistä ajoista 

tieto -> vanhemmat valitsevat 

sopivimmat ajat -> opettaja laatii 

lopullisen aikataulun 

Kaikki oppilaat on 

koulussa yhtä aikaa -> 

ryhmätunnit pois 

(oppilaan päivä ei lyhene, 

mutta aikataulu 

muuttuu) 

Vaihtotuntijärjestelmä

Huomioitavaa 

• Opetustunteja ei voi vähentää 

• Vaihtotuntijärjestelmä 

• Oppilas mukana tapaamisessa 

ainakin osan aikaa (”erityistä huomiota tulee kiinnittää kasvun ja 

oppimisen tuen muotojen suunnitteluun huoltajan, opettajan ja ikätaso huomioiden oppilaan kanssa”.) 

Espoon ops , yleinen tuki 

• Aloituskeskustelu 1.10. mennessä

TAVOITE: 

Päiväkotien ja koulujen vanhempainiltojen / tilaisuuksien tulee 

olla vuorovaikutuksellisia siten, että aikaa on varattu yhteiselle 

keskustelulle, ja että vanhemmat voivat luontevasti tutustua 

toisiinsa. Erityisesti koulussa ensimmäisen lukuvuoden aikana 

tulee panostaa useampiin tilaisuuksiin, missä luokan 

vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja rakentaa 

luokkayhteisöllisyyttä. 

Vanhempainilta- tapahtumamalleja 

OSALLISTAVA VANHEMPAINILTA PÄIVÄKODISSA (syksy) 

Esimiehen avaus kaikille yhteisesti/ 

Alueen erityistyöntekijöiden työn esittely 

Siirrytään omaan ryhmään 

Tiedotetaan lyhyesti käytännön asioista 

Jakaudutaan ”porina” ryhmiin/ 

Aiheita materiaalikansiossa/ 

Tavoitteen vuorovaikutus 

Kokoonnutaan yhteen jakamaan 

ryhmien tuotoksia 


SYKSYN ENSIMMÄINEN RYHMÄKOHTAINEN VANHEMPAINILTA PÄIVÄKODISSA 

AIKA: 1,5 – 2 h 

TAVOITE: 

- tutustuminen, verkostoituminen 

- yhteisistä toimintakäytännöistä sopiminen; tiedonkulku kodin ja päiväkodin välillä, tossut, 

uintitarvikkeet, omat tavarat, tyynyt lattialla istumiseen, mukit yms. 

- kasvatuskumppanuuden rakentuminen, kuulluksi tuleminen 

5 min. Tervetuloa, yksikön esimies tai ryhmän työntekijä toivottavat tervetulleeksi 

ja esittäytyvät 

15 -20 min. Vanhemmat esittäytyvät� jokin toiminnallinen menetelmä esim. Alter 

ego + nimikyltit jokainen vanhempi tekee itse 

15 min. Ryhmän toimintaan, arkeen ja yhteistyöhön liittyvät tiedotettavat asiat 

sekä alueen erityistyöntekijöiden työn esittely. 

20 -40 min A4:n asioista keskustelu 

- henkilökunta on koonnut yhdelle A4:lle usein kysyttyjä ja itse tärkeänä 

pitämiään asioita 

- vanhemmat/huoltajat lukevat listan, porisevat pöytäkunnittain tai lähellä 

olevien kanssa muutaman minuutin listatuista asioista: Mikä listassa 

mietityttää? Mikä on epäselvää? 

� keskustelua 

Jos aikaa on tai jatketaan tästä seuraavalla kerralla: 

Mitä vanhemmat haluaisivat sopia yhteisistä toimintakäytännöistä, pelisäännöistä? 

Mitä vanhemmat haluaisivat lisätä listaan? 

10-15 min Yhteenveto illan tapaamisesta 

� Milloin tavataan seuraavan kerran; vanhempaintapaamiset, vanhempainillat, 

muut tapahtumat päiväkodilla? 

� vanhempainyhdistystoiminta tässä tai A4:ssa 

�Miten tämä vanhempainilta palveli teitä vanhempina? 

� Mitä toiveita teillä on seuraavalle kerralle?

VANHEMPAINILLAT 1. LUOKKALAISTEN LASTEN VANHEMMILLE 

Yleiset tavoitteet: 

• vanhempien osallisuuden vahvistuminen � dialogin rakentuminen tiedonjaon lisäksi 

• vanhempien vertaisuuden vahvistuminen 

• kasvatuskumppanuuden rakentuminen 

• moniammatillisen työotteen vahvistuminen vanhempainiltojen järjestämisessä � ver- 

taisoppiminen 

Suunnittelussa huomioitavaa: 

• koko koulun yhteinen vai luokkien omat 

• aikataulutus kouluun siirtymävaiheesta ensimmäisen luokan kevääseen 

• iltojen tavoitteet � toteuttajilla yhteinen ymmärrys 

• työntekijöiden työnjako, osallistuminen ja vastuut� moniammatillisuus, vastavuoroinen 

oppiminen, tuki (vanhempainyhdistyksen ja muiden yhteistyökumppaneiden rooli?) 

• ajankäyttö vanhempainillassa; ilmoittautuneiden määrä vaikuttaa 

• tilan järjestelyt; miten vanhemmat istuvat? 

• vanhempia osallistavat menetelmät: mikä on toiminnan tavoite, esim. 

� tutustuminen, kokemusten jakaminen, vertaisuus 

� sitoutuminen, osallistumisen merkityksellisyys 

� kasvatuskumppanuuden rakentuminen opettajien/ työntekijöiden ja vanhempi- 

en/huoltajien kesken 

HUOM! 

KEVÄÄN KOULUTULOKASILTA 1. LUOKKALAISTEN 

VANHEMMILLE - MALLIT JA KÄYTÄNNÖN TOTEU- 

TUS LÖYTYY KOULUTULOKASTAPAAMISTEN OSI- 

OSTA (7)

VAIHTOEHTO A: 

OSALLISTAVA VANHEMPAINILTA KOULULLA (syksy) 

Esimiehen avaus kaikille yhteisesti 

Siirrytään omaan luokkaan 

Tiedotetaan lyhyesti käytännön asioista 

OHR:n jäsenet käyvät esittäytymässä / 

vanhemmat voivat käydä työtiloissa 

Jakaudutaan ”porina” ryhmiin / 

aiheita materiaalikansioissa 

Kokoonnutaan yhteen jakamaan 

ryhmien tuotoksia 


SYKSYN ENSIMMÄINEN VANHEMPAINILTA 1. LUOKKALAISTEN VANHEMMILLE OMASSA 

LUOKASSA 

Ohjaaja/ ohjaajat tarkoittavat tässä yhteydessä opettajaa ja muuta henkilökuntaa, jotka ovat 

vastuussa vanhempainillan toteuttamisesta 

AIKA: 1,5 – 2 h 

TAVOITE: 


- yhteisistä toimintakäytännöistä sopiminen; tiedonkulku kodin ja koulun välillä, tossut, uintitarvikkeet, 

omat tavarat, tyynyt lattialla istumiseen, mukit yms. 


