VUOSIKIRJA 2011-2012 ÅRSBOK - Vaasa

www1.vaasa.fi

VUOSIKIRJA 2011-2012 ÅRSBOK - Vaasa

VUOSIKIRJA 2011-2012 ÅRSBOK

Yrkeskunskap

som inte

rostar


Vaasan ammattiopisto,

12. toimintavuosi

Vaasan ammattiopisto on Vaasan kaupungin

omistama kaksikielinen oppilaitos. Suomen ja

ruotsin lisäksi opetusta annetaan englanniksi.

Vasa yrkesinstitut,

12. verksamhetsåret

Vasa yrkesinstitut är en tvåspråkig läroinrättning

som ägs av Vasa stad. Undervisning ges, förutom

på finska och svenska, även på engelska.

∆ Tekniikan koulutuksen

67. toimintavuosi

∆ Kaupallisen koulutuksen

109. toimintavuosi

∆ Handelsutbildning 108. verksamhetsåret

∆ Catering-alan koulutuksen

67. toimintavuosi

∆ Hotelli- ja ravintolakoulutuksen 36. vuosi

∆ Hotell- och restaurangutbilding 36.

verksamhetsåret

∆ Kotitalouskoulutuksen 91. toimintavuosi

∆ Lähihoitajakoulutuksen 19. toimintavuosi

∆ Hiusalan koulutuksen 51. toimintavuosi

∆ Kauneudenhoitoalan koulutuksen

26. toimintavuosi

∆ Kulttuurialan koulutuksen

11. toimintavuosi

∆ Kulturutbilding 11. verksamhetsåret

toimitus / redaktion:

Iiro Suksi, Vaasan ammattiopisto / Vasa yrkesinstitut

Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia

kuvat / Bilder:

Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia

Rita Lukkarinen, Priorita

Layout:

Mikael Matikainen,

Vaasan kaupungin Graafiset palvelut / Vasa stads Grafiska tjänster

paino / tryck:

Oy Fram Ab

käännökset / Översättningar:

Christina Björkman, Vaasan ammattiopisto / Vasa yrkesinstitut

vao@vaasa.fi

www.vao.fi

www.vyi.fi

Vaasan ammattiopisto 2

Vuosikirja 2011-2012

Hallinto

Administration

Ruutikellarintie 2

Krutkällarvägen 2

FI-65100 Vaasa

Puh./tfn (06) 326 7411

Fax (06) 326 7412

Tekniikka

Technology

Sepänkyläntie 16

FI-65100 Vaasa

Puh. (06) 326 7911

Fax (06) 326 7912

Palvelut

Service

Services

Ruutikellarintie 2-4

Krutkällarvägen 2-4

FI-65100 Vaasa

Puh./tfn (06) 326 7411

Fax (06) 326 7412

Ammatin oppimisen tuki

Stödfunktioner för yrkesinlärning

Support for Vocational Learning

Ruutikellarintie 2

Krutkällarvägen 2

FI-65100 Vaasa

Puh./tfn (06) 326 7411

Fax (06) 326 7412

Restaurant Silveria

Ruutikellarintie 4

Krutkällarvägen 4

FI-65100 Vaasa

Puh./tfn (06) 326 7611

Fax (06) 326 7610


Numerotietoja Vaasan ammattiopistosta

Vasa yrkesinstitut i siffror

Opiskelijoita/studerande kpl

Tekniikka 660

Liiketalous ja viestintä/

480

Företagsekonomi och kommunikation

Hoiva- ja palveluala/

785

Vård- och servicebranschen

Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja 24

valmentava koulutus/ Orienterande och

förberedande utbildning för grundläggande

yrkesutbildning

Yhteensä/totalt 1949

24,6%

Organisaatio 20112012 Organisation

Rehtori / Rektor

Lisäksi VAO:ssa toimii koulutusalakohtaiset neuvottelukunnat.

Ammattiosaamisen näyttötoimikunta koskee kaikkia koulutusaloja.

På varje utbildningsområde i VYI finns dessutom en delegation.

Yrkesprovskommittén gäller alla utbildningsområden.

Toimintakulut/Verksamhetskostnader €

Tekniikka 7 009 609

Liiketalous ja viestintä/

3 791 739

Företagsekonomi och kommunikation

Hoiva- ja palveluala/

6 880 785

Vård- och servicebranschen

Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja 62 508 *)

valmentava koulutus/ Orienterande och

förberedande utbildning för grundläggande

yrkesutbildning

Yhteensä/totalt 17 744 641

40,3% 38,8%

1,2% 21,4%

0,4%

33,9% 39,5%

Tekniikka

Palvelut

Service

Ammatin oppimisen tuki

Stödfunktioner för yrkesinlärning

Restaurant Silveria

Hallinto, VAO

Förvaltning, VYI

Vasa yrkesinstitut 3

Årsbok 2011-2012

*) kulut vain amstakoulutuksen

osalta


Hyvä vuosi

Päättynyt lukuvuosi oli kokonaisuudessaan erittäin merkittävä ja

hyvä vuosi koko toisen asteen koulutukselle. Edeltäjäni, kouluneuvos

Jussi Hietikon aikana suunnittelun osalta käynnistetyt

saneeraus- ja uudisrakennushankkeet olivat edenneet tähänastiseen

kliimaksiinsa: Sampo-kampuksen sähkö- ja metallitalot

valmistuivat elokuun alkuun mennessä ja lukiokampuksen

Kirkkopuistikon saneeraus- ja uudisrakennustyöt saatiin valmiiksi

vuodenvaihteeseen mennessä. Saneeraustyöt jatkuvat tämän

lukuvuoden yli Sampo-kampuksen V-siiven osalta. Sampokampuksella

saneeraustyöt tulevat jatkumaan tarkoitukseen

varattujen 6,6 miljoonan euron turvin vuoteen 2015 saakka. Kaikki

Ett gott år

Det gångna läsåret var i sin helhet väldigt betydande och gott

för hela andra stadiets utbildning. De igångsatta sanerings- och

nybyggnadsarbetena, som delvis planerats under min föregångare

skolrådet Jussi Hietikkos tid, har nått till sin hittillsvarande

höjdpunkt: el- och metallhusen vid Sampo campus färdigställdes

före början av augusti och Kyrkoesplanadens gymnasiecampus

sanerings- och nybyggnadsarbeten blev klara fram till slutet av

årsskiftet. Saneringsarbetena av V-flygeln vid Sampo campus

fortsätter över detta läsår. Vid Sampo campus kommer saneringsarbetena

att fortsätta och pågå till år 2015 med hjälp av

de 6,6, miljoner euro som reserverats för detta ändamål. Alla

utrymmen är verkligen i effektiv användning; sju grupper inom

utbildningen för invandrare har så gott som hela läsåret varit inkvarterade

vid Opistotalo och projektverksamhetens 15 personer

vid Silverias tidigare hotellrum samt under vårterminen i rum vid

nedre torget, som man hyrt in sig i.

Varenda läroanstalt på andra stadiet har nu en egen rektor .

Tjänsten som rektor för vuxenutbildningscentret togs emot av fil.

mag. Pirjo Kauhanen fr.o.m. 1.6.2011 och tjänsten som rektor för

yrkesinstitutet 1.1.2012 av pol.mag. Åsa Stenbacka. Båda de nya

ledarna har med fast hand greppat skeppets roder. Båda önskas

lycka och välgång i sina ansvarsfulla tjänster.

Speciellt de yrkesinriktade läroanstalterna har under senare år

levat i en tid av organisationsändringar. Den linjeorganisation som

tagits i bruk i början av läsåret och som baserar sig på grundtanken

av två campus -teknikenheten och serviceenheten - gör

Vaasan ammattiopisto 4

Vuosikirja 2011-2012

tilat ovat todella tehokkaassa käytössä; aikuiskoulutuskeskuksen

maahanmuuttajakoulutuksen seitsemän ryhmää on lähes koko

lukuvuoden ajan ollut sijoitettuna opistotalolle sekä hanketoiminnan

15 henkilöä Silverian entisen hotellin tiloihin sekä kevätlukukaudella

torin alalaidasta vuokrattuihin tiloihin.

Toisen asteen jokaisella oppilaitoksella on nyt oma rehtorinsa.

Aikuiskoulutuskeskuksen rehtorin viran vastaanotti fil. maist.

Pirjo Kauhanen 1.6.2011 alkaen ja ammattiopiston rehtorin viran

1.1.2012 pol.mag. Åsa Stenbacka. Kummankin oppilaitoksen uudet

johtajat ovat tarttuneet vahvasti alustensa ruoreihin. Onnea ja

menestystä kummallekin vastuullisissa viroissaan.

det möjligt att allt effektivare tillvarata de interna resurserna.

Med dessa bildar Stödfunktioner för yrkesinlärning enheten en

matris, som ansvarar för de s.k. AOT-ämnena i hela läroanstalten.

Yrkesinstitutets organisation är nu lätt och effektiv.

Organisationsreformerna vid vuxenutbildningscentret skedde

den här gången vid avdelningarna. Avdelningsindelningen är

enklare och effektivare efter reformen.

Inom gymnasierna gjordes inga organisationsändringar men

att Vasa gymnasium och Vaasan lyseon lukio slog sig ner under

samma tak är förutom unikt, också en stor möjlighet att berika

verksamhetsmodellerna och innehållet vid de båda gymnasierna.

Läroanstalterna på andra stadiet gjorde ett gott bokslut trots

väldigt stora investeringar som riktats på nybyggnation. Läroanstalterna

har kunnat planera och bedriva sin verksamhet respekterande

givna ramar. Överskottet inom andra stadiet kommer att

göra det lättare att anpassa sig till de nedskärningar av resurser

som är från statsmakten att vänta .

Jag tackar hela andra stadiets personal för det väldigt lyckade

läsåret och framför mina varma lyckönskningar till studerande

som avlägger sina examina.


