mid nordic days - PÃ¥ svenska

More documents

Recommendations

Info

PROMIDNORD Voimaa yhteistyöstä ProMidNord –projektissa on kyse siitä, miten me Keskipohjolassa tulemme vahvemmiksi syvennetyn yhteistyön avulla ja luomme edellytyksiä kestävään kehitykseen osassamme Eurooppaa. Globaalin kilpailun maailmassa, jossa perinteiset elinkeinot muuttuvat, täytyy ajatella ja tehdä uutta. Meidän täytyy pysyä mukana kehityksessä ja mieluiten tietysti ohjata sitä. Meidän tulee käyttää hyväksemme sitä, mitä meillä on Keskipohjolassa ja kehittää sitä edelleen. PMN-projektissa on kyse juuri tästä. Viidellä osa-alueella tehdään eri tavoin meidän osastamme maailmaa vahvempi ja houkuttelevampi. Yksinkertaisesti sanottuna tavoitteena on tehdä Keskipohjolasta ekologisesti kestävä, tehokas ja kilpailukykyinen alue. CHRISTER NYLÉN ProMidNordin projektikoordinaattori Maailman muuttuessa meidän täytyy muuttua sen mukana. Keskipohjola-komitea on useita vuosia pyrkinyt edistämään yhteistyötä Keskipohjolan alueella Etelä-Tröndelagista Etelä- Savoon. Lisääntyvän globalisaation ja kilpailun myötä EU:n kirjoittaessa uusia pelisääntöjä, tarvittiin myös uusia verkostoja jatkuvan yhteistyön tärkeisiin kysymyksiin, kuten energiaan, ympäristöön, kulttuuriin sekä nuoreen demokratiaan, liittyen ja kaikissa näissä kysymyksissä on huomio kiinnitettävä kestävään kehitykseen. Västernorrlannin maakäräjien Christer Nylén toimii projektikoordinaattorina. Hän kertoo: - ProMidNord on Keskipohjolan eu-rahoitteinen kehi - tysprojekti, jonka tavoitteena on kolmen vuoden aikana uudistaa Keskipohjola-komitean työ. Tämän projektin aikana haluamme käyttää hyväksemme ja kehittää niitä taitoja ja osaamista, joita löytyy tältä alueelta. Mutta miksi tarvitaan ProMidNord Keskipohjolakomitean sijaan, joka jo oli vakiintunut yhteistyöelin? - Komitea näki, että eu toi mukanaan riskin siitä, että Pohjoismaiden ja Keskipohjolan problematiikka joutui taka-alalle kehityksessä ja että pohjois-etelänäkemys vakiinnutettiin. Oli tarpeellista luoda uusi poliittinen areena itä-länsisuhteille ja ProMidNord toimii tässä Keskipohjola-komitean jatkajana. Keitä on mukana ProMidNordissa? - Projekti on liittoutuma, jolla on laaja kannatus. Siihen kuuluu 26 organisaatiota kolmesta maastamme ja sen lisäksi alueellisia viranomaisia, kuntia, tekniikan kehittäjiä, yliopistoja, korkeakouluja ja niin edelleen. Västernorrlannin maakäräjät johtavat ja koordinoivat projektia. Olette työskennelleet ProMidNordin kanssa kohta kaksi vuotta. Mitä on tapahtunut? - Minusta tuntuu, että yhä useampi on käsittänyt, miten asiat ovat. Meidän täytyy voimakkaasti nostaa esiin aluettamme sen kaikkine mahdollisuuksineen ja ongelmineen. Keskustelemalla enemmän toistemme kanssa kysymyksen vieminen poliittiselle tasolle on helpompaa. Haluatko tuoda työstänne esiin jotakin muuta? - Olemme lähentäneet alueen korkeakouluja ja yliopistoja. Energiakysymysten parissa vaihdetaan myös intensiivisesti osaamista. Yhteistyön avulla kestävän kehityksen luomisesta tulee helpompaa. Runsaan vuoden päästä ProMidNord-projekti on saatettu loppuun. Mitä silloin tapahtuu? - Toivon, että ProMidNord toimii katalysaattorina uudelleensyntyneelle ja modernimmalle Keskipohjolakomitealle, jossa on eurooppalaisia ominaispiirteitä. Mutta tarvitaan edelleen yksi kolmivuotiskausi lisää, jotta saavutamme tavoitteen. Demokratia vaatii aikaa. 30 pro<strong>mid</strong>nord - christer nylén suomi