- moniammatillisuuden vahvistuminen esim. opettajan ja muun henkilökunnan välillä 

SUUNNITTELU: 

- esim. edellisellä viikolla, ajankohta on sovittu hyvissä ajoin niin, että koulun koko henkilökunta 

on tietoinen ajankohdasta 

- onko luokanopettaja yksin vastuussa luokkansa vanhempainiltaosuudesta vai onko esim. 

työparina kokenut opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja….? 

- millä aikataululla rehtori kiertää luokissa, entä esim. oppilashuoltoryhmän jäsenet tai 

vanhempainyhdistyksen edustaja? 

- miten vanhemmat sijoittuvat luokaan istumaan; ympyrään, hevosenkenkään, pöytäkuntiin?

VINKKEJÄ LUOKKATOIMIKUNNAN TOIMINNAKSI: 

- suhde vanhempainyhdistyksen toimintaan 

- tavoitteiden miettiminen juuri tälle luokkatoimikunnalle 

- mahdollista toimintaa: 

retket, leirikoulu, rahoitus 

grillijuhlat, pulkkamäki 

diskot 

isien illat, vanhempien toimiminen asiantuntijoina 

reppukansa liikenteessä 

TOTEUTUS OMASSA LUOKASSA: 

5 min. Tervetuloa, luokan opettaja ja muut ohjaajat esittäytyvät 

15 -20 min. Vanhemmat esittäytyvät� jokin toiminnallinen menetelmä esim. Alter 


15 min. Lukujärjestykseen, reissuvihkoon, oppilashuoltoon, OPSiin ja kirjoihin 

liittyvät tiedotettavat asiat, jos eivät ole A4:ssa 

20 -30 min A4:n asioista keskustelu 

- opettajat ovat koonneet yhdelle A4:lle usein kysyttyjä ja itse tärkeänä 









5-10 min. REHTORIN/ OPPILASHUOLLON/VANHEMPAINYHDISTYKSEN 

EDUSTAJIEN VIERAILU LUOKASSA SOVITUSTI 

- vanhempien tuen merkitys koulua aloittavalle lapselle 

- vanhempien suhtautuminen kouluun, puhe koulusta, opettajasta, 

muista vanhemmista ja lapsista � miten yhteistyötä ja kunnioitusta ja 

kumppanuutta rakennetaan, miten lapsi voi kunnioittaa sekä itseään, 

vanhempiaan, opettajaa, koulua, muita lapsia ja näiden vanhempia…… 


� Milloin tavataan seuraavan kerran; vartit, vanhempainillat, muut tapahtumat 

koululla? 

�Luokkatoimikuntatoiminta, vanhempainyhdistystoiminta tässä tai 

A4:ssa 

�Miten tämä vanhempainilta palveli teitä ensimmäisen luokan vanhempina? 

� Mitä toiveita teillä on seuraavalle kerralle?

VAIHTOEHTO B: 

SYKSYN ENSIMMÄINEN VANHEMPAINILTA 1. LUOKKALAISTEN VANHEMMILLE 

TOTEUTUS: 

Ensin lyhyt yhteinen kokoontuminen kaikille 1. luokkalaisten vanhemmille ja sitten vanhempainilta 

jatkuu luokkakohtaisesti 

YHTEINEN KOKOONTUMINEN JUHLASALISSA TAI RUOKALASSA: 

15 min. kaikki vanhemmat yhdessä 

- rehtorin tervehdys ja pedagoginen/ kasvatuskumppanuuteen liittyvä 

sanoma, ”arvopuhe” kaikille vanhemmille, esim. koulun arvojen näkyminen arjessa tms. 

ja lisäksi 

- vanhempien tuen merkitys koulua aloittavalle lapselle 

- vanhempien suhtautuminen kouluun, puhe koulusta, opettajasta, muista vanhemmista ja 

lapsista � miten yhteistyötä ja kunnioitusta ja kumppanuutta rakennetaan, miten lapsi voi 

kunnioittaa sekä itseään, vanhempiaan, opettajaa, koulua, muita lapsia ja näiden vanhempia…… 

- oppilashuollon edustajien puheenvuoro: esittäytyminen, työn tavoite ja menetelmät 

JATKUU OMISSA LUOKISSA: 

Ohjaaja/ ohjaajat tarkoittavat tässä yhteydessä luokanopettajaa ja muuta henkilökuntaa, jotka 

ovat vastuussa vanhempainillan tämän osan toteutumisesta 

AIKA: 1 -1,5 h 

TAVOITE: 


- yhteisistä toimintakäytännöistä sopiminen; tiedonkulku kodin ja koulun välillä, tossut, uintitarvikkeet, 

omat tavarat, tyynyt lattialla istumiseen, mukit yms. 


- moniammatillisuuden vahvistuminen esim. opettajan ja muun henkilökunnan välillä 

SUUNNITTELU: 

- esim. edellisellä viikolla, ajankohta on sovittu hyvissä ajoin niin, että koulun koko henkilökunta 

on tietoinen ajankohdasta 

- onko luokanopettaja yksin vastuussa luokkansa vanhempainiltaosuudesta vai onko esim. 

työparina kokenut opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja….? 

- miten pitkä on kaikille vanhemmille tarkoitettu yhteinen kokoontuminen esim. juhlasalissa, 

mitkä teemat siellä esillä 

- miten vanhemmat sijoittuvat luokkaan istumaan; ympyrään, hevosenkenkään, pöytäkuntiin?

TOTEUTUS: 

5 min. Tervetuloa, luokan opettaja ja muut ohjaajat esittäytyvät 

15-20 min. Vanhemmat esittäytyvät� jokin toiminnallinen menetelmä esim. Alter 


15 min. Lukujärjestykseen, reissuvihkoon, oppilashuoltoon, OPSiin ja kirjoihin 

liittyvät tiedotettavat asiat, jos eivät ole A4:ssa 

20-30 min A4:n asioista keskustelu 

- opettajat ovat koonneet yhdelle A4:lle usein kysyttyjä ja itse tärkeänä 










� Milloin tavataan seuraavan kerran; vartit, vanhempainillat, muut tapahtumat 

koululla? 

