siemenluettelo 2012.indd - Hyötykasviyhdistys
siemenluettelo 2012.indd - Hyötykasviyhdistys
siemenluettelo 2012.indd - Hyötykasviyhdistys
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
nevat pois. Riski saada näitä haitallisia aineita<br />
ei ole suuri, koska pinaattia ei syödä joka päivä.<br />
’REDDY’ F1<br />
annos noin 250 siementä /1,90€ til.no 1067<br />
Uusi väri ja muoto: lehtisuonet ja varret viininpunaisia,<br />
tummanvihreät lehdet joulukuusen<br />
muotoiset. Maku hieno. Soveltuu erityisen hyvin<br />
’Baby Leaf’-kasvatukseen salaattiaineeksi!<br />
‘MATADOR’ Biodynaaminen siemen<br />
annos noin 5g / 1,90€ til. 1694<br />
Tuttu, vanha lajike. Nopeakasvuinen ja satoisa.<br />
UUDENSEELANNINPINAATTI<br />
(Nyzeeländsk spenat)<br />
Tetragonia tetragonioides<br />
Meillä Yv. Uudenseelanninpinaatti eli lamopinaatti<br />
on kotoisin Uudesta Seelannista ja Australian<br />
etelä- ja itärannikolta. Maailman- merien<br />
purjehtija Joseph Banks toi sen Englantiin<br />
kapteeni Cookin maailmanympärysmatkalta<br />
jo vuonna 1771. 1800-luvulla sitä alettiin kasvattaa<br />
Ruotsissa. Se ei ole sukua varsinaiselle<br />
pinaatille, mutta on erinomainen korvike, varsinkin<br />
kun se kasvaa kuumina ja kuivina kesinä<br />
paremmin kuin tavallinen pinaatti. Reheväkasvuisena<br />
se muodostaa nopeasti rönsymäisiä<br />
haaroja kasvavia lonkeroita runsaine lehtimassoineen.<br />
Tummanvihreät, vinoneliömäiset, melko<br />
lyhytruotiset ja nystypintaiset lehdet ovat<br />
meheviä ja maistuvat voimakkaammalta kuin<br />
pinaatti. Ei kuki kovin helposti, itsepölytteisiä.<br />
Kukinta ei heikennä lehtien kasvua tai niiden<br />
mehevyyttä. Toiset ovat sitä mieltä, ettei maku<br />
olisi yhtä pehmeä ja hieno kuin varsinaisella<br />
pinaatilla, makuasia! Sisältää verraten runsaasti<br />
oksaalihappoa. 1g = n. 20 siementä.<br />
Viljely: Viihtyy lämpimässä ja aurinkoisessa<br />
kasvupaikassa, hyvin lannoitetussa, multavassa<br />
ja kuohkeassa puutarhamaassa, pH 7-7,5. Esikasvatus<br />
maalis-huhtikuussa. Siemenien kuori<br />
erittäin kova. Siksi kannattaa liottaa vuorokausi<br />
itämisen helpottamiseksi. Itämisaika 15-20 vrk.<br />
Ulos istutettaessa maan lämpötilan oltava vähintään<br />
+5 astetta. Taimiväli 40-50cm, riviväli<br />
80cm. Kastelusta huolehditaan kuivina kausina.<br />
Voidaan kasvattaa Pohjois-Suomea myöten.<br />
Korjuu: Satoa saadaan heinäkuun alusta. Mitä<br />
enemmän lehtiä poimitaan, sitä enemmän kasvi<br />
tuottaa uutta.<br />
Käyttö: Lehdet ryöpätään suolalla maustetussa<br />
vedessä. Käytetään joko kokonaisina tai silputtuina<br />
muhennoksissa, keitoissa tai sellaisenaan<br />
- 32 -<br />
liha- ja kalaruokien kera. Pakastetaan ryöpättynä.<br />
annos noin 1g / 1,10€ til.no 1673<br />
TARHAMALTSA<br />
(Trädgårdsmålla)<br />
Atriplex hortensis<br />
Yv. Toiselta nimeltään tarhasavikka on Euroopan<br />
vanhimpia keittiökasveja, mahdollisesti kotoisin<br />
Etu-Aasiasta. Kreikkalaiset viljelivät sitä<br />
parisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua.<br />
Pohjoismaihin sen tiedetään tulleen 1100-luvulla.<br />
Jauhosavikan sukulainen. Lehdet ovat<br />
vain vaaleammat ja paljon suuremmat. Suomessa<br />
aikaisemmin viljelty koristekasvinakin.<br />
Vuosisadan alkupuolella tiedetään vanhoissa<br />
puutarhoissa sen villiytyneen mm. Vaasassa ja<br />
Oulussa. Kasvista on sekä verenpunainen että<br />
kellertävä muunnos. Nopeakasvuinen, vaatimaton<br />
ja pakkasenkestävä. Haaroittuu runsaasti,<br />
korkeus 0,5 – 2m. 1g = n. 150 siementä.<br />
Viljely: Kylvetään aikaisin keväällä, syyskylvökin<br />
onnistuu. Kun lehtiä on kehittynyt seitsemän,<br />
kahdeksan, voi sadonkorjuun aloittaa. Parhaimmillaan<br />
lehdet ovat kesän alussa. Jatkuva<br />
lehtien kerääminen takaa satoa pitkälle kesään.<br />
Voi tehdä myös uusintakylvön. Kukka-aiheet on<br />
syytä katkaista, koska kukkimisen jälkeen lehtien<br />
maku muuttuu karvaaksi ja käyttökelvottomaksi,<br />
ja runsas siemenien kehittyminen takaa<br />
ei-toivottuja tarhamaltsoja. Nopeakasvuisena<br />
vaatii ravinnepitoista maata. Hirvet ja peurat<br />
rakastavat sitä.<br />
Käyttö: Sisältää hieman oksaalihappoa, joten<br />
ryöppääminen tarpeen. Käytetään pinaatin tavoin.<br />
Vesikrassi lisänä antaa keittoon hienon<br />
maun!<br />
‘RED FLASH’<br />
annos noin 1g / 1,10€ til.no 1902<br />
Punalehtinen, hyvänmakuinen ja koristeellinen.<br />
HYVÄNHEIKINSAVIKKA<br />
(Lungrot)<br />
Chenopodium bonus-henricus<br />
Mv. Kuuluu vanhan kulttuurin seuralaiskasveihin.<br />
Voi tavata vanhojen pihojen ja puutarhojen<br />
typpipitoisilla mailla samoin kuin talojen raunioilla<br />
ja kirkkomailla. Aikaisemmin viljelty<br />
lääke- ja pinaattikasvina. Suomessa harvinainen.<br />
Kotoisin todennäköisesti Välimeren seudulta.<br />
Kasvaa jopa 70cm korkeaksi. Lehdet
Change language