Etenkin ammatilliset oppilaitokset ovat

viimevuosien aikana eläneet organisaatiomuutosten

kourissa. Ammattiopiston

lukuvuoden alussa käyttöönotettu kahden

kampuksen periaatteelle perustuva

linjaorganisaatio - tekniikan yksikkö ja palveluyksikkö

- mahdollistaa oppilaitoksen

sisäisten voimavarojen entistä tehokkaamman

käytön. Näiden kanssa matriisin muodostaa

ammatin oppimisen tuki –yksikkö,

joka vastaa ns. AOT-aineiden opetuksesta

koko oppilaitoksessa. Ammattiopiston

organisaatio on nyt kevyt ja tehokas.

Timo Kantokari

johtava rehtori, ammattikasvatusneuvos

ledande rektor, yrkesutbildningsråd

Aikuiskoulutuskeskuksen organisaatiouudistukset

olivat tällä erää osastotasolla

tapahtuvia. Osastojako on uudistuksen

jälkeen pelkistyneempi ja tehokkaampi.

Lukioiden kohdalla ei organisaatiomuutoksia

tehty, mutta Vasa gymnasiumin ja

Vaasan lyseon lukion asettuminen saman

katon alle on paitsi ainutlaatuista niin myös

suuri mahdollisuus rikastuttaa kummankin

lukion toimintamalleja ja sisältöä.

Toisen asteen oppilaitokset tekivät hyvän

tilinpäätöksen huolimatta erittäin suurista

uudistiloihin suunnatuista investoinneista.

Vasa yrkesinstitut 5

Årsbok 2011-2012

Oppilaitokset ovat kyenneet suunnittelemaan

ja toteuttamaan toimintansa

annettuja raameja kunnioittaen. Kertynyt

toisen asteen ylijäämä tulee helpottamaan

sopeutumista niihin resurssileikkauksiin,

joita valtiovallan taholta on odotettavissa.

Kiitän koko toisen asteen henkilökuntaa

erittäin hyvin sujuneesta lukuvuodesta ja

esitän lämpimät onnitteluni valmistuville

opiskelijoille.


Vaiherikas lukuvuosi 2011-2012

Vaasan ammattiopiston 12. lukuvuosi oli

täynnä toimintaa ja tapahtumia.

Elinvoimainen Vaasan seutu jatkaa

kehittymistään yhdeksi maan johtavimmista

alueista. Oppilaitoksemme yksiköt

kouluttavat ammattitaitoista työvoimaa

elinkeinoelämän tarpeisiin. Tehtävänämme

ja vastuullamme on hyödyttää

aluettamme tuottamalla sille osaavaa

työvoimaa. Vaasan ammattiopisto tekee

hyvää yhteistyötä alueen työ- ja yrityselämän

kanssa. Opiskelijoillamme on

hyvät mahdollisuudet sijoittua työelämään

opintojen jälkeen. Vaasa tarjoaa

myös monia mahdollisuuksia opintojen

jatkamiseen.

Vaasan ammattiopisto sai tänä vuonna,

toisen kerran peräkkäin, tulosrahoitusta.

Myönnetty summa oli 885 000 euroa ja

todellinen tunnustus hyvin tehdystä työstä.

Tulosraha myönnettiin opiskelijoista,

jotka opiskelivat vuosien 2006-2009

aikana. Nämä opiskelijat sijoittuivat hyvin

työmarkkinoille tai jatkoivat opiskeluaan

muualla. Myös opintojen keskeyttämisprosentti

oli muuta maata alhaisempi.

Raha käytetään ensisijaisesti toiminnan

kehittämiseen ja osa siitä säästetään

mahdollisten vaikeampien aikojen

varalle. Lisäsimme mm. ryhmänohjaajien

resurssia, jolla he voivat antaa enemmän

aikaa opintojen ohjaukseen. Kohdistimme

myös osan rahasta hanketoimintaan ja

tukihenkilöstöön.

Tulevaisuutta leimaa kuitenkin epävarmuus.

Nykyiset rahoitusperusteet

ovat muuttumassa. Kirjoittamishetkellä

spekuloidaan yksikköhintojen alentamisella

ja opiskelupaikkojen vähentämisellä.

Hallituksen säästövelvoitteet kohdistuvat

myös ammatilliseen koulutukseen.

Vaasan ammattiopiston taloudellinen

tilanne on hyvä; se on toiminut vuosien

varrella kaukonäköisesti ja säästänyt

varojaan. Tästä haluan kiittää johtavia

virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, jotka

Ett händelserikt läsår 2011-2012

Vasa yrkesinstituts 12:e läsår var ett händelserikt läsår.

Vasaregionen fortsätter att utvecklas som en av de ledande

regionerna i landet. Detta kan vi tacka vårt näringsliv för. Det

betyder att det rekryteras yrkeskunnig arbetskraft från våra

utbildningsenheter. Vår uppgift och vårt ansvar är att tillgodose

regionen med kunnig arbetskraft. Vasa yrkesinstitut har ett gott

samarbete med arbets-, och företagslivet i regionen. Konkret kan

vi konstatera att våra studerande har goda förutsättningar att

placera sig bra i arbetslivet efter sina slutförda studier. Vasa kan

också erbjuda många möjligheter till fortsatta studier.

Vasa yrkesinstitut fick i fjol resultatfinansiering för andra året i

rad. Summan som beviljades var 885 000 euro, ett verkligt erkännande

för ett väl utfört arbete. Pengarna beviljas för studeranden

som studerat under åren 2006-2009. Dessa studerande har

placerat sig bra på arbetsmarknaden eller fortsatt att studera

vidare. Avbrottsprocenten har också varit lägre än i landet i

övrigt. Pengarna användes främst till att utveckla verksamheten

och spara för eventuellt sämre tider. Vi ökade bland annat

resurseringen för grupphandledarna som på detta sätt fick mera

tid för handledning av sina studerande. Vi satsade även en del på

projektverksamhet och stödpersonal.

Framtiden präglas dock av ovisshet. Den nuvarande finansieringsgrunden

är osäker. I skrivande stund spekuleras det i en minskning

av enhetspriser och en reducering av antalet studerandeplatser.

Regeringens sparkrav drabbar också yrkesutbildningen. Vasa

yrkesinstitut har en god ekonomi och man har under flera år

Vaasan ammattiopisto 6

Vuosikirja 2011-2012

ovat osanneet ennakoida ja suunnitella

tulevaa.

Ehkä suurimpana huolenaiheena on

syytä pitää 40 000 nuorta suomalaista

työtöntä, joilta puuttuu koulutus ja

jotka sen vuoksi ovat täysin työelämän

ja koulutuksen ulkopuolella. Vuosittain

aivan liian suuri joukko nuoria jää ilman

peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa ja

monet keskeyttävät opintonsa. Vaasan

seutu voi tarjota kaikille opiskelupaikan.

Suurimpia haasteitamme onkin pitää

opiskelijamme koulussa ja tarjota heille

sen kautta opintojen jälkeen hyvä startti

aikuisuuteen.

Myös vastavalittu presidentti Sauli

Niinistö on huolissaan nuorten syrjäytymisestä.

Hallitus on yhteiskuntatakuun

puitteissa luvannut sijoittaa 60 miljoonaa

euroa alle 25-vuotiaiden tai vastavalmistuneiden

alle 30-vuotiaiden koulutus-,

harjoittelu-, kuntoutus- tai työpajatoimintaan.

varit väldigt framsynt och sparat pengar. För detta vill jag tacka

ledande tjänstemän och förtroendevalda som varit förutseende

nog att planera för framtiden.

Det kanske största orosmolnet på himlen är de 40 000 unga

finländska arbetslösa som saknar utbildning och står helt utanför

arbete och utbildning. Årligen blir ett alltför stort antal ungdomar

utan studieplats efter grundskolan och många avbryter sina

studier. Vasaregionen kan erbjuda alla en studieplats. En av våra

stora utmaningar är att hålla alla våra ungdomar i skolan för att

kunna erbjuda dem en god start på vuxenlivet efter avslutade

grundstudier.

Även vår nyvalde president Sauli Niinistö är orolig för marginaliseringen

bland ungdomarna. Regeringen har inom ramen för

samhällsgarantiprojektet lovat att satsa 60 miljoner euro för att

garantera ungdomar under 25 år eller nyutexaminerade under 30

år en utbildning, - praktik, - rehabiliterings- eller arbetsverkstadsplats.

Den största händelsen på höstterminen var invigningen av Sampo-kampuset.

Detta skedde under festliga förhållanden i slutet

av oktober. Sampo-kampuset, med ett namn som för tankarna till

nationaleposet Kalevala, ger oss anledning till stolthet. Stadsdirektör

Tomas Häyry, som invigde kampuset med att starta en ny

vattenskärare, betonade i sitt invigningstal att totalinvesteringen,

på cirka 12 miljoner euro, stöder på ett betydande sätt regionens

metall- och energiindustri. Han har så rätt.


Syyslukukauden suurin tapahtuma oli Sampo-kampuksen vihkiminen.

Tämä juhlallinen tilaisuus tapahtui lokakuun lopulla. Kalevalan kansalliseepokseen

liittyvän nimen saanut Sampo-kampus on meille ylpeyden aihe.

Kaupunginjohtaja Tomas Häyry vihki tilat käynnistämällä uuden vesileikkurin.

Hän korosti vihkiäispuheessaan noin 12 miljoonan kokonaisinvestoinnin

tukevan merkittävällä tavalla alueen metalli- ja energiateollisuutta.

Metallikoulutuksen Sepänkyläntiellä sijaitsevat uudet tilat ovat olleet

suuri menestys. Opiskelijat ja opettajat viihtyvät niissä. Meillä on käytössämme

valtakunnallisestikin katsoen parhaimpiin kuuluvat metalliopetuksen

tilat.

Tällä hetkellä meillä on vahva ja kilpailukykyinen kokonaisuus: Sampokampus

Sepänkyläntiellä ja Hansa-kampus Ruutikellarintiellä. Hansa-kampuksen

nimi viittaa Pohjanmaan vanhoihin kauppaperinteisiin.

