VUOSIKIRJA 2011-2012 ÅRSBOK - Vaasa

VUOSIKIRJA 2011-2012 ÅRSBOK 

Yrkeskunskap 

som inte 

rostar

Vaasan ammattiopisto, 

12. toimintavuosi 

Vaasan ammattiopisto on Vaasan kaupungin 

omistama kaksikielinen oppilaitos. Suomen ja 

ruotsin lisäksi opetusta annetaan englanniksi. 

Vasa yrkesinstitut, 

12. verksamhetsåret 

Vasa yrkesinstitut är en tvåspråkig läroinrättning 

som ägs av Vasa stad. Undervisning ges, förutom 

på finska och svenska, även på engelska. 

∆ Tekniikan koulutuksen 


∆ Kaupallisen koulutuksen 


∆ Handelsutbildning 108. verksamhetsåret 

∆ Catering-alan koulutuksen 


∆ Hotelli- ja ravintolakoulutuksen 36. vuosi 

∆ Hotell- och restaurangutbilding 36. 

verksamhetsåret 

∆ Kotitalouskoulutuksen 91. toimintavuosi 

∆ Lähihoitajakoulutuksen 19. toimintavuosi 

∆ Hiusalan koulutuksen 51. toimintavuosi 

∆ Kauneudenhoitoalan koulutuksen 


∆ Kulttuurialan koulutuksen 


∆ Kulturutbilding 11. verksamhetsåret 

toimitus / redaktion: 

Iiro Suksi, Vaasan ammattiopisto / Vasa yrkesinstitut 

Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia 

kuvat / Bilder: 

Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia 

Rita Lukkarinen, Priorita 

Layout: 

Mikael Matikainen, 

Vaasan kaupungin Graafiset palvelut / Vasa stads Grafiska tjänster 

paino / tryck: 

Oy Fram Ab 

käännökset / Översättningar: 

Christina Björkman, Vaasan ammattiopisto / Vasa yrkesinstitut 

vao@vaasa.fi 

www.vao.fi 

www.vyi.fi 

Vaasan ammattiopisto 2 

Vuosikirja 2011-2012 

Hallinto 

Administration 

Ruutikellarintie 2 

Krutkällarvägen 2 

FI-65100 Vaasa 

Puh./tfn (06) 326 7411 

Fax (06) 326 7412 

Tekniikka 

Technology 

Sepänkyläntie 16 


Puh. (06) 326 7911 

Fax (06) 326 7912 

Palvelut 

Service 

Services 

Ruutikellarintie 2-4 

Krutkällarvägen 2-4 


Puh./tfn (06) 326 7411 

Fax (06) 326 7412 

Ammatin oppimisen tuki 

Stödfunktioner för yrkesinlärning 

Support for Vocational Learning 




Puh./tfn (06) 326 7411 

Fax (06) 326 7412 

Restaurant Silveria 




Puh./tfn (06) 326 7611 

Fax (06) 326 7610

Numerotietoja Vaasan ammattiopistosta 

Vasa yrkesinstitut i siffror 

Opiskelijoita/studerande kpl 

Tekniikka 660 

Liiketalous ja viestintä/ 

480 

Företagsekonomi och kommunikation 

Hoiva- ja palveluala/ 

785 

Vård- och servicebranschen 

Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja 24 

valmentava koulutus/ Orienterande och 

förberedande utbildning för grundläggande 

yrkesutbildning 

Yhteensä/totalt 1949 

24,6% 

Organisaatio 2011 – 2012 Organisation 

Rehtori / Rektor 

Lisäksi VAO:ssa toimii koulutusalakohtaiset neuvottelukunnat. 

Ammattiosaamisen näyttötoimikunta koskee kaikkia koulutusaloja. 

På varje utbildningsområde i VYI finns dessutom en delegation. 

Yrkesprovskommittén gäller alla utbildningsområden. 

Toimintakulut/Verksamhetskostnader € 

Tekniikka 7 009 609 

Liiketalous ja viestintä/ 

3 791 739 

Företagsekonomi och kommunikation 

Hoiva- ja palveluala/ 

6 880 785 

Vård- och servicebranschen 

Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja 62 508 *) 

valmentava koulutus/ Orienterande och 

förberedande utbildning för grundläggande 

yrkesutbildning 

Yhteensä/totalt 17 744 641 

40,3% 38,8% 

1,2% 21,4% 

0,4% 

33,9% 39,5% 

Tekniikka 

Palvelut 

Service 



Restaurant Silveria 

Hallinto, VAO 

Förvaltning, VYI 

Vasa yrkesinstitut 3 

Årsbok 2011-2012 

*) kulut vain amstakoulutuksen 

osalta

Hyvä vuosi 

Päättynyt lukuvuosi oli kokonaisuudessaan erittäin merkittävä ja 

hyvä vuosi koko toisen asteen koulutukselle. Edeltäjäni, kouluneuvos 

Jussi Hietikon aikana suunnittelun osalta käynnistetyt 

saneeraus- ja uudisrakennushankkeet olivat edenneet tähänastiseen 

kliimaksiinsa: Sampo-kampuksen sähkö- ja metallitalot 

valmistuivat elokuun alkuun mennessä ja lukiokampuksen 

Kirkkopuistikon saneeraus- ja uudisrakennustyöt saatiin valmiiksi 

vuodenvaihteeseen mennessä. Saneeraustyöt jatkuvat tämän 

lukuvuoden yli Sampo-kampuksen V-siiven osalta. Sampokampuksella 

saneeraustyöt tulevat jatkumaan tarkoitukseen 

varattujen 6,6 miljoonan euron turvin vuoteen 2015 saakka. Kaikki 

Ett gott år 

Det gångna läsåret var i sin helhet väldigt betydande och gott 

för hela andra stadiets utbildning. De igångsatta sanerings- och 

nybyggnadsarbetena, som delvis planerats under min föregångare 

skolrådet Jussi Hietikkos tid, har nått till sin hittillsvarande 

höjdpunkt: el- och metallhusen vid Sampo campus färdigställdes 

före början av augusti och Kyrkoesplanadens gymnasiecampus 

sanerings- och nybyggnadsarbeten blev klara fram till slutet av 

årsskiftet. Saneringsarbetena av V-flygeln vid Sampo campus 

fortsätter över detta läsår. Vid Sampo campus kommer saneringsarbetena 

att fortsätta och pågå till år 2015 med hjälp av 

de 6,6, miljoner euro som reserverats för detta ändamål. Alla 

utrymmen är verkligen i effektiv användning; sju grupper inom 

utbildningen för invandrare har så gott som hela läsåret varit inkvarterade 

vid Opistotalo och projektverksamhetens 15 personer 

vid Silverias tidigare hotellrum samt under vårterminen i rum vid 

nedre torget, som man hyrt in sig i. 

Varenda läroanstalt på andra stadiet har nu en egen rektor . 

Tjänsten som rektor för vuxenutbildningscentret togs emot av fil. 

mag. Pirjo Kauhanen fr.o.m. 1.6.2011 och tjänsten som rektor för 

yrkesinstitutet 1.1.2012 av pol.mag. Åsa Stenbacka. Båda de nya 

ledarna har med fast hand greppat skeppets roder. Båda önskas 

lycka och välgång i sina ansvarsfulla tjänster. 

Speciellt de yrkesinriktade läroanstalterna har under senare år 

levat i en tid av organisationsändringar. Den linjeorganisation som 

tagits i bruk i början av läsåret och som baserar sig på grundtanken 

av två campus -teknikenheten och serviceenheten - gör 



tilat ovat todella tehokkaassa käytössä; aikuiskoulutuskeskuksen 

maahanmuuttajakoulutuksen seitsemän ryhmää on lähes koko 

lukuvuoden ajan ollut sijoitettuna opistotalolle sekä hanketoiminnan 

15 henkilöä Silverian entisen hotellin tiloihin sekä kevätlukukaudella 

torin alalaidasta vuokrattuihin tiloihin. 

Toisen asteen jokaisella oppilaitoksella on nyt oma rehtorinsa. 

Aikuiskoulutuskeskuksen rehtorin viran vastaanotti fil. maist. 

Pirjo Kauhanen 1.6.2011 alkaen ja ammattiopiston rehtorin viran 

1.1.2012 pol.mag. Åsa Stenbacka. Kummankin oppilaitoksen uudet 

johtajat ovat tarttuneet vahvasti alustensa ruoreihin. Onnea ja 

menestystä kummallekin vastuullisissa viroissaan. 

det möjligt att allt effektivare tillvarata de interna resurserna. 

Med dessa bildar Stödfunktioner för yrkesinlärning enheten en 

matris, som ansvarar för de s.k. AOT-ämnena i hela läroanstalten. 

Yrkesinstitutets organisation är nu lätt och effektiv. 

Organisationsreformerna vid vuxenutbildningscentret skedde 

den här gången vid avdelningarna. Avdelningsindelningen är 

enklare och effektivare efter reformen. 

Inom gymnasierna gjordes inga organisationsändringar men 

att Vasa gymnasium och Vaasan lyseon lukio slog sig ner under 

samma tak är förutom unikt, också en stor möjlighet att berika 

verksamhetsmodellerna och innehållet vid de båda gymnasierna. 

Läroanstalterna på andra stadiet gjorde ett gott bokslut trots 

väldigt stora investeringar som riktats på nybyggnation. Läroanstalterna 

har kunnat planera och bedriva sin verksamhet respekterande 

givna ramar. Överskottet inom andra stadiet kommer att 

göra det lättare att anpassa sig till de nedskärningar av resurser 

som är från statsmakten att vänta . 

Jag tackar hela andra stadiets personal för det väldigt lyckade 

läsåret och framför mina varma lyckönskningar till studerande 

som avlägger sina examina.

Etenkin ammatilliset oppilaitokset ovat 

viimevuosien aikana eläneet organisaatiomuutosten 

kourissa. Ammattiopiston 

lukuvuoden alussa käyttöönotettu kahden 

kampuksen periaatteelle perustuva 

linjaorganisaatio - tekniikan yksikkö ja palveluyksikkö 

- mahdollistaa oppilaitoksen 

sisäisten voimavarojen entistä tehokkaamman 

käytön. Näiden kanssa matriisin muodostaa 

ammatin oppimisen tuki –yksikkö, 

joka vastaa ns. AOT-aineiden opetuksesta 

koko oppilaitoksessa. Ammattiopiston 

organisaatio on nyt kevyt ja tehokas. 

Timo Kantokari 

johtava rehtori, ammattikasvatusneuvos 

ledande rektor, yrkesutbildningsråd 

Aikuiskoulutuskeskuksen organisaatiouudistukset 

olivat tällä erää osastotasolla 

tapahtuvia. Osastojako on uudistuksen 

jälkeen pelkistyneempi ja tehokkaampi. 

Lukioiden kohdalla ei organisaatiomuutoksia 

tehty, mutta Vasa gymnasiumin ja 

Vaasan lyseon lukion asettuminen saman 

katon alle on paitsi ainutlaatuista niin myös 

suuri mahdollisuus rikastuttaa kummankin 

lukion toimintamalleja ja sisältöä. 

Toisen asteen oppilaitokset tekivät hyvän 

tilinpäätöksen huolimatta erittäin suurista 

uudistiloihin suunnatuista investoinneista. 



Oppilaitokset ovat kyenneet suunnittelemaan 

ja toteuttamaan toimintansa 

annettuja raameja kunnioittaen. Kertynyt 

toisen asteen ylijäämä tulee helpottamaan 

sopeutumista niihin resurssileikkauksiin, 

joita valtiovallan taholta on odotettavissa. 

Kiitän koko toisen asteen henkilökuntaa 

erittäin hyvin sujuneesta lukuvuodesta ja 

esitän lämpimät onnitteluni valmistuville 

opiskelijoille.

Vaiherikas lukuvuosi 2011-2012 

Vaasan ammattiopiston 12. lukuvuosi oli 

täynnä toimintaa ja tapahtumia. 

Elinvoimainen Vaasan seutu jatkaa 

kehittymistään yhdeksi maan johtavimmista 

alueista. Oppilaitoksemme yksiköt 

kouluttavat ammattitaitoista työvoimaa 

elinkeinoelämän tarpeisiin. Tehtävänämme 

ja vastuullamme on hyödyttää 

aluettamme tuottamalla sille osaavaa 

työvoimaa. Vaasan ammattiopisto tekee 

hyvää yhteistyötä alueen työ- ja yrityselämän 

kanssa. Opiskelijoillamme on 

hyvät mahdollisuudet sijoittua työelämään 

opintojen jälkeen. Vaasa tarjoaa 

myös monia mahdollisuuksia opintojen 

jatkamiseen. 

Vaasan ammattiopisto sai tänä vuonna, 

toisen kerran peräkkäin, tulosrahoitusta. 

Myönnetty summa oli 885 000 euroa ja 

todellinen tunnustus hyvin tehdystä työstä. 

Tulosraha myönnettiin opiskelijoista, 

jotka opiskelivat vuosien 2006-2009 

aikana. Nämä opiskelijat sijoittuivat hyvin 

työmarkkinoille tai jatkoivat opiskeluaan 

muualla. Myös opintojen keskeyttämisprosentti 

oli muuta maata alhaisempi. 

Raha käytetään ensisijaisesti toiminnan 

kehittämiseen ja osa siitä säästetään 

mahdollisten vaikeampien aikojen 

varalle. Lisäsimme mm. ryhmänohjaajien 

resurssia, jolla he voivat antaa enemmän 

aikaa opintojen ohjaukseen. Kohdistimme 

myös osan rahasta hanketoimintaan ja 

tukihenkilöstöön. 

Tulevaisuutta leimaa kuitenkin epävarmuus. 

Nykyiset rahoitusperusteet 

ovat muuttumassa. Kirjoittamishetkellä 

spekuloidaan yksikköhintojen alentamisella 

ja opiskelupaikkojen vähentämisellä. 

Hallituksen säästövelvoitteet kohdistuvat 

myös ammatilliseen koulutukseen. 

Vaasan ammattiopiston taloudellinen 

tilanne on hyvä; se on toiminut vuosien 

varrella kaukonäköisesti ja säästänyt 

varojaan. Tästä haluan kiittää johtavia 

virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, jotka 

Ett händelserikt läsår 2011-2012 

Vasa yrkesinstituts 12:e läsår var ett händelserikt läsår. 

Vasaregionen fortsätter att utvecklas som en av de ledande 

regionerna i landet. Detta kan vi tacka vårt näringsliv för. Det 

betyder att det rekryteras yrkeskunnig arbetskraft från våra 

utbildningsenheter. Vår uppgift och vårt ansvar är att tillgodose 

regionen med kunnig arbetskraft. Vasa yrkesinstitut har ett gott 

samarbete med arbets-, och företagslivet i regionen. Konkret kan 

vi konstatera att våra studerande har goda förutsättningar att 

placera sig bra i arbetslivet efter sina slutförda studier. Vasa kan 

också erbjuda många möjligheter till fortsatta studier. 

Vasa yrkesinstitut fick i fjol resultatfinansiering för andra året i 

rad. Summan som beviljades var 885 000 euro, ett verkligt erkännande 

för ett väl utfört arbete. Pengarna beviljas för studeranden 

som studerat under åren 2006-2009. Dessa studerande har 

placerat sig bra på arbetsmarknaden eller fortsatt att studera 

vidare. Avbrottsprocenten har också varit lägre än i landet i 

övrigt. Pengarna användes främst till att utveckla verksamheten 

och spara för eventuellt sämre tider. Vi ökade bland annat 

resurseringen för grupphandledarna som på detta sätt fick mera 

tid för handledning av sina studerande. Vi satsade även en del på 

projektverksamhet och stödpersonal. 

Framtiden präglas dock av ovisshet. Den nuvarande finansieringsgrunden 

är osäker. I skrivande stund spekuleras det i en minskning 

av enhetspriser och en reducering av antalet studerandeplatser. 

Regeringens sparkrav drabbar också yrkesutbildningen. Vasa 

yrkesinstitut har en god ekonomi och man har under flera år 



ovat osanneet ennakoida ja suunnitella 

tulevaa. 

Ehkä suurimpana huolenaiheena on 

syytä pitää 40 000 nuorta suomalaista 

työtöntä, joilta puuttuu koulutus ja 

jotka sen vuoksi ovat täysin työelämän 

ja koulutuksen ulkopuolella. Vuosittain 

aivan liian suuri joukko nuoria jää ilman 

peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa ja 

monet keskeyttävät opintonsa. Vaasan 

seutu voi tarjota kaikille opiskelupaikan. 

Suurimpia haasteitamme onkin pitää 

opiskelijamme koulussa ja tarjota heille 

sen kautta opintojen jälkeen hyvä startti 

aikuisuuteen. 

Myös vastavalittu presidentti Sauli 

Niinistö on huolissaan nuorten syrjäytymisestä. 

Hallitus on yhteiskuntatakuun 

puitteissa luvannut sijoittaa 60 miljoonaa 

euroa alle 25-vuotiaiden tai vastavalmistuneiden 

alle 30-vuotiaiden koulutus-, 

harjoittelu-, kuntoutus- tai työpajatoimintaan. 

varit väldigt framsynt och sparat pengar. För detta vill jag tacka 

ledande tjänstemän och förtroendevalda som varit förutseende 

nog att planera för framtiden. 

Det kanske största orosmolnet på himlen är de 40 000 unga 

finländska arbetslösa som saknar utbildning och står helt utanför 

arbete och utbildning. Årligen blir ett alltför stort antal ungdomar 

utan studieplats efter grundskolan och många avbryter sina 

studier. Vasaregionen kan erbjuda alla en studieplats. En av våra 

stora utmaningar är att hålla alla våra ungdomar i skolan för att 

kunna erbjuda dem en god start på vuxenlivet efter avslutade 

grundstudier. 

Även vår nyvalde president Sauli Niinistö är orolig för marginaliseringen 

bland ungdomarna. Regeringen har inom ramen för 

samhällsgarantiprojektet lovat att satsa 60 miljoner euro för att 

garantera ungdomar under 25 år eller nyutexaminerade under 30 

år en utbildning, - praktik, - rehabiliterings- eller arbetsverkstadsplats. 

Den största händelsen på höstterminen var invigningen av Sampo-kampuset. 

Detta skedde under festliga förhållanden i slutet 

av oktober. Sampo-kampuset, med ett namn som för tankarna till 

nationaleposet Kalevala, ger oss anledning till stolthet. Stadsdirektör 

Tomas Häyry, som invigde kampuset med att starta en ny 

vattenskärare, betonade i sitt invigningstal att totalinvesteringen, 

på cirka 12 miljoner euro, stöder på ett betydande sätt regionens 

metall- och energiindustri. Han har så rätt.

Syyslukukauden suurin tapahtuma oli Sampo-kampuksen vihkiminen. 

Tämä juhlallinen tilaisuus tapahtui lokakuun lopulla. Kalevalan kansalliseepokseen 

liittyvän nimen saanut Sampo-kampus on meille ylpeyden aihe. 

Kaupunginjohtaja Tomas Häyry vihki tilat käynnistämällä uuden vesileikkurin. 

Hän korosti vihkiäispuheessaan noin 12 miljoonan kokonaisinvestoinnin 

tukevan merkittävällä tavalla alueen metalli- ja energiateollisuutta. 

Metallikoulutuksen Sepänkyläntiellä sijaitsevat uudet tilat ovat olleet 

suuri menestys. Opiskelijat ja opettajat viihtyvät niissä. Meillä on käytössämme 

valtakunnallisestikin katsoen parhaimpiin kuuluvat metalliopetuksen 

tilat. 

Tällä hetkellä meillä on vahva ja kilpailukykyinen kokonaisuus: Sampokampus 

Sepänkyläntiellä ja Hansa-kampus Ruutikellarintiellä. Hansa-kampuksen 

nimi viittaa Pohjanmaan vanhoihin kauppaperinteisiin. 

Isoja asioita on tapahtunut myös Silverian lounasravintolassa. Sielläkin 

tiloja on saneerattu ja odotammekin jännityksellä uuden Silverian tulemista 

syksyllä! Opiskelijat pysyvät toiminnan keskiössä ja jatkossa meillä on 

kaikki mahdollisuudet kehittää myös catering-palveluja. 

Opiskelijat ovat meille suuren ilon ja ylpeyden aihe. 11 opiskelijaa osallistui 

Taitaja-Mästare –kilpailuihin huhtikuussa 2012. Finaalipaikka takaa, että on 

alansa kahdeksan valtakunnan parhaan joukossa. Silloin jo se, että pääsee 

finaaliin, on suuri voitto. Menestykseemme Taitaja-Mästare –kilpailussa on 

Metallutbildningens nya utrymmen 

på Smedsbyvägen har varit en stor 

succé. Såväl studerande som lärare 

trivs i de nya utrymmena. Vi har 

utrymmen som är något av de bästa 

som finns i Finland inom metallutbildningen. 

Nu har vi en stark och konkurrenskraftig 

helhet, med Sampokampuset 

på Smedsbyvägen och 

Hansa-kampuset, med ett nytt namn 

som tar fasta på gamla handelstraditioner 

i Österbotten, på Krutkällarevägen. 

Det händer stora saker också 

på lunchrestaurangen Silveria. 

Utrymmena har renoverats och vi 

väntar med spänning på vad det 

nya Silveria erbjuder oss i höst. 

Studerandena står i centrum och i 

fortsättningen finns alla möjligheter 

att utveckla också cateringsverksamheten. 

Våra studerande ger oss stor anledning 

till glädje och stolthet. Vi hade 

11 studerande som tog sig vidare till 

Taitaja-Mästare finalen i Jyväskylä 

i slutet av april 2012. Redan en 

finalplats, som betyder att man är 

bland de 8 bästa i landet i sin gren, 

är en stor seger. 

De studerande ger upphov till stor 

glädje och stolthet. 11 studerande 

deltog i Taitaja-Mästare tävlingarna 

i april 2012. En finalplats garanterar 

att man riksomfattande är bland de 

åtta bästa inom sin gren. Redan det 

att komma till final är en stor seger. 