�Luokkatoimikuntatoiminta, vanhempainyhdistystoiminta tässä tai 

A4:ssa 

�Miten tämä vanhempainilta palveli teitä ensimmäisen luokan vanhempina? 

� Mitä toiveita teillä on seuraavalle kerralle? 

Kiitos tästä illasta

VANHEMPIA AKTIVOIVIA TYÖSKENTELYMENETELMIÄ 

A. LEARNING CAFÉ 

- esim. vanhemmat jaetaan 4 ryhmään 

- 4 kysymystä, jokainen omalle fläppitaulun paperille, paperit laitetaan vaikkapa pulpeteille 

eri puolille luokkaa 

Esimerkki kysymyksiä: 

1. Mitä toivotte koulun ja kodin yhteistyötä lapsenne ensimmäisenä kouluvuotena? 

2. Miten olette itse valmiita panostamaan lapsenne ja hänen luokkansa ensimmäisen kouluvuoden 

kulkuun? 

3. Mitkä asiat kiinnostavat vanhempieniltojen aiheina? 

4. Mitkä asiat huolestuttavat lapsen koulunkäynnissä? 

Ykköset vastaavat ensin ykköskysymykseen, kakkoset kakkoseen, kolmoset kolmoseen ja 

neloset neloseen. 

5-10 min. kuluttua ryhmät siirtyvät seuraava kysymyksen äärelle ja vastaavat/lisäävät/kommentoivat 

kysymystä. Taas n. 5 min. kuluttua ryhmät menevät seuraavan 

kysymyksen luo jne. Tämä jatkuu niin kauan, että ykköset palaavat ykköskysymyksen äärelle, 

kakkoset kakkoskysymyksen äärelle jne. ja katsovat, miten vastaus on rikastunut. 

”Oikeasti” osallistujilla voisi olla kahvia mukissa ja kysymykset olisivatkin kertakäyttöpöytäliinoissa 

pöydissä, jotka olisi numeroitu. Vanhempien ryhmät kulkisivat kahvimukiensa kanssa 

edellä esitetysti pöydästä toiseen ja kirjoittaisivat kertakäyttöliinoihin ajatuksiaan/vastauksia 

em. kysymyksiin. 

Vanhempien työskentelyn jälkeen opettaja/työntekijät kiinnittävät paperit esim. taululle ja lukevat 

läpi kirjatut asiat vastaus kerrallaan. Keskeiset asiat käydään yhdessä keskustellen läpi. 

- Haluaisitteko vielä kommentoida jotakin tästä….? 

- Mitä tuo maininta XXXXX tarkoittaa…..? 

- Minua vielä kiinnostaa tuo maininta….. 

- Reissuvihkoja meidän koulussamme ….. 

Fläppiparerit kannattaa säästää seuraavia vanhempainiltoja varten tai ne voi ”kirjoittaa puhtaaksi” 

A4:lle ja jakaa kaikille luokan vanhemmille. 

AIKA: 

- max. 20 min. vanhempien työskentelyyn 

- n. 20 min purkamiseen, riippuu suunnitelmasta, paljonko kysymyksillä rikastutetaan fläpeille 

kirjattua jne… 

TAVOITE: 

- vanhemmat tutustuvat 

- yhteistyö vanhempien välillä alkaa � vertaisuus 

- vanhempien odotukset/pelot, arvostamat asiat tulevat näkyviksi 

- dialogi mahdollistuu � vanhempien osallisuus vahvistuu 

Asetetuista kysymyksistä/teemoista riippuu, mitä asioita työskentelyssä nousee esiin. Joka tapauksessa 

esiin tulleista asioista henkilökunta saa paljon tietoa, mitä vanhemmat

odottavat, mistä ovat huolissaan tai mihin ovat valmiita itse sitoutumaan. Henkilökunnan tehtävänä 

on johtaa keskustelua niin, että vanhemmille/huoltajille tärkeimmät asiat nostetaan yhdessä 

esille ja sovitaan toimintatavoista. Näin yhdessä sovittuun voidaan palata erilaisissa kohtaamisissa 

ja seurata, miten yhdessä sovittua on voitu toteuttaa. 

Jos on kyseessä selkeä kysymys, niin siihen voidaan vastata vaikka reissuvihossa / wilmassa. 

B. TUNTEMATTOMAAN TUTUSTUMINEN ”HAASTATTELEMALLA” JA ESITTELY PA- 

REITTAIN 

Osallistujat valitsevat vanhempien joukosta sen, jonka tuntevat huonoiten/vähiten. 

Parit haastattelevat toisiaan muutaman min. ajan: kuka olet, kenen vanhempi/huoltaja, mikä on 

lapsen vahvuus tai mitä lapsesi odottaa koulunkäynniltä. 

Haastattelussa esiin tulleet keskeiset (aikuisen nimi, lapsen nimi, vahvuus, odotus…) asiat voidaan 

kirjata esim. A3- paperille ja teipata seinälle näkyviin. Haastattelijat esittelevät parinsa lyhyesti 

ja ytimekkäästi muille läsnäolijoille. 

TAI 

Parit kirjoittavat toisilleen nimikyltit pidettäväksi esim. pöydällä tai jos mahdollista nimikyltti voidaan 

kiinnittää rintapieleen. Haastattelijat esittelevät parinsa esiin nostamat asiat lyhyesti ja ytimekkäästi 

muille läsnäolijoille. 

Nimikyltit voidaan säilyttää luokassa ja niitä voidaan käyttää seuraavassa tapaamisessa. Nimikylttejä 

voidaan tehdä lisää sitä mukaa, kun mukaan tule uusia vanhempia. 

AIKA: 15-20 min, osallistujien määrä vaikuttaa. 

TAVOITE: 

- tutustuminen 

- kokemusten jakaminen 

- ryhmäytyminen alkuun 

C. TULEVAISUUDEN MUISTELU 

Vanhemmat muodostavat esim. 3 ryhmää, joissa he kirjaavat fläppipaperille mietteitään seuraavasta 

kuvitellusta hetkestä: 

On tämän luokan ensimmäinen kevätjuhlapäivä ja mietitte: Onpa lapsiemme ensimmäinen 

kouluvuosi ollut onnistunut. 

Jokaiselle ryhmälle on yksi kysymys, johon se vastaa esim: 

Mitkä tekijät tekivät siitä onnistuneen lapsen kannalta? 

Mitkä tekijät tekivät siitä onnistuneen vanhempien kannalta? 