Isoja asioita on tapahtunut myös Silverian lounasravintolassa. Sielläkin

tiloja on saneerattu ja odotammekin jännityksellä uuden Silverian tulemista

syksyllä! Opiskelijat pysyvät toiminnan keskiössä ja jatkossa meillä on

kaikki mahdollisuudet kehittää myös catering-palveluja.

Opiskelijat ovat meille suuren ilon ja ylpeyden aihe. 11 opiskelijaa osallistui

Taitaja-Mästare –kilpailuihin huhtikuussa 2012. Finaalipaikka takaa, että on

alansa kahdeksan valtakunnan parhaan joukossa. Silloin jo se, että pääsee

finaaliin, on suuri voitto. Menestykseemme Taitaja-Mästare –kilpailussa on

Metallutbildningens nya utrymmen

på Smedsbyvägen har varit en stor

succé. Såväl studerande som lärare

trivs i de nya utrymmena. Vi har

utrymmen som är något av de bästa

som finns i Finland inom metallutbildningen.

Nu har vi en stark och konkurrenskraftig

helhet, med Sampokampuset

på Smedsbyvägen och

Hansa-kampuset, med ett nytt namn

som tar fasta på gamla handelstraditioner

i Österbotten, på Krutkällarevägen.

Det händer stora saker också

på lunchrestaurangen Silveria.

Utrymmena har renoverats och vi

väntar med spänning på vad det

nya Silveria erbjuder oss i höst.

Studerandena står i centrum och i

fortsättningen finns alla möjligheter

att utveckla också cateringsverksamheten.

Våra studerande ger oss stor anledning

till glädje och stolthet. Vi hade

11 studerande som tog sig vidare till

Taitaja-Mästare finalen i Jyväskylä

i slutet av april 2012. Redan en

finalplats, som betyder att man är

bland de 8 bästa i landet i sin gren,

är en stor seger.

De studerande ger upphov till stor

glädje och stolthet. 11 studerande

deltog i Taitaja-Mästare tävlingarna

i april 2012. En finalplats garanterar

att man riksomfattande är bland de

åtta bästa inom sin gren. Redan det

att komma till final är en stor seger.

Man måste vara nöjd över framgången

i Taitaja-Mästare tävlingarna.

Förutom de två medaljerna,

placerade sig de övriga i laget på

bra platser.

Satsningen på ung företagsamhet

har haft bra genomslagskraft.

I oktober startade Österbottens

YES sin verksamhet i våra utrymmen.

YES för samman utbildningsenheter

och näringslivet och

erbjuder lärarkåren stödtjänster

inom företagsfostran. Det är i de

små och medelstora företagen som

framtidens arbetsplatser skapas,

därför är verksamhet som tar fasta

på att förbereda unga för företagande

viktig.

Vasaregionen är i dag en mångkulturell

region. I Vasa har 6 procent av

befolkningen ett annat modersmål

än svenska och finska. I våra ledande

industriföretag jobbar anställda

från hela världen sida vid sida. Vasa

yrkesinstitut har en lång och väletablerad

internationell verksamhet.

Vi har ett stort utbyte både bland

studeranden men även bland lärare.

Den internationella verksamheten

är idag en naturlig del av vår vardag,

en viktig sådan.

Efter 5 månader som rektor för

Vasa yrkesinstitut kan jag konstatera

att det är en professionell,

välskött och välorganiserad

utbildningsanordnare. Personalen

är kunnig och motiverad.

Vasa yrkesinstitut 7

Årsbok 2011-2012

syytä olla tyytyväinen. Kahden mitalin lisäksi muut joukkueessa kilpailleet

sijoittuivat mukavasti.

Nuori yrittäjyys-toiminnan edistäminen on käynnistynyt hyvin. Lokakuussa

Pohjanmaan YES aloitti tiloissamme toimintansa. YES saattaa yhteen

koulutusyksiköitä ja elinkeinoelämää ja tarjoaa opettajakunnalle tukea

yrittäjyyskasvatukseen. Tulevaisuudessa työpaikkoja syntyy pienissä ja

keskisuurissa yrityksissä, jolloin on tärkeää valmistaa nuoria yrittäjyyteen.

Tämän päivän Vaasanseutu on monikulttuurista aluetta. Vaasassa 6 %:lla

väestöstä on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Johtavissa teollisuusyrityksissämme

työskentelee rinnakkain ihmisiä eri puolilta maailmaa.

Vaasan ammattiopistolla on pitkä ja vakiintunut kansainvälinen toiminta.

Opiskelijavaihto ja myös opettajavaihto toimivat hyvin. Kansainvälinen

toiminta on nykyään luonnollinen ja tärkeä osa arkipäiväämme.

Viiden kuukauden kokemuksella Vaasan ammattiopiston rehtorina voin

todeta, että oppilaitos on ammattimaisesti hoidettu ja hyvin organisoitu

koulutuksenjärjestäjä. Henkilökunta on osaavaa ja motivoitunutta.

Haluan kiittää kaikkia; opiskelijoita, henkilökuntaa, luottamushenkilöitä ja

työelämän edustajia hyvästä lukuvuodesta. Toivotan teille oikein mukavaa

ja rentouttavaa kesää. Tapaamme taas syksyllä uusien haasteiden ja

uusien mahdollisuuksien parissa!

Jag vill passa på och tacka alla, både

studerande, personal, förtroendevalda

och arbetslivsrepresentanterna

för ett mycket gott läsår.

Jag önskar er en riktigt skön och

avkopplande sommar och så syns vi

till hösten igen, med nya utmaningar

och nya möjligheter !

Åsa Stenbacka

Rehtori - Rektor


Sampo-kampus vihittiin käyttöön

Vaasan ammattiopiston ja Vaasan

aikuiskoulutuskeskuksen yhteiset tekniikan

opetuksen tilat Sepänkyläntiellä otettiin

virallisesti käyttöön 26. lokakuuta juhlaseminaarissa

ja vihkiäisjuhlassa.

Sepänkyläntie 16:een Vaasan ammattiopiston

tekniikan yksikön yhteyteen

rakennetut metalli- ja sähkötalot

muodostavat yhdessä valtakunnallisesti

merkittävän tekniikan kampuksen, sillä

samoissa tiloissa, samoilla koneilla ja

laitteilla koulutetaan nuoria ja aikuisia

tekniikan ammatteihin.

Vihkimisen suoritti Vaasan kaupunginjohtaja

Tomas Häyry käynnistämällä

uuden vesileikkurin. Vihkäispuheessaan

Häyry totesi, että sähkö- ja metallitalojen

mittava investointi tukee vahvasti alueen

metalli- ja energiateollisuutta ja niiden

alihankintaverkostoa. Häyryn mukaan

panostus oppimisympäristöihin voi enti-

sestään syventää sitä yhteistyötä, jota on

rakennettu vuodesta 2005 toimineessa

yhteisessä toisen asteen koulutusorganisaatiossa,

mikä käsittää Vaasan

ammattiopiston, Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen,

Vaasan Lyseon lukion ja Vasa

Gymnasiumin.

Vaasan toisen asteen johtavan rehtorin

Timo Kantokarin ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen

rehtorin Pirjo Kauhasen

mukaan Vaasan ammattiopiston ja Vaasan

aikuiskoulutuskeskuksen tekniikan

opetuksen keskittäminen saman katon

alle hyödyttää molempia oppilaitoksia

ja tuo monenlaista hyötyä. Esimerkiksi

laitehankinnoissa syntyy selkeitä kustannussäästöjä.

Rakennusten kokonaispinta-ala on

yhteensä lähes 7 000 neliömetriä, ja kokonaiskustannukset

laitehankintoineen

olivat noin 12 miljoonaa euroa. Tekniikan

kampuksella opiskelee satoja opiskelijoi-

Vaasan ammattiopisto 8

Vuosikirja 2011-2012

ta, ja tilat ovat käytössä myös iltaisin ja

viikonloppuisin.

Moderni ja uusinta tekniikkaa edustava

oppimisympäristö antaa mahdollisuuden

järjestää korkeatasoista ja teollisuuden

tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Hieno ja

hyvin toimiva kampus kohentaa Kantokarin

mukaan myös alan koulutuksen

imagoa. Nykypäivän teollisuusyrityksissä

on siistiä ja kiva tehdä töitä.

— Sampo-kampuksella voimme

näyttää, miltä työskentely teollisuudessa

tänä päivänä näyttää ja kertoa ammatinvalintaa

miettiville Vaasan seudun energiaklusterin

mahdollisuuksista tarjota

mielenkiintoista työtä.

Kielitaitoa ja yrittäjähenkeä

Juhlaseminaarissa puhuneet ABB:n

Tauno Heinola ja Wärtsilän Juha Kytölä

listasivat hyvän työntekijän ominaisuuksia:

oma-aloitteisuus, halu tehdä töitä


Uudet tilat vihittiin käynnistämällä vesileikkuri,

käynnistyksen suoritti kaupunginjohtaja Tomas

Häyry avustajanaan opettaja Marko Haikonen.

Invigningen skedde med att starta en toppmodern

vattenskärare. Stadsdirektör Häyry startar vattenskäraren

med hjälp av lärare Marko Haikonen. I

bakgrunden bl.a. ABB Ab:s VD Heinola.

ja oppia koko ajan uutta, yrittäjähenkisyys

ja hyvä – erityisesti englannin

kielen– kielitaito.

Vanhan ajan ruuvin kiristäjiä ei tarvita,

vaan ihmisiä, joilla on halu ja kyky tehdä

erikoisosaamista vaativia töitä. Automaation

osuus teollisuudessa kasvaa

koko ajan, joten Sampo-kampuksen

uusi FMS-järjestelmä vastaa hyvin

työelämän tarpeisiin.

Nuorten olisi yritysjohtajien mielestä

hyvä oppia koulussa tekniikan perustaitojen

lisäksi globaalin yritysmaailman

ja talouselämän lainalaisuuksia.