Man måste vara nöjd över framgången 

i Taitaja-Mästare tävlingarna. 

Förutom de två medaljerna, 

placerade sig de övriga i laget på 

bra platser. 

Satsningen på ung företagsamhet 

har haft bra genomslagskraft. 

I oktober startade Österbottens 

YES sin verksamhet i våra utrymmen. 

YES för samman utbildningsenheter 

och näringslivet och 

erbjuder lärarkåren stödtjänster 

inom företagsfostran. Det är i de 

små och medelstora företagen som 

framtidens arbetsplatser skapas, 

därför är verksamhet som tar fasta 

på att förbereda unga för företagande 

viktig. 

Vasaregionen är i dag en mångkulturell 

region. I Vasa har 6 procent av 

befolkningen ett annat modersmål 

än svenska och finska. I våra ledande 

industriföretag jobbar anställda 

från hela världen sida vid sida. Vasa 

yrkesinstitut har en lång och väletablerad 

internationell verksamhet. 

Vi har ett stort utbyte både bland 

studeranden men även bland lärare. 

Den internationella verksamheten 

är idag en naturlig del av vår vardag, 

en viktig sådan. 

Efter 5 månader som rektor för 

Vasa yrkesinstitut kan jag konstatera 

att det är en professionell, 

välskött och välorganiserad 

utbildningsanordnare. Personalen 

är kunnig och motiverad. 



syytä olla tyytyväinen. Kahden mitalin lisäksi muut joukkueessa kilpailleet 

sijoittuivat mukavasti. 

Nuori yrittäjyys-toiminnan edistäminen on käynnistynyt hyvin. Lokakuussa 

Pohjanmaan YES aloitti tiloissamme toimintansa. YES saattaa yhteen 

koulutusyksiköitä ja elinkeinoelämää ja tarjoaa opettajakunnalle tukea 

yrittäjyyskasvatukseen. Tulevaisuudessa työpaikkoja syntyy pienissä ja 

keskisuurissa yrityksissä, jolloin on tärkeää valmistaa nuoria yrittäjyyteen. 

Tämän päivän Vaasanseutu on monikulttuurista aluetta. Vaasassa 6 %:lla 

väestöstä on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Johtavissa teollisuusyrityksissämme 

työskentelee rinnakkain ihmisiä eri puolilta maailmaa. 

Vaasan ammattiopistolla on pitkä ja vakiintunut kansainvälinen toiminta. 

Opiskelijavaihto ja myös opettajavaihto toimivat hyvin. Kansainvälinen 

toiminta on nykyään luonnollinen ja tärkeä osa arkipäiväämme. 

Viiden kuukauden kokemuksella Vaasan ammattiopiston rehtorina voin 

todeta, että oppilaitos on ammattimaisesti hoidettu ja hyvin organisoitu 

koulutuksenjärjestäjä. Henkilökunta on osaavaa ja motivoitunutta. 

Haluan kiittää kaikkia; opiskelijoita, henkilökuntaa, luottamushenkilöitä ja 

työelämän edustajia hyvästä lukuvuodesta. Toivotan teille oikein mukavaa 

ja rentouttavaa kesää. Tapaamme taas syksyllä uusien haasteiden ja 

uusien mahdollisuuksien parissa! 

Jag vill passa på och tacka alla, både 

studerande, personal, förtroendevalda 

och arbetslivsrepresentanterna 

för ett mycket gott läsår. 

Jag önskar er en riktigt skön och 

avkopplande sommar och så syns vi 

till hösten igen, med nya utmaningar 

och nya möjligheter ! 

Åsa Stenbacka 

Rehtori - Rektor

Sampo-kampus vihittiin käyttöön 

Vaasan ammattiopiston ja Vaasan 

aikuiskoulutuskeskuksen yhteiset tekniikan 

opetuksen tilat Sepänkyläntiellä otettiin 

virallisesti käyttöön 26. lokakuuta juhlaseminaarissa 

ja vihkiäisjuhlassa. 

Sepänkyläntie 16:een Vaasan ammattiopiston 

tekniikan yksikön yhteyteen 

rakennetut metalli- ja sähkötalot 

muodostavat yhdessä valtakunnallisesti 

merkittävän tekniikan kampuksen, sillä 

samoissa tiloissa, samoilla koneilla ja 

laitteilla koulutetaan nuoria ja aikuisia 

tekniikan ammatteihin. 

Vihkimisen suoritti Vaasan kaupunginjohtaja 

Tomas Häyry käynnistämällä 

uuden vesileikkurin. Vihkäispuheessaan 

Häyry totesi, että sähkö- ja metallitalojen 

mittava investointi tukee vahvasti alueen 

metalli- ja energiateollisuutta ja niiden 

alihankintaverkostoa. Häyryn mukaan 

panostus oppimisympäristöihin voi enti- 

sestään syventää sitä yhteistyötä, jota on 

rakennettu vuodesta 2005 toimineessa 

yhteisessä toisen asteen koulutusorganisaatiossa, 

mikä käsittää Vaasan 

ammattiopiston, Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen, 

Vaasan Lyseon lukion ja Vasa 

Gymnasiumin. 

Vaasan toisen asteen johtavan rehtorin 

Timo Kantokarin ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen 

rehtorin Pirjo Kauhasen 

mukaan Vaasan ammattiopiston ja Vaasan 

aikuiskoulutuskeskuksen tekniikan 

opetuksen keskittäminen saman katon 

alle hyödyttää molempia oppilaitoksia 

ja tuo monenlaista hyötyä. Esimerkiksi 

laitehankinnoissa syntyy selkeitä kustannussäästöjä. 

Rakennusten kokonaispinta-ala on 

yhteensä lähes 7 000 neliömetriä, ja kokonaiskustannukset 

laitehankintoineen 

olivat noin 12 miljoonaa euroa. Tekniikan 

kampuksella opiskelee satoja opiskelijoi- 



ta, ja tilat ovat käytössä myös iltaisin ja 

viikonloppuisin. 

Moderni ja uusinta tekniikkaa edustava 

oppimisympäristö antaa mahdollisuuden 

järjestää korkeatasoista ja teollisuuden 

tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Hieno ja 

hyvin toimiva kampus kohentaa Kantokarin 

mukaan myös alan koulutuksen 

imagoa. Nykypäivän teollisuusyrityksissä 

on siistiä ja kiva tehdä töitä. 

— Sampo-kampuksella voimme 

näyttää, miltä työskentely teollisuudessa 

tänä päivänä näyttää ja kertoa ammatinvalintaa 

miettiville Vaasan seudun energiaklusterin 

mahdollisuuksista tarjota 

mielenkiintoista työtä. 

Kielitaitoa ja yrittäjähenkeä 

Juhlaseminaarissa puhuneet ABB:n 

Tauno Heinola ja Wärtsilän Juha Kytölä 

listasivat hyvän työntekijän ominaisuuksia: 

oma-aloitteisuus, halu tehdä töitä

Uudet tilat vihittiin käynnistämällä vesileikkuri, 

käynnistyksen suoritti kaupunginjohtaja Tomas 

Häyry avustajanaan opettaja Marko Haikonen. 

Invigningen skedde med att starta en toppmodern 

vattenskärare. Stadsdirektör Häyry startar vattenskäraren 

med hjälp av lärare Marko Haikonen. I 

bakgrunden bl.a. ABB Ab:s VD Heinola. 

ja oppia koko ajan uutta, yrittäjähenkisyys 

ja hyvä – erityisesti englannin 

kielen– kielitaito. 

Vanhan ajan ruuvin kiristäjiä ei tarvita, 

vaan ihmisiä, joilla on halu ja kyky tehdä 

erikoisosaamista vaativia töitä. Automaation 

osuus teollisuudessa kasvaa 

koko ajan, joten Sampo-kampuksen 

uusi FMS-järjestelmä vastaa hyvin 

työelämän tarpeisiin. 

Nuorten olisi yritysjohtajien mielestä 

hyvä oppia koulussa tekniikan perustaitojen 

lisäksi globaalin yritysmaailman 

ja talouselämän lainalaisuuksia. 

— Ison yrityksen ei ole pakko teettää 

Suomessa mitään. Jos olosuhteet 

käyvät liian vaikeiksi esimerkiksi lakkojen 

takia, tuotantoa siirretään sinne, 

missä ei ole häiriöitä, Heinola sanoi. 

Kytölän mielestä oppilaitosten ja 

teollisuuden yhteistyö on kehittynyt 

viime vuosina positiiviseen suuntaan. 

Vihkiäisseminaarissa sovittiin epävirallisesti, 

että yhteistyötä kehitetään 

jatkossa erityisesti lisäämällä opettajien 

työharjoittelujaksoja. 

Koulutuspaikkoja kasvukeskuksiin 

Vihkiäisjuhlan puheissa nousi esiin 

huoli työvoiman riittävyydestä seudulla, 

kun ammatillisen koulutuksen 

aloituspaikkoja karsitaan. Opetushallituksen 

pääjohtaja Timo Lankisen 

tervehdys olikin epäilemättä mieluisaa 

kuultavaa juhlayleisölle: 

— Koulutusvolyymeja ja aloituspaikkoja 

siirretään Itä- ja Pohjois- 

Suomen alueelta kasvukeskuksiin, jollaiseksi 

katson myös Vaasan ja Vaasan 

seudun, Lankinen rauhoitteli. 

Sampo campus invigdes 

Vasa yrkesinstituts och Vasa vuxenutbildningscenters 

gemensamma undervisningsutrymmen 

för teknik på Smedsbyvägen 

togs officiellt i bruk 26 oktober i ett 

festseminarium och en invigningsfest. 

De uppförda el- och metallhallarna i 

anslutning till enheten för teknik vid Vasa 

yrkesinstitut på Smedsbyvägen 16, bildar 

tillsammans ett nationellt betydande 

campus för teknik eftersom man i samma 

utrymmen, med samma maskiner och 

anordningar utbildar både unga och vuxna 

i tekniska yrken. 

Vasas stadsdirektör Tomas Häyry förrättade 

invigningen genom att starta en ny 

vattenskärare. I sitt invigningstal konstaterade 

Häyry att el- och metallbranschernas 

omfattande investering starkt stöder 

regionens metall- och energiindustri 

och deras nätverk av underleverantörer. 

Enligt Häyry, kan satsningen på lärmiljöer 

allt mer fördjupa det samarbete som 

sedan år 2005 har byggts upp med den 

gemensamma utbildningsorganisationen 

på andra stadiet vilket omfattar Vasa yrkesinstitut, 

Vasa vuxenutbildningscenter, 

Vaasan lyseon lukio och Vasa gymnasium. 

Enligt ledande rektor för andra stadiet 

i Vasa Timo Kantokari, och rektorn 

för Vasa vuxenutbildningscenter Pirjo 

Kauhanen, kommer koncentrationen av 

teknikutbildning på samma ställe att 

på många sätt vara till nytta för båda 

läroanstalterna. T.ex. vid anskaffning av 

maskiner uppstår klara inbesparingar. 

Byggnadernas totala yta är framemot 7 

000 kvadratmeter, och de totala kostnaderna 

med anordningar blev totalt ca 

12 miljoner euro. På campuset för teknik 

studerar hundratals personer och utrymmena 

är i bruk också kvällstid och under 

veckoslut. Den moderna lärmiljön, som representerar 

den nyaste tekniken, gör det 

möjligt att arrangera utbildning av hög 

kvalitet som svarar på industrins krav. 

Ett fint och välfungerande campus höjer, 

enligt Kantokari, också utbildningsbranschens 

image. I dagens industriföretag är 

det rent och trevligt att arbeta. 

—På Sampo campus kan vi visa 

hurudant arbetet i industrin är idag och 



berätta för dem som funderar på yrkesval 

, om möjligheterna till ett intressant jobb 

inom Vasa regionens energikluster. 

Språkkunskap och företagaranda 

ABB:s Tauno Heinola och Wärtsiläs Juha 

Kytölä, som talade vid festseminariet, 

gjorde upp en lista över de egenskaper 

som är utmärkande för en bra arbetstagare: 

handlingskraft, en vilja att arbeta 

och fortgående lära sig nytt, företagaranda 

och god språkkunskap, speciellt i 

engelska. 

Man behöver inte gammaldags skruvdragare 

utan människor som vill och har 

förmåga att utföra arbeten som kräver 

specialkompetens. Automationen i industrin 

spelar en allt viktigare roll, varför 

Sampo campusets nya FMS-system 

svarar väl på arbetslivets krav. 

Företagsledarna ansåg att det skulle 

vara bra om den unga, förutom grundkunskaper 

i teknik, lärde sig den globala 

företagsvärlden och näringslivets lagbundenhet. 

—Ett stort företag är inte tvunget att 

ha Finland att utföra något. Om förhållandena 

blir svåra t.ex. på grund av strejker, 

flyttas produktionen till ett ställe utan 

störningar, sade Heinola. 

Kytölä ansåg att samarbetet mellan läroanstalterna 

och industrin under senare 

år har utvecklats i en positiv riktning. Vid 

invigningsseminariet beslöt man inofficiellt 

att samarbetet i fortsättningen 

ska utvecklas, speciellt genom att öka 

lärarnas perioder för arbetspraktik. 

Utbildningsplatser till tillväxtcentra 

Ur invigningsfestens tal framkom oron 

över tillgången på arbetskraft i regionen 

då yrkesutbildningens nybörjarplatser 

minskas. Timo Lankinens, generaldirektör 

för Utbildningsstyrelsen, hälsning var 

nog utan tvekan trevlig för festdeltagarna 

att höra: 

— Utbildningsvolymerna och nybörjarplatserna 

flyttas från östra och norra 

Finlands områden till tillväxtcentra, till 

vilka jag anser också Vasa och vasaregionen 

höra, sade Lankinen lugnande.

Sampo-kampus on Suomen suurin konepaja 

Sampo-kampuksen metallitalon käyttäjät ovat tyytyväisiä. Hyvin 

varustelluissa tiloissa pystytään valmentamaan entistä valmiimpia 

ammattilaisia seudun yrityksiin. 

Metallialan koulutuksen suosio Vaasan ammattiopistossa kasvoi 

kevään yhteishaussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. 

Kun vuosi sitten 35 nuorta valitsi kone- ja metallialan perustutkinnon 

ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, luku oli tänä vuonna 53. 

Tekniikan yksikön koulutuspäällikkö Antti Koskimies arvaa lisääntyneen 

suosion yhdeksi syyksi sitä, että peruskoululaiset saivat 

kokeilla itse, millaista työtä metallialalla tehdään. 

— Jokainen Sampo-kampukseen tutustunut 9-luokkalainen 

Sampo-kampuksen metallitalosta lähdetään opintojen jälkeen entistä valmiimpana työelämään. CNC-sorvin 

ääressä opiskelija Mikael Rantala, opettaja Reima Mänty ja tekniikan yksikön koulutuspäällikkö Antti Koskimies. 

Efter studierna vid metallhallen i Sampo campus går man ut i arbetslivet färdigare än förut. Bredvid CNC-svarven 

studerande Mikael Rantala, lärare Reima Mänty och utbildningschef vid teknikenheten, Antti Koskimies. 

pääsi itse sorvaamaan, Koskimies kertoo. Metallialan houkuttelevuutta 

lisäsivät myös uudet toimitilat ja nykyaikaiset koneet. 

Metallialan markkinointiinkin panostettiin näyttävästi ennen 

yhteishakua. 

Yhteiskäyttö toimii hyvin 



Koskimies luonnehtii Sampo-kampuksen metallitaloa Suomen 

suurimmaksi konepajaksi. Tilojen yhteiskäyttö Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen 

kanssa on sujunut suunnitelmien mukaan. 

Konekanta on monipuolinen ja sen uusiminen ja kasvattaminen 

tehdään järkevästi, kun koulut miettivät yhdessä, mitä tiloihin 

tarvitaan.

— Paremmin varusteltuja tiloja ei varmaan 

kovin läheltä löydykään. Ero vanhaan 

on monin tavoin suuri. Olemme tulleet 

suurella harppauksella tähän päivään ja 

vähän pidemmällekin, koneistusta opettava 

Reima Mänty sanoo. 

Männystä opettaminen on myös helpompaa 

nyt, kun tilat sijaitsevat samassa kerroksessa. 

Tiloihin mahtuu helposti kolmekin 

ryhmää kerralla. Konesalin vieressä on 

luokkahuone, jonne voidaan tarvittaessa 

siirtyä kertaamaan teoriaa kesken käytännön 

töiden. 

Sampo-campus Finlands största mekaniska verkstad 

Användarna av metallhallen vid Sampo 

campus är nöjda. I de väl utrustade 

utrymmena kan man träna allt färdigare 

proffs för regionens företag. 

Populariteten för metallbranschen vid 

Vasa yrkesinstitut ökade under vårens 

gemensamma antagning jämfört med hur 

situationen var ifjol. Då 35 unga för ett år 

sedan valde grundexamen inom maskin 

och metallbranschen som det primära 

alternativet, var antalet 53 i år. 

Antti Koskimies utbildningschef vid teknikenheten, 

tror att en av orsakerna till 

den ökade populariteten var, att grundskoleleverna 

själva fick pröva hurudant 

arbete man utför inom metallbranschen. 

—Varje 9-klassist, som bekantade sig 

med Sampo campus , fick själv svarva, berättar 

Koskimies. Vad som gjorde metallbranschen 

mer lockande var också de nya 

lokalerna och moderna maskinerna. Man 

satsade också stort på marknadsföringen 

före den gemensamma antagningen. 

Samanvändningen fungerar bra 

Koskimies beskriver Sampo campus metallhall 

vara Finlands största mekaniska 

Siistiä ja turvallisempaa 

Entisen ahtauden sijaan nyt on tilaa. Työturvallisuuskin 

on lisääntynyt, sillä tehokas 

imujärjestelmä poistaa ja suodattaa koneista 

tulevan höyryn, ja korkeissa tiloissa ilma 

pysyy parempana. Automaattinen poistojärjestelmä 

vie lastut pois ja jäähdytysnesteiden 

kierrätysjärjestelmä puhdistaa 

jäähdytysnesteen automaattisesti. 

Jo koulussa vaativiin töihin 

Koneistajaksi keväällä valmistuva Mikael 

verkstad. Samanvändningen av utrymmena 

med Vasa vuxenutbildningscenter 

har gått enligt planerna. 

Maskinbeståndet är mångsidigt och 

förnyandet och utökningen av det görs 

vettigt, då skolorna tillsammans funderar 

på vad som behövs. 

—Man hittar nog inte några bättre 

utrustade utrymmen på nära håll. 

Skillnaden i jämförelse med det gamla är 

på många sätt stor. Vi har tagit ett stort 

kliv framåt till idag och litet längre fram 

också, säger Reima Mänty, som undervisar 

i maskinbearbetning. 

Mänty tycker att det är lättare att undervisa 

nu då utrymmena finns på samma 

våning. I utrymmena har tre grupper utan 

svårigheter samtidigt plats. Bredvid 

maskinsalen finns ett klassrum. Dit kan 

man förflytta sig för genomgång av teori 

mitt i det praktiska arbetet. 

Snyggt och säkert 

I stället för utrymmesbrist finns det nu 

plats. Arbetsmiljön har också blivit säkrare, 

eftersom ett effektivt sugsystem 

avlägsnar och filtrerar ångan som kom- 



Rantala kehuu uusia koneita. Uusinta 

tekniikkaa olevilla koneilla pystyy harjoittelemaan 

entistä vaativampia työvaiheita. 

Koska koneita on myös paljon enemmän 

kuin ennen, käytännön taitojen harjoittamiseen 

on enemmän mahdollisuuksia. 

— Nyt täällä opetellaan selkeämmin 

työelämää varten. Töitä voi hakea valmistumisen 

jälkeen entistä varmemmalla mielellä, 

kun tietää, että hallitsee jo monia asioita, 

joita töissä tarvitaan, Rantala sanoo. 

Rantalalle on luvassa töitä Tarkmet Oy:stä, 

jossa hän on ollut jo opintojen ohessa. 

mer från maskinen, och i höga utrymmen 

är luften bättre. Den automatiska utsugen 

suger ut spån och återvinningssystemet 

för kylvätskor rengör kylvätskan automatiskt. 

Krävande arbeten redan i skolan 

Mikael Rantala som blir färdig verkstadsmekaniker 

i vår, berömmer de nya 

maskinerna. Med maskiner som har den 

nyaste tekniken kan man träna på de 

mest krävande arbetsmomenten. Eftersom 

det finns mycket fler maskiner än 

förut, finns det flera möjligheter att träna 

på de praktiska färdigheterna. 

—Nu undervisas här med klarare 

sikte på arbetslivet. Man kan söka arbete 

efter utexamineringen med mera tillförsikt, 

då man vet att man redan behärskar 

många saker som man behöver i arbetet, 

säger Rantala. 

Rantala har blivit lovad arbete från Tarkmet 

Oy där han också har varit vid sidan 

av studierna.

Oma ala löytyi moottoreiden parista. Mustasaarelainen Pia Vuoto 

opiskeli ensin kosmetologiksi, mutta ala ei tuntunutkaan omalta. 

Tekniikka kiinnosti enemmän, joten Vuoto opiskeli sähköasentajaksi 

Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa. Unelmien työpaikka löytyi 

Wärtsilästä. 

Den egna branschen fanns bland motorer. Pia Vuoto från Korsholm 

studerade först till kosmetolog men branschen kändes ändå inte 

varahennes egen. Teknik intresserade mera, varför Vuoto studerade 

till elmontör vid Vasa vuxenutbildningscenter. Drömjobbet fanns vid 

Wärtsilä. 


Vuosikirja 2011-2012

Kosmetologista tulikin sähköasentaja 

Mustasaarelainen Pia Vuoto, 33, opiskeli 

ensin perinaiselliselle alalle, kosmetologiksi 

Vaasan ammattiopistossa. Tekniikka 

rupesi kiinnostamaan häntä jo ammattiopistossa, 

mutta hän ei rohjennut vaihtaa 

alaa kesken opintojen. 

