Radan eristys- ja välikerrosten tiiviys- ja ... - Tiehallinto
Radan eristys- ja välikerrosten tiiviys- ja ... - Tiehallinto
Radan eristys- ja välikerrosten tiiviys- ja ... - Tiehallinto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuva 2.7. Vesipitoisuuden vaikutus eri materiaalien tiivistymiseen (Forsblad,<br />
2000).<br />
Proctor-sullonnassa tiivistäminen poikkeaa selvästi rakentamisessa yleisimmin käytetystä<br />
tärytiivistysmenetelmästä. Proctor-kokeessa materiaali ei pääse pakenemaan<br />
tiivistystyötä, kuten maastossa tiivistettäessä jossain määrin tapahtuu. Veden vaikutus<br />
on käytännön tiivistystyössä oletettavasti laboratoriokoetta suurempi. Vesi toimii<br />
eräänlaisena maapartikkelien välisenä voiteluaineena vähentäen partikkelien välistä<br />
kitkaa <strong>ja</strong> siten tiivistämiseen tarvittavaa energiamäärää. Toisaalta materiaalin vesipitoisuuden<br />
ollessa kyllästyspisteen tuntumassa vesi voi tehostaa tärytiivistyksen vaikutusta<br />
aiheuttamalla maa-ainekseen hetkellistä huokosveden ylipainetta. Huokosvedenpaine<br />
vähentää maamateriaalin leikkauslujuutta pienentämällä tehokkaita jännityksiä.<br />
Liian runsas veden käyttö pienentää suurinta kuivairtotiheyttä etenkin hienorakeisilla<br />
materiaaleilla. Karkearakeisilla materiaaleilla vettä ei oikeastaan voi käyttää liikaa,<br />
sillä hyvän vedenläpäisevyyden ansiosta ylimääräinen vesi kulkeutuu nopeasti pois<br />
rakenteesta. Erittäin runsas veden käyttö saattaa kuitenkin kuljettaa hienoa materiaalia<br />
rakenteen pinnalta kerroksen alempiin osiin aiheuttaen näin myös lajittumista.<br />
Runsaan tiivistämisen vaikutuksesta materiaalin vedenläpäisevyys pienenee hieman.<br />
Huonosta vedenläpäisevyydestä saattaa aiheutua materiaalin kantavuuden heikkenemistä<br />
sateisena a<strong>ja</strong>nkohtana tai keväällä roudan sulaessa. Ratarakenteisiin tarkoitettu<br />
vaatimukset täyttävä materiaali sisältää kuitenkin vain vähän hienoainesta eikä<br />
vedenläpäisevyydestä aiheutuvia ongelmia pitäisi esiintyä.<br />
Raemuoto <strong>ja</strong> rakeiden pinnan karkeus<br />
Materiaalin raemuoto <strong>ja</strong> pinnan karkeus vaikuttavat myös materiaalin tiivistymiseen.<br />
Esimerkiksi litteät <strong>ja</strong> puikkoiset/neulamaiset (kuva 2.8) rakeet pienentävät materiaalin<br />
maksimitiheyttä, lujuutta <strong>ja</strong> jäykkyyttä. Karkeapintaiset rakeet tiivistyvät ainakin<br />
teoriassa heikommin, sillä rakeiden liikkuminen toistensa ohi on hankalampaa. Kar-<br />
21