— Ison yrityksen ei ole pakko teettää

Suomessa mitään. Jos olosuhteet

käyvät liian vaikeiksi esimerkiksi lakkojen

takia, tuotantoa siirretään sinne,

missä ei ole häiriöitä, Heinola sanoi.

Kytölän mielestä oppilaitosten ja

teollisuuden yhteistyö on kehittynyt

viime vuosina positiiviseen suuntaan.

Vihkiäisseminaarissa sovittiin epävirallisesti,

että yhteistyötä kehitetään

jatkossa erityisesti lisäämällä opettajien

työharjoittelujaksoja.

Koulutuspaikkoja kasvukeskuksiin

Vihkiäisjuhlan puheissa nousi esiin

huoli työvoiman riittävyydestä seudulla,

kun ammatillisen koulutuksen

aloituspaikkoja karsitaan. Opetushallituksen

pääjohtaja Timo Lankisen

tervehdys olikin epäilemättä mieluisaa

kuultavaa juhlayleisölle:

— Koulutusvolyymeja ja aloituspaikkoja

siirretään Itä- ja Pohjois-

Suomen alueelta kasvukeskuksiin, jollaiseksi

katson myös Vaasan ja Vaasan

seudun, Lankinen rauhoitteli.

Sampo campus invigdes

Vasa yrkesinstituts och Vasa vuxenutbildningscenters

gemensamma undervisningsutrymmen

för teknik på Smedsbyvägen

togs officiellt i bruk 26 oktober i ett

festseminarium och en invigningsfest.

De uppförda el- och metallhallarna i

anslutning till enheten för teknik vid Vasa

yrkesinstitut på Smedsbyvägen 16, bildar

tillsammans ett nationellt betydande

campus för teknik eftersom man i samma

utrymmen, med samma maskiner och

anordningar utbildar både unga och vuxna

i tekniska yrken.

Vasas stadsdirektör Tomas Häyry förrättade

invigningen genom att starta en ny

vattenskärare. I sitt invigningstal konstaterade

Häyry att el- och metallbranschernas

omfattande investering starkt stöder

regionens metall- och energiindustri

och deras nätverk av underleverantörer.

Enligt Häyry, kan satsningen på lärmiljöer

allt mer fördjupa det samarbete som

sedan år 2005 har byggts upp med den

gemensamma utbildningsorganisationen

på andra stadiet vilket omfattar Vasa yrkesinstitut,

Vasa vuxenutbildningscenter,

Vaasan lyseon lukio och Vasa gymnasium.

Enligt ledande rektor för andra stadiet

i Vasa Timo Kantokari, och rektorn

för Vasa vuxenutbildningscenter Pirjo

Kauhanen, kommer koncentrationen av

teknikutbildning på samma ställe att

på många sätt vara till nytta för båda

läroanstalterna. T.ex. vid anskaffning av

maskiner uppstår klara inbesparingar.

Byggnadernas totala yta är framemot 7

000 kvadratmeter, och de totala kostnaderna

med anordningar blev totalt ca

12 miljoner euro. På campuset för teknik

studerar hundratals personer och utrymmena

är i bruk också kvällstid och under

veckoslut. Den moderna lärmiljön, som representerar

den nyaste tekniken, gör det

möjligt att arrangera utbildning av hög

kvalitet som svarar på industrins krav.

Ett fint och välfungerande campus höjer,

enligt Kantokari, också utbildningsbranschens

image. I dagens industriföretag är

det rent och trevligt att arbeta.

—På Sampo campus kan vi visa

hurudant arbetet i industrin är idag och

Vasa yrkesinstitut 9

Årsbok 2011-2012

berätta för dem som funderar på yrkesval

, om möjligheterna till ett intressant jobb

inom Vasa regionens energikluster.

Språkkunskap och företagaranda

ABB:s Tauno Heinola och Wärtsiläs Juha

Kytölä, som talade vid festseminariet,

gjorde upp en lista över de egenskaper

som är utmärkande för en bra arbetstagare:

handlingskraft, en vilja att arbeta

och fortgående lära sig nytt, företagaranda

och god språkkunskap, speciellt i

engelska.

Man behöver inte gammaldags skruvdragare

utan människor som vill och har

förmåga att utföra arbeten som kräver

specialkompetens. Automationen i industrin

spelar en allt viktigare roll, varför

Sampo campusets nya FMS-system

svarar väl på arbetslivets krav.

Företagsledarna ansåg att det skulle

vara bra om den unga, förutom grundkunskaper

i teknik, lärde sig den globala

företagsvärlden och näringslivets lagbundenhet.

—Ett stort företag är inte tvunget att

ha Finland att utföra något. Om förhållandena

blir svåra t.ex. på grund av strejker,

flyttas produktionen till ett ställe utan

störningar, sade Heinola.

Kytölä ansåg att samarbetet mellan läroanstalterna

och industrin under senare

år har utvecklats i en positiv riktning. Vid

invigningsseminariet beslöt man inofficiellt

att samarbetet i fortsättningen

ska utvecklas, speciellt genom att öka

lärarnas perioder för arbetspraktik.

Utbildningsplatser till tillväxtcentra

Ur invigningsfestens tal framkom oron

över tillgången på arbetskraft i regionen

då yrkesutbildningens nybörjarplatser

minskas. Timo Lankinens, generaldirektör

för Utbildningsstyrelsen, hälsning var

nog utan tvekan trevlig för festdeltagarna

att höra:

— Utbildningsvolymerna och nybörjarplatserna

flyttas från östra och norra

Finlands områden till tillväxtcentra, till

vilka jag anser också Vasa och vasaregionen

höra, sade Lankinen lugnande.


Sampo-kampus on Suomen suurin konepaja

Sampo-kampuksen metallitalon käyttäjät ovat tyytyväisiä. Hyvin

varustelluissa tiloissa pystytään valmentamaan entistä valmiimpia

ammattilaisia seudun yrityksiin.

Metallialan koulutuksen suosio Vaasan ammattiopistossa kasvoi

kevään yhteishaussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen.

Kun vuosi sitten 35 nuorta valitsi kone- ja metallialan perustutkinnon

ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, luku oli tänä vuonna 53.

Tekniikan yksikön koulutuspäällikkö Antti Koskimies arvaa lisääntyneen

suosion yhdeksi syyksi sitä, että peruskoululaiset saivat

kokeilla itse, millaista työtä metallialalla tehdään.

— Jokainen Sampo-kampukseen tutustunut 9-luokkalainen

Sampo-kampuksen metallitalosta lähdetään opintojen jälkeen entistä valmiimpana työelämään. CNC-sorvin

ääressä opiskelija Mikael Rantala, opettaja Reima Mänty ja tekniikan yksikön koulutuspäällikkö Antti Koskimies.

Efter studierna vid metallhallen i Sampo campus går man ut i arbetslivet färdigare än förut. Bredvid CNC-svarven

studerande Mikael Rantala, lärare Reima Mänty och utbildningschef vid teknikenheten, Antti Koskimies.

pääsi itse sorvaamaan, Koskimies kertoo. Metallialan houkuttelevuutta

lisäsivät myös uudet toimitilat ja nykyaikaiset koneet.

Metallialan markkinointiinkin panostettiin näyttävästi ennen

yhteishakua.

Yhteiskäyttö toimii hyvin

Vaasan ammattiopisto 10

Vuosikirja 2011-2012

Koskimies luonnehtii Sampo-kampuksen metallitaloa Suomen

suurimmaksi konepajaksi. Tilojen yhteiskäyttö Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen

kanssa on sujunut suunnitelmien mukaan.

Konekanta on monipuolinen ja sen uusiminen ja kasvattaminen

tehdään järkevästi, kun koulut miettivät yhdessä, mitä tiloihin

tarvitaan.


— Paremmin varusteltuja tiloja ei varmaan

kovin läheltä löydykään. Ero vanhaan

on monin tavoin suuri. Olemme tulleet

suurella harppauksella tähän päivään ja

vähän pidemmällekin, koneistusta opettava

Reima Mänty sanoo.

Männystä opettaminen on myös helpompaa

nyt, kun tilat sijaitsevat samassa kerroksessa.

Tiloihin mahtuu helposti kolmekin

ryhmää kerralla. Konesalin vieressä on

luokkahuone, jonne voidaan tarvittaessa

siirtyä kertaamaan teoriaa kesken käytännön

töiden.

Sampo-campus Finlands största mekaniska verkstad

Användarna av metallhallen vid Sampo

campus är nöjda. I de väl utrustade

utrymmena kan man träna allt färdigare

proffs för regionens företag.

Populariteten för metallbranschen vid

Vasa yrkesinstitut ökade under vårens

gemensamma antagning jämfört med hur

situationen var ifjol. Då 35 unga för ett år

sedan valde grundexamen inom maskin

och metallbranschen som det primära

alternativet, var antalet 53 i år.

Antti Koskimies utbildningschef vid teknikenheten,

tror att en av orsakerna till

den ökade populariteten var, att grundskoleleverna

själva fick pröva hurudant

arbete man utför inom metallbranschen.

—Varje 9-klassist, som bekantade sig

med Sampo campus , fick själv svarva, berättar

Koskimies. Vad som gjorde metallbranschen

mer lockande var också de nya

lokalerna och moderna maskinerna. Man

satsade också stort på marknadsföringen

före den gemensamma antagningen.

Samanvändningen fungerar bra

Koskimies beskriver Sampo campus metallhall

vara Finlands största mekaniska

Siistiä ja turvallisempaa

Entisen ahtauden sijaan nyt on tilaa. Työturvallisuuskin

on lisääntynyt, sillä tehokas

imujärjestelmä poistaa ja suodattaa koneista

tulevan höyryn, ja korkeissa tiloissa ilma

pysyy parempana. Automaattinen poistojärjestelmä

vie lastut pois ja jäähdytysnesteiden

kierrätysjärjestelmä puhdistaa

jäähdytysnesteen automaattisesti.