— Opiskelin sähköasentajaksi Vaasan 

aikuiskoulutuskeskuksessa, koska halusin 

päästä töihin Wärtsilään, Pia kertoo. 

Wärtsilä on hänen mielestään hyvä ja 

arvostettu työpaikka, jossa palkkakin on 

kohdallaan. 

Ovet unelmien työpaikkaan avautuivat 

työharjoittelussa, ja valmistuttuaan 

2003 Vuoto pääsi ensin määräaikaiseen, 

sitten vakituiseen työsuhteeseen. Vuoto 

työskentelee mekatroniikkatiimissä, 

joka tekee asennuksia 7-vaiheisen linjan 

kolmessa viimeisessä vaiheessa. 

— Viidennessä vaiheessa nostamme 

sähkökeskuksen paikoilleen ja 

asennamme muun muassa anturit ja 

kaapelit oikeille paikoilleen. Kuudennessa 

vaiheessa tehdään kytkennät, ja viimeisessä 

vaiheessa tarkastetaan moottori ja 

asennetaan ohjelmistot, Pia selittää. 

Työ on Vuodon mielestä mielenkiintoista, 

ehkä juuri siksi, että se ei ole ihan helppoa. 

Työ vaatii tarkkaa keskittymistä. Kyky 

luovaan ongelmanratkaisuun ja taito etsiä 

tietoa ovat myös hyviä taitoja. Piirustustenlukutaito 

on ehdoton edellytys työssä 

selviämiselle. 

— Englannin kieltä tarvitsemme 

myös, sillä kaikki dokumentit ovat englanniksi. 

Englannin kieli on muutenkin yhtiön 

virallinen kieli. 

Från kosmetolog till elmontör 

Pia Vuoto från Korsholm 33, studerade först vid en typiskt kvinnlig 

bransch till kosmetolog vid Vasa yrkesinstitut. Hon började 

intressera sig för teknik redan under kosmetologstudierna men 

vågade inte byta bransch mitt under studierna. 

—Jag studerade till elmontör vid Vasa vuxenutbildningscenter, 

eftersom jag ville börja jobba vid Wärtsilä, berättar Pia. Hon 

tycker att Wärtsilä är en bra och uppskattad arbetsplats och lönen 

är också som den ska. 

Dörrarna till drömjobbet öppnades under arbetspraktiken och 

efter att ha blivit färdig 2003 fick Vuoto först ett tidsbestämt, 

sedan ett stadigvarande arbetsförhållande. Vuoto arbetar i ett 

mekatronikteam, som gör installationer i de tre sista faserna i en 

linje på sju faser. 

—I den femte fasen lyfter vi el centralen på plats och installerar 

bl.a. givare och kablar på sina rätta platser. I den sjätte fasen 

görs kopplingarna, och i den sista fasen kontrollerar man motorn 

och monterarprogramvarorna, förklarar Pia. 

Vuoto tycker att arbetet är intressant, kanske just därför att det 

inte är alldeles enkelt. Arbetet kräver skarp koncentrationsför- 



Työ sopii Pian mielestä yhtä hyvin naiselle 

kuin miehelle, sillä raskaiden osien 

nostamisessa käytetään apuvälineitä ja 

työkavereilta saa tarvitessaan apua. 

— Eivät miehetkään nostele painavia 

osia yksin, vaan täällä tehdään yhteistyötä. 

Hyvä fyysinen kunto on silti eduksi, sillä 

työssä ollaan koko ajan jalkojen päällä, välillä 

seisten, välillä kyykyssä tai polvillaan. 

Pian haaveissa on jatkaa opintoja, kunhan 

hänen 5- ja 3-vuotiaat lapsensa vähän 

kasvavat. 

— Kone- ja tuotantotekniikan amktutkinto 

antaisi mahdollisuuden hakeutua 

monenlaisiin tehtäviin. Vaikka viihdynkin 

hyvin nykyisessä työssäni, minusta on 

hyvä saada vaihtelua aika ajoin ja oppia 

sitä kautta uusia asioita. 

måga. Förmågan till nyskapande problemlösning och förmåga 

att söka information är också goda färdigheter. För att klara av 

arbetet är det nödvändigt att kunna läsa ritningar. 

—Vi behöver också engelska, eftersom alla dokument är 

skrivna på engelska. Engelska är annars också bolagets officiella 

språk. 

Pia tycker att arbetet passar lika bra för en kvinna som för en 

man, eftersom man vid lyft av tunga delar använder hjälpmedel 

och man får hjälp av arbetskamraterna om det behövs. 

—Männen lyfter inte heller tunga delar själva utan här samarbetar 

man. 

Det är ändå till fördel att ha god fysik, eftersom man står på 

fötterna hela tiden då man arbetar, ibland stående, ibland på huk 

eller på knäna. 

Pia drömmer om att fortsätta med studierna, bara hennes 5- och 3 

åriga barn blivit litet äldre. 

— YH-examen i maskin- och produktionsteknik skulle göra 

det möjligt att söka sig till många olika uppgifter. Fastän jag trivs 

bra på mitt nuvarande arbete, tycker jag att det är bra att få omväxling 

då och då och därigenom lära mig nya saker.

Vartijan työ on ennen kaikkea asiakaspalvelua, Vaasan ammattiopistosta 

keväällä 2011 vartijaksi valmistunut Minna Kokkinen sanoo. 

Arbetet som vakt är framförallt kundbetjäning, berättar Minna Kokkinen 

som utexaminerades till vakt från Vasa yrkesinstitut våren 2011. 



Minna vastaa turvallisuudesta ja viihtyvyydestä 

Keski-Suomesta kotoisin oleva Minna Kokkinen 

muutti Vaasaan kahdeksisen vuotta sitten opintojen 

takia. Hän opiskeli Vaasan ammattiopistossa 

tarjoilijaksi. Vartijan työ alkoi kuitenkin kiinnostaa 

Minnaa jo opiskeluaikana yhä enemmän, joten 

Minna hankki Vaasan ammattiopistosta toisenkin 

tutkinnon. 

Nyt hänellä on vakituinen työpaikka vartijana 

vaasalaisessa teollisuusyrityksessä. Minna 

tekee työtä kahdessa vuorossa, ottaa vastaan 

yritykseen tulevat vieraat, huolehtii heidän 

viihtyvyydestään ja turvallisuudestaan, seuraa 

alueelle tulevaa ja sieltä lähtevää liikennettä ja 

tekee tarkastuskierroksia alueella. 

Minnan mukaan vartijan työ on monipuolista ja 

vaihtelevaa. Tehtävät vaihtelevat hyvin paljon sen 

Minna Kokkinen, som kommer 

från mellersta Finland, flyttade 

på grund av studierna till Vasa 

för omkring två år sedan. Hon 

utbildade sig till servitör vid 

Vasa yrkesinstitut. Redan 

under studietiden började arbetet 

som vakt ändå intressera 

Minna allt mer. Därför skaffade 

sig Minna en andra examen 

från Vasa yrkesinstitut. 

Nu har hon en ordinarie arbetsplats 

som vakt vid ett industriföretag 

i Vasa. Minna arbetar i 

två skift, tar emot gäster som 

kommer till företaget, ser till 

deras trivsel och säkerhet, 

iakttar trafik som kommer till 

och far från området och utför 

kontrollrundor på området. 

Enligt Minna är arbetet som 

vakt omväxlande och varia- 

tionsrikt. Uppgifterna varierar 

mycket från arbetsplats till 

arbetsplats. Minna har t.ex. tidigare 

arbetat vid ett sjukhus. 

Där var arbetsbeskrivningen 

helt annorlunda. 

—Men arbetet som vakt 

är ändå kundbetjäningsinriktat 

på alla ställen. En vakt måste 

ha en glad och pigg attityd och 

ett långt tålamod, säger Minna. 

Minna trivs utmärkt med sitt 

arbete. Hon tycker om friheten 

i arbetet och att man får träffa 

olika slags människor. Minna 

använder dagligen engelska i 

sitt nuvarande arbete, och man 

har också nytta av att kunna 

andra främmande språk. 

En vakt har en hög post på 

sin arbetsplats. Han eller hon 

ser och hör mycket. En del av 

mukaan, millaisesta työpaikasta on kyse. Minna 

on esimerkiksi työskennellyt aikaisemmin sairaalassa, 

jossa työnkuva oli toisenlainen kuin nyt. 

— Mutta joka paikassa vartijan työ on kuitenkin 

asiakaspalvelupainotteista. Vartijalla pitää 

olla iloinen ja reipas asenne ja pitkä pinna, Minna 

sanoo. 

Minna kertoo saaneensa vartijan työn monipuolisuudesta 

hyvän kuvan Vaasan ammattiopistossa. 

— Vaasan ammattiopiston turvallisuusalan 

opettajat ovat ammattitaitoisia ja heillä pitkä 

työkokemus alalta, Minna sanoo ja kehottaa opiskelijoita 

ottamaan opettajien tiedoista kaiken 

hyödyn irti: kyselemällä oppii! 

Minna ansvarar för säkerheten och trivseln 



informationen kan vakten föra 

vidare – t.ex. om dörren är 

sönder, kan vakten tillkalla en 

reparatör – men i många frågor 

är vakten bunden till tystnadsplikt. 

—I det här arbetet måste 

man kunna fatta snabba beslut 

men mycket kan skötas med 

bondförnuft, säger Minna. 

Minna berättar att hon har fått 

en bra bild av mångsidigheten 

i arbetet som vakt från Vasa 

yrkesinstitut. 

—Lärarna inom säkerhetsbranschen 

vid Vasa yrkesinstitut 

är yrkeskunniga och har 

en lång arbetserfarenhet från 

branschen säger Minna och 

uppmanar studerandena att 

dra nytta av lärarnas kunskap: 

genom att fråga lär man sig!

Ammattiopiston pojista tuli insinöörejä 

Jurvalaiset Ville Tamssi ja Otto 

Penttilä lähtivät vuonna 2005 kolmeksi 

kuukaudeksi työharjoitteluun 

Wärtsilän voimalaitostyömaalle 

Singaporeen. VAO oli vuotta aiemmin 

tehnyt Wärtsilän kanssa yhteistyösopimuksen, 

joka mahdollisti ulkomaan 

harjoittelujaksot. 

Tamssi ja Penttilä valmistuivat sähköasentajiksi 

2006, ja armeijan jälkeen 

kumpikin opiskeli insinööriksi Vaasan 

ammattikorkeakoulussa. Molemmat 

pääsivät myös uudelleen Wärtsilän 

Voimalaitostyömaalle – tällä kertaa 

Brasiliaan – ammattikorkeakouluopiskelijoina. 

—Siitä oli suuri hyöty, että olin 

ollut ulkomailla jo ammattiopiston 

aikana, sillä hakijoita oli paljon, ja 

työnantaja arvosti kokemusta, Tamssi 

kertoo. 

Ville Tamssi och Otto Penttilä från Jurva for år 2005 på 

en tre månaders arbetspraktik till Wärtsiläs kraftverksarbetsplats 

i Singapore. VYI hade året innan gjort ett 

samarbetsavtal med Wärtsilä, vilket gjorde det möjligt att 

utföra praktikperioderna utomlands. 

Tamssi och Penttilä utexaminerades som elmontörer 

2006, och efter armén studerade båda till ingenjörer vid 

Vasa yrkeshögskola. Båda fick också komma till Wärtsiläs 

kraftverksarbetsplats på nytt – denna gång till Brasilien – 

som yrkeshögskolestuderande. 

—Det var väldigt nyttigt att ha varit utomlands 

redan under yrkesinstitutstiden eftersom det var många 

sökande och arbetsgivaren satte värde på erfarenhet, 

berättar Tamssi. 

Tamssi och Penttilä har båda nu stadigvarande arbete 

vid Wärtsilä. Penttilä cirkulerar fortfarande på projektarbetsplatser 

och återvänder till Finland med tre månaders 

mellanrum. Tamssi arbetar som projektingenjör i Vasa. 

Tamssi uppmuntrar också andra yrkesskolstuderande att 

modigt eftersträva en ingenjörsexamen eftersom det är 

lättare att få jobb då man har mer utbildning bakom sig. 

Tamssilla ja Penttilällä on nyt molemmilla 

vakituinen työ Wärtsilässä. Penttilä 

kiertää edelleen projektityömailla 

ja käy Suomessa kolmen kuukauden 

välein. Tamssi työskentelee projektiinsinöörinä 

Vaasassa. 

Tamssi kannustaa muitakin ammattiopisto-opiskelijoita 

tavoitteleman 

rohkeasti insinööritutkintoa, sillä töitä 

on helpompi saada, kun takana on 

enemmän koulutusta. 

Opiskelu VAMK:ssa oli Tamssin ja 

Penttilän mielestä helpompaa kun he 

etukäteen odottivat. Käytännön töihin 

tottuneena he luulivat, ettei heillä olisi 

tarpeeksi lukuhaluja. 

—Mutta opiskelu alkoi kiinnostaa, 

kun pääsi lukemaan itseä kiinnostavista 

asioista ja kun huomasin, että 

sain ihan hyviä arvosanojakin, Tamssi 

kertoo. 

Yhteistyö alkoi Olli Karpin aloittesta 

Vaasan ammattiopiston ja seudun 

teollisuusyritysten yhteistyö alkoi 

sähköosaston opettajan Olli Karpin 

aloitteesta. Karppi teki itse opettajantyönsä 

ohessa kesätöitä Wärtsilän 

voimalaitostyömaalla pysyäkseen 

selvillä siitä, millaista osaamista 

sähköalan töissä vaaditaan. Hyvin 

pian Karppi huomasi, että ulkomaille 

kannattaa lähettää opiskelijoitakin, 

ja sinnikkyydellään Karppi sai aikaan 

kaikkia osapuolia hyödyttävät yhteistyösopimukset. 

Ensimmäiset VAO:n opiskelijat 

lähtivät voimalaitostyömaille vuonna 

2005. Voimalaitostyömaille pääsee 

keskimäärin 5 opiskelijaa vuodessa. 

Kaikkiaan VAO lähettää erilaisiin ulkomaanprojekteihin 

joka vuosi 80 – 90 

opiskelijaa. 

Av yrkesinstitutets pojkar blev ingenjörer 

Tamssi och Penttilä tyckte att studierna vid YH i Vasa var 

lättare än vad de i förväg hade förväntat sig. Som vana vid 

praktiskt arbete trodde de att de inte skulle ha tillräckligt 

medvilja att läsa. 

—Men studierna började intressera, då man fick börja 

läsa sådant som intresserar och då jag märkte att jag 

också fick höga vitsord, berättar Tamssi. 

Samarbetet inleddes på initiativ av Olli Karppi 

Samarbetet mellan Vasa yrkesinstitut och regionens industriföretag 

inleddes på initiativ av Olli Karppi, lärare vid 

el-avdelningen. Karppi arbetade vid sidan av sitt lärarjobb 

under sommaren vid Wärtsiläs kraftverksarbetsplatser 

för att hålla sig up to date om hurudan kompetens man 

kräver inom elbranschens arbeten. Väldigt snabbt märkte 

Karppi att också studerande lönar det sig att sända 

utomlands, och med sin envetenhet fick Karppi till stånd 

samarbetsavtal som gagnar alla parter. 

De första studerandena från VYI for till kraftverksarbetsplatser 

år 2005. I medeltal 5 studerande får årligen arbete 

på en kraftverksarbetsplats. Årligen sänder VYI totalt 80 

-90 studerande till olika projekt utomlands. 





Vaasan ammattiopiston kautta saatu harjoittelupaikka 

Singaporessa johti Ville Tamssin ja Otto Penttilän kohdalla vakituiseen 

työsuhteeseen. Tamssi tekee Wärtsilälle töitä Vaasassa, 

Penttilä valvoo asennustöitä projekteissa ympäri maailmaa. 

En praktikantplats som man fått via Vasa yrkesinstitut i Singapore 

ledde för Ville Tamssi och Otto Penttilä till ett stadigvarande 

arbetsförhållande. Tamssi jobbar för Wärtsilä i Vasa, Penttilä 

övervakar monteringsarbeten i projekt över hela världen.

Sitkeys on valttia ja yhteen hiileen puhaltaminen palkitaan, Ina 

Hasselblatt, Oili Tankka ja Annika Lithén summasivat tekijöitä, joiden 

ansiosta VAO sai toistamiseen tuloksellisuusrahaa. 

Med seghet kommer man långt här i världen och att dra åt samma håll 

belönas, summerade Ina Hasselblatt, Oili Tankka och Annika Lithén vara 

faktorer, för vilka VYI för andra gången fick resultatfinansiering. 

Marja Salminen ja Eija Peltola 

kilistivät maljoja oppisopimustoimiston 

Pasi Kuhalammen kanssa. 

Marja Salminen och Eija Peltola skålade 

med arbetsavtalsbyråns Pasi Kuhalampi. 

Tuntuu tosi hyvältä, että työnantaja kiittää tällä tavalla. Viikonloppu 

alkaa mukavissa tunnelmissa hyvää musiikkia kuunnellen, 

Raija Puska, Helen Paajanen ja Ulla Kuoppala sanoivat. 

Det känns verkligen bra att arbetsgivaren tackar på det här sättet. 

Veckoslutet börjar i hög stämning med bra musik, sade Raija Puska, 

Helen Paajanen och Ulla Kuoppala. 

Mahtavaa päästä pitkästä aikaa kuuntelemaan Gubbrockareita! Tällainen kiitos tuntuu hyvältä, 

tuntuu siltä, että työnantaja arvostaa työtämme. Työntekijät sitoutuvat työhönsä ja tekevät tulosta, 

kun saavat arvostusta osakseen, Päivi Tuovinen ja Kaija Viinikka pohtivat. 

Härligt, det var länge sedan man fick höra på Gubbrockarna! Ett sådant här tack känns bra, det 

känns som att arbetsgivaren värdesätter vårt arbete. Arbetstagarna förbinder sig till sitt arbete och 

gör resultat då de får uppskattning, funderar Päivi Tuovinen och Kaija Viinikka. 



Hannele Hiippala, Johan Lindman, Åsa Stenbacka ja Markku Nummi 

nostivat maljat: VAO:n koko henkilökunta on tehnyt hyvää työtä. 

Hannele Hiippala, Johan Lindman, Åsa Stenbacka och Markku Nummi 

lyfte sina glas: Hela personalen vid VYI har gjort bra ifrån sig. 

Teijo Hasunen, Timo Rantala, Hannu Pihlajamäki, Kaj Fors ja Janne Varala odottivat 

iloisin mielin konsertin alkua. Miesten mukaan tuloksellisuusrahan eteen on tehty kovasti 

töitä, mutta nyt on mukava juhlia työkavereiden kanssa. 

Teijo Hasunen, Timo Rantala, Hannu Pihlajamäki, Kaj Fors och Janne Varala väntade glada 

på att konserten skulle börja. Männen tycker att man har arbetat hårt för att få resultatfinansiering, 

och nu är det trevligt att fira tillsammans med arbetskamraterna.

VAO:lla rokkasi 

VAO palkitsi tuloksentekijöitä kutsumalla henkilökunnan 

legendaarisen vaasalaisbändi Gubbrockareiden konserttiin 

Vaasan kaupunginteatteriin perjantaina 16. maaliskuuta. 

Ennen näytöstä oli hetki aikaa juhlia tulosta yhdessä työkavereiden 

kanssa ja kilistellä maljoja. 

Vid VYI rockade det 

VYI belönade sina ”resultatmakare” genom att inbjuda 

personalen till det legendariska vasabandets, Gubbrockarnas 

konsert vid Vaasan kaupunginteatteri fredag 16 

mars. 

Lähes 900 000 euroa 

hyvistä tuloksista 

Vaasan kaupungin ammatillinen koulutus sai 885 857 euroa tulosrahoitusta 

opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuodelle 2012. Vaasa 

sai tulosrahoitusta nyt toista kertaa. Vuodelle 2012 saatu summa 

on kuitenkin yli 70 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 summa. 

Tulosrahoitus perustuu ammatillisen koulutuksen toiminnan tuloksiin. 

Tuloksia arvioidaan toiminnan vaikuttavuudella. Tärkeimpänä 

kriteerinä pidetään sitä, miten opiskelijat työllistyvät ja 

siirtyvät jatko-opintoihin. Arviointikohteena ovat myös opetushenkilöstön 

pätevyys ja henkilöstön kehittämiseen suunnattujen 

resurssien määrä. 

Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti Vaasan 

ammattiopistossa tehdyt toimenpiteet ryhmänohjauksen ja 

opiskelijahuollon kehittämiseksi. 



Rehtori Åsa Stenbackan mukaan tuloksellisuusrahaa ei 

ole helppo saada. Se, että VAO sai rahaa jo toista kertaa, on 

osoitus ja tunnustus hyvin tehdystä työstä. 

Före föreställningen hade man litet tid att tillsamman 

med arbetskamraterna fira resultatet och skåla. 

Enligt rektor Åsa Stenbacka är resultatfinansiering inte 

lätt att få. Det att VYI fick pengar redan för andra gången, 

är bevis och erkännande för ett väl utfört arbete. 

Närmare 900 000 euro 

för goda resultat 

Yrkesutbildningen vid Vasa stad fick 885 857 euro i resultatfinansiering 

för år 2012 av undervisnings- och kulturministeriet. Vasa 

fick resultatfinansiering nu för andra gången. Summan år 2012 är 

ändå över 70 procent högre än summan var år 2011. 

Resultatfinansiering grundar sig på verksamhetens resultat i den 

yrkesinriktade utbildningen. Resultaten bedöms utgående från 

verksamhetens effektivitet. Man anser det viktigaste kriteriet 

vara hur studerande sysselsätts och övergår till fortsatta studier. 

Föremål för bedömning är också undervisningspersonalens 

kompetens och mängden resurser som riktar sig till personalutvecklingen. 

Speciellt åtgärderna för att utveckla grupphandledningen och 

studerandevården har påverkat utvecklingen i en positiv riktning.