Mitkä tekijät tekivät siitä onnistuneen opettajan ja muun henkilökunnan kannalta? 

”Vastaamiseen” varataan 7-10 min. 

Fläppipaperit kiinnitetään seinälle, taululle ja opettajan/työntekijöiden johdolla käydään yhdessä 

läpi, mitä onnistumisen elementtejä papereille on kirjoitettu. Lisäkysymyksiä : miten 

tuo luottamus, avoimuus, myönteisyys näkyy mielestänne konkreettisesti? Miten opettaja/oppilashuolto 

voisi tuohon XXX vaikuttaa? Miten te vanhemmat/huoltajat voisitte tukea, 

auttaa vaikuttaa tuohon YYYY?

AIKA: 

30-40 min 

TAVOITE: 

� vanhempien toiveet ja arvostamat tulevat esiin…… 

� opettaja ja muu henkilökunta voi kertoa erilaisista toimintatavoista, tuen mahdollisuuksista, 

koulun säännöistä 

� voidaan laatia luokalle yhteiset ”säännöt” esiin nousseiden tavoitteiden saavuttamiseksi 

� seuraavien vanhempien iltojen aiheideoita 

� esiin tulleisiin asioihin on hyvä palata kevätlukukauden lopulla 

� samoja kysymyksiä voidaan pohtia lastenkin kanssa 

D. ESITTELY JA MILLÄ MIELELLÄ TULIT TÄHÄN VANHEMPAINILTAAN? – KORTIT 

- tavalliset postikortit käytössä, levitettynä pöydälle 

- jokainen osallistuja valitsee pöydälle levitetyistä korteista sen, mikä kuvaa hänen oloaan/mielialaansa 

juuri nyt 

Ohjeistus ehkä näin: 

- ”Valitse kortti, joka kuvaa omaa tunnelmaasi juuri nyt./ Valitse kortti, joka kuvaa sitä, millä 

mielellä tulit tänne vanhempainiltaan. 

- Valintaan käytetään pari minuuttia, joten antakaa intuition ohjata valintaa! ” 

� jokainen vuorollaan kertoo: kuka on, kenen vanhempi, mitä kortin kuva kertoo hänen 

mielialastaan 

- opettaja/ työntekijät kyselevät kuvista lisää: Tahtoisitko kertoa, mitä tuo portti tuossa kuvassa 

sinulle merkitsee? Aika tumma pilvi tuossa kortin ylänurkassa; mitä se kuvaa mielialastasi? 

Kuvassasi on paljon vahvoja värejä, mitä tahtoisit niistä kertoa? jne….. 

- jokainen osallistuja tekee itselleen nimikyltin 

- kysymyksiin käytetään aikaa suunnitellusti, osallistujien määrä vaikuttaa �opettaja/työntekijä 

rajaa rönsyävää keskustelua, jos on tarpeen tai kysyy lisää, jos aikaa on ja 

näkökulmia on mahdollisuus rikastaa 

Opettaja, työntekijät voivat valita myös kortin. Kannattanee jättää oman kortin ”esittely” viimeiseksi, 

ettei siitä tule normia, mikä on oikea tapa esitellä kuva. 

AIKA: 

esim. 20 min, osallistujien määrä vaikuttaa 

TAVOITE: 

� tutustuminen mahdollistuu 

� tilanteeseen ”siirtyminen” helpottuu 

� vertaisuuden kokemukset mahdollistuvat 

E. VANHEMMAT ESITTELEVÄT ITSENSÄ JA LAPSENSA; LAPSI ESITELLÄÄN VALITSE- 

MALLA KAKSI VAHVUUSKORTTIA 

Vanhempia pyydetään illan aluksi valitsemaan pöydälle levitetyistä vahvuuskorteista seuraavat:

- YKSI, JOKA KUVAA YHTÄ LAPSEN VAHVUUTTA 

- TOINEN, JOKA KUVAA VAHVUUTTA, JOTA VANHEMMAT TOIVOISIVAT LAPSELLEEN 

LISÄÄ ENSIMMÄISEN KOULUVUODEN AIKANA 

Korttien valintaan annetaan aikaa muutama minuutti, muuten valikointi voi viedä aikaa 15 min. 

Työntekijöiden johdolla käydään kierros läpi: 

- kuka haluaa aloittaa? 

- kerro kuka olet, kenen vanhempi/huoltaja? 

- millaisen vahvuuden valitsit kuvaamaan lastasi? 

- miten se näkyy lapsessasi? 

- mitä vahvuutta toivot lapsellesi lisää? 

- miten se vaikuttaisi lapsesi olemiseen? 

- kuka, mikä voisi auttaa lastasi saamaan tätä vahvuutta lisää? 

- mitä mieltä lapsesi olisi tästä, mitä nyt kerrot? 

Kortteja pyydetään valitsemaan 1 tai 2 sen mukaan kuin aikaa on ja mitä tavoitteita tälle toimintatavalle 

on asetettu. Kysymyksiä käytetään rikastuttamaan keskustelua/ kuvailua sen mukaan 

kuin aika antaa myöden. Siihen vaikuttaa se, mitä kaikkea on illan tavoitteeksi asetettu. Jos tavoitteena 

on tutustuminen ja vertaisuuden rakentuminen sekä henkilökunnankin näkökulmasta 

vanhempiin/huoltajiin ja lapsiryhmään tutustuminen, niin korttien ja niihin liittyvien kysymysten 

äärellä voidaan viettää koko ilta = vanhempainiltaan varattu aika. 

AIKA: 

20 -30 min. tai enemmän tavoitteesta ja osallistujien määrästä riippuen 

TAVOITE: 

- tutustuminen 

- vertaisuus 

- vahvuuksien näkeminen �voimavaraistuminen 

- huolen ja toiveiden esiin nouseminen � jakaminen ja kuulluksi tuleminen 

F. VANHEMMAT ESITTELEVÄT ITSENSÄ JA ALTER EGONSA SEKÄ KENEN VANHEM- 

PIA/ HUOLTAJIA OVAT (ks. listasta: syntymäkuukausi =adjektiivi, syntymäpäivä = eläin) 

” Olen XX, lumoava koira ja YX:n äiti”, lisäksi jonkinlainen nimikyltti näkyviin. Nimikyltin jokainen 

vanhempi/huoltaja tekee itse. Istumajärjestys kannattaa suunnitella sellaiseksi, että 

joko kaikki näkevät toisensa (hevosen kenkä, ympyrä) tai 

vanhemmat/huoltajat istuvat pöydittäin esim. 4 tai 6 osallistujaa samassa pöydässä. 