WP1 HANS GILLGREN Strategia Kokonaisvaltainen perspektiivi Projektinvetäjä WP1 Kokonaiskuvan tärkeys Yhteinen kehitysstrategia, joka kertoo, mitä halutaan ja miten se voidaan saavuttaa, on tarpeellinen sellaisen alueen luomiseksi, jota leimaavat kilpailukyky ja kestävä kehitys. Sundsvallilainen Hans Gillgren, arkkitehti ja yhteiskuntasuunnittelija, on omistanut 30 vuotta kaikelle yksityiskohtaisista suunnitelmista suuriin alueellisiin kehityshankkeisiin asti. Nyt hänen toiveensa on muodostaa norrlantilainen rintama. – Aivan liian kauan meidän kansallinen huomiomme on ollut yksipuolisesti pääkaupunkialueessa. Mikä on työnne tavoite? – Löytää yhteinen näkemys Keskipohjolan alueelle, jotta hyödymme yhteistyöstä. On tärkeätä sekä kehittää omia alueita että vahvistua yhdessä. Mielestäni asian ydin on siinä, että yhdessä meistä voi tulla huomattava vaikuttaja myös kansallisessa perspektiivissä. Voitko antaa esimerkin? – Otetaan esimerkiksi niinkin tärkeä kysymys kuin liikenneyhteydet Keskipohjolassa sekä yli maiden rajojen että maiden sisällä. Asialle annetaan luonnollisesti enemmän painoa, jos kolmen maan edustajat kääntyvät poliitikkojensa puoleen ja pyytävät liikenneyhteyksien kunnostamista tai rakentamista oli sitten kyseessä tie-, rautatie- tai laivaliikenne. Millaisia yhteisiä kiinostuksen kohteita olette tähän mennessä käsitelleet projektissa? – Yksi Pohjois-Euroopan ominaisuuksista on puhdas ympäristö ja terve luonto. Mutta sitä löytyy koko Pohjolasta, mistä syystä tällä alueella on hankala profiloitua. Etsimme myös tapoja helpottaa yrittäjyyttä, edistää innovaatioiden syntymistä jo tehtyjen tutkimusprojektien pohjalta ja säilyttää hyvä taso alueellisissa yliopistoissa. Mutta jälleen kerran on kyse asioista, joita tehdään kaikkialla maailmassa. Meidän tavoitteemme on myös löytää ainutlaatuisia profiloitumismahdollisuuksia, jotka liittyvät yhteiseen alueeseemme. Kuten esimerkiksi? – Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että maatalous ja ruoantuotanto ovat kiehtovia. Otetaan esimerkiksi se tosiseikka, että Pohjanmaa on Suomen tärkein maatalousalue aivan kuten Tröndelag on Norjan tärkein maatalousalue. Suuri osa Suomen kasvihuonevihanneksista tuotetaan Etelä-Pohjanmaalla, kun taas Tröndelagilla on pitkä historia tärkeänä toimijana Norjan elintarviketuotannossa. Storsjön seutu ja Jämtlanti Ruotsissa ovat profiloituneet juuston tuotannossa, kun taas hapansilakkatuotannon tukikohta on Västernorrlanti. Suomalaiset ovat hyviä suurtuotannossa ja ruotsalaiset pientuotannossa. Norjalaisilla on vähän molempia. Tässä näenkin suuria yhteistyömahdollisuuksia. Onko sinulla jonkinlainen unelmaprojekti ruoantuotantoon liittyen? – No jaa... minulla on mainio idea, joka osoittaa yhdenlaista ajattelutapaa. Kun kiisteltiin siitä, sijoitetaanko EU:n elintarvikevirasto Parmaan vai Helsinkiin, Silvio Berlusconi sanoi, että suomalaiset eivät välitä ruoasta. Keskipohjolassa voisimme haastaa jonkin alueen Italiasta eräänlaiseen ruokakiertueeseen sen tiimoilta, että pohjoismainen ruokakulttuuri on yhtä hyvä kuin eteläeurooppalainen. Mielestäni tämä on monella tapaa hyvä idea. Toisaalta se on keskustelua ja huomiota herättävä ja toisaalta se antaa meille Keskipohjolassa mahdollisuuden työskennellä yhdessä ja