VAO on YouTubessa 

Opettaja Jussi Itämäki ja media-assistentiksi 

toukokuussa valmistuva Essi Kunnaspuro 

ovat tehneet YouTubeen 29 videota. 

Noin minuutin mittaiset videot esittelevät 

Vaasan ammattiopistossa opiskeltavia 

tutkintoja. 

— Meillä oli sellainen työnjako, että 

minä tein käsikirjoitukset ja kuvasin, ja Essi 

teki kysymykset ja hoiti haastattelut, Jussi 

Itämäki kertoo. 

Opettajista ja opinto-ohjaajista oli paljon 

apua, kun kaksikko etsi haastateltavia. Vai- 

VYI är i YouTube 

Lärare Jussi Itämäki och Essi Kunnaspuro, som avlägger medieassistentexamen 

i maj, har gjort 29 videoinspelningar i YouTube. 

Videoupptagningarna på ca en minut presenterar de examina som 

man kan studera till vid Vasa yrkesinstitut. 

—Arbetsfördelningen var sådan att jag skrev manuskripten 

och filmade, och Essi gjorde frågorna och skötte intervjuerna, 

berättar Jussi Itämäki. 

Lärarna och studiehandledarna var till stor hjälp då paret sökte intervjuobjekt 

. Det svåraste enligt Essi Kunnaspuro, var att komma 

på frågor med vilka man på kort tid skulle få fram det väsentliga i 

varje yrke 

—Först var jag ganska spänd, men slappnade av alltmer 

allteftersom arbetet fortskred. Det var en väldigt trevlig erfaren- 

keinta Essi Kunnaspuron mukaan oli keksiä 

kysymyksiä, joilla saisi lyhyessä ajassa esiin 

olennaisen jokaisesta ammatista. 

— Aluksi jännitin aika paljon, mutta ote 

tuli rennommaksi työn edetessä. Kokemus 

oli tosi kiva, ja mietinkin nyt jatkavani opintoja 

media-alalla, Kunnaspuro kertoo. 

Minuutin mittaisen videon tekemiseen menee 

tekijöiden mukaan aikaa 12 – 20 tuntia. 

Kuvauksen lisäksi aikaa vievät suunnittelu, 

kuvausjärjestelyt, kuvauspaikkojen valinta, 

editointi ja muut jälkityöt. 



youtube.com/VaasaVocationalEdu 

Vaasan ammattiopiston videoleikkeet 

YouTubessa syntyivät Jussi Itämäen ja Essi 

Kunnaspuron yhteistyönä. 

Vasa yrkesinstituts videoklipp på YouTube 

uppstår som resultat av ett samarbete mellan 

Jussi Itämäki Essi Kunnaspuro 

Itämäki ja Kunnaspuro jatkavat vielä 

lokakuussa alkanutta projektia tekemällä 

Vaasan ammattiopiston toimintaa ja tiloja 

esitteleviä videoita. 

— Hienoa, että Vaasan ammattiopisto 

on kiinni nykyajassa ja on lähtenyt tekemään 

tällaista projektia. Liikkuvan kuvan 

merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Vielä 

tällä hetkellä kouluista on internetissä 

hyvin vähän videomateriaalia, Jussi Itämäki 

sanoo. 

het och jag funderar nu på att fortsätta studera inom mediebranschen, 

berättar Kunnaspuro. 

Det tar enligt upphovsmännen 12-20 timmar att göra en videoinspelning 

som räcker i en minut. Förutom filminspelningen gick 

tiden åt planering, inspelningsarrangemang, val av inspelningsställen, 

editering och andra efterarbeten. 

Itämäki och Kunnaspuro fortsätter ännu i oktober med ett påbörjat 

projekt som omfattar en inspelning av verksamheten och 

utrymmena vid Vasa yrkesinstitut. 

—Det är fint att Vasa yrkesinstitut lever i nutiden och har 

startat ett sådant här projekt. Betydelsen av rörliga bilder ökar i 

framtiden. För närvarande finns det väldigt litet videomaterial om 

skolor på internet, säger Jussi Itämäki.

VAO:n opiskelijat valitsivat Suomelle presidenttiä 

Vaasan ammattiopistossa järjestettiin torstaina 12.1.2012 Pressanuorisovaalit, 

joissa saivat äänestää ne, jotka olivat liian nuoria äänestämään 

varsinaisessa presidentinvaalissa. Varjovaalit toteutettiin 

oikealla ehdokasasettelulla ja mahdollisimman aidon oloisesti 

vaalivirkailijoineen. Tavoitteena oli kerätä valtakunnallisesti tietoa 

siitä, millaisen presidentin nuoret Suomelle valitsisivat. 

Vaalisalaisuus ei ole nuorille niin tarkka asia kuin monille vanhemmille 

ihmisille. Aika moni äänestämässä käyneistä oli halukas 

kertomaan, minkä ehdokkaan numero äänestyslippuun päätyi. 

Sepänkyläntiellä äänestänyt Toni Latvakangas ja Ruutikellarintiellä 

äänioikeuttaan käyttäneet Riia Harju ja Laura Hahto kannattivat 

Timo Soinia. 

— Se on suomalainen mies, joka ajaa kaikkien etua, Latvakangas 

perusteli. 

Torsdag 12.1.2012 arrangerades ungdomsval 

vid Vasa yrkesinstitut, i vilket de som var 

för unga för att rösta i det egentliga presidentvalet 

fick rösta. Skuggvalet genomfördes 

med en riktig kandidatkonstellation 

med sina valfunktionärer, som kändes så 

autentisk som möjligt. Målet var att riksomfattande 

samla information om hurudan 

president de unga skulle väja åt Finland. 

Valhemligheten är inte så viktig för de 

unga som för mången äldre person. Rätt så 

många av de som röstade var villiga att berätta 

vilket kandidatnummer som hamnade 

på röstningssedeln. Toni Latvakangas, som 

hade röstat på Smedsbyvägen och Riia 

Harju och Laura Hahto, som hade utnyttjat 

sin rösträtt på Krutkällarvägen, stödde 

Timo Soini. 

—Han är en finländsk karl som bevakar 

allas intressen, motiverade Latvakangas. 

Vid Vasa yrkesinstitut fick 615 rösta i 

skuggvalen och av dem röstade 308. Valdeltagandet 

uppgick således till 50 %. 

I den, av Allianssi rf:s riksomfattande arrangerade, 

andra omgången i pressavalet 

möttes Sauli Niinistö och Timo Soini. Niinistö 

fick 76,5 % av rösterna och blev också 

vald till president bland ungdomarna. 

Vaasan ammattiopiston opiskelijoista 615 sai äänestää varjovaaleissa 

ja heistä 308 kävi äänestämässä. Äänestysprosentti oli siten 

50. 

Allianssi ry:n organisoiman valtakunnallisen Pressa-vaalin toisella 

kierroksella olivat vastakkain Sauli Niinistö ja Timo Soini. Niinistö 

sai 76,5 % äänistä ja tuli valituksi presidentiksi myös nuorten 

äänillä. 

Studerande vid VYI valde president åt Finland 

Opiskelijat kävivät äänestämässä luokittain viiden minuutin 

välein. Ruutikellarintiellä vaalitoimitusta valvoivat Anttoni 

Vielmaa, Vesa-Matti Rantanen ja Daniel Liljekvist. 

De studerande röstade klassvis med fem minuters mellanrum. 

På Krutkällarvägen övervakades valförrättningen av Anttoni 

Vielmaa, Vesa-Matti Rantanen och Daniel Liljekvist. 



Kari Kaustinen ja Markus Aho tarkastavat äänestämään tulleen 

Lassi Koiviston äänioikeuden Sepänkyläntien äänestyspisteessä. 

Kari Kaustinen och Markus Aho kontrollerar Lassi Koivistos rösträtt vid 

röstningsstället på Smedsbyvägen.

Talonrakentajiksi valmistuvat Janne Sjöberg ja Samuli Teppo kunnostivat veteraanien 

Kiltatalon sauna- ja pesutilat opintoihin kuuluvana näyttötyönä. 

Janne Sjöberg och Samuli Teppo som avlägger examen inom husbyggnadsbranschen, renoverade 

bastu- och tvättutrymmena i Kiltahuset i form av ett yrkesprov som ingår i studierna. 

VAO:n nuoret veteraanien asialla 

Vaasan ammattiopiston talonrakentajaopiskelijat 

Samuli Teppo ja Janne Sjöberg 

kunnostivat keväällä 2012 veteraanien 

Kiltataloa Vaasan Gerbyssä. Talonrakentajiksi 

keväällä valmistuvat Teppo ja Sjöberg 

uudistivat Kiltatalon rapistumaan päässeet 

saunatilat kokonaan. Työ oli nuorille opintoihin 

kuuluvaa harjoittelua sekä korjausrakentamisen 

näyttötyö. 

— Tosi mukavaa päästä tekemään 

sisätöitä ja korjaamaan vanhaa, Teppo 

sanoi ja kertoi pari kuukautta kestävään 

urakkaan kuuluvan muun muassa laatoitusta, 

koolausta, vesieristämistä ja saunan 

lauteiden rakentamista. Pojat korjasivat 

myös viemärikaivojen ympäriltä löytyneen 

vesivahingon. 

Kiltatalon historia on tullut Tepolle ja 

Sjöbergille tutuksi urakan edistyessä – siitä 

on pitänyt huolta Kiltatalon isäntä Seppo 

Kauppinen. Nuoret ovat kuulleet, kuinka 

veteraanit siirsivät Vaasan Ampujien entisen 

hirsirunkoisen paviljongin Paukkulan 

ampumaradalta Purolasta Solasaarentielle 

1989. Talo valmistui toukokuussa 1991 veteraanien 

talkootyönä ja lahjoitusvaroin. 

Samaa konseptia noudatettiin nytkin, 

paitsi että työn tekijät saatiin Vaasan 

ammattiopistosta. Osastonjohtaja Seppo 

Uusitalo kertoo, että Tepon ja Sjöbergin 

lisäksi veteraaneja on ollut auttamassa 

joukko muitakin ammattiopiston opiskelijoita. 

Kiinteistönhoidon opiskelijat ovat 

purkaneet vanhoja rakenteita ja niittäneet 

pihasta heinää. 

— Tämä on mukava rakennusprojekti, ja 

tuntuu hienolta, että pääsemme tekemään 

jotakin hyvää veteraanien hyväksi, Janne 

Sjöberg sanoi. 



Janne Sjöberg lyö paneelia seinään Kiltatalon löylyhuoneessa. 

Janne Sjöberg spikar panel i Kiltahusets basturum. 

Kiltatalon remonttia esiteltiin maaliskuussa 

medialle, kun urakka oli suunnilleen puolivälissä. 

Tilaisuuteen osallistui myös Kiltataloa 

reilut 20 vuotta sitten rakentamassa ollut 

veteraani Niilo Rinne. Hän vastasi talon 

sähkötöistä. 

Kapteeniluutnantti Markku Lehtimäki 

Länsi-Suomen sotilasläänin Pohjanmaan 

aluetoimistosta oli tyytyväinen, kun veteraanien 

tekemä työ pääsi nuorten ansiosta 

jälleen sille kuuluvaan arvoon. Lehtimäki 

keräsi remontin materiaalit vaasalaisista 

rautakaupoista ja muista liikkeistä lahjoituksina. 

— Yhdessäkään paikassa ei kieltäydytty, 

Lehtimäki kertoi ja kiittäessään lahjoittajia 

ja Vaasan ammattiopistoa.

90 vuotta täyttävä Niilo Rinne vastasi parikymmentä 

vuotta sitten tehdyssä remontissa Kiltatalon sähköistyksistä. 

Niilo Rinne som fyller 90 år, ansvarade för Kiltahusets elektrifiering 

i den för ett tjugotal år sedan utförda renoveringen. 

Ungdomar vid VYI tog sig an veteraner 

Samuli Teppo och Janne Sjöberg från Vasa yrkesinstituts 

husbyggnadslinje, satte under våren 2012 veteranernas Kiltahus i 

Gerby i Vasa i skick. Teppo och Sjöberg, som avlägger sin examen 

inom husbyggnadsbranschen, renoverade Kiltahusets bastuavdelning, 

som helt och hållet hade fått förfalla. Arbetet hörde till den 

praktiska delen av studierna och var ett yrkesprov i reparationsarbete. 

—Riktigt bra att få arbeta inomhus och reparera gammalt, 

sade Teppo och berättade att till arbetet som tagit ett par månader, 

hade bland annat hört plattsättning, skålning, fuktisolering 

och byggande av bastulavar. Pojkarna reparerade också en vattenskada 

som hittats runt avloppsbrunnarna. 

Kiltahusets historia har blivit bekant för Teppo och Sjöberg allt 

eftersom arbetet framskridit – det har Kiltahusets värd Seppo 

Kauppinen sett till. Ungdomarna har fått veta hur veteranerna 

år 1989 flyttade stockstommen av Vasa skyttegilles tidigare 

paviljong från Paukkula skjutbana i Bobäck till Passkärsvägen. 

Huset färdigställdes i maj 1991 med veteranernas talkoarbeten 

och donationsmedel. 



Också nu följde man samma koncept, förutom att arbetstagarna 

kom från Vasa yrkesinstitut. Avdelningschef Seppo Uusitalo 

berättar att, förutom Teppo och Sjöberg, har veteraner och en del 

andra studerande från Vasa yrkesinstitut varit med och hjälpt till. 

Studerande inom fastighetsskötsel har rivit gamla konstruktioner 

och slagit hö på gården. 

— Det här är ett trevligt byggnadsprojekt och det känns bra 

att få göra något gott för veteranerna, sade Janne Sjöberg. 

Renoveringen av Kiltahuset presenterades för medierna i mars, 

då ungefär hälften av arbetet var gjort. I evenemanget deltog 

också veteranen Niilo Rinne, som varit med och byggt för över 

tjugo år sedan. Han ansvarade för elektrifieringen av huset. 

Kaptenlöjtnant Markku Lehtimäki, från västra Finlands soldatlän, 

Österbottens regionkontor, är nöjd över att veteranernas arbete 

tack vare ungdomarna på nytt har fått komma till heders som 

sig bör. Lehtimäki samlade material till renoveringen i form av 

donationer från järnhandlar i Vasa och andra affärer. 

— Vi blev inte nekade på något ställe, berättade Lehtimäki då 

han tackade donatorerna och Vasa yrkesinstitut. 

Kiltatalon remonttia esiteltiin medialle maaliskuussa. 

Renoveringen av Kiltahuset presenterades för medierna i mars.

Viini-ilta Silveriassa 

Vaasan ammattiopiston opiskelijat ja opettajat järjestivät marraskuussa 

ravintola Silveriassa Viini-illan. Kokkiopiskelijat olivat 

suunnitelleet ja toteuttaneet opettaja Anne Hongan johdolla runsaan 

ja useita vaihtoehtoja sisältävän menun. 

Alkuruoaksi oli maa-artisokkakeittoa ja kampasimpukkaa. Liharuokavaihtoehtona 

oli pitkään kypsytettyä, paahdettua porsaan 

kylkeä sienikaalikääryleiden, juurespyreen ja punaviinikastikkeen 

kera. Kalan ystäville tarjottiin paistettua taimenta ja fenkoli-perunapaistosta 

metsäsienikastikkeessa. Kasvisruokailijat nauttivat 

parmesaanilastuin koristeltua maa-artisokkakeittoa ja paistettuja 

munakoisopihvejä metsäsienikastikkeessa. Jälkiruoaksi herkuteltiin 

omenacrumblea, puolukkapannacottaa tai uuniomenavaahtoa. 

Menuun sopivat viinit oli valinnut Antti Hämäläinen Tampereen 

Viinitukusta. Hän oli myös paikalla esittelemässä ja maistattamassa 

viinejä. 

— Koska porsaanliha on vaaleaa eikä kovin voimakkaan 

makuista, ei viinikään saa olla liian voimakasta eikä liian tanniinista. 

Sopivia makuja löytyy esimerkiksi chileläisistä ja espanjalaisista 

viineistä, Hämäläinen kertoi. 



Tarjoilijaopiskelija Joel Myntti otti vastaan Marjo ja Petteri Mäkisen viinitilauksen. 

Servitörstuderande Joel Myntti tog emot Marjo och Petteri Mäkinens vinbeställning. 

Illan tarjoiluista vastasivat tarjoilijaopiskelijat opettajansa Andreas 

Sandénin johdolla. 

— Jännittää, tunnusti mustasaarelainen Joel Myntti viini-illan 

alussa. 

Opiskelijat olivat valmistautuneet tehtäväänsä hyvin. Myntti 

kertoo, että he ovat haistelleet ja maistelleet oppitunneilla noin 

50 erilaista viiniä ja opetelleet erottamaan eri rypäleiden makuvivahteita 

toisistaan. Opiskelijat osasivat kertoa viini-illan vieraille 

myös, millä seuduilla illan viinien rypäleet ovat kypsyneet. 

— Viinien opiskelu on mielenkiintoista ja on hienoa, kun pääsemme 

täällä viini-illassa soveltamaan tietojamme käytäntöön, 

Myntti sanoi. 

Silverian ensimmäiseen viini-iltaan kutsuttiin lähinnä Vaasan kaupungin 

henkilökuntaa sähköpostitse. Viini-illasta kerrottiin myös 

Facebookissa. 

— Tarkoituksemme on järjestää Silveriassa säännöllisesti vastaavanlaisia 

ruoka- ja viinitilaisuuksia pari kertaa vuodessa, toinen 

syksyllä ja toinen keväällä, opettaja Asko Valtti kertoi.

Vinkväll vid Silveria 

Studerande och lärare vid Vasa yrkesinstitut arrangerade i november 

en vinkväll vid restaurang Silveria. Kockstuderande hade under 

ledning av lärare Anne Honka planerat och genomfört en diger 

meny bestående av många alternativ. 

Förrätten var en jordärtskocksoppa med kammusslor. Köttalternativet 

var rostad grissida som fått badda länge, kåldolmar med 

svamp, rotfruktspuré och rödvinssås. Åt vänner av fisk serverades 

stekt öring och fänkåls- potatispudding i skogssvampsås. Vegetarianerna 

avnjöt jordärtskocksoppa dekorerad med parmesanflarn 

och stekta auberginebiffar i skogssvampsås. Som efterrätt smorde 

man kråset med äppelcrumble, lingonpannacotta eller ugnsäppelskum. 

Antti Hämäläinen från partihandeln Tammerfors Vin, hade valt 

viner lämpliga till menyn. Han var också på plats för att presentera 

och ge smakprov på viner. 

— Eftersom griskött är ljust och inte har så stark smak, får inte 

heller vinet vara för starkt eller bestå av för mycket tannin. Lämpliga 

smaker har exempelvis chilenska och spanska viner, berättade 

Hämäläinen. 

Silveria pyörii opiskelijavoimin 

Ravintola Silverian toiminta siirtyi 1.9.2011 kokonaan Vaasan 

ammattiopistolle. 

— Ravintola pyörii kokonaan opiskelijavoimin. Palkattua 

henkilökuntaa ei enää ole, Palvelut-yksikön koulutuspäällikkö Terhi 

Ontto-Panula kertoo. 

Silveria palvelee kaupunkilaisia lounasravintolana, ja auditoriota 

vuokrataan kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Ravintolassa järjestetään 

myös teemaviikkoja. 

Ontto-Panulan mukaan Vaasan ammattiopisto pystyy Silverian 

Restaurang Silverias verksamhet övergick 1.9.2011 helt till Vasa 


— Restaurangen är helt och hållet igång i kraft av studerande. 

Anställd personal finns inte längre, berättar Service enhetens 

utbildningschef Terhi Ontto-Panula. 

Silveria betjänar stadsbor som lunchrestaurang och auditoriet hyrs 

ut för möten och andra tillställningar. Vid restaurangen arrangeras 

också temaveckor. 

Enligt Ontto-Panula kan Vasa yrkesinstitut med hjälp av Silveria 

För kvällens servering svarade servitörstuderandena under ledning 

av sin lärare Andreas Sandén. 

— Jag är spänd medgav Joel Myntti från Korsholm i början av 

vinkvällen. 

De studerande hade förberett sig bra inför uppgiften. Myntti berättar 

att de hade doftat och smakat på ca 50 olika viner och lärt sig 

att skilja på druvornas olika smaknyanser. De studerande kunde 

också berätta för gästerna, i vilka trakter druvorna i kvällens viner 

hade mognat. 

—Att studera viner är intressant, och fint att under den här 

vinkvällen får omsätta vår kunskap i praktiken, sade Myntti. 

Till Silverias första vinkväll inbjöds närmast Vasa stads personal 

via e-post. också på Facebook berättade man om vinkvällen. 

— Vår avsikt är att regelbundet arrangera motsvarande mat- 

och vintillställningar vid Silveria två gånger i året, en på hösten och 

den andra på våren, berättade lärare Asko Valtti. 

avulla tarjoamaan entistä varmemmin kokki-, tarjoilija- ja vastaanottovirkailijaopiskelijoille 

aidon oppimisympäristön. 

— Pystymme antamaan heille laadukasta opetusta, Ontto- 

Panula toteaa. 

Silveriassa alkoi helmikuussa pitkään suunniteltu remontti. 

Ravintolan yhteyteen tulee kahvila, joka muuttuu tarvittaessa 

iltatilaisuuksissa baariksi. Remontin yhteydessä vaihtuvat myös 

ravintolan tekstiilit ja värimaailma vaihtuu sinisestä punaiseen ja 

vihreään. 

Silveria är igång med de studerandes hjälp 



allt säkrare erbjuda kock-, servitör- och receptioniststuderande en 

genuin lärmiljö. 

—Vi kan ge dem högklassig undervisning, konstaterar Ontto- 

Panula. 

I februari startade en sedan länge planerad renovering av Silveria. 

I anslutning till restaurangen byggs ett café som vid behov, vid 

kvällsevenemang kan ändras till bar. Samtidigt med renoveringen 

byts också restaurangens textilier och färgskala ut från blått till 

rött och grönt.