Jo koulussa vaativiin töihin

Koneistajaksi keväällä valmistuva Mikael

verkstad. Samanvändningen av utrymmena

med Vasa vuxenutbildningscenter

har gått enligt planerna.

Maskinbeståndet är mångsidigt och

förnyandet och utökningen av det görs

vettigt, då skolorna tillsammans funderar

på vad som behövs.

—Man hittar nog inte några bättre

utrustade utrymmen på nära håll.

Skillnaden i jämförelse med det gamla är

på många sätt stor. Vi har tagit ett stort

kliv framåt till idag och litet längre fram

också, säger Reima Mänty, som undervisar

i maskinbearbetning.

Mänty tycker att det är lättare att undervisa

nu då utrymmena finns på samma

våning. I utrymmena har tre grupper utan

svårigheter samtidigt plats. Bredvid

maskinsalen finns ett klassrum. Dit kan

man förflytta sig för genomgång av teori

mitt i det praktiska arbetet.

Snyggt och säkert

I stället för utrymmesbrist finns det nu

plats. Arbetsmiljön har också blivit säkrare,

eftersom ett effektivt sugsystem

avlägsnar och filtrerar ångan som kom-

Vasa yrkesinstitut 11

Årsbok 2011-2012

Rantala kehuu uusia koneita. Uusinta

tekniikkaa olevilla koneilla pystyy harjoittelemaan

entistä vaativampia työvaiheita.

Koska koneita on myös paljon enemmän

kuin ennen, käytännön taitojen harjoittamiseen

on enemmän mahdollisuuksia.

— Nyt täällä opetellaan selkeämmin

työelämää varten. Töitä voi hakea valmistumisen

jälkeen entistä varmemmalla mielellä,

kun tietää, että hallitsee jo monia asioita,

joita töissä tarvitaan, Rantala sanoo.

Rantalalle on luvassa töitä Tarkmet Oy:stä,

jossa hän on ollut jo opintojen ohessa.

mer från maskinen, och i höga utrymmen

är luften bättre. Den automatiska utsugen

suger ut spån och återvinningssystemet

för kylvätskor rengör kylvätskan automatiskt.

Krävande arbeten redan i skolan

Mikael Rantala som blir färdig verkstadsmekaniker

i vår, berömmer de nya

maskinerna. Med maskiner som har den

nyaste tekniken kan man träna på de

mest krävande arbetsmomenten. Eftersom

det finns mycket fler maskiner än

förut, finns det flera möjligheter att träna

på de praktiska färdigheterna.

—Nu undervisas här med klarare

sikte på arbetslivet. Man kan söka arbete

efter utexamineringen med mera tillförsikt,

då man vet att man redan behärskar

många saker som man behöver i arbetet,

säger Rantala.

Rantala har blivit lovad arbete från Tarkmet

Oy där han också har varit vid sidan

av studierna.


Oma ala löytyi moottoreiden parista. Mustasaarelainen Pia Vuoto

opiskeli ensin kosmetologiksi, mutta ala ei tuntunutkaan omalta.

Tekniikka kiinnosti enemmän, joten Vuoto opiskeli sähköasentajaksi

Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa. Unelmien työpaikka löytyi

Wärtsilästä.

Den egna branschen fanns bland motorer. Pia Vuoto från Korsholm

studerade först till kosmetolog men branschen kändes ändå inte

varahennes egen. Teknik intresserade mera, varför Vuoto studerade

till elmontör vid Vasa vuxenutbildningscenter. Drömjobbet fanns vid

Wärtsilä.

Vaasan ammattiopisto 12

Vuosikirja 2011-2012


Kosmetologista tulikin sähköasentaja

Mustasaarelainen Pia Vuoto, 33, opiskeli

ensin perinaiselliselle alalle, kosmetologiksi

Vaasan ammattiopistossa. Tekniikka

rupesi kiinnostamaan häntä jo ammattiopistossa,

mutta hän ei rohjennut vaihtaa

alaa kesken opintojen.

— Opiskelin sähköasentajaksi Vaasan

aikuiskoulutuskeskuksessa, koska halusin

päästä töihin Wärtsilään, Pia kertoo.

Wärtsilä on hänen mielestään hyvä ja

arvostettu työpaikka, jossa palkkakin on

kohdallaan.

Ovet unelmien työpaikkaan avautuivat

työharjoittelussa, ja valmistuttuaan

2003 Vuoto pääsi ensin määräaikaiseen,

sitten vakituiseen työsuhteeseen. Vuoto

työskentelee mekatroniikkatiimissä,

joka tekee asennuksia 7-vaiheisen linjan

kolmessa viimeisessä vaiheessa.

— Viidennessä vaiheessa nostamme

sähkökeskuksen paikoilleen ja

asennamme muun muassa anturit ja

kaapelit oikeille paikoilleen. Kuudennessa

vaiheessa tehdään kytkennät, ja viimeisessä

vaiheessa tarkastetaan moottori ja

asennetaan ohjelmistot, Pia selittää.

Työ on Vuodon mielestä mielenkiintoista,

ehkä juuri siksi, että se ei ole ihan helppoa.

Työ vaatii tarkkaa keskittymistä. Kyky

luovaan ongelmanratkaisuun ja taito etsiä

tietoa ovat myös hyviä taitoja. Piirustustenlukutaito

on ehdoton edellytys työssä

selviämiselle.

— Englannin kieltä tarvitsemme

myös, sillä kaikki dokumentit ovat englanniksi.

Englannin kieli on muutenkin yhtiön

virallinen kieli.

Från kosmetolog till elmontör

Pia Vuoto från Korsholm 33, studerade först vid en typiskt kvinnlig

bransch till kosmetolog vid Vasa yrkesinstitut. Hon började

intressera sig för teknik redan under kosmetologstudierna men

vågade inte byta bransch mitt under studierna.

—Jag studerade till elmontör vid Vasa vuxenutbildningscenter,

eftersom jag ville börja jobba vid Wärtsilä, berättar Pia. Hon

tycker att Wärtsilä är en bra och uppskattad arbetsplats och lönen

är också som den ska.

Dörrarna till drömjobbet öppnades under arbetspraktiken och

efter att ha blivit färdig 2003 fick Vuoto först ett tidsbestämt,

sedan ett stadigvarande arbetsförhållande. Vuoto arbetar i ett

mekatronikteam, som gör installationer i de tre sista faserna i en

linje på sju faser.

—I den femte fasen lyfter vi el centralen på plats och installerar

bl.a. givare och kablar på sina rätta platser. I den sjätte fasen

görs kopplingarna, och i den sista fasen kontrollerar man motorn

och monterarprogramvarorna, förklarar Pia.

Vuoto tycker att arbetet är intressant, kanske just därför att det

inte är alldeles enkelt. Arbetet kräver skarp koncentrationsför-

Vasa yrkesinstitut 13

Årsbok 2011-2012

Työ sopii Pian mielestä yhtä hyvin naiselle

kuin miehelle, sillä raskaiden osien

nostamisessa käytetään apuvälineitä ja

työkavereilta saa tarvitessaan apua.

— Eivät miehetkään nostele painavia

osia yksin, vaan täällä tehdään yhteistyötä.

Hyvä fyysinen kunto on silti eduksi, sillä

työssä ollaan koko ajan jalkojen päällä, välillä

seisten, välillä kyykyssä tai polvillaan.

Pian haaveissa on jatkaa opintoja, kunhan

hänen 5- ja 3-vuotiaat lapsensa vähän

kasvavat.

— Kone- ja tuotantotekniikan amktutkinto

antaisi mahdollisuuden hakeutua

monenlaisiin tehtäviin. Vaikka viihdynkin

hyvin nykyisessä työssäni, minusta on

hyvä saada vaihtelua aika ajoin ja oppia

sitä kautta uusia asioita.

måga. Förmågan till nyskapande problemlösning och förmåga

att söka information är också goda färdigheter. För att klara av

arbetet är det nödvändigt att kunna läsa ritningar.

—Vi behöver också engelska, eftersom alla dokument är

skrivna på engelska. Engelska är annars också bolagets officiella

språk.

Pia tycker att arbetet passar lika bra för en kvinna som för en

man, eftersom man vid lyft av tunga delar använder hjälpmedel

och man får hjälp av arbetskamraterna om det behövs.

—Männen lyfter inte heller tunga delar själva utan här samarbetar

man.

Det är ändå till fördel att ha god fysik, eftersom man står på

fötterna hela tiden då man arbetar, ibland stående, ibland på huk

eller på knäna.

Pia drömmer om att fortsätta med studierna, bara hennes 5- och 3

åriga barn blivit litet äldre.

— YH-examen i maskin- och produktionsteknik skulle göra

det möjligt att söka sig till många olika uppgifter. Fastän jag trivs

bra på mitt nuvarande arbete, tycker jag att det är bra att få omväxling

då och då och därigenom lära mig nya saker.


Vartijan työ on ennen kaikkea asiakaspalvelua, Vaasan ammattiopistosta

keväällä 2011 vartijaksi valmistunut Minna Kokkinen sanoo.

Arbetet som vakt är framförallt kundbetjäning, berättar Minna Kokkinen

som utexaminerades till vakt från Vasa yrkesinstitut våren 2011.

Vaasan ammattiopisto 14

Vuosikirja 2011-2012


Minna vastaa turvallisuudesta ja viihtyvyydestä

Keski-Suomesta kotoisin oleva Minna Kokkinen

muutti Vaasaan kahdeksisen vuotta sitten opintojen

takia. Hän opiskeli Vaasan ammattiopistossa

tarjoilijaksi. Vartijan työ alkoi kuitenkin kiinnostaa

Minnaa jo opiskeluaikana yhä enemmän, joten

Minna hankki Vaasan ammattiopistosta toisenkin

tutkinnon.

