Kaupungin tiedotuslehti 2/2008 - Vaasa
Kaupungin tiedotuslehti 2/2008 - Vaasa
Kaupungin tiedotuslehti 2/2008 - Vaasa
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kuva/Bild: Hannele Saloranta<br />
Kuva/Bild: Jenni Oksanen<br />
Merellinen puistokaupunki <strong>Vaasa</strong><br />
<strong>Vaasa</strong>n viheralueiden kokonaissuunnitelma,<br />
<strong>Vaasa</strong>n viheraluejärjestelmä 2030 selostuksineen,<br />
on laadittu yleiskaavan 2030 rinnalla<br />
erillisenä teemaosiona. Viheraluejärjestelmä<br />
pohjautuu kaupungin maisemarakenteen<br />
selvitykseen, arvokkaiden luontotyyppien<br />
kartoitukseen ja virkistysalueiden saavutettavuuden<br />
arviointiin.<br />
Viheraluejärjestelmän avulla pyritään turvaamaan<br />
sekä asukkaiden virkistystoiminnot että<br />
luonnon elinvoima, monimuotoisuus ja erityistarpeet.<br />
<strong>Vaasa</strong>n viheraluejärjestelmässä luokitellaan<br />
viheralueet viiteen eri käyttöluokkaan:<br />
retkeilyalueisiin, ulkoilualueisiin, kaupunginosapuistoihin,<br />
merenrantapuistoihin ja maatai<br />
metsätalousalueisiin.<br />
Retkeilyä luonnossa<br />
Retkeilyalueita <strong>Vaasa</strong>ssa on ennestään Pilvilammella,<br />
Risössä, Öjbergetillä ja Öjenillä. Viheraluejärjestelmässä<br />
retkeilyalueverkostoa täydennetään<br />
Västervikin uudella retkeilyalueella<br />
<strong>Vaasa</strong>n pohjoisosassa. Uuden retkeilyalueen<br />
käyttö- ja hoitosuunnitelman laatiminen aloitetaan<br />
kuluvan vuoden aikana alueen luontotekijöiden<br />
tarkalla kartoituksella. Muille retkeilyalueille<br />
vastaavat suunnitelmat on jo toteutettu.<br />
Retkeilyalueet sijaitsevat enintään viiden kilometrin<br />
etäisyydellä asutuksesta kaupungin<br />
reuna-alueilla.<br />
Ulkoilualueet kaupungin tuntumassa<br />
Ulkoilualueiksi viheraluejärjestelmässä on varattu<br />
kuusi erikokoista laaksoaluekokonaisuutta.<br />
Ulkoilualueet jäsentävät kaupunkirakennetta<br />
ja ne sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä<br />
asutuksesta kulkien pääosin lounas-koillissuuntaisesti<br />
kaupungin läpi. Näin ulkoilualueet mahdollistavat<br />
liikkumisen laaksoja pitkin sekä merenrantaan<br />
että mantereelle sisämaahan. Ulkoilualueita<br />
ovat pohjoisesta etelään lukien: Pitkälahden<br />
ojan laakso Gerby-Västervikissä, Onkilahden-<br />
Pukin-järven laakso, Hietalahden-Purolan laakso,<br />
Pitkäselän-Vanhan <strong>Vaasa</strong>n kanaalin laakso, Matalaselän<br />
laakso ja Ådranin laakso Sundomissa.<br />
Ulkoilualueiden kehittämistä varten on vuoden<br />
2007 aikana laadittu erilliset kehittämissuunnitelmat.<br />
Niiden toteuttaminen aloitetaan lähivuosina.<br />
Luvassa parannuksia leikkipuistoihin<br />
<strong>Kaupungin</strong>osapuistot ovat rakennettujen alueiden<br />
keskellä olevia kaupunginosan identiteettipuistoja,<br />
jotka sijaitsevat enintään puolen<br />
kilometrin etäisyydellä asutuksesta. Niihin sisältyvät<br />
myös leikkipuistot. Leikkipuistoja on viheraluejärjestelmässä<br />
varattu yksi tuhatta asukasta<br />
kohti eli 72 000 asukkaan väestösuunnitteen<br />
mukaisesti yhteensä 72 kappaletta. <strong>Kaupungin</strong>osapuistot<br />