Työtahti oli Aleksi Mäkkylän ja Tomi Trofastin mielestä hieman liiankin 

leppoisa, mutta suomalaiset voisivat heidän mielestään ottaa oppia 

intialaisten ihmisten ystävällisyydestä ja avuliaisuudesta. 

Aleksi Mäkkylä och Tomi Trofast tyckte att arbetstakten var lite väl 

lättsam, men finländarna kunde ta lärdom av indiernas vänlighet och 

hjälpsamhet. 

Intia opetti puhumaan englantia 

Datanomiopiskelijat Aleksi Mäkkylä ja 

Tomi Trofast viettivät syksyllä 2011 neljä 

viikkoa Intiassa. He suorittivat opintoihinsa 

kuuluvan työssäoppimisjakson Chennain 

kaupungissa sijaitsevassa Dr Mehta – sairaalan 

ICT- ja markkinointitehtävissä. Myös 

poikien opettaja Olle Herrgård oli kaksi 

viikkoa Intiassa. 

Intialaiset olivat Aleksin ja Tomin mielestä 

ystävällisiä, ja työntekijöillä oli aikaa ja 

halua opastaa Suomesta tulleita harjoittelijoita. 

Töitä pojat sen sijaan saivat tehdä 

mielestään liian vähän: heidän odotettiin 

lähinnä seuraavan sivusta, kun paikalliset 

käyttivät tietokoneohjelmia. Pojat osallistuivat 

myös ohjelmien käyttökoulutukseen. 

Intialaisten työviikko on normaalisti 6-päi- 

Datanomstuderande Aleksi Mäkkylä och Tomi Trofast tillbringade 

fyra veckor i Indien hösten 2011. De utförde sin arbetsinlärningsperiod, 

vid Dr Mehta sjukhuset i staden Chennai med ICT- och 

marknadsföringsuppgifter. Också pojkarnas lärare Olle Herrgård 

tillbringade två veckor i Indien. 

Aleksi och Tomi tyckte att indierna var vänliga och arbetstagarna 

hade tid och vilja att introducera praktikanterna från Finland i 

arbetet. Däremot tyckte pojkarna att de hade för litet att göra: 

de förväntades närmast stå vid sidan och följa med då de lokala 

arbetstagarna använde dataprogram. Pojkarna deltog också i 

användarskolning av programmen. 

Indiernas arbetsvecka är normalt sex dagar men man hade kommit 

överens om att pojkarnas skulle vara fem dagar. Arbetsdagen 

var åtta timmar. 

Indien var en exotisk upplevelse för båda. Aleksi steg för första 

väinen, mutta poikien työviikko oli sovittu 

viisipäiväiseksi, ja työpäivän pituus oli 

kahdeksan tuntia. 

Intia oli eksoottinen kokemus kummallekin. 

Aleksi astui ensi kertaa elämässään lentokoneeseen, 

eikä Tomikaan ollut ennen Intiaa 

lomaillut Kroatiaa kauempana. 

Aleksin mielestä suurin hyöty Intian kokemuksesta 

oli parantunut englannin kielen 

taito. 

— Koulu antaa hyvät perusvalmiudet, 

mutta Intian kokemus antoi rohkeutta 

käyttää kieltä, Aleksi kertoi. Harjoittelujakson 

loppupuolella poikien ei tarvinnut 

enää edes pyytää intialaisia puhumaan 

hitaammin. 

I Indien lärde man sig tala engelska 

Intiassa tuli ikävä ruisleipää ja suomalaista kahvia, kertoivat opettaja Olli 

Herrgård ja datanomiopiskelijat Aleksi Mäkkylä (keskellä) ja Tomi Trofast. 

I Indien saknade man rågbröd och finskt kaffe berättade lärare Olli Herrgård och 

datanomstuderande Aleksi Mäkkylä (i mitten) och Tomi Trofast. 



Kuuma ja kostea ilmasto – lämpötila ei 

laskenut kertaakaan 25 asteen alapuolelle 

– väsytti, mutta pojat säästyivät kokonaan 

Intian matkalaisia usein kiusaavilta vatsavaivoilta. 

Tomi nautti siitä, että kerrankin pääsi elämään 

herroiksi opiskelijabudjetilla. 

— En saanut neljän viikon aikana menemään 

800 euroa enempää, vaikka shoppailin 

paljon, Tomi tunnustaa. Matkalaukuissa 

pullotti muun muassa kenkiä, vaatteita ja 

intialaista teetä. 

gången in i ett flygplan och inte heller Tomi hade varit längre än till 

Kroatien före Indien. 

Aleksi tyckte att den största nyttan med resan till Indien var 

förbättrade kunskaper i engelska. 

— Skolan ger goda grundförutsättningar, men erfarenheterna 

i Indien gav mod att använda språket, berättade Aleksi. Mot slutet 

av praktikperioden behövde pojkarna inte ens längre be indierna 

tala långsammare. 

Det heta och fuktiga klimatet – temperaturen sjönk inte en enda 

gång under 25 grader – tröttade ut, men pojkarna besparades helt 

från magsjuka som ofta besvärar resenärerna i Indien. 

Tomi njöt av att äntligen en gång få leva på stor fot med en studiebudget. 

— Under fyra veckor gick det inte mer än 800 euro fastän 

jag shoppade mycket, erkänner Tomi . Ur resväskorna putade bl.a. 

skor, kläder och indiskt te ut.

Matkalla Taitajaan 

Koneistajiksi tänä keväänä valmistuvilla 

Janne Alakoskella ja Matias Linnalla 

ei ole ollut tammikuussa pidettyjen 

Taitaja-semifinaalien jälkeen vapaa-ajan 

ongelmia. Kumpikin osallistui Taitajakarsintoihin 

ensimmäistä kertaa ja lunasti 

kisalipun huhtikuun loppukilpailuun Jyväskylään. 

Linna oli semifinaaleissa neljäs, Alakoski 

kahdeksas. 

— Loppukilpailupaikka oli iloinen 

yllätys, sillä arvelin semifinaalien jälkeen, 

etten osunut ihan nappiin parin mitan 

kanssa, Alakoski sanoo. 

Nuoria miehiä valmentaa Taitaja-koitokseen 

opettaja Veli-Matti Hauta. Kummankin 

valmentamiseen on ainakin teoriassa 

käytettävissä 30 tuntia valmennusaikaa. 

Käytännössä aika ei tahdo riittää, sillä kevät 

on koulussa kiireistä aikaa muutenkin. 

— Pojat tekevät päättötyötään ja 

kumpikin on kiinni koulun normaalissa 

lukujärjestyksessä. Matiaksella on lisäksi 

vielä ylioppilaskirjoitukset, Hauta kertoo. 

Valmennusaikaa on löydetty yksinkertaisesti 

jatkamalla työpäivän pituutta. 

Kokemus käyttöön 

Veli-Matti Hauta on saanut luonnoskuvan 

kappaleesta, joka tulee olemaan – suurin 

piirtein - Taitaja-kilpailun tehtävä. Kilpailusääntöjen 

mukaan tuomarit kuitenkin 

muuttavat lopullista tehtävää noin 30 

prosenttia ennalta ilmoitetusta tehtävästä. 

Luonnoskuvassa ei ole mittoja, joten 

opettaja joutuu luottamaan omiin 

havaintoihinsa ja kokemukseensa nuoria 

valmentaessaan. 

— Kuvasta näkee sen, että laipat 

työstetään jyrsimellä ja aksilat manuaalisorvilla, 

mutta kuvan perusteella ei saa 

mitään käsitystä siitä, mitä on kappaleen 

sisällä. On käytettävä mielikuvitusta, 

Hauta sanoo. 



Hauta panee Alakosken ja Linnan harjoittelemaan 

työmenetelmiä, joista hän 

arvioi olevan hyötyä. Aiempien kisojen 

perusteella Hauta esimerkiksi tietää, 

että nuorten edellytetään osaavan tehdä 

manuaalisorvilla sisäpuolisia kierteitä ja 

viisteitä. 

Kolme vuotta harjoittelua 

Linna ja Alakoski eivät anna kilpailun 

stressata liikaa. Heidän mielestään paras 

tapa valmistautua kilpailuun on tehdä 

töitä sorvin ja jyrsimen äärellä. 

Huolellisuuteen ja tarkkuuteen on 

panostettava, sillä koneistuksen lajissa 

mestaruus ratkotaan mittatarkkuudella, 

ja erot parhaimman ja huonoimman välillä 

mitataan tuhannesosissa. 

— Onhan tässä jo valmentauduttu 

kolme vuotta. Nyt pitää jo osata jotakin, 

Matias Linna tuumaa.

Kyrönmaalta kisoihin. Koneistuksen lajissa 

kilpailevat Taitaja-finalistit Matias Linna (vas.) ja 

Janne Alakoski ovat vähäkyröläisiä. Poikien opettaja 

ja valmentaja Veli-Matti Hauta on Isostakyröstä. 

Från Kyrolandet till tävlingar. De i grenen maskinbearbetning 

tävlande Taitaja/Mästare finalisterna 

Matias Linna (till vänster) och Janne Alakoski är 

från Lillkyro. Pojkarnas lärare och tränare Veli-Matti 

Hauta är från Storkyro. 

Koneet tutuiksi 

Veli-Matti Haudan mielestä kaikkein 

tärkeintä on, että pojat tuntevat 

koneet, joita he tulevat kilpailussa 

käyttämään. Hauta onkin tyytyväinen, 

kun molemmat pääsivät harjoittelemaan 

vöyriläiseen Oy Scansolo Ab 

-yritykseen, jossa käytetään samanlaisia 

koneita. 

— Toimitusjohtaja Ari-Pekka 

Bergendahlille iso kiitos yhteistyöstä, 

Hauta sanoo. 

Huolta Haudalle ja kilpailijoille aiheuttaa 

Wincam-editori, jolla kilpailijan 

on tehtävä ohjelma CNC-työstökeskukselle. 

Vaasan ammattiopistossa ei 

käytetä Wincamiä, joten sen opettelu 

aiheuttaa Haudalle, Linnalle ja Alakoskelle 

ylimääräistä työtä kaiken kiireen 

keskellä. 

— Se harmittaa aika tavalla, Linna 

ja Alakoski sanovat. 

Veli-Matti Hauta lähettää oppilaansa 

luottavaisin mielin Jyväskylään. Poikien 

ammattitaito on kunnossa. 

— Molemmilla on osaamista ja 

kumpikin tarttuu itsenäisesti työhön 

heti, kun saa piirustukset eteensä. 

Henkiseen valmentautumiseen Hauta 

aikoo vielä panostaa, ja kysellä siihen 

neuvoja myös Tea Lehtikevarilta, joka 

on valmentanut kauneudenhoidon 

WorldSkills-kilpailijoita. 

På väg till Taitaja/Mästare tävlingar 

Janne Alakoski och Matias Linna, som i 

vår avlägger verkstadsmekanikerexamen, 

har inte efter Taitaja/Mästare semifinalen 

haft några fritidsproblem. Båda 

deltog för första gången i Taitaja/Mästare 

kvalificeringen och inlöste sålunda 

tävlingsbiljett till finalen i april i Jyväskylä. 

Linna kom på fjärde plats i semifinalen, 

Alakoski på åttonde. 

— Finalplatsen var en glad överraskning 

eftersom jag efter semifinalen 

tänkte att jag inte träffat riktigt rätt med 

ett par mått, säger Alakoski. 

Lärare Veli-Matti Hauta tränar de unga 

männen inför Taitaja/Mästare prövningen. 

30 timmar träningstid för var och en 

finns åtminstone teoretiskt till förfogande. 

I praktiken vill tiden inte riktigt räcka 

till, eftersom det annars också är bråda 

tider i skolan på våren. 

— Pojkarna utför sitt lärdomsprov 

och båda är bundna av skolans normala 

läsordning. Matias deltar dessutom i 

studentskrivningarna, berättar Hauta. 

Man har helt enkelt fått träningstid 

genom att förlänga arbetsdagen. 

Erfarenhet i bruk 

Veli-Matti Hauta har fått en skiss över 

stycket som i stora drag kommer att bli 

uppgiften i Taitaja/Mästare tävlingen. 

Enligt tävlingsreglerna ändrar ändå 

domarna den slutliga uppgiften med ungefär 

30 procent av vad som meddelats 

i förväg. 

I skissen finns inga mått, varför läraren 

är tvungen att lita på de egna iakttagelserna 

och erfarenheterna då han tränar 

ungdomarna. 

— Från bilden ser man att flänsarna 

bearbetas med fräs och axlarna med 

manuell svarv, men utgående från bilden 

får man ingen uppfattning om vad som 

finns inuti stycket. Man måste använda 

sin fantasi, säger Hauta. 

Hauta har Alakoski och Linna att träna på 

de arbetsmetoder som han anser vara 

nyttiga. Utgående från tidigare tävlingar 



vet Hauta att man förutsätter att ungdomarna 

t.ex. kan göra innergängor och 

fasetter med en manuell svarv. 

Tre år av träning 

Linna och Alakoski låter inte tävlingen 

stressa för mycket. De tycker att bästa 

sättet att förbereda sig inför tävlingen är 

att arbeta vid svarven och fräsen. 

Man måste satsa på noggrannhet och 

precision, eftersom mästerskapet i grenen 

maskinbearbetning avgörs med exakt 

längd och skillnaden mellan den bästa och 

sämsta mäts i tusendelar. 

–Här har man tränat i tre år redan. Nu 

måste man kunna något, funderar Matias 

Linna. 

Bli bekant med maskinerna 

Veli-Matti Hauta tycker att de allra 

viktigaste är att pojkarna känner till de 

maskiner som de kommer att använda 

under tävlingen. Hauta är också nöjd med 

att båda pojkarna fick komma på praktik 

till Vöråföretaget Oy Scansolo Ab, där 

man använder likadana maskiner. 

— Ett stort tack till VD Ari-Pekka 

Bergendahl för samarbetet, säger Hauta. 

WinCam-editorn vållar bekymmer för 

Hauta och tävlingsdeltagarna, eftersom 

man med den måste göra ett program till 

CNC-bearbetningscentralen. Vid Vasa yrkesinstitut 

används inte WinCam, varför 

inlärningen av den mitt i all brådska ger 

Hauta, Linna och Alakoski extra arbete. 

— Det är irriterande, säger Linna och 

Alakoski. 

Veli-Matti Hauta sänder sina studerande 

med tillförsikt till Jyväskylä. Pojkarnas 

yrkeskompetens är i sin ordning. 

— Båda har kompetens och båda tar 

självständigt tag i arbetet omedelbart då 

de får ritningarna i sin hand. 

Hauta tänker ännu satsa på den psykiska 

träningen och också be om råd av Tea 

Lehtikevari, som har tränat WorldSkills 

tävlande i skönhetsvård.

Fanit kannustivat Taitajat mitalitaistoon 

Vaasan ammattiopiston 10-henkinen Taitaja-joukkue sai tiistaina 3. 

huhtikuuta hyviä neuvoja ja paljon kannustavaa tukea Silveriaan 

kokoontuneelta sparrausjoukolta. Valmentajat ja muut ammattiopiston 

henkilökuntaan kuuluvat kannustajat ilmoittautuivat kilvan 

taitajien innokkaiksi faneiksi. 

Rehtori Åsa Stenbacka oli tyytyväinen, kun kaksikielisestä 

ammattiopistosta on lähdössä Jyväskylän kilpailuun aidosti 

kaksikielinen Taitaja-joukkue. Ruotsinkielinen kilpailupari Lotta 

Sjöholm ja Jessica Kock kilpailee näytöslajina olevassa Taloushallinnon-lajissa. 

Rehtori toivotti koko joukkueelle menestystä. 

— Minusta voittaminen ei ole tärkeintä, sillä te kaikki olette 

voittajia jo nyt. On tärkeää tehdä parhaansa ja pyrkiä siihen, että 



voi olla itse tyytyväinen suoritukseensa. Jos siinä sivussa tulee 

muutama mitali, ei se pahitteeksi ole, rehtori lisäsi ja sai kilpailijat 

ja valmentajat nauramaan. 

Taitaja-kisojen konkarit, opettajat Heli Saarikoski ja Olli Karppi, 

antoivat nuorille hyviä neuvoja kolmen kilpailupäivän ponnistukseen. 

— Aina ei onnistu, mutta raskas päivä pitää vain unohtaa ja 

lähteä täysillä uuteen, sillä siellä voi menestyä ja onnistua, Saarikoski 

sanoi. 

— Jos lähtee huonon päivän jälkeen ripottelemaan tuhkaa 

päälleen, silloin on jo hävinnyt. Kannattaa vain rauhoittua ja keskittyä 

omaan työhönsä, Karppi lisäsi.

Vaasan ammattiopiston Taitaja 2012 –joukkue 

∆ Antti Karppi, automaatioasennus, 

valmentaja Arto Manninen. 

∆ Atte Koskela ja Mika Kuusisto, mekatroniikka, 

valmentaja Olli Karppi. 

∆ Sami Hakala, asiakaspalvelu ja myynti, 

valmentaja Tea Tammenpää. 

∆ Saana-Tuulia Simonen, hiusmuotoilu, 

valmentaja Heli Saarikoski. 

∆ Saara Kaijanen ja Karla Kosola, lähihoitaja, 

valmentajat Tarja Laaja, Tarja Töyli ja Minna Leppäharju. 

∆ Annami Korkeamäki, tarjoilija, 

valmentaja Antero Mattson 

∆ Janne Alakoski ja Matias Linna, koneistus, 

valmentaja Veli-Matti Hauta. 

∆ Lotta Sjöholm ja Jessica Kock, taloushallinto, 

valmentaja Carola Holmlund. 

Joukkueen sijoitukset 

∆ Koneistus Matias Linna 2. sija ja Janne Alakoski 6. sija 

∆ automaatioasennus Antti Karppi 3. sija 

∆ mekatroniikka Atte Koskela ja Mika Kuusisto 4. sija 

∆ asiakaspalvelu ja myynti Sami Hakala 8. sija 

∆ hiusmuotoilu Sanna-Tuulia Simonen 4. sija 

∆ lähihoitaja Saara Kaijanen ja Karla Kosola 8. sija 

∆ tarjoilija Annami Korkeamäki 5. sija 

∆ taloushallinto (näytöslaji) Lotta Sjöholm ja Jessica 

Kock 4. sija. 

Fans sporrade till medaljkamp i Taitaja/Mästare 

Taitaja/Mästare laget på 10 personer från 

Vasa yrkesinstitut fick torsdag 3 april 

goda råd och mycket uppmuntrande stöd 

av sparringgruppen som samlats vid 

Silveria. Tränarna och andra supportrar 

från personalen anmälde sig till mästarnas 

ivriga fans. 

Rektor Åsa Stenbacka var nöjd då från 

det tvåspråkiga yrkesinstitutet ett 

genuint tvåspråkigt Taitaja/Mästare lag 

är på väg till tävlingarna i Jyväskylä. Den 

svenskspråkiga tävlingsduon Lotta Sjöholm 

och Jessica Kock tävlar i demonstra- 

tionsgrenen Ekonomiförvaltning. 

Rektorn önskade hela laget framgång. 

— Jag tycker inte att det viktigaste 

är att vinna, eftersom ni alla redan är 

vinnare. Det är viktigt att sträva efter att 

göra sitt bästa så att man själv kan vara 

nöjd med sin prestation. Om det sedan vid 

sidan om kommer ett antal medaljer, blir 

det inte sämre av det, tillade rektorn och 

fick de tävlande och tränarna att skratta. 

Taitaja/Mästare tävlingarnas veteraner 

lärarna Heli Saarikoski och Olli Karppi, 

gav ungdomarna goda råd inför den tre 

Taitaja/Mästare 2012 laget från Vasa yrlesinstitut 

∆ Antti Karppi, automationsmontering, 

tränare Arto Manninen. 

∆ Atte Koskela och Mika Kuusisto, mekatronik, 

tränare Olli Karppi. 

∆ Sami Hakala, kundbetjäning och försäljning, 

tränare Tea Tammenpää. 

∆ Saana-Tuulia Simonen, hårfrisering, 

tränare Heli Saarikoski. 

∆ Saara Kaijanen och Karla Kosola, närvårdare, 

tränarna Tarja Laaja, Tarja Töyli och Minna Leppäharju. 

∆ Annami Korkeamäki, servitör, 

tränare Antero Mattson 

∆ Janne Alakoski och Matias Linna, maskinbearbetning, 

tränareVeli-Matti Hauta. 

∆ Lotta Sjöholm och Jessica Kock, ekonomiförvaltning, 

tränare Carola Holmlund. 

Lagets placeringar 



∆ Maskinbearbetning Matias Linna 2. plats och Janne Alakoski 6. 

∆ automationsteknik Antti Karppi 3. plats 

∆ mekatronik Atte Koskela och Mika Kuusisto 4. 

∆ kundbetjäning och försäljning Sami Hakala 8. 

∆ hårfrisering Sanna-Tuulia Simonen 4. 

∆ närvårdare Saara Kaijanen och Karla Kosola 8. plats 

∆ servitör Annami Korkeamäki 5. plats 

∆ ekonomiförvaltnng (uppvisningsgren) Lotta Sjöholm ja Jessica 

Kock 4. plats. 

dagars kraftansträngningen. 

— Man lyckas inte alltid, och man 

måste bara glömma en tung dag och ta i 

med alla krafter följande dag, eftersom 

man då kan ha framgång och lyckas, sade 

Saarikoski. 

— Om man efter en dålig dag klär sig 

i säck och aska, är slaget redan förlorat. 

Det lönar sig att ta det lugnt och koncentrera 

sig på det egna arbetet, tillade 

Karppi.

Vaasan ammattiopisto isännöi Taitaja-semifinaaleja 

Vaasan ammattiopisto isännöi Taitaja 2012 

semifinaalikilpailuja. ravintolakokkiopiskelijat 

kilpailivat Ruutikellarintiellä ja koneistajat, 

sekä talonrakentajat Sampo-kampuksella. 

