Pirkanmaan museouutiset 2010 - Tampereen kaupunki

34
Messukasukka edestaä ja takaa.
Saksasta, Ranskasta tai ehkä Englannista, joissa
kaikissa kultasepän työllä on vahvat perinteet ja
samankaltaista koristelua on käytetty paljon sen aikaisessa
aateliston vaatetuksessa. Tähän aiheeseen
voisi antaa tarkennusta esimerkiksi Kuhmalahden
kirkonkirjojen tarkastelu, joista voisi selvitä tarkemmin
kasukan alkuperä. Toisaalta myös hopeaosista
Toinen kasukan hopealaatoista.
saattaisi löytyä valmistajan leimoja tai muita merkintöjä,
mutta tämän varmentaminen vaatisi osien
irrottamista.
Paljonko tällainen työ on tullut maksamaan on
hyvin vaikea sanoa, mutta nykyään ammattitaitoisella
kultasepällä tuotettuna vastaavan työn hinta
hipoisi taivasta, jos kenelläkään yksittäisellä sepällä
on edes aikaa paneutua näin mittavaan projektiin.
Vastaavaa lankaa saattaa tosin löytyä koneellisesti
valmistettuna kohtuulliseen hintaan, eli mahdotonta
ei tällainen työ kuitenkaan ole. Toisaalta aikakaudelle
tyypillisten koristeiden yleisyyden takia
on todennäköistä että langan valmistusta varten
on ollut aivan omia pajoja ja erikoistunutta työvoimaa,
jolloin myös hinta on ollut jokseenkin järkevä,
samalla tavoin kuin nykyään käyttäen teollisesti
tuotettua lankaa.
Kankaiden ja metallisten lankojen rakenne antaa
tarkemman kuvan tekstiilin kunnosta. Se vaikuttaa
omalta osaltaan puhdistusmetodin valintaan. Jos
lankojen kuidut ovat erittäin hauraita, esimerkiksi
vesipesu ei välttämättä ole mahdollinen.
Metallilangat ja pääkallo luineen tekevät messukasukan
säilyttämisestä entistä haasteellisempaa.
Tekstiilien ja metallien säilytysolosuhdevaatimukset
eivät välttämättä kohtaa. Metalli voi väärissä säilytysolosuhteissa
lisätä tekstiilin vaurioitumista.