Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä KORKEAKOULUT - Karelia ...
Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä KORKEAKOULUT - Karelia ...
Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä KORKEAKOULUT - Karelia ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
6<br />
Taulukko 1. <strong>Bolognan</strong> prosessin ministerikokouksien uudet allekirjoittajamaat ja kokousten<br />
määrittelemät uudet tavoitteet (Kauko 2006, 116)<br />
Sorbonne<br />
1998<br />
(4 maata)<br />
Bologna<br />
1999<br />
( 9 maata)<br />
Praha<br />
2001<br />
(33 maata)<br />
Berliini<br />
2003<br />
(40 maata)<br />
Bergen<br />
2005<br />
(45 maata)<br />
Iso-Britannia, Italia, Ranska,<br />
Saksa<br />
Alankomaat, Belgia, Bulgaria,<br />
Espanja, Irlanti, Islanti,<br />
Iso-Britannia, Italia, Itävalta,<br />
Kreikka, Latvia, Liettua,<br />
Luxemburg, Malta, Norja,<br />
Portugali, Puola, Ranska,<br />
Romania, Ruotsi, Saksa,<br />
Slovakia, Slovenia, Suomi,<br />
Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari,<br />
Viro<br />
Kroatia, Kypros, Liechtenstein,<br />
Turkki<br />
Albania, Andorra, Bosnia-<br />
Herzegovina, Makedonia,<br />
Serbia ja Montenegro,<br />
Vatikaani, Venäjä<br />
Armenia, Azerbaidzan, Georgia,<br />
Moldova, Ukraina<br />
n liikkuvuuden esteiden poistaminen<br />
n kaksiportainen tutkintorakenne<br />
n yhteinen mitoitusjärjestelmä<br />
n tutkintojen vertailtavuus<br />
n kaksiportainen tutkintorakenne<br />
n ECTS-järjestelmän käyttöönotto<br />
n liikkuvuuden edistäminen<br />
n eurooppalainen laadunvarmistus<br />
n elinikäinen oppiminen<br />
n opiskelijoiden ja korkeakoulujen<br />
osallistuminen<br />
n eurooppalaisen korkeakoulutusalueen<br />
houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn<br />
edistäminen<br />
n kolmannen syklin (tohtorin tutkinto)<br />
mukaanotto <strong>Bolognan</strong> prosessiin<br />
n Euroopan korkeakoulutusalueen ja<br />
tutkimusalueen synergia<br />
n sosiaalinen ulottuvuus<br />
Prosessi käynnistyi oikeastaan jo Sorbonnen julistuksella vuonna<br />
1998, mutta vasta Bolognassa siihen sitoutui suuri osa Euroopan maista.<br />
Prosessi on laajentunut ja konkretisoitunut Prahan (2001), Berliinin<br />
(2003) ja Bergenin (2005) seurantakokouksien myötä. Sorbonnen-<strong>Bolognan</strong><br />
prosessi alkoi perinteisten eurooppalaisten yliopistojen hankkeena.<br />
Ammatillisesti suuntautunut korkeakoulutus otettiin selvästi<br />
mukaan vasta Prahan opetusministerikokouksessa, jonka julkilausumassa<br />
korostetaan eri tavoin orientoituneiden korkeakoulujen ja koulutusohjelmien<br />
mukana olemisen tärkeyttä.<br />
Useimpien Euroopan maiden korkeakoulupolitiikkaan ja -rakenteisiin<br />
vaikuttavat samankaltaiset muutostekijät: talouden ja elinkeinoelämän<br />
globalisoituminen, uuden teknologian käyttöönotto ja<br />
sen vaikutukset toimintatapoihin, työelämän kasvavat osaamistarpeet,<br />
julkisten resurssien niukkuus, tehokkuusvaatimusten lisääntyminen,<br />
koulutuksen kaupallistuminen ja tarjonnan monipuolistuminen, laadunvarmistuksen<br />
luotettavuuden korostaminen sekä kiristyvä kilpailu<br />
lahjakkaista ulkomaisista opiskelijoista ja tutkijoista. Muutostekijöiden<br />
taustalla vaikuttavat samankaltaiset yleiset trendit. Suomen tavoin lähes
Change language