Koneistajien semifinaalin kisajärjestelyistä 

Sampo-kampuksen uudessa metallitalossa 

vastasi Veli-Matti Hauta. Hän huolehti mm. 

siitä, että kilpailijoilla oli asianmukaiset 

koneet ja tarvikkeet kilpailutehtävien 

tekemiseen. 

— Järjestelyt sujuivat hyvin, sillä sain 

hyvät ohjeet semifinaalikoordinaattorilta 

Jyväskylästä, Hauta kertoi. 

Koneistuksen semifinaaleihin osallistui 

kaikkiaan 42 kilpailijaa. Vaasan lisäksi 

kilpailtiin Espoossa, Turussa, Seinäjoella, 

Kemissä, Mikkelissä ja Sastamalassa. 

Leivänmyyntiä Prismassa 

Tuomarit Mervi Koivula ja Tea Tammenpää arvioivat parkanolaisen Sari Raiskion suoritusta 

myynnin ja asiakaspalvelun Taitaja-semifinaalissa Vaasan Prismassa. 

Domarna Mervi Koivula och Tea Tammenpää bedömer Sari Raiskios från Parkano, prestation i 

Taitaja/Mästare- semifinalen inom försäljning och kundbetjäning vid Prisma i Vasa. 

Myynnin ja asiakaspalvelun semifinaali 

järjestettiin tavaratalo Prismassa, jossa 

kilpailijoiden tehtävänä oli myydä, maistattaa 

ja esitellä vähähiilihydraattista leipää. 

Tuomarit, Vaasan ammattiopiston lehtori 

Tea Tammenpää ja Prisman edustajat Mervi 

Koivula ja Susan Lundberg, arvioivat muun 

muassa sitä, kuinka hyvin kilpailijat olivat 

perehtyneet leivän terveysvaikutuksiin. 

Myös siisteyttä ja kielitaitoa testattiin. 

Tea Tammenpään mielestä opiskelijan 

kannattaa osallistua Taitaja-kilpailujen 

karsintoihin jo sen tähden, että kilpailussa 

saa henkilökohtaista palautetta myyntityöstään. 

— Palaute auttaa kehittämään niitä 

kohtia, missä on parannettavaa. Kilpailemalla 

oppii myös hallitsemaan jännitystä, 

Tammenpää sanoo. 

VAO:n opiskelijat Alma Omerovic, Åsa 

Ahlfors, Sami Hakala, Sofia Laurila, Lotta 

Sjöholm ja Laura Koskimäki kilpailivat Tampereella. 

Heistä jatkoon pääsi Sami Hakala. 

Mittatarkkuus ratkaisi muurareillakin 

15 talonrakentajaopiskelijaa otti toisistaan 

mittaa laastikauhalla 25. tammikuuta. 

Ensimmäinen tehtävä oli seinälaatoituksen 



Ravintolakokkiopiskelijan tehtävänä oli valmistaa alkupalat kirjolohesta ja 

pääruoka naudanpaistijauhelihasta ja vuohenjuustosta. Vaasan semifinaalissa kisasi 

13 opiskelijaa. Taitavimmin heistä kokkasivat porilainen Sami Mannila ja Johanna 

Ruottinen (kuvassa) Savonlinnasta. 

Restaurangkockstuderande hade till uppgift att laga entrérätten av regnbågsforell och 

huvudrätten av stekmalet nötkött och getost. I semifinalen i Vasa tävlade 13 studerande. 

Skickligast av dem var Sami Mannila från Björneborg och Johanna Ruottinen (bilden) 

från Nyslott. 

teko. Aikaa oli 2,5 tuntia, ja työn vaativuutta 

nosti se, että laatoitukseen oli saatava 

muotoiltua myös kirjaimet a ja o. Iltapäivällä 

oli 3,5 tuntia aikaa muurata punatiilinen 

kaareva muuri. 

— Tehtävät ovat normaaleja perustehtävissä, 

joissa paremmuus mitataan 

yksinkertaisesti tarkkuuden perusteella, 

Vaasan ammattiopiston lehtori Teijo Hasunen 

kertoi. 

Hasunen kannustaa nuoria osallistumaan 

Taitaja-kilpailujen karsintoihin, sillä jo se, 

että pääsee semifinaaliin, on tietynlainen 

osoitus ammattitaidosta. Kilpailudiplomi on 

kovaa valuuttaa, kun nuori hakee töitä.

Muurauksen ja laatoituksen Taitajasemifinaaleihin 

Vaasassa osallistui 15 

kilpailijaa. 

15 tävlande deltog i murning och plattsättning 

i Taitaja/Mästare-semifinalen 

i Vasa. 

Vasa yrkesinstitut värd för Taitaja/Mästare-semifinaler 

Vasa yrkesinstitut var värd för två Taitaja/Mästare-2012 semifinaler 

vecka 3. Restaurangkockstuderandena tävlade på Krutkällarvägen 

och verkstadsmekanikerna, samt husbyggarna på Sampo 

campus. 

Veli-Matti Hauta svarade för tävlingsarrangemangen vid Sampo 

campus nya metallhus. Han såg bl.a. till att de tävlande hade lämpliga 

maskiner och redskap för att utföra tävlingsuppgifterna. 

— Arrangemangen gick bra eftersom jag fick bra anvisningar 

av koordinatorn för semifinalen från Jyväskylä, berättade Hauta. 

I semifinalen för maskinbearbetning deltog inalles 42 tävlande. 

Förutom i Vasa, tävlade man också i Esbo, Åbo, Seinäjoki, Kemi, 

S:t Michel och Sastamala. 

Brödförsäljning vid Prisma 

Sami Mannila 

Semifinal i försäljning och kundbetjäning anordnades vid varuhuset 

Prisma. De tävlandes uppgift där var att sälja, ge smakprov 

och presentera bröd med låg kolhydrathalt. Domarna, lektor Tea 

Tammenpää från Vasa yrkesinstitut och Prismas representanter 

Mervi Koivula och Susan Lundberg, bedömde bland annat hur väl 

de tävlande satt sig in i brödets hälsoeffekter. Man testade också 

renlighet och språkkunskap. 

Tea Tammenpää tycker att det är lönt för studerande att delta i 

Taitaja/Mästare tävlingarnas kvalificering, också därför att man 

får individuell respons för sitt försäljningsarbete. 

— Responsen hjälper en att utveckla sådant som man kan 

förbättra. Genom att tävla lär man sig också att behärska spänningen, 

säger Tammenpää. 

VYI:s studerande Alma Omerovic, Åsa Ahlfors, Sami Hakala, 

Sofia Laurila, Lotta Sjöholm och Laura Koskimäki tävlade i Tammerfors. 

Av dem gick Sami Hakala vidare. 

Mätprecisionen var avgörande också för murarna 



Vaasan ammattiopiston Sampo-kampuksen metallitalossa käytiin tammikuussa koneistuksen 

Taitaja-semifinaalit. Yksi kilpailijoista oli jatkoon päässyt pietarsaarelainen Tommy 

Emet. Taustalla kisajärjestelyistä vastannut Veli-Matti Hauta Vaasan ammattiopistosta. 

I Vasa yrkesinstituts metallhus på Sampo campus hölls Taitaja/Mästare-semifinal i maskinbearbetning 

i januari. En av de tävlande, Tommy Emet från Jakobstad, gick vidare. I bakgrunden 

Veli-Matti Hauta från Vasa yrkesinstitut som svarat för tävlingsarrangemangen. 

15 studerande inom husbyggnadsbranschen mätte sina krafter 

med mursleven den 25 januari. Den första uppgiften var plattsättning. 

Man hade 2,5 timmar på sig att utföra arbetet och kravet 

blev högre p.g.a. att man också måste få bokstäverna a och o 

utformade i plattsättningen. På eftermiddagen hade man 3,5 timmar 

på sig att mura upp en valvbåge av rött tegel. 

— Det här är normala basuppgifter med vilka man med hjälp 

av precision enkelt mäter vem som är bättre, berättade lektor 

Teijo Hasunen från Vasa yrkesinstitut. 

Hasunen sporrar unga att delta i Taitaja/Mästare- tävlingarnas 

kvalificeringar, eftersom bara det att få delta i semifinalen är ett 

visst uttryck för yrkeskompetens. Tävlingsdiplomet är hårdvaluta 

då den unga söker jobb.

VAO järjesti paikalliset Taitaja9-kilpailut 

Vaasan ammattiopisto isännöi Taitaja9 

Vaasan seudun paikalliskisoja perjantaina 

16.12.2011. Sampo-kampuksella käytyihin 

kilpailuihin osallistui viisi joukkuetta Vaasasta, 

Vähästäkyröstä ja Isostakyröstä. 

Kaksi parasta, tehtävät nopeimmin oikein 

suorittaneet Isonkyrön ja Vähänkyrön 

joukkueet, pääsivät jatkoon Seinäjoen 

aluekilpailuun. Nopeimmin tehtävät 

Vasa yrkesinstitut var värd för den lokala Taitaja/Mästare9 tävlingen 

16.12.2011. Fem lag från Vasa, Lillkyro och Storkyro deltog 

i tävlingen som hölls på Sampo campus. 

De två bästa lagen från Storkyro och Lillkyro, som utfört uppgifterna 

snabbast och felfritt, gick vidare till regiontävlingen i 

Seinäjoki. I laget från Storkyro, som var snabbast, tävlade Vesa 

Salonen, Topi Tuominen och Janika Vakkila. I Laget från Lillkyro, 

som kom på andra plats, ingick Katariina Kotanen, Sami Hasunen 

och Valtteri Saukko. 

suorittaneessa Isonkyrön joukkueessa 

kilpailivat Vesa Salonen, Topi Tuominen ja 

Janika Vakkila. Toiseksi tulleen Vähänkyrön 

joukkueen muodostivat Katariina Kotanen, 

Sami Hasunen ja Valtteri Saukko. 

Kolmanneksi sijoittui niin ikään Isonkyrön 

joukkue, jossa kilpailivat Jaakko Renko, 

Miika Kujala ja Anniina Karhu. 

Yhdeksäsluokkalaisten tehtävänä oli 

ratkoa kuusi erilaista kädentaitoja vaativaa 

tehtävää. Tehtävissä piti muun muassa 

leikata kangasta, taitella metallista . 

Lokala Taitaja/Mästare9 tävlingen arrangerades av VYI 



Isokyröläiset Janika Vakkila, Vesa Salonen ja Topi Tuominen 

olivat parhaimpia Taitaja9 Vaasan paikalliskilpailussa. 

Janika Vakkila, Vesa Salonen och Topi Tuominen från Storkyro 

var bäst i den lokala Taitaja/Mästare9 tävlingen i Vasa. 

I laget från Storkyro som alltså kom på tredje plats, tävlade 

Jaakko Renko, Miika Kujala och Anniina Karhu. 

Niondeklassisternas uppgift var att lösa sex olika uppgifter som 

krävde händighet. Man måste bl.a. klippa tyg, forma ett flygplan 

av metall, byta ut glödlampan i en släpvagn och sätta ihop en pall 

enligt instruktion.

YES aloitti VAO:ssa 

Vaasan ammattiopiston tiloissa aloitti lokakuussa 

toimintansa Pohjanmaan YES, jonka 

tehtävä on edistää yrittäjyyskasvatusta. 

Suomeksi ja ruotsiksi palveleva YES toimii 

linkkinä koulujen ja yrityselämän välillä. Se 

tarjoaa opettajille yrityskasvatuksen resursseja 

ja tukipalveluja. 

Käytännön työtä tekee projektipäällikkö 

Ritva Södergård. 

— Toimialueeni kattaa kaikki kouluasteet 

ja ulottuu maantieteellisesti Pedersörestä 

Kristiinankaupunkiin sekä Kyrönmaan 

kuntiin, Södergård kertoo. 

Södergård on kiertänyt alueen kouluissa 

kertomassa yrittäjyyskasvatuksesta ja 

pitämässä muun muassa materiaalikoulutuksia 

opettajille. Södergård auttaa myös 

esimerkiksi yritysvierailujen ja muiden 

tapahtumien järjestelyissä. 

Österbottens Yes-center, vars uppgift är att främja företagsamhetsfostran, 

inledde sin verksamhet i oktober i Vasa yrkesinstituts 

utrymmen. YES, som betjänar både på finska och svenska, fungerar 

som en länk mellan skolor och företagsliv. Lärarna erbjuds 

resurser för företagsamhetsfostran och stödtjänster. 

Projektchef Ritva Södergård arbetar med det praktiska. 

— Mitt verksamhetsfält täcker alla skolstadier och sträcker 

sig geografiskt från Pedersöre till Kristinestad samt till Kyrolandets 

kommuner, berättar Södergård. 

Södergård har varit på regionens skolor och berättat om företagsamhetsfostran 

och bl.a. hållit materialskolningar för lärare. 

Södergård hjälper också till vid arrangerandet av företagsbesök 

och andra evenemang. 

Keväällä Södergård vei – 3 opettajaa myös 

VAO:sta – kahdeksi päiväksi Uumajaan 

tutustumaan sikäläiseen Nuori yrittäjyys 

-toimintaan. 

— Merkonomiopiskelijoille on järjestetty 

Taitaja-kilpailuihin valmentava Minicamp, 

ja VAO:n ja Vakk:n opettajille pidettiin 

päivän mittainen yhteinen yrittäjyyskasvatuskoulutus 

Stepit-hankkeeseen liittyen, 

Södergård mainitsee lukuvuoden tapahtumia. 

Helmikuussa VAO:ssa järjestettiin 

myös Pohjanmaan NY-aluemessut, joihin 

osallistui noin 40 nuorten perustamaa 

yritystä. 

YES-toiminta on rakennettu EAKR-rahoituksen 

ja alueellisten yhteistyökumppanien 

tuella. Ensimmäinen YES perustettiin 

Kokkolaan kymmenen vuotta sitten. Nyt 

YES-toimistoja on 19. 

YES inledde verksamheten vid VYI 



På våren tog Södergård med sig 3 lärare, också från VYI, till Umeå 

för att i två dagar bekanta sig med verksamheten Ung företagsamhet 

där. 

— För merkonomstuderande har man arrangerat s.k. Minicamp, 

som förbereder inför Taitaja/Mästare tävlingarna, och för 

VYI:s och Vakk:s lärare hölls en gemensam skolning i företagsamhetsfostran 

i anslutning till Stepit projektet, som pågick i en 

dag, nämner Södergård vara evenemang under läsåret. I februari 

arrangerades också Österbottens UF-mässa vid VYI, i vilken ca 

40 företag som unga grundat, deltog. 

YES-verksamheten är uppbyggd med stöd av EAKR-finansiering 

och lokala samarbetspartner. Det första YES grundades i Karleby 

för tio år sedan. Nu finns 19 YES-kontor. 

Projektipäällikkö Ritva Södergård 

auttaa opettajia kehittämään 

yrittäjyyskasvatusta. 

Projektchef Ritva Södergård 

hjälper lärare att utveckla företagsamhetsfostran.

Yrittäjyyskasvatuspäivä alkoi 

moottoreiden lämmityksellä juhlasalissa 

ja päättyi samaan paikkaan 

kokoontumisajoihin. 

Dagen i entreprenörskap inleddes 

med uppvärmning av motorer och 

avslutades på samma ställe med 

möteskörning. 

Opetushenkilöstö yrittäjyyskasvatuksen kiertoajelulla 

Vaasan ammattiopiston henkilöstö aloitti kevätlukukauden yhteisellä 

koulutuspäivällä ammattiopiston Hansa-kampuksella 5.1.2012. Vaasan 

ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuksen yhteisen STEPIThankkeen 

toteuttaman päivän teemana oli yrittäjyyskasvatus. Koko 

opetushenkilöstö, 158 henkeä, osallistui tapahtumaan. 

Päivän aikana oli mahdollisuus tutustua esimerkiksi VAO:n yrittäjyysväylän 

koulutukseen, taloudelliseen tiedotustoimistoon, 

Pohjanmaan YES-toimistoon tai Vaasan seudun yrityskummeihin. 

Personalen vid Vasa yrkesinstitut inledde 

vårterminen med en gemensam skolningsdag 

vid Hansa campus 5.1.2012. 

Temat för den, för Vasa yrkesinstitut 

och Vasa vuxenutbildningscenter, gemensamma 

dagen inom STEPIT projektet var 

entreprenörskap. I evenemanget deltog 

hela undervisningspersonalen d.v.s. 158 

personer. 

Under dagen kunde man bekanta sig t.ex. 

med utbildningen inom VYI:s företagsamhetsstig, 

den ekonomiska informationsbyrån, 

Österbottens YES-byrå eller 

Företagsmentorerna i vasaregionen. 

Stepit projektets projektchef Helena 

Vesterlund från Vasa vuxenutbildningscenter 

berättar att responsen från dagen 

var utmärkt. Lärarna tyckte att de hade 

Stepit-hankkeen projektipäällikkö Helena Vesterlund Vaasan 

aikuiskoulutuskeskuksesta kertoo, että päivästä kerätty palaute 

oli erinomaista. Opettajat kokivat saaneensa hyvää ja hyödyllistä 

tietoa yrittäjyyskasvatuksesta. 

— Koulutuspäivästä pidettiin sen toiminnallisuuden vuoksi. 

Palautteiden mukaan päivä oli innostava ja perinteitä rikkova, 

Vesterlund mainitsee. 

Undervisningspersonalen på rundtur i entreprenörskap 



fått nyttig information om entreprenörskap. 

— Skolningsdagen hade varit aktiv, 

vilket gillades. Enligt responsen hade 

dagen varit inspirerande och traditionsbrytande, 

nämnde Vesterlund.

Oppilaskunta ahkerana 

Vaasan ammattiopiston oppilaskunta sai 

paljon aikaan lukuvuoden aikana. 

— Yksi tärkeä ja näkyvä juttu on valmistujaislakki, 

jotka saatiin jo tälle keväälle, 

oppilaskunnan hallituksen sihteeri Anttoni 

Vielmaa kertoo. Oppilaskunta helpottaa 

tutkintokohtaisten lakkien hankkimista 

toimimalla koordinaattorina. Opiskelijat ostavat 

lakit itse edustajalta, joka tulee joka 

vuosi sovittuna päivänä koululle ottamaan 

mittoja sekä varauksia vastaan. Lakkien 

tilausaika on noin viikko. 

Oppilaskunnan hallitus haluaa parantaa 

opiskelijoiden viihtyvyyttä muun muassa 

uusilla kalusteilla. Kolmihenkinen ryhmä on 

kiertänyt tutkimassa, minne esimerkiksi 

Sampo-kampuksella kaivattaisiin penkkejä 

ja pöytäryhmiä. 

Elevkåren arbetar aktivt 

Elevkåren vid Vasa yrkesinstitut fick mycket till stånd under 

läsåret. 

— En viktig och synlig sak är examensmössan, som vi fick 

redan i vår, berättar elevkårens styrelsesekreterare Anttoni Vielmaa. 

Elevkåren underlättar anskaffandet av examensspecifika 

mössor genom att agera koordinator. De studerande köper mösssorna 

själva av en representant som varje år kommer till skolan 

på ett bestämt datum för att ta mått och ta emot reserveringar. 

Mössornas beställningstid är ca en vecka. 

Elevkårens styrelse vill förbättra trivseln för de studerande med 

bl.a. nya möbler. En grupp på tre personer har gått omkring och 

undersökt t.ex. var vid Sampo campus det skulle behövas bänkar 

och bordsgrupper. 

Också förslags-/feedbackspostlådor planeras, i vilka de studerande 

kan lämna förslag och önskningar. Styrelsen strävar efter 

att få postlådor före höstterminens start. 

Finsk- och svenskspråkiga informationsmöten vid Hansa- och 

Myös aloite-/palautepostilaatikoita suunnitellaan, 

joihin opiskelijat voivat jättää aloitteita 

ja toivomuksia. Hallitus pyrkii siihen, 

että postilaatikot saadaan ensi lukukauden 

alkuun mennessä. 

Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille 

Sampo- ja Hansa-kampuksilla pidetyt 

suomen- ja ruotsinkieliset infotilaisuudet 

nuorison vaikutusmahdollisuuksista keräsivät 

molemmilla kampuksilla salit täyteen. 

Tilaisuuksiin osallistui myös Vaasan kaupungin 

nuorisoasiainkoordinaattori Anne- 

Mari Pipatti, joka kertoi nuorisovaltuuston 

toiminnasta. 

Joka toinen viikko kokoontuvan oppilaskunnan 

hallituksen kiireisiin ovat kuuluneet 

myös muun muassa presidentinvaalien aikaan 

järjestetyt nuorisovaalit. Ensi syksyksi 



Me olemme oppilaskunnan kokousaktiivit 

– aina paikalla – Vesa-Matti 

Rantanen, Kari Kaustinen, Anttoni Vielmaa 

ja Markus Aho naureskelevat. 

Vi är elevkårens mötesaktiva – alltid på 

plats – skrattar Vesa-Matti Rantanen, Kari 

Kaustinen, Anttoni Vielmaa och Markus Aho. 

oppilaskunta suunnittelee Talent-kykykilpailua, 

jolle etsitään vetäjää. Hallitukselta 

on pyydetty myös ehdotuksia, millaista 

vapaa-ajan harrastustoimintaa koulun 

tiloissa voitaisiin järjestää iltapäivisin. 

Oppilaskunnan hallituksen jäsenet: Markus 

Aho (puheenjohtaja), Anttoni Vielmaa 

(sihteeri), Felicia Ekman (varapuheenjohtaja), 

Caroline Sparf, Elin Häger, Johanna 

Suoste, Kalle Mäenpää, Kari Kaustinen, 

Miikka Autio, Sebastian Snellman. 

Varajäsenet: Biko Sven Mbare, Daniel 

Liljekvist, Janna Pakkanen, Marja 

Rantanen, Sanna Perälä, Vesa- 

Matti Rantanen, Vili Mäkelä. 

Sampo-campusområdena för första och andra årets studerande 

om ungas möjligheter att påverka, samlade fyllda salar vid båda 

campusområdena. Vasa stads koordinator för ungdomsärenden 

Anne-Mari Pipatti ,deltog också i mötena och berättade om ungdomsfullmäktiges 

verksamhet. 