nostaa esiin yhteisen alueemme parhaat puolet. Puhutte myös siitä, että pohjois-eteläyhteydet käännettäisiin itä-länsiyhteyksiksi. Voisitko selittää? – Matkustamista itään ja länteen tulisi helpottaa. Me ruotsalaiset tiedämme hädin tuskin, mitä Suomesta löytyy. Ruotsalaiset ja norjalaiset Keskipohjolan alueella eivät tiedä, että Pohjanmaa, joka on niin lähellä meitä, on Suomen Skåne ja että Koskenkorvaa valmistetaan siellä. Osoittamalla tämä seikka huomataan, että täältä löytyy mielenkiintoisia alueita turismille ja elinkeinoelämän vaihdolle. Millaista osaamista projektissanne on? – Meillä on ihmisiä, joiden tausta on kulttuuri-, energia- ja ympäristöaloilla. Haluaisin saada mukaan ihmisiä, jotka voivat löytää muitakin yhteisiä piirteitä esimerkiksi ruoantuotannon alalta. Onko olemassa joitakin konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä olette tähän mennessä saavuttaneet? – Olemme tehneet jonkin verran syventäviä tutkimuksia muun muassa liikenteestä ja liikenneyhteyksistä. Mutta ennen kaikkea olemme eri tasoilla oppineet tuntemaan toisiamme. Olisi toki hienoa pystyä osoittamaan kunnostettuja rautateitä tai uutta lauttayhteyttä Selkämeren yli tai kasvaneita turistivirtoja, mutta luulen, että se on liian optimistista tämän projektin puitteissa. Olemme aloittaneet yhteisen keskustelun siitä, mikä on tärkeätä alueellamme. Vielä emme ole kuitenkaan päättäneet, että tulemme tulevaisuudessa tekemään yhteistyötä tämän asian puitteissa. Luuletko, että pääsette siihen tilanteeseen asti? – Toivon niin, sillä muutoin jatkosta tulee hankalaa. Meidän tehtävämme on herätellä päättäjiä näkemään ne mahdollisuudet, jotka me näemme. Oletko tyytyväinen työhönne tähän mennessä? – Kyllä, sillä me etenemme askel askeleelta. Mutta toki toivoisin, että olisi olemassa vahvempi poliittinen tahto, joka pyrkisi tukemaan alueellista kehitystä koko Keskipohjolassa. On liian vähän johtavia poliitikkoja, jotka huomioivat alueellisen kehityksen tärkeyden. 32 wp1 - hans gillgren suomi
Page 1: Organisasjon og kontakter i ProMidN
Page 4 and 5: INDEX promidnord Christer Nylén, B
Page 6 and 7: PROMIDNORD CHRISTER NYLÉN Styrke g
Page 8 and 9: WP2 Miljø Med naturen på vår sid
Page 10 and 11: WP4 KAREN HAVDAL Oppvekst Demokrati
Page 12 and 13: PROMIDNORD Styrka genom samarbete C
Page 14 and 15: WP2 Miljø Med naturen på vår sid
Page 16 and 17: WP4 KAREN HAVDAL Uppväxt Demokrati
Page 20 and 21: WP2 Ympäristö Luonto puolellamme
Page 22 and 23: WP4 KAREN HAVDAL Nuoret Demokratian
Page 24 and 25: mid nordic days 2006-2007 & voices
Page 26 and 27: ANNA RUTH Født i 1975, bor og arbe
Page 28 and 29: ILKKA HALSO Født 1965, bor og arbe
Page 30 and 31: MARTIJN VAN BERKUM & OSKAR LINDSTR
Page 32 and 33: TELLERVO KALLEINEN & OLIVER KOCHTA-
Page 34 and 35: SAMI RINTALA Født 1969, bor og arb
Page 36 and 37: TOMAS ERIKSSON Født 1975, bor og a
Page 38 and 39: WP2 Miljø Miljøbevissthet som kon
Page 40 and 41: WP4 Oppvekst Demokratiets unge kraf
Page 42 and 43: WP1 Rumslig plan för mittnorden ut
Page 44 and 45: WP3 Energi Energi som viktig resurs
Page 46 and 47: WP5 Kultur Kultursamarbete på tvä
Page 48 and 49: WP2 Ympäristö Ympäristöasiat ki
Page 50 and 51: WP4 Nuoret Demokratian nuoret voima
Page 52: Team curator: Rickard Borgström ex

mid nordic days - PÃ¥ svenska

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?