leikkipuistoineen pyritään toteuttamaan<br />
kunkin kaupunginosan rakentumisen<br />
mukaan. Vuonna 2007 rakennettiin suositut<br />
leikkipuistot Metsäkallion asuntoalueelle.<br />
Uuden rakentamisen rinnalla kunnostetaan<br />
vanhoja leikkialueita 3-4 kappaleen vuosivauhdilla.<br />
Myös uusien kaavoitettujen asuinalueiden<br />
kaupunginosapuistojen suunnittelu on meneillään.<br />
Asuntomessualueen puistosuunnitelmat<br />
toteutettiin pääosin vuonna 2007, mutta viimeistelytöitä<br />
jäi myös keväälle <strong>2008</strong>.<br />
VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 2/<strong>2008</strong> 10<br />
Merenrantapuistot kutsuvat viihtymään<br />
Merenrantapuistoista muodostuu <strong>Vaasa</strong>ssa<br />
oma yhtenäinen kokonaisuus Suvilahdesta ja<br />
Eteläiseltä <strong>Kaupungin</strong>selältä keskustan ja Palosaaren<br />
kautta Gerby-Västervikiin ja Pohjoiselle<br />
<strong>Kaupungin</strong>selälle. Merenrantavyöhyke rantapuistoineen,<br />
saarineen ja lahtineen on <strong>Vaasa</strong>n<br />
viheraluejärjestelmän kokoava keskuspuisto.<br />
Se on virkistäytymiseen erityisen houkuttelevaa<br />
ja suosittua aluetta, jossa vaasalaisilla on useita<br />
mielipaikkoja. Suosikkipaikkoja löytyy mm.<br />
Suvilahden rannasta, Vankilanrannasta, Kalarannasta,<br />
Hovioikeudenrannasta, Hietasaaresta,<br />
Sisäsatamasta, Yliopistonrannasta, Mansikkasaaresta,<br />
Variskareilta ja Kynsiluodosta.<br />
Merenrannalla on maankohoamisen ansiosta<br />
koettavissa ja aistittavissa niin vanha kaupungin<br />
historia kuin aavistettavissa oleva tulevaisuus.<br />
Maankohoamisranta kätkee sisäänsä mielikuvitusta<br />
kiihottavia mahdollisuuksia myös uusista<br />
<strong>Vaasa</strong>n rantojen ”salaisista puutarhoista”.<br />
Vanhan <strong>Vaasa</strong>n kanaali, linnavallit ja Hovioikeudenpuistikko<br />
puolestaan edustavat vanhaa<br />
kaupungin historiaan liittyvää ympäristön käsittelyä.<br />
Kevään ja kesän aikana satsataan kunnostus-<br />
ja peruskorjausrahoja keskustan ja Suvilahden<br />
välisen ranta-alueen kehittämiseen.<br />
Alueella kulkee yhtenäinen ja erittäin suosittu<br />
rantareitti, johon liittyy niin luonnonalueita kuin<br />
rakennettuja puistoja ja maisema-arkkitehtonisesti<br />
arvokkaita vanhoja puistokohteita.<br />
Hietalahden villan historiallisesti merkittävän<br />
puiston ennallistamis- ja kunnostustyö on näistä<br />
ehkä merkittävin. Keskuspuiston alueelle laaditaan<br />
suunnitelmia myös Variskarien ja Ukkokarin<br />
lähivirkistysalueiden kehittämiseksi. Kuluvan<br />
vuoden aikana aloitetaan Merenrannan keskuspuiston<br />
kokonaissuunnitelman laatiminen.<br />
Edellä mainittujen lisäksi <strong>Vaasa</strong>n viheraluejärjestelmään<br />
sisältyy myös joitakin perinteisen maaja<br />
metsätalouden harjoittamista varten varattuja<br />
alueita. Maatalous on aikoinaan ylläpitänyt<br />
<strong>Vaasa</strong>n kapeiden laaksojen maisemakuvaa ja<br />
sillä on edelleen suuri rooli mm. Söderfjärdenin<br />
valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen,<br />
meteoriittikraaterilaakson hoidossa.<br />
Teksti: Jorma Panu, maisema-arkkitehti<br />
Kuva: Christine Bonn
Change language