AIKA: 

10 -15 min, osallistujien määrä vaikuttaa, työntekijät rajaavat, jos puhe pulppuaa, rönsyää. 

TAVOITE: 

� tutustuminen 

� huumori yhdistää 

� ryhmäytyminen alkaa

ALTER EGO 

Kuukausi Syntymäpäivä 

1. lohi 1. naurava 

2. kenguru 2. rikas 

3. orava 3. hierova 

4. hai 4. ylväs 

5. jänis 5. kultainen 

6. majava 6. värikäs 

7. koira 7. vilkkuva 

8. mehiläinen 8. antelias 

9. pöllö 9. ravistava 

10. kameli 10. kuiskaava 

11. tikka 11. rallattava 

12. norsu 12. maukas 

13. fiksu 

14. siisti 

15. hyväilevä 

16. suora 

17. huohottava 

18. kilkattava 

19. hämmentävä 

20. valaiseva 

21. vislaava 

22. lämmin 

23. tietävä 

24. koputtava 

25. vangitseva 

26. kirkas 

27. rento 

28. vilkas 

29. puhdas 

30. vapauttava 

31. lumoava

Lähteitä: 

Isoherranen, Kaarina; Rekola, Leena & Nurminen Raija 2008 Enemmän yhdessä – 

moniammatillinen yhtesityö. Helsinki: WSOY. 

Lehtolainen, Raili 2008. Keltaista ja kimaltavaa, kodin ja koulun yhteistyöstä koulun ja kodin yhteyteen. 

Väitöstutkimus. Helsingin yliopisto. www.helsinki.fi 

Kaskela, Marja & Kekkonen, Marjatta 2006. Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta –Opas 

varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Stakes oppaita 63. Helsinki: Stakes. 

Mäenpää, Tiina 2008 Alakoulun terveydenhoitajan ja perheen yhteistyö. Väitöstutkimus 

www.uta.fi 

Salminen, Pirjo (toim.) 2005 Yhdessä kasvattamaan. Jyväskylä: PS-KUSTANNUS. 

Sirviö, Kaarina 2006 Lapsiperheiden osallisuus terveyden edistämisessä – mukanaolosta vastuunottoon. 

Asiakastilanteiden arviointia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja perheiden 

näkökulmista. väitöstutkimus. Kuopio: Kuopion yliopisto. 

Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hankeraportti, 2008 

Vilén, Marika; Leppämäki, Päivi & Ekström, Leena 2008. Vuorovaikutuksellinen tukeminen. Helsinki: 

WSOY.

TOIMINNALLISET MENETELMÄT RYHMISSÄ JA VANHEMPAINILLOISSA 

Seuraavassa tekstissä ohjaaja tai ryhmänohjaaja tarkoittaa myös opettajaa tai työparia tai tiimiä, 

joka ohjaa/vetää/vastaa vanhempainillan kulusta. 

Toiminnallisessa työskentelyssä voi olla havaittavissa kolme tasoa. 

1. Toiminnalla osallistuja kertoo ilmitarinan, sen mikä on mahdollinen siinä yhteydessä ja näiden 

ihmisten läsnä ollessa. Myös ryhmän ohjaaja kertoo ohjatessaan jotakin itsestään ja 

elää ryhmän mukana. Ohjaajan oma persoonallisen tyylin löytäminen on tärkeää. MALLI 

vaikuttaa!! 

2. Toiminnalla on viesti ryhmälle. Toiminnallamme kerromme tarina, jolla haluamme vaikuttaa 

läsnäolijoihin/kuulijoihin. 

3. Jokaisen osallistujan tyypillinen psykologinen reagointitapa heijastuu toimintaan. Reagointitavan 

juuret voivat olla menneisyydessä eivät juuri siinä hetkessä. 

Toiminnallisuus voi olla paikallaan, koska: 

• kaikki eivät opi visuaalisesti tai auditiivisesti, mutta kaikki oppivat itse tekemällä ja 

kokemalla 

• kehon mukaan ottaminen piristää aivojen toimintaa 

• tutustutaan paremmin, voidaan keskittyä muuhunkin kuin itseen ja ohjaajaan 

• voidaan nähdä erilaisia näkökulmia ja kokeilla erilaisia rooleja 

• on tila huumorille �nauru ja ilo rentouttaa 

Toiminnallisen ryhmätyöskentelyn rakenne 

1. Virittäytyminen 

� turvallisuus jäsenten ja ohjaajan välille 

� selkeät ohjeet työskentelyyn 

� kutsuu aktiiviseen läsnäoloon 

2. Toiminta 

� syntyy jotakin uutta 

� jotakin vanhaa voi tulla näkyväksi tai siihen syntyy uusi tai useita näkökulmia 

3. Tunneilmaisu eli jakaminen 

� millaiselta toiminta tuntui? 

� ohjaaja ei arvota 

4. Loppukeskustelu 

� tehty, nähty, koettu käsitellään ”älyllisesti” ohjaajan johdolla, 

� uusia ratkaisutapoja, näkökulmia, yhteistä ymmärrystä voi syntyä 

Ryhmän ohjaajalla pitää olla kirkkaana mielessä, mitä jollakin toiminnallisella menetelmällä tavoitellaan. 

Siis vastaus kysymykseen MIKSI! Toiminnallisen menetelmän pitäisi olla itselle myös 

tuttu ja/tai luonnikas. Tässä on oiva parityöskentelyn ja vastavuoroisen oppimisen paikka!

Ryhmän aloittamiseen ja tutustumiseen ei tarvita välttämättä mitään erityistä toiminnallista menetelmää. 

Esittely on aina kuitenkin paikallaan. Se, mitä ohjaaja pyytää osallistujia kertomaan, 

vaikuttaa esittäytymiseen ja siihen, mitä ryhmän jäsenet kertovat. Ohjaaja omalla tavallaan esitellä 

itsensä antaa mallin ryhmäläisille. Tavasta tulee helposti normi, joka mukaan on toimittava. 

Ryhmän tai vanhempainillan ohjaajat esittelevät tapaamisen tavoitteen, kulun ja ennakkoon 

suunnitellut sisällöt. Tämä illan tai ryhmätapaamisen tavoite kannattanee mainita jo kutsussa, 

joka vanhemmille/huoltajille toimitetaan, jotta he voivat orientoitua etukäteen asiaan. Riittävästi 

aikaa kannattanee kuitenkin varata siihen, että ryhmäläiset yhdessä tarkentavat vielä tavoitteita 

ja voivat esittää omia toiveitaan. 