Nyt hänellä on vakituinen työpaikka vartijana

vaasalaisessa teollisuusyrityksessä. Minna

tekee työtä kahdessa vuorossa, ottaa vastaan

yritykseen tulevat vieraat, huolehtii heidän

viihtyvyydestään ja turvallisuudestaan, seuraa

alueelle tulevaa ja sieltä lähtevää liikennettä ja

tekee tarkastuskierroksia alueella.

Minnan mukaan vartijan työ on monipuolista ja

vaihtelevaa. Tehtävät vaihtelevat hyvin paljon sen

Minna Kokkinen, som kommer

från mellersta Finland, flyttade

på grund av studierna till Vasa

för omkring två år sedan. Hon

utbildade sig till servitör vid

Vasa yrkesinstitut. Redan

under studietiden började arbetet

som vakt ändå intressera

Minna allt mer. Därför skaffade

sig Minna en andra examen

från Vasa yrkesinstitut.

Nu har hon en ordinarie arbetsplats

som vakt vid ett industriföretag

i Vasa. Minna arbetar i

två skift, tar emot gäster som

kommer till företaget, ser till

deras trivsel och säkerhet,

iakttar trafik som kommer till

och far från området och utför

kontrollrundor på området.

Enligt Minna är arbetet som

vakt omväxlande och varia-

tionsrikt. Uppgifterna varierar

mycket från arbetsplats till

arbetsplats. Minna har t.ex. tidigare

arbetat vid ett sjukhus.

Där var arbetsbeskrivningen

helt annorlunda.

—Men arbetet som vakt

är ändå kundbetjäningsinriktat

på alla ställen. En vakt måste

ha en glad och pigg attityd och

ett långt tålamod, säger Minna.

Minna trivs utmärkt med sitt

arbete. Hon tycker om friheten

i arbetet och att man får träffa

olika slags människor. Minna

använder dagligen engelska i

sitt nuvarande arbete, och man

har också nytta av att kunna

andra främmande språk.

En vakt har en hög post på

sin arbetsplats. Han eller hon

ser och hör mycket. En del av

mukaan, millaisesta työpaikasta on kyse. Minna

on esimerkiksi työskennellyt aikaisemmin sairaalassa,

jossa työnkuva oli toisenlainen kuin nyt.

— Mutta joka paikassa vartijan työ on kuitenkin

asiakaspalvelupainotteista. Vartijalla pitää

olla iloinen ja reipas asenne ja pitkä pinna, Minna

sanoo.

Minna kertoo saaneensa vartijan työn monipuolisuudesta

hyvän kuvan Vaasan ammattiopistossa.

Vaasan ammattiopiston turvallisuusalan

opettajat ovat ammattitaitoisia ja heillä pitkä

työkokemus alalta, Minna sanoo ja kehottaa opiskelijoita

ottamaan opettajien tiedoista kaiken

hyödyn irti: kyselemällä oppii!

Minna ansvarar för säkerheten och trivseln

Vasa yrkesinstitut 15

Årsbok 2011-2012

informationen kan vakten föra

vidare – t.ex. om dörren är

sönder, kan vakten tillkalla en

reparatör – men i många frågor

är vakten bunden till tystnadsplikt.

—I det här arbetet måste

man kunna fatta snabba beslut

men mycket kan skötas med

bondförnuft, säger Minna.

Minna berättar att hon har fått

en bra bild av mångsidigheten

i arbetet som vakt från Vasa

yrkesinstitut.

—Lärarna inom säkerhetsbranschen

vid Vasa yrkesinstitut

är yrkeskunniga och har

en lång arbetserfarenhet från

branschen säger Minna och

uppmanar studerandena att

dra nytta av lärarnas kunskap:

genom att fråga lär man sig!


Ammattiopiston pojista tuli insinöörejä

Jurvalaiset Ville Tamssi ja Otto

Penttilä lähtivät vuonna 2005 kolmeksi

kuukaudeksi työharjoitteluun

Wärtsilän voimalaitostyömaalle

Singaporeen. VAO oli vuotta aiemmin

tehnyt Wärtsilän kanssa yhteistyösopimuksen,

joka mahdollisti ulkomaan

harjoittelujaksot.

Tamssi ja Penttilä valmistuivat sähköasentajiksi

2006, ja armeijan jälkeen

kumpikin opiskeli insinööriksi Vaasan

ammattikorkeakoulussa. Molemmat

pääsivät myös uudelleen Wärtsilän

Voimalaitostyömaalle – tällä kertaa

Brasiliaan – ammattikorkeakouluopiskelijoina.

—Siitä oli suuri hyöty, että olin

ollut ulkomailla jo ammattiopiston

aikana, sillä hakijoita oli paljon, ja

työnantaja arvosti kokemusta, Tamssi

kertoo.

Ville Tamssi och Otto Penttilä från Jurva for år 2005 på

en tre månaders arbetspraktik till Wärtsiläs kraftverksarbetsplats

i Singapore. VYI hade året innan gjort ett

samarbetsavtal med Wärtsilä, vilket gjorde det möjligt att

utföra praktikperioderna utomlands.

Tamssi och Penttilä utexaminerades som elmontörer

2006, och efter armén studerade båda till ingenjörer vid

Vasa yrkeshögskola. Båda fick också komma till Wärtsiläs

kraftverksarbetsplats på nytt – denna gång till Brasilien –

som yrkeshögskolestuderande.

—Det var väldigt nyttigt att ha varit utomlands

redan under yrkesinstitutstiden eftersom det var många

sökande och arbetsgivaren satte värde på erfarenhet,

berättar Tamssi.

Tamssi och Penttilä har båda nu stadigvarande arbete

vid Wärtsilä. Penttilä cirkulerar fortfarande på projektarbetsplatser

och återvänder till Finland med tre månaders

mellanrum. Tamssi arbetar som projektingenjör i Vasa.

Tamssi uppmuntrar också andra yrkesskolstuderande att

modigt eftersträva en ingenjörsexamen eftersom det är

lättare att få jobb då man har mer utbildning bakom sig.

Tamssilla ja Penttilällä on nyt molemmilla

vakituinen työ Wärtsilässä. Penttilä

kiertää edelleen projektityömailla

ja käy Suomessa kolmen kuukauden

välein. Tamssi työskentelee projektiinsinöörinä

Vaasassa.

Tamssi kannustaa muitakin ammattiopisto-opiskelijoita

tavoitteleman

rohkeasti insinööritutkintoa, sillä töitä

on helpompi saada, kun takana on

enemmän koulutusta.

Opiskelu VAMK:ssa oli Tamssin ja

Penttilän mielestä helpompaa kun he

etukäteen odottivat. Käytännön töihin

tottuneena he luulivat, ettei heillä olisi

tarpeeksi lukuhaluja.

—Mutta opiskelu alkoi kiinnostaa,

kun pääsi lukemaan itseä kiinnostavista

asioista ja kun huomasin, että

sain ihan hyviä arvosanojakin, Tamssi

kertoo.

Yhteistyö alkoi Olli Karpin aloittesta

Vaasan ammattiopiston ja seudun

teollisuusyritysten yhteistyö alkoi

sähköosaston opettajan Olli Karpin

aloitteesta. Karppi teki itse opettajantyönsä

ohessa kesätöitä Wärtsilän

voimalaitostyömaalla pysyäkseen

selvillä siitä, millaista osaamista

sähköalan töissä vaaditaan. Hyvin

pian Karppi huomasi, että ulkomaille

kannattaa lähettää opiskelijoitakin,

ja sinnikkyydellään Karppi sai aikaan

kaikkia osapuolia hyödyttävät yhteistyösopimukset.

Ensimmäiset VAO:n opiskelijat

lähtivät voimalaitostyömaille vuonna

2005. Voimalaitostyömaille pääsee

keskimäärin 5 opiskelijaa vuodessa.

Kaikkiaan VAO lähettää erilaisiin ulkomaanprojekteihin

joka vuosi 80 – 90

opiskelijaa.

Av yrkesinstitutets pojkar blev ingenjörer

Tamssi och Penttilä tyckte att studierna vid YH i Vasa var

lättare än vad de i förväg hade förväntat sig. Som vana vid

praktiskt arbete trodde de att de inte skulle ha tillräckligt

medvilja att läsa.

—Men studierna började intressera, då man fick börja

läsa sådant som intresserar och då jag märkte att jag

också fick höga vitsord, berättar Tamssi.

Samarbetet inleddes på initiativ av Olli Karppi

Samarbetet mellan Vasa yrkesinstitut och regionens industriföretag

inleddes på initiativ av Olli Karppi, lärare vid

el-avdelningen. Karppi arbetade vid sidan av sitt lärarjobb

under sommaren vid Wärtsiläs kraftverksarbetsplatser

för att hålla sig up to date om hurudan kompetens man

kräver inom elbranschens arbeten. Väldigt snabbt märkte

Karppi att också studerande lönar det sig att sända

utomlands, och med sin envetenhet fick Karppi till stånd

samarbetsavtal som gagnar alla parter.

De första studerandena från VYI for till kraftverksarbetsplatser

år 2005. I medeltal 5 studerande får årligen arbete

på en kraftverksarbetsplats. Årligen sänder VYI totalt 80

-90 studerande till olika projekt utomlands.

Vaasan ammattiopisto 16

Vuosikirja 2011-2012


Vasa yrkesinstitut 17

Årsbok 2011-2012

Vaasan ammattiopiston kautta saatu harjoittelupaikka

Singaporessa johti Ville Tamssin ja Otto Penttilän kohdalla vakituiseen

työsuhteeseen. Tamssi tekee Wärtsilälle töitä Vaasassa,

Penttilä valvoo asennustöitä projekteissa ympäri maailmaa.

En praktikantplats som man fått via Vasa yrkesinstitut i Singapore

ledde för Ville Tamssi och Otto Penttilä till ett stadigvarande

arbetsförhållande. Tamssi jobbar för Wärtsilä i Vasa, Penttilä

övervakar monteringsarbeten i projekt över hela världen.