Till styrelsens, som sammanträder varannan vecka, brådskande 

uppgifter har bl.a. också hört ungdomsval, som arrangerades vid 

tiden för presidentvalet. För nästa höst planerar elevkåren en 

Talent-tävling, till vilken en dragare söks. Av styrelsen har också 

begärts förslag på hurudan fritidssysselsättning man kunde arrangera 

på eftermiddagarna i skolans utrymmen. 

Medlemmar i elevkårens styrelse: Markus Aho (ordförande), Anttoni 

Vielmaa (sekreterare), Felicia Ekman (viceordförande), 

Caroline Sparf, Elin Häger, Johanna Suoste, Kalle Mäenpää, 

Kari Kaustinen, Miikka Autio, Sebastian Snellman. 

Suppleanter: Biko Sven Mbare, Daniel Liljekvist, 

Janna Pakkanen, Marja Rantanen, Sanna Perälä, 

Vesa-Matti Rantanen, Vili Mäkelä.

Ammattiopisto kutsui 9-luokkalaisten 

vanhemmat Sampo-kampukselle 

Vaasan ammattiopiston 9-luokkalaisten 

vanhemmille järjestämää vanhempainiltaa 

vietettiin 24. tammikuuta Sampo-kampuksen 

uudessa metallitalossa. 

Vaasasta, Mustasaaresta, Laihialta ja Vähästäkyröstä 

tulleet vanhemmat pääsivät 

näkemään, millaisilla koneilla ja laitteilla 

ammattiopisto kouluttaa metallialan osaajia 

seudun yrityksiin. 

— Olemme ylpeitä näistä tiloista, joihin 

on investoitu toistakymmentä miljoonaa 

euroa, vuodenvaihteessa uudessa työssään 

aloittanut rehtori Åsa Stenbacka sanoi 

tervetulopuheessaan. Stenbacka nosti 

metallin rinnalle myös muita aloja, joille 

kannattaa kouluttautua. 

— Hoiva-ala on yksi niistä aloista, joka 

potee tulevaisuudessa työvoimapulaa, 

Stenbacka kertoi. 

Koulutuspäällikkö ja opinto-ohjaaja Jura 

Räsänen muistutti vanhempia siitä, ettei 

ammattiopisto sulje nuoren elämässä 

mitään ovia, vaan antaa jatko-opintokelpoisuuden 

ylempiin korkeakoulututkintoihin 

siinä kun muutkin oppilaitokset. 

— Ammattiopistosta nuori saa joka 

tapauksessa elinikäisen oppimisen avaintaidot, 

jotka eivät vanhene, Räsänen sanoi. 

Koneistajan opinnoista kertonut lehtori 

Reima Mänty toi esiin metallialan monipuo- 



lisuutta: koulutus antaa pätevyyden moniin 

erilaisiin töihin. 

— Opintojen ohessa nuoret pääsevät 

heti ensimmäisestä vuodesta lähtien 

työharjoitteluun seudun teollisuusyrityksiin. 

Sieltä kertyy arvokasta työkokemusta, 

Mänty huomautti. 

Tilaisuuden juontanut Jukka Nieminen 

kehotti vanhempia olemaan aktiivisia ja 

kyselemään koulutuksesta ja opintoväylistä 

ammattiopiston opinto-ohjaajilta. Illan 

ohjelmaan kuului myös artesaaniopiskelijoiden 

perinteinen muotinäytös. Tarjottavaa 

vanhemmille olivat valmistaneet ravintolaalan 

opiskelijat.

Åsa Stenbacka Reima Mänty 

Yrkesinstitutet inbjöd föräldrar 

till 9-klassister till Sampo-campus 

Ett föräldramöte för föräldrar till 9-klassister vid Vasa yrkesinstitut 

hölls 24 januari vid det nya metallhuset på Sampo-campus. 

Föräldrar från Vasa, Korsholm, Laihela och Lillkyro fick tillfälle 

att med egna ögon se med hurudana maskiner och anläggningar 

yrkesinstitutet utbildar proffs inom metallbranschen till regionens 

företag. 

— Vi är stolta över dessa utrymmen i vilka över tio miljoner 

euro har investerats, sade rektor Åsa Stenbacka, som inledde 

sitt arbete vid årsskiftet, i sitt välkomsttal. Stenbacka lyfte också 

fram andra branscher på samma nivå som metall, som det lönar 

sig att utbilda sig i. 

— Vårdbranschen är en av de branscher som i framtiden kommer 

att lida av brist på arbetskraft, berättade Stenbacka. 

Utbildningschef och studiehandledare Jura Räsänen påminde föräldrarna 

om att yrkesinstitutet inte stänger några dörrar i ungas 

liv, utan precis som andra läroanstalter, erbjuder behörighet till 



högre högskoleexamina. 

— Från yrkesinstitutet får unga i varje fall nyckelkunskaper 

för livslångt lärande som inte föråldras, sade Räsänen. 

Lektor Reima Mänty berättade om studier för verkstadsmekaniker 

och lyfte fram metallbranschens mångsidighet: utbildningen 

ger kompetens för många olika slag av arbeten. 

— Vid sidan av studierna har de unga redan från första året 

möjlighet till arbetspraktik i industriföretag inom regionen. Från 

dessa kan man skaffa sig viktig arbetserfarenhet, påpekade 

Mänty. 

Jukka Nieminen, som agerade programvärd under evenemanget, 

uppmanade föräldrarna att vara aktiva och fråga om utbildning 

och studiestigar av yrkesinstitutets studiehandledare. Till kvällens 

program hörde också artesanstuderandenas traditionella 

modeuppvisning. Restaurangbranschens studerande hade tillagat 

smått och gott till föräldrarna.

Eläkeläisten joululounas 

nautittiin ravintola Silveriassa. 

Jullunch för pensionärerna 

avnjöts vid restaurang Silveria. 

Aina tullaan pöytään, kun kutsutaan 

Kolmisenkymmentä Vaasan ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen 

eläkeläistä kokoontui 19.12.2011 nauttimaan yhteistä 

joululounasta ravintola Silveriaan. 

Ammattiopiston Sepänkyläntien toimipisteen vahtimestarina 35 

vuotta häärinyt Erkki Heikkilä vaihtoi ennen lounasta kuulumisia 

vanhojen työkavereiden kanssa. Heikkilää vastapäätä oli istahtanut 

Timo Toikkanen, joka on opettanut koneistusta sekä ammattiopistossa 

että aikuiskoulutuskeskuksessa. 

Ett trettiotal pensionärer från Vasa 

yrkesinstitut och Vasa vuxenutbildningscenter 

samlades 19.12.2011 vid restaurang 

Silveria för att avnjuta en gemensam 

jullunch. 

Erkki Heikkilä som i 35 år varit vaktmästare 

vid yrkesinstitutets verksamhetspunkt 

på Smedsbyvägen, hörde sig före 

lunchen för, hur det stod till med gamla 

arbetskamrater. Mittemot Heikkilä hade 

Timo Toikkanen, som har undervisat i 

maskinbearbetning både vid yrkesinstitutet 

och vuxenutbildningscentret, satt 

sig ner. 

Männen tycker att pensionärernas gemensamma 

jullunch är en trevlig tradition 

i väntan på julen. Heikkilä tror att han har 

Miesten mielestä eläkeläisten yhteinen joululounas on mukava 

jouluun valmistautumistraditio. Heikkilä arvele olleensa mukana 

joka vuosi. 

— Aina käydään pöytään, kun kutsutaan, Toikkanen lisää. 

Silverian joulupöydässä oli tarjolla perinteisiä joulun herkkuja, kuten 

sinappisilliä, graavia siikaa, rosollia, joulukinkkua ja savustettua 

kalkkunaa, laatikoita, luumuja ja sekahedelmä kiisseliä. 

Man sätter sig alltid till bords då man blir bjuden 



deltagit varje år. 

— Man sätter sig alltid till bords då man 

blir bjuden, tillägger Toikkanen. 

Silverias julbord bestod av traditionella 

juldelikatesser, såsom senapssill, gravad 

sik, sillsallad, julskinka och rökt kalkon, 

lådor, plommon och fruktsoppa.

Datanomiopiskelijat asensivat ohjelmat 

lukioiden tietokoneisiin 

Vaasan ammattiopiston datanomiopiskelijat asensivat syksyllä tietokoneohjelmat 

Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin käyttöön 

ostettuihin uusiin tietokoneisiin. 

Vaasan toisen asteen koulutuksen tietohallintopäällikkö Heikki 

Saarinen kertoi, että käyttökuntoon asennettavia pötä- ja kannettavia 

tietokoneita oli yhteensä lähes 300 kappaletta. koneisiin 

asennettiin tietohallintoasiantuntija Teemu Ämmälän ja muun 

tietohallintotiimin kokoama ohjelmistopaketti, jonka sisältö räätälöitiin 

koulujen tarpeiden mukaiseksi. 

På hösten installerade datanomstuderande 

från Vasa yrkesinstitut dataprogram i 

de nyinköpta datorerna åt Vaasan lyseon 

lukio och Vasa gymnasium. 

IT-chefen för utbildning på andra stadiet 

Heikki Saarinen berättade att bords- och 

bärbara datorer som installerades för 

att tas i bruk var sammanlagt närmare 

300 stycken. I datorerna installerades 

en programvara, som monterats av ITexpert 

Teemu Ämmälä tillsammans med 

ett IT-team, vars innehåll skräddarsyddes 

enligt skolornas behov. 

Installationsarbetet gjordes i oktober- 

november. Finskspråkiga tredje årets datanomstuderande 

installerade program 

Asennusurakka tehtiin loka-marraskuussa. Suomenkieliset kolmannen 

vuoden datanomiopiskelijat asensivat ohjelmia kolmena 

tiistaina ja ruotsinkielinen ryhmä perjantaisin. Opiskelijat purkivat 

tietokoneet myyntipakkauksistaan, turvamerkitsivät koneet ja 

rekisteröivät ne Vaasan kaupungin rekisteriin sekä asensivat 

ohjelmistopaketit. 

Datanomstuderande installerade programmen 

i gymnasiernas datorer 



under tre tisdagar, den svenskspråkiga 

gruppen på fredagarna. De studerande 

plockade datorerna ur förpackningarna, 

säkerhetsmarkerade datorerna och registrerade 

dem i Vasa stads register samt 

installerade programvaran. 

Teemu Ämmälä auttaa, 

kun Nico Mäenpäälle tulee 

pulmia ohjelmistopakettien 

asentamisessa. Taustalla Niko 

Maliniemi kokoaa tietokoneiden 

tyhjät pahvilaatikot 

rullakkoon. 

Teemu Ämmälä hjälper då 

Nico Mäenpää får problem 

med installationen av 

programvaror. I bakgrunden 

plockar Niko Maliniemi 

datorernas tomma papplådor 

i en rullpall.

Ystävykset tekivät muotinäytöksen opinnäytetyönä 

Ystävykset Sonja Poola, Jenny Salmi ja Janina Sihtola päättivät 

jo peruskoulun yhdeksännellä luokalla, että jos jokainen tytöistä 

pääsee opiskelemaan unelma-ammattiinsa, he tekevät ammattiopiston 

lopputyön yhdessä. 

Tyttöjen haave ja suunnitelma toteutui maanantaina 2. huhtikuuta, 

kun Sampo-kampuksen liikuntasalin lavalle asteli vauhdikkaan 

musiikin tahdissa vuoronperään kymmenen mallia. Noin 20 

minuutin pituisia muotinäytöksiä oli kaksi, toinen kello 15 ja toinen 

klo 19. 

Vaasan ammattiopistossa tehtiin nyt ensimmäistä kertaa eri koulutusalojen ylittävää yhteistyötä opinnäytetöissä. 

Jenny Salmi vastasi muotinäytöksen mallien meikeistä, Janina Sihtola hiuksista ja Sonja Poola vaatteista. 

Vid Vasa yrkesinstitut samarbetade man för första gången över utbildningsbranschernas gränser. Jenny Salmi svarade 

för modellernas makeup, Janina Sihtola för håret och Sonja Poola för kläderna. 



Vaatetusalan artesaaniksi valmistuva Sonja Poola vastasi muotinäytöksen 

vaatteista, tuleva kosmetologi Jenny Salmi mallien 

meikeistä ja Janina Sihtola kampauksista. Tytöt valmistuvat 

ammatteihinsa tänä keväänä. 

— Tästä me haaveilimme yhdeksännellä. Saimme muotinäytöksessä 

yhdistettyä kaikkien osaamisen: vaatteet, kampaukset 

ja meikit, Jenny Salmi sanoo. 

Koska Jenny oli valinnut opinnäytetyönsä kirjallisen osuuden 

aiheeksi meikin historian, muotinäytöksessäkin katsottiin muodin 

historiaan. Aikaväliltä 1910–2000 nähtiin jokaiselle vuosikymme-

nelle ominaisia vaatekertoja. Ensimmäisellä 

kierroksella esiteltiin arkisempia asuja, 

toisella juhlavaatteita. 

Tytöt olivat suunnitelleet yhdessä myös 

muotinäytöksen koreografiat, valaistuksen 

ja valinneet musiikin. Suuri osa opinnäytetyöstä 

tehtiin normaalin koulutyön lisäksi. 

Esimerkiksi Sonja Poolalla kului kymmenen 

asun suunnitteluun ja ompeluun noin 200 

tuntia. 

Väninnorna gjorde modeuppvisning 

till examensarbete 

Väninnorna Sonja Poola, Jenny Salmi 

och Janina Sihtola beslöt redan på nionde 

klassen i grundskolan att om alla flickorna 

får studera till sitt drömyrke, gör 

de examensarbetet vid yrkesinstitutet 

tillsammans . 

Flickornas dröm och plan förverkligades 

måndag 2 april då tio modeller i tur och 

ordning steg upp på gymnastiksalens 

scen vid Sampo campus till takterna av 

fartfylld musik. Två modeuppvisningar 

på ca 20 minuter genomfördes, den ena 

klockan 15 och den andra klockan 19. 

Sonja Poola, som blir färdig artesan 

inom konfektionsbranschen, svarade 

för modeuppvisningens kläder, blivande 

kosmetolog Jenny Salmi för modellernas 

makeup och Janina Sihtola för frisyrerna. 

Flickorna avlägger sina yrkesexamina 

i vår. 

— Det här drömde vi om på nian. Vi 

kunde förena allas kunskap i modeuppvisningen: 

kläder, frisyrer och makeup 

säger Jenny Salmi. 

— Viimeistä asua ompelin vielä puoli 

tuntia ennen ensimmäisen muotinäytöksen 

alkua, Sonja Poola kertoo. 

Muotinäytöksen tekeminen oli tytöistä 

hauskaa, mutta raskasta. Opiskelukavereiden 

palaute ensimmäisestä muotinäytöksestä 

tuntui hyvältä: yleisö piti näkemästään. 

— Se tuntui palkitsevalta, kun saimme 

mallit lavalle ja kaikki meni hyvin! 

Eftersom Jenny hade valt sminkets 

historia som ämne för examensarbetets 

skriftliga del, såg 

man på modeuppvisningen 

också in i modets historia. 

Från tidsperioderna 1910–2000 

uppvisades karaktäristiska kläder från 

varje årtionde. Första varvet uppvisades 

vardagligare plagg, det andra festkläder. 

Flickorna hade också planerat modeuppvisningens 

koreografi, belysning och valt 

musiken. En stor del av examensarbetet 

utfördes vid sidan av det normala skolarbetet. 

T.ex. för Sonja Poola gick det ca 

200 timmar i planering och sömnadsarbete. 

—Den sista dräkten sydde jag ännu 

en halv timme innan den första modeuppvisningen, 

berättar Sonja Poola. 

Flickorna tyckte att det var roligt, men 

tungt att genomföra en modeuppvisning. 

Responsen från studiekamraterna på 

den första modeuppvisningen kändes 

bra: publiken gillade det de såg. 

— Det kändes inspirerande då vi fick 

modellerna på scen och allt gick bra! 



Muotinäytöksissä esiteltiin 

arki- ja juhlavaatteita 

1910-luvulta nykypäivään. 

På modeuppvisningarna 

presenterades vardags- och 

festkläder från 1910-talet 

till idag.

Kansainvälisyysväylän 

opiskelijat myivät joulukuussa 

lahjoituksina saatuja koruja, 

käsilaukkuja ja pelejä kahdella 

kirpputorilla Rewell Centerissä 

ja Vaasan ammattiopiston 

pääaulassa. 

Studerande från den internationella 

stigen sålde, på två 

lopptorg vid Rewell Center och 

Vasa yrkesinstituts huvudaula, 

i december de smycken, 

handväskor och spel som de fått 

i donation. 

Opiskelijat keräsivät rahaa Venäjän lapsille 

Vaasan ammattiopiston kansainvälisyysväylän opiskelijat järjestivät 

opettajansa Petra Lindqvistin kanssa joulukuussa hyväntekeväisyyskampanjan, 

jolla kerättiin rahaa Venäjän vähävaraisille lapsille ja 

nuorille. 

Nuoret keräsivät ensin tavaralahjoituksia. Vastaan otettiin uusia 

tai käytettyjä käsilaukkuja, pelejä ja koruja. Opiskelijat päivystivät 

kahtena päivänä ammattiopiston Hansa-kampuksella ja yhtenä 

päivänä keskustassa Vanhassa Apteekissa. Hyväntekeväisyystempauksesta 

kerrottiin kaupunkilaisille muun muassa koteihin 

jaetuilla ilmoituksilla. 

Lahjoitetut käsilaukut, korut ja pelit myytiin Rewell Centerissä ja 

Studerande från den internationella stigen 

vid Vasa yrkesinstitut arrangerade i december, 

tillsammans med sin lärare Petra 

Lindqvist, en välgörenhetskampanj till 

förmån för Rysslands mindre bemedlade 

barn och unga. 

Först samlade ungdomarna in föremål. 

Man tog emot nya och använda handväskor, 

spel och smycken. Studerandena 

dejourerade två dagar vid yrkesinstitutets 

Hansacampus och en dag i centrum, 

vid Gamla apoteket. Man informerade om 

välgörenhetsjippot för stadsborna bl.a. 

genom meddelanden som delats ut till 

hemmen. 

De donerade handväskorna, smyckena 

och spelen såldes på lopptorg vid Rewell 

Center och Hansa campus. 

Selvet Llullaku, Suvi Lilja och Samu 

Luoma, som varit med och arrangerat välgörenhetsjippot, 

ansåg att kursen hade 

Vaasan ammattiopiston Hansa-kampuksella järjestetyissä kirpputoritapahtumissa. 

Hyväntekeväisyystapahtumaa järjestämässä olleet Selvet Llullaku, 

Suvi Lilja ja Samu Luoma pitivät kurssia erittäin onnistuneena. 

Tiimityöskentely loi ryhmähenkeä ja tutustutti eri alojen opiskelijat 

toisiinsa. 

— Tämä oli paljon parempi opetustapa kuin perinteinen luokkaopetus, 

levyseppähitsaajaksi opiskeleva Luoma sanoi. 

Hyväntekeväisyysprojektiin osallistui 23 opiskelijaa. Myös ruotsinkieliset 

kansainvälisyysväylän opiskelijat keräsivät Venäjän lapsille 

rahaa kevätlukukaudella. 

Studerande samlade in pengar åt barnen i Ryssland 



varit väldigt lyckad. Teamarbetet skapade 

gruppkänsla och studerande från olika 

branscher lärde känna varandra. 

— Detta var ett mycket bättre undervisningssätt 

än den traditionella klassundervisningen 

sade Luoma, som studerar 

till plåtslagare - svetsare. 

23 studerande deltog i välgörenhetsprojektet. 

Också de svenskspråkiga studerande 

på internationella linjen samlade 

under vårterminen in pengar åt barnen i 

Ryssland.

Vilkasta opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa 

Vaasan ammattiopisto on osallistunut 

lukuvuoden aikana aktiivisesti Nordplus 

Junior ja Leonardo da Vinci – opiskelija- ja 

asiantuntijavaihtoihin. Marraskuussa kahdeksan 

opiskelijaa oli Tukholman hotelli- ja 

ravintolakoulussa ja huhtikuussa kokki-, 

tarjoilija- ja media-alan opiskelijoita vietti 

kolme viikkoa Norjassa. 

Nordplus Junior –vaihtoon kuuluu oppilaitoksen 

arkeen integroitumisen lisäksi 

työssäoppimista. Nuoret tekevät vaihdon 

aikana myös mm. eurooppalaisen CV:n ja he 

saavat vaihdon jälkeen Europassin. 

Opettajat työelämäharjoittelussa 

11 Vaasan ammattiopiston opettajaa oli 

viime keväänä ja syksynä Leonardo da Vinci 

–asiantuntijavaihto-ohjelmaan kuuluvassa 

työelämäharjoittelussa ulkomailla. Esimerkiksi 

tekniikan puolen opettajia työskenteli 

Wärtsilän tehtaalla Triestessä. 

Palvelut-yksikön kansainvälisten asioiden 

koordinaattori Nina Korpela oli työelämäharjoittelussa 

viime vuoden keväällä. Hän 

työskenteli Roomassa työvoimatoimistossa 

ja yliopistossa. 

Korpelasta oli hyvin opettavaista ja 

hyödyllistä kokea, millaista on, kun ei itse 

osaa maan kieltä eikä englannillakaan aina 

pärjää. Korpela asui italialaisperheessä, 

jossa perheen äiti ei puhunut englantia. 

— Osaan nyt asettua paremmin 

maahanmuuttajien asemaan ja luultavasti 

pystyn myös valmentamaan entistä paremmin 

ulkomaille lähteviä nuoriamme, Korpela 

naurahtaa. 