Tavoitekeskustelun lisäksi kannattanee sopia yhdessä vielä säännöt ryhmälle, jos kyseessä on 

varsinainen ryhmä, jolla on toistuvia tapaamiskertoja: miten toimitaan, jos ei voi osallistua johonkin 

tapaamiseen; ”vatiolosta”; miten työntekijät voivat kertoa toisilleen ryhmässä esille tulleita 

asioita; kahvikassan ylläpito; myöhästymiset, kännykät… 

Heikinheimo, H: & Hurskainen, V. 2002. Harjoituksilla voimaa, luovuutta ja työniloa. Sanopase 

Oy. Helsinki 

Piispanen, R. 2003. Kohtaamisen iloa. Toiminnallisia menetelmiä kokouksiin, koulutukseen ja 

työnohjaukseen. Kirja kerrallaan. Helsinki 

Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hankkeen raportti, 2008 

Vilén, M. ym. 2008. Vuorovaikutuksellinen tukeminen. WSOY: Helsinki

1. ISÄ-LAPSI – ILLAT PÄIVÄKODILLA/ KOULULLA 

Tavoite: 

• Isien ja lasten yhteistoiminnan mahdollistaminen 

• Isän ja lapsen vuorovaikutuksen vahvistuminen 

• Isien toisiinsa tutustuminen 

Ohjelma: 

• Isä-lapsi – salibandy / nikkarointi / retki lähimetsään, uimahalliin jne. 

Ohjaajana toimii miestyöntekijä/isä vanhempi 

Illan kesto noin 2 tuntia 

Kokoontumisia on sovitusti kerran viikossa / kuukaudessa tai 2-3 kertaa 

lukukaudessa. 

2. ISÄILLAT PÄIVÄKODILLA / KOULULLA 

Tavoite: 

• Isien toisiinsa tutustuminen 

• Isyyden vahvistuminen 

• Isien yhteisen keskustelun mahdollistaminen 

Ohjelma: 

• Tarjolla on kahvia ja pulla/voileipä isien tullessa 

• Ohjaaja alustaa lyhyesti keskustelun pohjaksi 

• Käydään yhteistä keskustelua teemoista 

-Isän paikka – vanhemmuuden roolit 

-Ajankäyttö- työ, perhe ja harrastukset 

Ohjaajana toimii miestyöntekijä /isä vanhempi 

Illan kesto noin 2 tuntia 

Verkostot lapsen 

siirtymävaiheissa - hanke

3. ISIEN JA ÄITIEN ILLAT PÄIVÄKODILLA / KOULULLA 

Tavoite: 

• Isät ja äidit tutustuvat toisiinsa ja opettajaan 

• Mahdollistuu keskustelu vertaisryhmässä 

Ohjelma: 

• Yhteinen aloitus ja esittäytyminen 

• Jakaannutaan isä ja äiti – ryhmiin, joissa omat mies- ja 

naisohjaajat 

• Yhteinen lopetus 

Keskustelun teemat: 

• Vanhemmuuden roolit: minä isänä – minä äitinä 

Kesto noin 2 tuntia 

4. ISÄNPÄIVÄTARJOILU KOULULLA 

Tavoite: 

• Isät pääsevät tutustumaan lapsen arkiympäristöön 

• Isille mahdollistuu toistensa tapaaminen ja opettajaan 

tutustuminen 

Ohjelma: 

A. Isät ja lapset tulevat yhteisesti koululuokkaan, jossa on 

tarjoilu. Tarjoilun jälkeen lapsi saa esitellä isälle paikkoja, 

jonka jälkeen koulu jatkuu normaalisti. Tilaisuus kestää 

yhden oppitunnin. 

B. Isät ja lapset tulevat yhteisesti koululuokkaan, jossa on 

tarjoilun jälkeen isille ja lapsille yhteistä tekemistä 

erilaisissa puuhapisteissä. Tilaisuus kestää kaksi 

oppituntia, jonka jälkeen koulu jatkuu normaalisti. 

C. Isät ja lapset tulevat kouluun yhteisesti. Tarjoilu 

järjestetään ruokalassa, jonka jälkeen koulu jatkuu 

normaalisti. 

Verkostot lapsen 

siirtymävaiheissa - hanke

Lähialueen kasvatusverkoston tapaamiset 

Koulut, sen ympärillä olevat päiväkodit, koululaisten iltapäivätoimijat, 

neuvolat, vanhempainyhdistyksen/johtokunnan edustajat ja muut toimijat 

tiivistävät yhteistyötä ja muodostavat alueelle yhteisen kasvatusverkoston. 

Lähialueen kasvatusverkoston tapaamiset ovat kaksi kertaa vuodessa 

(syys- /kevätlukukausien alussa). 

Sen lisäksi verkoston jäsenet tapaavat eri kokoonpanoissa muina aikoina 

vuosikellossa määriteltyjen ajankohtien mukaisesti (mm. tiedonsiirto) 


Lähialueen kasvatusverkoston tavoitteet 

• Verkostoituminen lähialueen toimijoiden kanssa 

• Tapahtumien koordinointi 

• Palvelujen kartoittaminen /vaihtaminen/tarjoaminen 

• Synergiaetujen hyödyntäminen 

• Lähialueen toiminnan kehittäminen (vahvuudet/kehittämisalueet) 

• Yhteisten selkeiden tavoitteiden ja toiminnan kehittäminen 

• Tiedonsiirronkäytänteiden kirkastaminen 


Ohje lähialueen yhteistyösuunnitelman laadintaan 

1. Alueen rehtori nimeää yhteistyösuunnitelman laatijan, joka 

toimii yhdyshenkilönä ja yhteistyösuunnitelman päivittäjänä ja 

huolehtii päivitetyn yhteistyösuunnitelman jakelusta eri 

toimijoille. 

2. Jokainen toimija nimeää vastuuhenkilön, jonka tehtävänä on 

huolehtia oman toimintonsa tapahtumien, ajankohtien ja 

vastuuhenkilön kirjaamisen toiminnon omaan 

yhteistyösuunnitelmaan. 

3. Yhteistyösuunnitelmaan kirjataan jokaisen toiminnon; koulun, 

päivähoidon, esiopetukseen liittyvän päivähoidon, 

terveydenhoidon, koululaisten iltapäivätoiminnan, seurakunnan 

ja vanhempainyhdistyksen ym. toimijoiden tapahtumat. 

4. Yhteistyösuunnitelma laaditaan ja päivitetään alueella kaksi 

kertaa vuodessa; esim. elokuussa ja tammikuussa alueen 

toimijoiden yhteisessä kokouksessa. 

