Pirkanmaan museouutiset 2010 - Tampereen kaupunki
Pirkanmaan museouutiset 2010 - Tampereen kaupunki
Pirkanmaan museouutiset 2010 - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
yleisölle. Näin lehtiartikkelin välityksellä voi saada<br />
käsityksen tästä mielenkiintoisesta kirkkotekstiilistä.<br />
Mikroskoopilla pääkallon ja luiden pintavauriot<br />
havaitaan selvästi. Kuvassa 3 näkyy pääkallossa<br />
olevien hampaiden pintaa. Näitä havaintoja käytetään<br />
mm. puhdistusmetodin kartoituksessa. Mikroskooppitarkastelussa<br />
metallinauhan rakenne tulee<br />
hyvin esille. Samoin vauriokohdat saadaan hyvin<br />
esille. Metallinauhojen rakenteen mikroskooppitutkimuksessa<br />
päästään ns. pintaa syvemmälle eli<br />
lankojen rakenteisiin saakka.<br />
Metallisten osien materiaalina on mitä todennäköisimmin<br />
hopeaseos, josta todennäköisesti yli<br />
90% on hopeaa (Ag) ja loput muita seosaineita,<br />
kuparia (Cu), sinkkiä (Zn), kultaa (Au) ym. Tarkkaa<br />
suhdetta ei voi määrittää ilman kemiallista analyysiä,<br />
mutta yleisesti vastaavissa töissä käytetyt seokset<br />
ovat olleet jo tuohon aikaan varsin puhtaita ja<br />
jalometallien käsittelytaito kehittynyttä. Kirkolliseen<br />
asuun tuskin olisi ”alempiarvoisempaa” materiaali<br />
käytetty.<br />
Kasukasta löytyy usein eri tekniikoin valmistettuja<br />
metallikoristeita. Kirjaimet, numerot ja laatat ovat<br />
levymateriaalista sahattuja ja punsellilla hakatuin<br />
kuvioin koristeltuja. Lisäksi laattoihin on taitavasti<br />
kaiverrettu tekstiä. Koko kasukkaa kiertää myös hopealangasta<br />
valmistettu nauha. Rakenteeltaan lanka<br />
on hyvin yksinkertainen, ohueksi valssattua hopealiuskaa<br />
on kierretty vaalean langan ympäri ja siitä<br />
on kudottu koristeellista nauhaa joka on ompelein<br />
kiinnitetty kasukkaan. Lisäksi on kasukan erikoisin<br />
koriste: Hopeakallo, joka on valettu useasta kappaleesta,<br />
jotka on juotettu ensin toisiinsa kiinni, ja sen<br />
jälkeen kiinnitetty ompelein kasukan kankaaseen<br />
tukikankaan kanssa.<br />
Hopea on ominaisuuksiltaan jo luonnostaan varsin<br />
nopeasti tummuva metalli, ja yli 200 vuoden ikä<br />
on merkinnyt myös tämän kasukan koristeet ajan<br />
patinalla. Hopea oksidoituu, eli tummuu kun se on<br />
kontaktissa ilman tai veden otsonin kanssa. Myös<br />
rikin sulfaatit aiheuttavat tätä reaktiota. Ei siis ole<br />
ihme että kasukan hopeaosat ovat lähes kauttaaltaan<br />
eriasteisen oksidikerroksen peitossa. Kuitenkin<br />
on myös pieniä kohtia, joista on nähtävissä kuinka<br />
loisteliaasti kasukka on ollut koristeltu. Mm. poimujen<br />
välistä löytyi suojaan jääneitä kohtia jotka<br />
ovat säilyneet lähes täysin kirkkaina. Myös ristin<br />
poikkipalan keskialue, joka on ollut pystypalan alla<br />
suojassa on säilynyt kirkkaana ja siitä on nähtävissä<br />
kuinka suuri muutos on tapahtunut vuosien kuluessa.<br />
Lisäksi mekaaninen kulutus on katkonut hopealankaa<br />
paikoitellen, varsinkin hartioiden taitteen<br />
seudulta, missä rasitus on ollut kovimmillaan ja<br />
mikroskooppikuvista on nähtävissä pieniä<br />
Kasukan metallinauhan rakenne tulee hyvin esille<br />
mikroskooppikuvassa.<br />
Pääkallossa olevien hampaiden pintaa mikroskooppikuvassa.<br />
repeämiä ja murtumia lähes kaikkialla. Monin<br />
paikoin nämä repeämät vaikuttavat tulleen kun<br />
lankoihin on jäänyt jotain kiinni. Pehmeänä metallina<br />
hopea antaa näin ohuena rakenteena nopeasti<br />
periksi, eikä kestä jatkuvaa edestakaisin vääntyilyä.<br />
Todennäköistä on että pääosa vaurioista on tullut jo<br />
käytön aikana, mutta myös vääränlainen varastointi<br />
on voinut aiheuttaa vahinkoa.<br />
Materiaali määriä on vaikea arvioida, mutta hopealankaa<br />
on kirjailuissa useita kymmeniä metrejä<br />
ja kaikki on käsityönä valmistettua. Vaikkei langan<br />
valmistus teknisesti ole kovin vaikeaa, on siihen<br />
kulunut erittäin paljon aikaa. Olettaa voi että tähän<br />
työhön on valjastettu oppipoikia pidemmäksikin aikaa<br />
ja lankaa on valmistettu metritavarana. 1800-luvulla<br />
ei suomesta kultasepän pajoja paljoakaan<br />
löytynyt, joten työ on oletettavasti lähtöisin Ruotsin<br />
puolelta tai tuotettu kauppatavarana Euroopasta,<br />
33
Change language