Sitkeys on valttia ja yhteen hiileen puhaltaminen palkitaan, Ina

Hasselblatt, Oili Tankka ja Annika Lithén summasivat tekijöitä, joiden

ansiosta VAO sai toistamiseen tuloksellisuusrahaa.

Med seghet kommer man långt här i världen och att dra åt samma håll

belönas, summerade Ina Hasselblatt, Oili Tankka och Annika Lithén vara

faktorer, för vilka VYI för andra gången fick resultatfinansiering.

Marja Salminen ja Eija Peltola

kilistivät maljoja oppisopimustoimiston

Pasi Kuhalammen kanssa.

Marja Salminen och Eija Peltola skålade

med arbetsavtalsbyråns Pasi Kuhalampi.

Tuntuu tosi hyvältä, että työnantaja kiittää tällä tavalla. Viikonloppu

alkaa mukavissa tunnelmissa hyvää musiikkia kuunnellen,

Raija Puska, Helen Paajanen ja Ulla Kuoppala sanoivat.

Det känns verkligen bra att arbetsgivaren tackar på det här sättet.

Veckoslutet börjar i hög stämning med bra musik, sade Raija Puska,

Helen Paajanen och Ulla Kuoppala.

Mahtavaa päästä pitkästä aikaa kuuntelemaan Gubbrockareita! Tällainen kiitos tuntuu hyvältä,

tuntuu siltä, että työnantaja arvostaa työtämme. Työntekijät sitoutuvat työhönsä ja tekevät tulosta,

kun saavat arvostusta osakseen, Päivi Tuovinen ja Kaija Viinikka pohtivat.

Härligt, det var länge sedan man fick höra på Gubbrockarna! Ett sådant här tack känns bra, det

känns som att arbetsgivaren värdesätter vårt arbete. Arbetstagarna förbinder sig till sitt arbete och

gör resultat då de får uppskattning, funderar Päivi Tuovinen och Kaija Viinikka.

Vaasan ammattiopisto 18

Vuosikirja 2011-2012

Hannele Hiippala, Johan Lindman, Åsa Stenbacka ja Markku Nummi

nostivat maljat: VAO:n koko henkilökunta on tehnyt hyvää työtä.

Hannele Hiippala, Johan Lindman, Åsa Stenbacka och Markku Nummi

lyfte sina glas: Hela personalen vid VYI har gjort bra ifrån sig.

Teijo Hasunen, Timo Rantala, Hannu Pihlajamäki, Kaj Fors ja Janne Varala odottivat

iloisin mielin konsertin alkua. Miesten mukaan tuloksellisuusrahan eteen on tehty kovasti

töitä, mutta nyt on mukava juhlia työkavereiden kanssa.

Teijo Hasunen, Timo Rantala, Hannu Pihlajamäki, Kaj Fors och Janne Varala väntade glada

på att konserten skulle börja. Männen tycker att man har arbetat hårt för att få resultatfinansiering,

och nu är det trevligt att fira tillsammans med arbetskamraterna.


VAO:lla rokkasi

VAO palkitsi tuloksentekijöitä kutsumalla henkilökunnan

legendaarisen vaasalaisbändi Gubbrockareiden konserttiin

Vaasan kaupunginteatteriin perjantaina 16. maaliskuuta.

Ennen näytöstä oli hetki aikaa juhlia tulosta yhdessä työkavereiden

kanssa ja kilistellä maljoja.

Vid VYI rockade det

VYI belönade sina ”resultatmakare” genom att inbjuda

personalen till det legendariska vasabandets, Gubbrockarnas

konsert vid Vaasan kaupunginteatteri fredag 16

mars.

Lähes 900 000 euroa

hyvistä tuloksista

Vaasan kaupungin ammatillinen koulutus sai 885 857 euroa tulosrahoitusta

opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuodelle 2012. Vaasa

sai tulosrahoitusta nyt toista kertaa. Vuodelle 2012 saatu summa

on kuitenkin yli 70 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 summa.

Tulosrahoitus perustuu ammatillisen koulutuksen toiminnan tuloksiin.

Tuloksia arvioidaan toiminnan vaikuttavuudella. Tärkeimpänä

kriteerinä pidetään sitä, miten opiskelijat työllistyvät ja

siirtyvät jatko-opintoihin. Arviointikohteena ovat myös opetushenkilöstön

pätevyys ja henkilöstön kehittämiseen suunnattujen

resurssien määrä.

Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti Vaasan

ammattiopistossa tehdyt toimenpiteet ryhmänohjauksen ja

opiskelijahuollon kehittämiseksi.

Vasa yrkesinstitut 19

Årsbok 2011-2012

Rehtori Åsa Stenbackan mukaan tuloksellisuusrahaa ei

ole helppo saada. Se, että VAO sai rahaa jo toista kertaa, on

osoitus ja tunnustus hyvin tehdystä työstä.

Före föreställningen hade man litet tid att tillsamman

med arbetskamraterna fira resultatet och skåla.

Enligt rektor Åsa Stenbacka är resultatfinansiering inte

lätt att få. Det att VYI fick pengar redan för andra gången,

är bevis och erkännande för ett väl utfört arbete.

Närmare 900 000 euro

för goda resultat

Yrkesutbildningen vid Vasa stad fick 885 857 euro i resultatfinansiering

för år 2012 av undervisnings- och kulturministeriet. Vasa

fick resultatfinansiering nu för andra gången. Summan år 2012 är

ändå över 70 procent högre än summan var år 2011.

Resultatfinansiering grundar sig på verksamhetens resultat i den

yrkesinriktade utbildningen. Resultaten bedöms utgående från

verksamhetens effektivitet. Man anser det viktigaste kriteriet

vara hur studerande sysselsätts och övergår till fortsatta studier.

Föremål för bedömning är också undervisningspersonalens

kompetens och mängden resurser som riktar sig till personalutvecklingen.

Speciellt åtgärderna för att utveckla grupphandledningen och

studerandevården har påverkat utvecklingen i en positiv riktning.


VAO on YouTubessa

Opettaja Jussi Itämäki ja media-assistentiksi

toukokuussa valmistuva Essi Kunnaspuro

ovat tehneet YouTubeen 29 videota.

Noin minuutin mittaiset videot esittelevät

Vaasan ammattiopistossa opiskeltavia

tutkintoja.

— Meillä oli sellainen työnjako, että

minä tein käsikirjoitukset ja kuvasin, ja Essi

teki kysymykset ja hoiti haastattelut, Jussi

Itämäki kertoo.

Opettajista ja opinto-ohjaajista oli paljon

apua, kun kaksikko etsi haastateltavia. Vai-

VYI är i YouTube

Lärare Jussi Itämäki och Essi Kunnaspuro, som avlägger medieassistentexamen

i maj, har gjort 29 videoinspelningar i YouTube.

Videoupptagningarna på ca en minut presenterar de examina som

man kan studera till vid Vasa yrkesinstitut.

—Arbetsfördelningen var sådan att jag skrev manuskripten

och filmade, och Essi gjorde frågorna och skötte intervjuerna,

berättar Jussi Itämäki.

Lärarna och studiehandledarna var till stor hjälp då paret sökte intervjuobjekt

. Det svåraste enligt Essi Kunnaspuro, var att komma

på frågor med vilka man på kort tid skulle få fram det väsentliga i

varje yrke

—Först var jag ganska spänd, men slappnade av alltmer

allteftersom arbetet fortskred. Det var en väldigt trevlig erfaren-

keinta Essi Kunnaspuron mukaan oli keksiä

kysymyksiä, joilla saisi lyhyessä ajassa esiin

olennaisen jokaisesta ammatista.

— Aluksi jännitin aika paljon, mutta ote

tuli rennommaksi työn edetessä. Kokemus

oli tosi kiva, ja mietinkin nyt jatkavani opintoja

media-alalla, Kunnaspuro kertoo.

Minuutin mittaisen videon tekemiseen menee

tekijöiden mukaan aikaa 12 – 20 tuntia.

Kuvauksen lisäksi aikaa vievät suunnittelu,

kuvausjärjestelyt, kuvauspaikkojen valinta,

editointi ja muut jälkityöt.

Vaasan ammattiopisto 20

Vuosikirja 2011-2012

youtube.com/VaasaVocationalEdu

Vaasan ammattiopiston videoleikkeet

YouTubessa syntyivät Jussi Itämäen ja Essi

Kunnaspuron yhteistyönä.

Vasa yrkesinstituts videoklipp på YouTube

uppstår som resultat av ett samarbete mellan

Jussi Itämäki Essi Kunnaspuro

Itämäki ja Kunnaspuro jatkavat vielä

lokakuussa alkanutta projektia tekemällä

Vaasan ammattiopiston toimintaa ja tiloja

esitteleviä videoita.

— Hienoa, että Vaasan ammattiopisto

on kiinni nykyajassa ja on lähtenyt tekemään

tällaista projektia. Liikkuvan kuvan

merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Vielä

tällä hetkellä kouluista on internetissä

hyvin vähän videomateriaalia, Jussi Itämäki

sanoo.

het och jag funderar nu på att fortsätta studera inom mediebranschen,

berättar Kunnaspuro.

Det tar enligt upphovsmännen 12-20 timmar att göra en videoinspelning

som räcker i en minut. Förutom filminspelningen gick

tiden åt planering, inspelningsarrangemang, val av inspelningsställen,

editering och andra efterarbeten.

Itämäki och Kunnaspuro fortsätter ännu i oktober med ett påbörjat

projekt som omfattar en inspelning av verksamheten och

utrymmena vid Vasa yrkesinstitut.

—Det är fint att Vasa yrkesinstitut lever i nutiden och har

startat ett sådant här projekt. Betydelsen av rörliga bilder ökar i

framtiden. För närvarande finns det väldigt litet videomaterial om

skolor på internet, säger Jussi Itämäki.