5. Yhteistyösuunnitelman liitteeksi laaditaan yhteystietolista, jossa 

näkyvät eri toimintojen vastuuhenkilöiden nimikkeet, 

puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. 


Lähialueen yhteistyösuunnitelma 

Tapahtuma Ajankohta Toimija, vastuu 


Lähialueen kasvatusverkoston toimijat 

• rehtori 

• esiopettaja 

• 1. luokan opettajat 

• oppilashuoltoryhmän jäsenet: laaja-alainen erityisopettaja, 

kuraattori, psykologi ja kouluterveydenhoitaja 

• vanhempainyhdistyksen- ja/tai johtokunnan jäsen/jäsenet 

• päiväkodinjohtajat 

• päiväkodin esiopettajat tai lastentarhanopettajat 

• neuvolan terveydenhoitajat 

• esiopetukseen liittyvän päivähoidon toimijat 

• koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäjät 

• seurakunnan edustaja 

• muut toimijat / järjestöt 


HUHTIKUU 

TOUKOKUU 

•Kevään tapahtumat, myös srk, 

kevätkirkko 

•Siirtymäpalaverit esiopetuksesta 1. 

luokalle 

•Koulun erityisopettajan käynnit 

päiväkodeissa jatkuvat 

•Lähikoulu / 

esiopetuspaikka 

päätökset 

•Koulun 

erityisopettajan 

käynnit 

päiväkodeissa 

koulutulokkaista 

•Oman luokan/ ryhmän 

vanhempainilta 

•Pääsiäiseen liittyvät 

tapahtumat, srk 

MAALISKUU 

•Leopsin 

arviointikeskustelu 

•Srk kesäkerhoon 

hakeminen 

• Ip toimintaan 

hakeminen 

KESÄKUU 

•Iltapäivätoiminnan 

paikkapäätökset ja 

palvelusopimukset 

•Laajapohjaiset 

terveystarkastukset 

alkavat 

•Kevättjuhlat 

•koulutulokkaiden 

tulokasaamut/ illat 

•esiopetukseen 

tutustuminen 

•Iltapäivätoiminnan 

infotilaisuudet 

•Vasu 

keskustelut 

•Erilaiset talviriehat 

HELMIKUU 

ELOKUU 

* Alueellisen 

yhteistyösuunnitelman päivitys 

•Koulun sisäinen 

siirtymäpalaveri (myös ip) 

•Kouluvuoden 

”starttitapahtumat” 

• Laajapohjaiset 

terveystarkastukset jatkuvat 

•Kouluun siunaaminen 

Neuvola 

Päiväkoti 

Esiopetus 

Esiopetukseen liittyvä päivähoito 

Kouluterveydenhuolto 

Koulu 

Koululaisten iltapäivätoiminta 

Vanhempainyhdistys 

Seurakunta 

Muut toimijat 

•Koulutulokkaiden 

infotilaisuudet 

•Ilmoittautuminen kouluun ja 

esiopetukseen 

•2.vanhempaintapaaminen(1lk) 

•Alueellisen 

yhteistyösuunnitelman 

päivitys 

SYYSKUU 

•1.vanhempaintapaaminen 

(1 lk) 

•Oman ryhmän/ luokan 

vanhempainilta (myös ip) 

•Leops ja Vasu-keskustelut 

alkavat 

•Neuvolan 6v. terveystarkastus 

(päivähoidon kuvaukset ja 

neuvolan palautteet) 

TAMMIKUU 

•Koko päiväkodin/ koulun 

teemavanhempainilta 

(vanh.yhdistys) 

•Isä / isä-lapsitoiminnan 

käynnistäminen 

•Koko päiväkodin / koulun 

teemavanhempainilta (vanh.yhdistys) 

•Jouluun liittyvät tapahtumat 

esim. pikkujoulut, kirkko, juhla 

•Esiopetuksen 

ryhmätehtävistö 


Laajapohjaiset 

terveystarkastukset 

jatkuvat 

Lähialueen kasvatusverkoston 

vuosikello 

4 v. lapsen HYVEmallin 

mukainen 

arviointi 

•Jälkisiirtymäpalaveri 

Ph/ eskari, eskari/ 

ekaluokka 

LOKAKUU 

MARRASKUU 

JOULUKUU

HYVÄN KÄYTÄNNÖN KUVAUS: 

PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖPALAVERI (LAAJA) 

1. Kokoonnutaan kaksi kerta lukuvuodessa kaikki alueen päiväkodit ja koulut. Jo syksyllä 

sovitaan palaveri toukokuulle ja aamupäivät, milloin mikäkin koulu on siirtopalaverien 

kohteena. Vastaavasti jo keväällä sovitaan syksyn palaverin ajankohta. 

2. Koolle kutsuja on keväisin kukin alueen päiväkoti vuorollaan ja syksyisin yksi alueen 

kouluista. 

3. Palaveriin kutsutaan 

• päiväkotien johtajat 

• rehtorit 

• laaja-alaiset erityisopettajat 

• esiopettajat 

• ensimmäisen luokan opettajat 

Keväisin yleensä vain johtajat ja rehtorit kokoontuvat, kun siirtymäpalaverit ovat vielä erikseen. 

4. Tapaamisen sisältö: 

• Alueen yhteiset tulevat tapahtumat tai toteutuneet tapahtumat yleisesti 

• Alueiden koulut ja päiväkodit ryhmittyvät ”lähi koulut - päiväkodit” periaatteella ja 

miettivät mm. yhteisiä tapahtumia näillä kombinaatioilla. 

• Alueen koulut ja päiväkodit kertovat lapsimääristä ja muusta tilanteestaan 

• Kevään siirtymäpalavereista sopiminen 

Palaverissa keskustellaan alueen asioista yleisellä tasolla. Lapsikohtaiset siirtymäpalaverit ovat 

erikseen ja niihin on vanhempien lupa. Palaverissa voidaan keskustella avustajatilanteista ja 

lapsista siten, että lapsista ei puhuta nimellä. Erityislapsista voidaan käydä yleistä keskustelua 

eli millaisia erityislapsia kouluihin on tulossa. 

5. Palaverin esityslista lähetetään kutsun mukana ja kutsuva taho tekee palaverista myös 

muistion. 

Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hanke

KOULUTULOKASTAPAAMISET (keväällä) 

Perheen ensimmäinen tapaaminen koulun ja sen henkilökunnan kanssa on koettu erityisen 

merkittävänä. On tärkeää, että koko perhe tuntee luottamusta lapsen uuteen oppimisympäristöön. 

