Radan eristys- ja välikerrosten tiiviys- ja ... - Tiehallinto
Radan eristys- ja välikerrosten tiiviys- ja ... - Tiehallinto
Radan eristys- ja välikerrosten tiiviys- ja ... - Tiehallinto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuva 2.9. Maarakenteiden tiivistysmenetelmät (Forsblad, 2000).<br />
Tiivistyksessä maarakeita liikutetaan mekaanisesti siten, että ne asettuvat uuteen,<br />
aikaisempaa tiiviimpään asemaan. Tiivistyksessä tulisi käyttää mahdollisimman suurta<br />
energiamäärää, jonka rakeet kestävät rikkoutumatta. Energiaa voidaan siirtää maarakenteeseen<br />
tehokkaasti täryttämällä rakeita rikkomatta. Tavallisimmin tärytiivistyksessä<br />
käytetään valssia, joka värähtelee pystysuunnassa. Oskilloivissa täryjyrissä<br />
värähtelyä tapahtuu myös vaakasuunnassa (kuva 2.10). Oskilloinnin tarkoituksena on<br />
vähentää ympäristöön kohdistuvia melu- <strong>ja</strong> tärinähaitto<strong>ja</strong> sekä vähentää materiaalin<br />
hienonemista. Valssin sisällä on yleensä kaksi epäkeskistä massaa, jotka pyörivät<br />
valssin pituusakselin suhteen. Epäkeskisyys <strong>ja</strong> pyörimisnopeus ovat säädettävissä <strong>ja</strong><br />
ne vaikuttavat suoraan valssin amplitudiin <strong>ja</strong> taajuuteen.<br />
Kuva 2.10. Tavanomaisen <strong>ja</strong> oskilloivan täryjyrän toimintaperiaate (Ryynänen,<br />
1996).<br />
Täryjyrän rakenteeseen siirtämään tiivistysenergiaan vaikuttavat teoriassa ainakin<br />
seuraavat seikat (Ryynänen, 1996)<br />
• laitteen massa<br />
• ylityskertojen lukumäärä<br />
• täryttävien valssien lukumäärä<br />
• täryn taajuus <strong>ja</strong> amplitudi<br />
• täryn liikerata (oskilloiva/tavanomainen)<br />
• jyrän nopeus<br />
• koneen <strong>ja</strong> valssin massojen suhde<br />
• valssin halkaisi<strong>ja</strong><br />
• vetävä tai passiivinen valssi<br />
23
Change language