Pisa-tutkimus tuo vieraita Vaasaan 

Livligt utbyte av studerande och specialister 

Vasa yrkesinstitut har aktivt deltagit i Nordplus Junior och 

Leonardo da Vinci–studerande- och specialistutbytena. I november 

var åtta studerande vid Stockholms hotell- och restaurangskola 

och i april tillbringade kock-, servitör- och mediebranschens 

studerande tre veckor i Norge. 

Till Nordplus Junior utbytets vardag hör förutom integrering 

också inlärning i arbete. Ungdomarna gör under utbytet bl.a. en 

europeisk CV och efter utbytet får de ett Europass. 

Lärare på arbetslivspraktik 

11 lärare från Vasa yrkesinstitut var förra våren och hösten på 

arbetslivspraktik i anslutning till Leonardo da Vinci specialistutbytesprogrammet. 

T.ex. teknikenhetens lärare arbetade på 

Wärtsiläs fabrik i Trieste. 

Nina Korpela, koordinator för internationella ärenden vid Vasa 

yrkesinstitut, var på arbetslivspraktik förra våren. Hon arbetade i 

Rom på en arbetskraftsbyrå och högskola. 

Enligt Korpela var det väldigt lärorikt och nyttigt att känna på hur 

det känns att inte kunna landets språk och inte alltid klara sig på 

Suomen menestyminen Pisa-tutkimuksissa 

tuo Vaasan ammattiopistoonkin suomalaisista 

opetusmenetelmistä kiinnostuneita 

opettajia eri puolilta maailmaa. Esimerkiksi 

maaliskuun lopussa VAO:ssa vieraili 

Leonardo-kumppanuushankkeen tiimoilta 

12 matematiikan opettajaa Tanskasta, 

Isosta-Britanniasta ja Hollannista. 

Vieraat tutustuivat VAO:ssa ammatillisen 

matematiikan opetukseen ja suomalaiseen 

koulujärjestelmään. 

engelska heller. Korpela bodde hos en italiensk familj, där modern 

inte talade engelska. 

— Jag kan nu bättre sätta mig in i invandrarnas ställning och 

troligen också bättre än tidigare träna våra ungdomar som reser 

utomlands, säger Korpela skrattande. 

Pisa-undersökning drar besökare till Vasa 



Finlands framgång i Pisa-undersökningen drar också lärare 

från olika delar av världen, vilka är intresserade av finländska 

undervisningsmetoder, till Vasa yrkesinstitut. T.ex. i slutet av 

mars besökte 12 matematiklärare från Danmark, Storbritannien 

och Holland, i anslutning till Leonardo samarbetsprojektet, Vasa 


Besökarna vid VYI bekantade sig med undervisningen i yrkesmatematik 

och det finländska undervisningssystemet.

Opiskelijat esittelivät elokuviaan Ritzissä 

Vaasan ammattiopiston media-assistenttiopiskelijat 

tekevät joka vuosi yhteistyössä 

MediaCityn kanssa projektin, joka toteutetaan 

ns. monikameratuotantona. Nuoret 

suunnittelevat ja toteuttavat esitykset itse 

käsikirjoituksesta ja budjetoinnista lähtien. 

Palvelut -koulutusyksikön koulutuspäällikkö 

Christer Burmanin aloitteesta tänä lukuvuonna 

järjestettiin ensimmäistä kertaa 

VAO Gaala, jossa nuorten filmatisointeja 

esitettiin kutsuvieraille, media-alan opiske- 

lijoille sekä median edustajille. 

Päivä- ja iltanäytännöt pidettiin perjantaina 

9. helmikuuta aidossa ympäristössä, 

elokuvateatterina aikoinaan toimineessa 

maineikkaassa Ritzissä Kirkkopuistikolla. 

— Tilaisuudet olivat erittäin onnistuneita, 

ja erityisen hienon säväyksen nuoriin 

teki, kun heidän töitään esiteltiin Ritzissä, 

Burman sanoo. 

VAO Gaalasta suunnitellaan jokavuotista 

tapahtumaa. Burmanin mielestä on hyvä, 

että nuoret saavat palautetta yleisöltä. 

Studerande förevisade sina filmer på Ritz 

Medieassistentstuderande vid Vasa yrkesinstitut har varje år i 

samarbete med MediaCity ett projekt som genomförs som en s.k. 

multikamera produktion. Ungdomarna planerar och genomför 

förevisningarna själva inklusive manus och budgetering. 

På initiativ av utbildningschef inom service Christer Burman, 

arrangerades detta läsår för första gången en VYI Gala, i vilken 

ungdomarnas filmatiseringar förevisades åt inbjudna gäster, 

studerande inom mediebranschen samt representanter för 

medierna. 

Dags- och kvällsföreställningarna hölls fredag 9 februari i en 

genuin miljö, i berömda Ritz på Kyrkoesplanaden, som i tiderna 

varit biograf. 

— Evenemangen var väldigt lyckade, och speciellt fint intryck 



Tähän asti opiskelijoiden työt on katsonut 

vain opettaja. 

— On hyvä, että nuoret saavat enemmän 

yleisöä. Todennäköisesti se saa heidät 

näkemään myös enemmän vaivaa esitysten 

kanssa, Burman uskoo. 

Taukojen aikana vierailla oli mahdollisuus 

tutustua media-alan ruotsinkielisten opiskelijoiden 

kokoamaan valokuvanäyttelyyn. 

VAO:n hotelli- ja ravintola-alan opiskelijat 

huolehtivat tarjoiluista ja turvallisuusalan 

opiskelijat vaatesäilytyksestä. 

fick ungdomarna av att deras arbeten förevisades på Ritz, säger 

Burman. 

Man planerar ett årligen återkommande evenemang av VYI Galan. 

Burman tycker att det är bra att ungdomarna får respons av publiken. 

Hittills har de studerandes arbeten endast setts av läraren. 

— Det är bra att ungdomarna får större publik. Troligtvis 

får det dem att göra sig mera besvär med föreställningen, tror 

Burman. 

Under pauserna hade gästerna möjlighet att bekanta sig med en 

fotoutställning som mediebranschens svenskspråkiga studerande 

hade satt ihop. Hotell- och restaurangbranschens studerande 

skötte om serveringen och säkerhetsbranschens studerande om 

garderoben.

Arja Myllykangas PRO Horeca-gaalan loppukilpailussa 

Aromi-lehti palkitsi 19. tammikuuta 2012 Helsingin Finlandia-talolla 

hotelli-, ravintola- ja catering-alan parhaimmiston. 

Vaasan ammattiopisto oli näyttävästi mukana kymmenettä kertaa 

järjestetyssä gaalassa, sillä lehtori Arja Myllykangas oli yksi 

Opettaja-sarjan kolmesta finalistista. 

Tidningen Aromi premierade vid Finlandiahuset 

i Helsingfors 19 januari 2012 eliten 

inom hotell-, restaurang- och cateringbranschen. 

Vasa yrkesinstitut deltog representativt 

i galan som arrangerades för tionde 

gången var lektor Arja Myllykangas var 

en av tre finalister i Lärarserien. 

— Totalt 3 260 förslag skickades till 

tävlingen varför det är häftigt att vara en 

av 36 som kom till upploppet. Detta är en 

hedersbetygelse i arbetskarriären, ett 

— Kilpailuun tuli kaikkiaan 3 260 ehdotusta, joten on upeaa 

olla niiden 36 joukossa, jotka pääsivät loppusuoralle. Tämä on 

kunnianosoitus työuralle, kiitos ja piste iin päälle, finaalipaikasta ja 

diplomista iloinnut Myllykangas sanoi. 

Arja Myllykangasta ehdottivat PRO Horeca-kilpailuun Etelä-Pohjanmaan 

keittiömestarit. 

Arja Myllykangas med i PRO Horeca galans final 



tack och pricken över i:et, sade Myllykangas 

som gladde sig över finalplatsen 

och diplomet. 

Södra Österbottens köksmästare 

föreslog Arja Myllykangas att delta i PRO 

Horeca tävlingen.

Dan Kaam (oikealla) ja kolme 

muuta norjalaista kokkiopiskelijaa 

osallistuivat opettajansa 

Lars Isaksenin (keskellä) kanssa 

Sami Syväojan (vasemmalla) 

ruoanlaittotunnille. 

Dan Kaam (till höger) och tre 

andra kockstuderande deltog 

tillsammans med sin lärare 

Lars Isaksen (i mitten)på Sami 

Syväojas (till vänster)matlagningslektion. 

Norjalaisvieraat tulivat Vaasaan kokkaamaan 

Neljä kokki- ja neljä tarjoilijaopiskelijaa sekä 

heidän kaksi opettajaansa VAO:n norjalaisesta 

yhteistyökoulusta StrØmsbu videregående/Sam 

Eyde videregående skolenista 

Arendalin kaupungista Etelä-Norjasta vietti 

maaliskuussa pari viikkoa Vaasassa. 

Nuoret tutustuivat aluksi Vaasan ammat- 

Fyra kock- och fyra servitörstuderande samt två lärare från 

VYI:s norska samarbetsskola StrØmsbu videregående/Sam Eyde 

videregående skole från staden Arendal i södra Norge, tillbringade 

ett par veckor i mars i Vasa. 

Ungdomarna bekantade sig först med Vasa yrkesinstitut och 

deltog i lektioner. Kockarna t.ex. lagade mat tillsammans med en 

svenskspråkig och internationell klass, och servitörerna deltog i 

en engelsklektion. 

tiopistoon ja osallistuivat oppitunneille. 

Kokit esimerkiksi valmistivat ruokaa 

ruotsinkielisen sekä kansainvälisen luokan 

kanssa, ja tarjoilijat olivat mukana englannin 

tunnilla. 

Kaikki nuoret pääsivät tekemään töitä 

opetusravintola Silveriaan, ja osa nuorista 

kokkasi tai tarjoili parina päivänä myös 

muutamassa vaasalaisravintolassa. 

Vapaa-ajallekin riitti ohjelmaa: saunomista 

ja uimista Vaskiluodossa, Gubbrockareiden 

konsertti kaupunginteatterissa sekä 

sightseeing-kierros kaupungilla. Kaupunkikierroksen 

museokäynteineen oli suunnitellut 

matkailualan opiskelija Jani Peussa. 

Besökare från Norge kom till Vasa och kockade 



Alla ungdomar fick arbeta vid Silveria, och en del av ungdomarna 

kockade eller serverade också på några vasarestauranger under 

ett par dagar. 

För fritiden fanns också program: bastubad och simning på Vasklot, 

Gubbrockarnas konsert på Vaasan kaupunginteatteri samt 

sightseeing i staden. Stadsrundvandringen med museibesök hade 

planerats av studerande inom turism, Jani Peussa.

Joulu kruunasi valmistumisjuhlan 

Vaasan ammattiopiston syyslukukausi päättyi torstaina 22.12.2011 

perinteiseen joulujuhlaan. Joulujuhlaa vietettiin Hansa-kampuksella, 

Ruutikellarintie 2:n juhlasalissa. 

Joulujuhla oli osalle opiskelijoista myös valmistumisjuhla. Tutkintotodistuksensa 

sai 18 lähihoitajaa. Lisäksi maahanmuuttajien 

ammatilliseen koulutuksen valmistavasta koulutuksesta todistuksen 

sai 8 opiskelijaa. 

— Joulujuhla kruunaa valmistumisjuhlanne, rehtori Timo Kantokari 

totesi juhlapuheessa. Hän onnitteli valmistuvia ja muistutti 

Examensfesten blev julens höjdpunkt 

Höstterminen vid Vasa yrkesinstitut 

avslutades 22.12.2011 med en traditionell 

julfest. Julfesten firades vid Hansa campus, 

i festsalen på Krutkällarvägen 2. 

Julfesten var också examensfest för 

en del av de studerande. 18 närvårdare 

fick sina examensbetyg. Dessutom fick 

8 studerande examensbetyg från den 

förberedande utbildningen för grundläg- 

gande yrkesutbildning för invandrare. 

— Examensfesten blir julens höjdpunkt, 

konstaterade rektor Timo Kantokari 

i sitt festtal. Han gratulerade de 

utexaminerade och påminde närvårdarna 

om vad som förväntas av dem: mänsklig 

närhet och en varm handtryckning. 

Församlingens festhälsning framfördes 

av Janne Hänninen från Vasa svenska för- 



lähihoitajia siitä, mitä heiltä odotetaan: inhimillistä läheisyyttä ja 

lämmintä kädenpuristusta. 

Seurakunnan tervehdyksen juhlaan toi Janne Hänninen Vaasan 

ruotsalaisesta seurakunnasta. Musiikkiesityksistä (piano ja laulu) 

vastasi Margarita Kondakova. Loppupuheen piti Iiro Suksi. 

Koulutuspäällikkö Eija Peltola ja opinto-ohjaaja Riitta Eskola 

jakoivat todistukset ja stipendit. Stipendien saajia olivat Teea 

Haapaniemi, Teemu Pekkarinen, Annika Hakala, Hassan Ikraam ja 

Mohamed Maryan. 

samling. För musikuppträdandena (piano 

och sång) svarade Margarita Kondakova. 

Slutanförandet hölls av Iiro Suksi. 

Utbildningschef Eija Peltola och studiehandledare 

Riitta Eskola delade ut 

betyg och stipendier. Teea Haapaniemi, 

Teemu Pekkarinen, Annika Hakala, Hassan 

Ikraam och Mohamed Maryan fick 

stipendium.

Vaasan ammattiopiston toiminnan 

ja talouden lukuja 2011 

Ammattiopiston, kuten koko toisen 

asteen osalta, vuosi 2011 oli uusien tilojen 

valmistumisen aikaa. Saneeraukset 

jatkuvat edelleen. Tekniikan Sampokampuksen 

kyky tuottaa osaajia alueen 

teollisuuden tarpeeseen paranee merkittävästi 

uusien ajanmukaisten tilojen 

ja opetukseen käytettävien laitteiden 

ansiosta. Tiloja ja laitteita käytetään 

tehokkaasti yhdessä Vaasan aikuiskou- 

Opiskelijamäärät 

Opiskelijat koulutusaloittain 

TP 2011 

tekniikka ja liikenne 619 

turvallisuusala 76 

kulttuuri, artesaani 41 

liiketalouden ja hallinnon ala 206 

luonnontieteiden ala 96 

kulttuuri, viestintä 102 

matkailu-, ravitsemis- ja talousala 326 

sosiaali- terveys- ja liikunta-ala 419 

maahanmuuttajakoulutus 26 

vammaisten valmentava ja kuntouttava koulutus 14 

ammatilliseen peruskoulutukseen 

ohjaava ja valmentava koulutus 

Yhteensä 1949 

lutuskeskuksen kanssa, josta saatava 

taloudellinen ja toiminnallinen hyöty 

vaikuttivat osaltaan koko toisen asteen 

hyvään tulokseen myös vuoden 2011 osalta. 

Ammattiopistossa toteutettiin lisäksi 

lv 2010-2011 alusta lukien koulutusaloja 

koskeva rakenteellinen muutos, jossa 

liiketalous- ja viestintä sekä hoiva- ja 

palveluala yhdistyivät Palvelut-yksiköksi. 

Tällä muutoksella haetaan synergiaetuja 

ja taloudellista 

liikkumavaraa. 

Toinen merkittävä 

muutos koski 

Ravintola Silveriaa, 

jonka toiminta 

liiketaloudellisena 

yksikkönä lakkasi 

lv 2010-2011 alusta 

lukien. Nykyiselläänravintolatoiminta 

on puhtaasti 

oppilaitoksen 

omaa maksullista 

palvelutoimintaa. 

Silveria tarjoaa 

24 asiakkaille lounasjakokouspalvelui- 

Hallintojohtaja/ 

Förvaltningsdirektör 

Ritva Ullakko 

ta, ja toimii oppilaitoksen opiskelijoiden 

työssäoppimispaikkana. 

Vaasan ammattiopiston painotettu 

opiskelijamäärä v 2011 oli jonkin verran 

suurempi kuin edellisvuonna. Suurimpia 

muutoksia kokivat tekniikan ja liikenteen 

ala, jossa opiskelijamäärä laski edellisvuoteen 

verrattuna noin neljälläkymmenellä 

opiskelijalla, kun taas sosiaali-, 

terveys- ja liikunta-ala kasvoi noin 

kahdeksallakymmenellä. 

Ammattiopiston henkilöstön määrä on 

kokonaisuudessaan 271 ( näistä määräaikaisia 

77). Vakinaisten osuus on 71,6 %. 

Henkilöstön määrä edellisvuoteen verrattuna 

(275) oli jonkin verran pienempi. 

Tilikauden tulosta osoittavassa taulukossa 

ovat mukana kaikki toisen asteen 

oppilaitokset. Tulos oli kokonaisuudessaan 

positiivinen, kumulatiivisen tuloksen 

osalta n 4,8 Meur. Vaasan ammattiopisto 

kuten muutkin toisen asteen oppilaitokset 

varautuvat säästöillään väistämättä 

edessä oleviin taloudellisesti nykyistä 

paljon haasteellisempiin vuosiin. 

Toisen asteen koulutuksen tilinpäätös 2011 Tilikauden tulos Kumulatiivinen tulos 31.12.2011 

Vaasan ammattiopisto 685 641 2 756 076 

Vaasan ammattiopiston maksullinen palvelutoiminta 43 386 15 262 

Lukiokoulutus 115 053 127 227 

Lukioiden maksullinen palvelutoiminta -16 090 -14 603 

Vaasan aikuiskoulutuskeskus 750 895 1 969 911 

Toinen aste yhteensä 1 578 885 4 853 873 



Siffror ur verksamheten och ekonomin 

vid Vasa yrkesinstitut 2011 

För yrkesinstitutet, såsom för hela andra 

stadiet, var år 2011 en tid av färdigställande 

av nya utrymmen. Saneringarna 

pågår fortfarande. Förutsättningarna för 

att teknikenheten vid Sampo campus ska 

producera proffs för industrins behov 

inom regionen, blir märkbart bättre p.g.a. 

de nya och tidsenliga utrymmena och 

anordningarna att användas i undervis- 

Antalet studerande 

Utbildningsbransch 

BS 2011 

teknik och kommunikation 619 

säkerhetsbranschen 76 

kultur, artesan 41 

företagsekonomi och administration 206 

naturvetenskaperna 96 

kultur, kommunikation 102 

turism- kosthålls- och hushållsbranschen 326 

social- hälsovårds- och idrottsbranschen 419 

utbildning för invandrare 26 

förberedande och rehabiliterande utbildning för 

handikappade 

orienterande och förberedande utbildning 

för grundläggande yrkesutbildning 

Sammanlagt 1949 

ningen. Utrymmena och anordningarna, 

som effektivt används gemensamt med 

Vasa vuxenutbildningscenter, inverkade 

ekonomiskt och funktionellt på det goda 

resultatet inom hela andra stadiet läsåret 

2011. 

Vid yrkesinstitutet genomfördes läsåret 

2010-2011 dessutom en strukturell förändring 

i utbildningsbranscherna 

så att företagsekonomi- 

och kommunikation 

samt 

vård- och servicebranschen 

gick ihop 

till enheten Service. 

Med denna förändring 

söks synergieffekt 

och ekonomisk 

marginal. Den 

andra betydande 

förändringen handlade 

om restaurang 

Silveria, vars 

14 

verksamhet som 

ett affärsverk lades 

24 ned fr.o.m. början 

av läsåret 2010- 

2011. Nuförtiden är 

restaurangverksamheten helt och hållet 

läroanstaltens egna avgiftsbelagda serviceverksamhet. 

Silveria erbjuder kunder 

lunch- och mötestjänster och fungerar 

som plats för inlärning i arbete för de 

studerande. 

Det vägda studerandeantalet år 2011 

var en aning större än föregående år. De 

största förändringarna skedde vid teknik 

och kommunikation vars studerandeantal 

sjönk jämfört med föregående år med ca 

40 studerande, då igen social-, hälsovårds- 

och idrottsbranschens ökade med 

åttio. 

Personalantalet vid Vasa yrkesinstitut är 

totalt 271 (av dessa 77 visstidsanställda). 

Andelen ordinarie är 71,6 %. Personalantalet 

jämfört med ifjol (275) var en aning 

mindre. 

I tabellen, som visar räkenskapsperiodens 

resultat, finns alla andra stadiets 

läroanstalter med. Resultatet var 

helhetsmässigt positivt, för det kumulativa 

resultatets del ca 4,8 Meur. Vasa 

yrkesinstitut, som också de övriga läroanstalterna 

på andra stadiet, förbereder 

sig med sina inbesparingar på mycket 

mer utmanade år jämfört med idag som 

oundvikligen är på kommande. 

Bokslut för utbidning på andra stadiet 2011 Räkenskapsperiodens resultat Kumulativt resultat 31.12.2011 

Vasa yrkesinstitut 685 641 2 756 076 

Avgiftsbelagd serviceverksamhet 43 386 15 262 

Gymnasieutbilding 115 053 127 227 

Avgiftsbelagd serviceverksamhet -16 090 -14 603 

Vasa vuxenutbildingscenter 750 895 1 969 911 

Andra stadiet sammanlagt 1 578 885 4 853 873 


Årsbok 2011-2012

HAUSKAA 

KESää! 

Lukuvuosi 2012-2013 

alkaa maanantaina 13.8.2011 

-uudet opiskelijat klo 9.00 

-opintojaan jatkavat 

opiskelijat klo 10.00

GLAD 

SOMMAR! 

Läsåret 2012-2013 

inleds måndag 13.8.2011 

-nya studerande kl. 9.00 

-studerande som fortsätter 

sina studier kl. 10.00

Hallinto 

Administration 




Puh./tfn (06) 326 7411 

Tekniikka 

Technology 

Sepänkyläntie 16 


Puh. (06) 326 7911 

Palvelut 

Service 

Services 

Ruutikellarintie 2-4 

Krutkällarvägen 2-4 


Puh./tfn (06) 326 7411 



Support for Vocational Learning 




Puh./tfn (06) 326 7411 

Restaurant 

Silveria 




Puh./tfn (06) 326 7611 

www.vao.fi www.vyi.fi

VUOSIKIRJA 2011-2012 ÅRSBOK - Vaasa

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?