Radan eristys- ja välikerrosten tiiviys- ja ... - Tiehallinto
Radan eristys- ja välikerrosten tiiviys- ja ... - Tiehallinto
Radan eristys- ja välikerrosten tiiviys- ja ... - Tiehallinto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kuva 2.12. Täryliikkeen taajuuden <strong>ja</strong> amplitudin periaatteellinen vaikutus tiivistymisen<br />
tehokkuuteen (Forsblad, 2000). Amplitudin muuttu<strong>ja</strong> s tarkoittaa<br />
amplitudin suuruutta, jonka yksikkö on millimetri. Tyypillisesti tärytiivistyksessä<br />
käytetty amplitudi on 0,5…2 mm.<br />
Täryliikkeen amplitudilla on merkitystä myös tiivistyksen syvyysvaikutukseen. Suurella<br />
1,5–2,0 mm amplitudilla, jota käytetään muun muassa louhetäyttöjen <strong>ja</strong> paksujen<br />
kerrosten tiivistämiseen, tiivistyksen syvyysvaikutus on suuri. Pienemmällä amplitudilla<br />
syvyysvaikutus on selvästi pienempi <strong>ja</strong> paras tiivistystulos saadaan tekemällä<br />
lopputiivistys sitä käyttäen. Suuri amplitudi saattaa valssin muodosta johtuen hieman<br />
löyhdyttää rakenteen yläosaa. Vanhoissa traktorilla vedetyissä valssijyrissä on käytetty<br />
jopa 3,0 mm amplitudia, joka on ollut ilmeisesti haitallisen suuri. Liian suuri tiivistysenergia<br />
hienontaa ainakin laadultaan heikkoa kiviainesta. (Ryynänen, 1996)<br />
Tiivistysolosuhteet<br />
Tiivistystyön tehokkuus riippuu tiivistettävän kerroksen paksuudesta <strong>ja</strong> tiivistysalustan<br />
jäykkyydestä. Huonosti kantavalla alustalla tiivistysenergia häviää alustan muodonmuutoksiin<br />
eikä se kohdistu tiivistettävään kerrokseen toivotusti. Huonosti kantavalla<br />
poh<strong>ja</strong>maalla ei siten saavuteta niin hyviä tiiviyksiä kuin kantavalla poh<strong>ja</strong>maalla.<br />
Tehokas työskentely vaatii erilaisilla alustoilla hieman toisistaan poikkeavat työmenetelmät.<br />
Kantavalla alustalla tiivistettävän kerroksen paksuus voidaan mitoittaa<br />
tiivistyskaluston mukaan. Huonosti kantavalla poh<strong>ja</strong>maalla on syytä kiinnittää huomiota<br />
poh<strong>ja</strong>maan häiriintymiseen. Tehokas tiivistys pehmeiköllä onnistuu parhaiten<br />
rakentamalla hyvin ohuita kerroksia <strong>ja</strong> käyttäen tiivistyksessä vain pientä amplitudia.<br />
Tämä on kuitenkin hitaampi <strong>ja</strong> siten myös hieman kalliimpi menettelytapa. Usein<br />
poh<strong>ja</strong>maan häiriintymistä yritetään välttää rakentamalla ensimmäinen kerros mahdollisimman<br />
paksuna. Paksun kerroksen avulla poh<strong>ja</strong>maan häiriintymiseltä vältytään,<br />
mutta kerroksen alaosa jää väistämättä löyhäksi.<br />
Ratapenkereen suhteellisen kapea poikkileikkaus heikentää hieman tiivistystyön tehokkuutta.<br />
Tiivistyksen aikana maapartikkelit liikkuvat pystysuunnassa, mutta sivutuen<br />
puuttuessa partikkelit pyrkivät liikkumaan myös vaakasuunnassa <strong>ja</strong> karkaamaan<br />
jyrän alta luiskan suuntaan. Laa<strong>ja</strong>n kenttämäisen alueen tiivistäminen on ainakin<br />
teoriassa tehokkaampaa, sillä luiskan aiheuttamaa helpompaa liikesuuntaa ei ole<br />
olemassa.<br />
25
Change language