Ensimmäisillä oppimiskokemuksilla on merkitystä lapsen tunteeseen 

itsestään oppijana ja koko perheen kokema luottamus edesauttaa tätä onnistumisen kokemusta. 

Edellisessä hankkeessa koettiin, että onnistunutta koulun alkua tukee lapsen 

ja vanhempien tutustuminen kouluun jo edellisenä keväänä. Myös muissa yhteyksissä 

vanhemmilta on tullut viime vuosina toiveita, että heillä olisi mahdollisuus yhdessä lapsensa 

kanssa tulla ”ilmoittautumaan” kouluun. Tulokastapaamiset järjestetään sekä koulutulokkaille 

että esiopetukseen tuleville lapsille. 

Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hankkeessa kehitettiin malleja, kuinka lapsi ja vanhemmat 

yhdessä toivotetaan tervetulleeksi kouluun koulutulokastapaamistapahtumassa. 

Tulokastapaamiset voivat olla joko aamulla tai illalla. Periaatteena on, että huoltajat tuovat 

lapsensa kanssa kouluun, jossa on yhteinen ”seremonia”. Se on kehitetty korvaamaan 

aiemmin koululla tapahtuneen kouluun ilmoittautumisen (nykyisin sähköinen ilmoittautuminen). 

Aikaisemman hankkeen pilottikoulut ovat kehittäneet erilaisia ”lasten 

nimet koulun kirjoihin” – seremonioita. Jokainen koulu voi kehittää itselleen sopivan ”seremonian” 

ko. tilaisuuteen. 

Oheisessa materiaalissa on kuvattu tulokastapaamisten sisältöjä ja toteutusta. Koulun 

rehtori tai tuleva opettaja kertoo esiopetuksen tai koulunkäynnin aloittamiseen liittyvistä 

käytännön asioista. Tulokastapaamisessa myös koulun muu henkilökunta esittäytyy. On 

tärkeää, että vanhemmat saavat mahdollisuuden tavata oppilashuoltohenkilöstön lisäksi 

iltapäivätoiminnan toiminnan sekä esiopetukseen liittyvän päivähoidon toimijat. Tulokastapaamisessa 

on hyvä tilaisuus esitellä vanhempainyhdistyksen toimintaa. Näin tuleville 

vanhemmille syntyy kuva, että toiminta on tärkeää ja heille tarjoutuu mahdollisuus liittyä 

toimintaan heti syksyllä. 

Koulutulokas tutustumisessa jaettava Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! - lehtinen 

(näytekappale) löytyy kansion ESITTEET - osiossa.

KEVÄÄN TULOKASILTA 1. LUOKKALAISTEN VANHEMMILLE 

AIKA: 1h 10 min 

TAVOITE: 

- tilat, tavat ja tekijät tutuiksi 

- vanhempien verkostoituminen alkuun 

- vanhempien kokemus kuulluksi tulemisesta 

- sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin 

- henkilökunnan kokemus vertaisuudesta ja yhteisvastuusta 

SUUNNITTELU: esim. edellisellä viikolla 

- tila ja sen käyttö 

- tarjottavat 

- illan aikataulu 

- työnjako 

- miten kokemukset ja sovitut asiat siirtyvät syksyn toimintaan, esim. syksyn vanhempainiltoihin 

TOTEUTUS: 

Vanhemmat istuvat esim. ruokalan pöydissä 

10 min. Rehtorin puheenvuoro: yleistä 

10 min. Henkilökunnan esittäytyminen, myös mahdollisesti emäntä/vanhempainyhdistyksen 

sekä koululaisten iltapäivätoiminnan edustaja mukana 

10 min. Vanhempia askarruttavat asiat 

- vanhempien työskentely pöytäkunnittain 

- vanhemmat esittäytyvät toisille pöydässä oleville 

- vanhemmat kirjaavat pöydissä oleville papereille, mitä haluaisivat tietää juuri nyt 

paikalla olevilta koulun työntekijöiltä 

- joku pöydästä esittää kysymykset tai ohjaajat keräävät kysymykset 

15 min. Henkilökunta vastaa kysymyksiin moniammatillisena yhteistyönä 

- voidaan vastata myös kysymättömiin kysymyksiin: Aikaisemmin monet vanhemmat 

ovat kysyneet…. Joskus ensimmäisen luokan alussa vanhemmat ovat ottaneet 

esille…. Kerran luokassani tuli vanhempien välille erimielisyyttä siitä, saako kouluun 

tuoda…. 

20 min. Puhe ohjataan tulevaan syksyyn : 

- vanhempainiltakäytännöt tässä koulussa, vanhempien toiveet ensimmäisen luokan 

vanhempainiltoihin: toimintatavat, aiheet…. 

- luokkien yhteisistä toimintakäytännöistä puhuminen�syksyllä sovitaan ”oman luokan” 

opettajan ja vanhempien kesken 

- jaetaan Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! -lehtinen 

Kiitos osallistumisesta! 

Lähde: Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hanke

KOULUTULOKAS TUTUSTUMINEN (kevät) 

Huoltajille tietoinfo 

Huoltajat tuovat lapsensa 

kouluun aamulla 

Tervetuloa kouluun –seremonia/ 

Koulu suunnittelee itse 

(ent. kouluun ilmoittautuminen) 

Huoltajat vievät 

lapsensa päivähoitoon 

Lapsille oma 

ohjelma 


Huoltajat vievät 

lapsensa päivähoitoon 

Huoltajille erikseen 

infoilta

KOULUTULOKAS TUTUSTUMISEN SISÄLTÖ (kevät) 

Tiedotetaan käytännön asioista 

Koulun henkilökunta esittäytyy 

(esim. rehtori, oppilashuoltoryhmä, 

koululaisten iltapäivätoimijat) 

Koulun vanhempainyhdistys kertoo 

toiminnastaan 

Jaetaan Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! – 

lehtinen 


KOULUN ESIOPETUKSEN TULOKASAAMU (kevät) 

Huoltajat tulevat lapsensa 

kanssa tulevaan kouluun 

aamulla 

Lapset ja vanhemmat 

tutustuvat esiopetusluokkiin ja 

opettajiin/ vapaa muotoista 

Rehtori/ muut koulun työntekijät 

(oppilashuoltoryhmä), esiopetukseen liittyvä 

päivähoito käyvät luokissa esittäytymässä 

Esiopettajan johdolla tutustutaan koulun 

ruokalaan, jossa lapsille esim. jäätelöt 

Vanhemmat vievät lapsensa päiväkotiin tulokasaamun 

jälkeen

KÄSIKIRJAN TAUSTA JA SISÄLTÖ Merja-Riitta von Schantz ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?