VAO:n opiskelijat valitsivat Suomelle presidenttiä

Vaasan ammattiopistossa järjestettiin torstaina 12.1.2012 Pressanuorisovaalit,

joissa saivat äänestää ne, jotka olivat liian nuoria äänestämään

varsinaisessa presidentinvaalissa. Varjovaalit toteutettiin

oikealla ehdokasasettelulla ja mahdollisimman aidon oloisesti

vaalivirkailijoineen. Tavoitteena oli kerätä valtakunnallisesti tietoa

siitä, millaisen presidentin nuoret Suomelle valitsisivat.

Vaalisalaisuus ei ole nuorille niin tarkka asia kuin monille vanhemmille

ihmisille. Aika moni äänestämässä käyneistä oli halukas

kertomaan, minkä ehdokkaan numero äänestyslippuun päätyi.

Sepänkyläntiellä äänestänyt Toni Latvakangas ja Ruutikellarintiellä

äänioikeuttaan käyttäneet Riia Harju ja Laura Hahto kannattivat

Timo Soinia.

— Se on suomalainen mies, joka ajaa kaikkien etua, Latvakangas

perusteli.

Torsdag 12.1.2012 arrangerades ungdomsval

vid Vasa yrkesinstitut, i vilket de som var

för unga för att rösta i det egentliga presidentvalet

fick rösta. Skuggvalet genomfördes

med en riktig kandidatkonstellation

med sina valfunktionärer, som kändes så

autentisk som möjligt. Målet var att riksomfattande

samla information om hurudan

president de unga skulle väja åt Finland.

Valhemligheten är inte så viktig för de

unga som för mången äldre person. Rätt så

många av de som röstade var villiga att berätta

vilket kandidatnummer som hamnade

på röstningssedeln. Toni Latvakangas, som

hade röstat på Smedsbyvägen och Riia

Harju och Laura Hahto, som hade utnyttjat

sin rösträtt på Krutkällarvägen, stödde

Timo Soini.

—Han är en finländsk karl som bevakar

allas intressen, motiverade Latvakangas.

Vid Vasa yrkesinstitut fick 615 rösta i

skuggvalen och av dem röstade 308. Valdeltagandet

uppgick således till 50 %.

I den, av Allianssi rf:s riksomfattande arrangerade,

andra omgången i pressavalet

möttes Sauli Niinistö och Timo Soini. Niinistö

fick 76,5 % av rösterna och blev också

vald till president bland ungdomarna.

Vaasan ammattiopiston opiskelijoista 615 sai äänestää varjovaaleissa

ja heistä 308 kävi äänestämässä. Äänestysprosentti oli siten

50.

Allianssi ry:n organisoiman valtakunnallisen Pressa-vaalin toisella

kierroksella olivat vastakkain Sauli Niinistö ja Timo Soini. Niinistö

sai 76,5 % äänistä ja tuli valituksi presidentiksi myös nuorten

äänillä.

Studerande vid VYI valde president åt Finland

Opiskelijat kävivät äänestämässä luokittain viiden minuutin

välein. Ruutikellarintiellä vaalitoimitusta valvoivat Anttoni

Vielmaa, Vesa-Matti Rantanen ja Daniel Liljekvist.

De studerande röstade klassvis med fem minuters mellanrum.

På Krutkällarvägen övervakades valförrättningen av Anttoni

Vielmaa, Vesa-Matti Rantanen och Daniel Liljekvist.

Vasa yrkesinstitut 21

Årsbok 2011-2012

Kari Kaustinen ja Markus Aho tarkastavat äänestämään tulleen

Lassi Koiviston äänioikeuden Sepänkyläntien äänestyspisteessä.

Kari Kaustinen och Markus Aho kontrollerar Lassi Koivistos rösträtt vid

röstningsstället på Smedsbyvägen.


Talonrakentajiksi valmistuvat Janne Sjöberg ja Samuli Teppo kunnostivat veteraanien

Kiltatalon sauna- ja pesutilat opintoihin kuuluvana näyttötyönä.

Janne Sjöberg och Samuli Teppo som avlägger examen inom husbyggnadsbranschen, renoverade

bastu- och tvättutrymmena i Kiltahuset i form av ett yrkesprov som ingår i studierna.

VAO:n nuoret veteraanien asialla

Vaasan ammattiopiston talonrakentajaopiskelijat

Samuli Teppo ja Janne Sjöberg

kunnostivat keväällä 2012 veteraanien

Kiltataloa Vaasan Gerbyssä. Talonrakentajiksi

keväällä valmistuvat Teppo ja Sjöberg

uudistivat Kiltatalon rapistumaan päässeet

saunatilat kokonaan. Työ oli nuorille opintoihin

kuuluvaa harjoittelua sekä korjausrakentamisen

näyttötyö.

— Tosi mukavaa päästä tekemään

sisätöitä ja korjaamaan vanhaa, Teppo

sanoi ja kertoi pari kuukautta kestävään

urakkaan kuuluvan muun muassa laatoitusta,

koolausta, vesieristämistä ja saunan

lauteiden rakentamista. Pojat korjasivat

myös viemärikaivojen ympäriltä löytyneen

vesivahingon.

Kiltatalon historia on tullut Tepolle ja

Sjöbergille tutuksi urakan edistyessä – siitä

on pitänyt huolta Kiltatalon isäntä Seppo

Kauppinen. Nuoret ovat kuulleet, kuinka

veteraanit siirsivät Vaasan Ampujien entisen

hirsirunkoisen paviljongin Paukkulan

ampumaradalta Purolasta Solasaarentielle

1989. Talo valmistui toukokuussa 1991 veteraanien

talkootyönä ja lahjoitusvaroin.

Samaa konseptia noudatettiin nytkin,

paitsi että työn tekijät saatiin Vaasan

ammattiopistosta. Osastonjohtaja Seppo

Uusitalo kertoo, että Tepon ja Sjöbergin

lisäksi veteraaneja on ollut auttamassa

joukko muitakin ammattiopiston opiskelijoita.

Kiinteistönhoidon opiskelijat ovat

purkaneet vanhoja rakenteita ja niittäneet

pihasta heinää.

— Tämä on mukava rakennusprojekti, ja

tuntuu hienolta, että pääsemme tekemään

jotakin hyvää veteraanien hyväksi, Janne

Sjöberg sanoi.

Vaasan ammattiopisto 22

Vuosikirja 2011-2012

Janne Sjöberg lyö paneelia seinään Kiltatalon löylyhuoneessa.

Janne Sjöberg spikar panel i Kiltahusets basturum.

Kiltatalon remonttia esiteltiin maaliskuussa

medialle, kun urakka oli suunnilleen puolivälissä.

Tilaisuuteen osallistui myös Kiltataloa

reilut 20 vuotta sitten rakentamassa ollut

veteraani Niilo Rinne. Hän vastasi talon

sähkötöistä.

Kapteeniluutnantti Markku Lehtimäki

Länsi-Suomen sotilasläänin Pohjanmaan

aluetoimistosta oli tyytyväinen, kun veteraanien

tekemä työ pääsi nuorten ansiosta

jälleen sille kuuluvaan arvoon. Lehtimäki

keräsi remontin materiaalit vaasalaisista

rautakaupoista ja muista liikkeistä lahjoituksina.

— Yhdessäkään paikassa ei kieltäydytty,

Lehtimäki kertoi ja kiittäessään lahjoittajia

ja Vaasan ammattiopistoa.


90 vuotta täyttävä Niilo Rinne vastasi parikymmentä

vuotta sitten tehdyssä remontissa Kiltatalon sähköistyksistä.

Niilo Rinne som fyller 90 år, ansvarade för Kiltahusets elektrifiering

i den för ett tjugotal år sedan utförda renoveringen.

Ungdomar vid VYI tog sig an veteraner

Samuli Teppo och Janne Sjöberg från Vasa yrkesinstituts

husbyggnadslinje, satte under våren 2012 veteranernas Kiltahus i

Gerby i Vasa i skick. Teppo och Sjöberg, som avlägger sin examen

inom husbyggnadsbranschen, renoverade Kiltahusets bastuavdelning,

som helt och hållet hade fått förfalla. Arbetet hörde till den

praktiska delen av studierna och var ett yrkesprov i reparationsarbete.

—Riktigt bra att få arbeta inomhus och reparera gammalt,

sade Teppo och berättade att till arbetet som tagit ett par månader,

hade bland annat hört plattsättning, skålning, fuktisolering

och byggande av bastulavar. Pojkarna reparerade också en vattenskada

som hittats runt avloppsbrunnarna.

Kiltahusets historia har blivit bekant för Teppo och Sjöberg allt

eftersom arbetet framskridit – det har Kiltahusets värd Seppo

Kauppinen sett till. Ungdomarna har fått veta hur veteranerna

år 1989 flyttade stockstommen av Vasa skyttegilles tidigare

paviljong från Paukkula skjutbana i Bobäck till Passkärsvägen.

Huset färdigställdes i maj 1991 med veteranernas talkoarbeten

och donationsmedel.

Vasa yrkesinstitut 23

Årsbok 2011-2012

Också nu följde man samma koncept, förutom att arbetstagarna

kom från Vasa yrkesinstitut. Avdelningschef Seppo Uusitalo

berättar att, förutom Teppo och Sjöberg, har veteraner och en del

andra studerande från Vasa yrkesinstitut varit med och hjälpt till.

Studerande inom fastighetsskötsel har rivit gamla konstruktioner

och slagit hö på gården.

— Det här är ett trevligt byggnadsprojekt och det känns bra

att få göra något gott för veteranerna, sade Janne Sjöberg.

Renoveringen av Kiltahuset presenterades för medierna i mars,

då ungefär hälften av arbetet var gjort. I evenemanget deltog

också veteranen Niilo Rinne, som varit med och byggt för över

tjugo år sedan. Han ansvarade för elektrifieringen av huset.

Kaptenlöjtnant Markku Lehtimäki, från västra Finlands soldatlän,

Österbottens regionkontor, är nöjd över att veteranernas arbete

tack vare ungdomarna på nytt har fått komma till heders som

sig bör. Lehtimäki samlade material till renoveringen i form av

donationer från järnhandlar i Vasa och andra affärer.

— Vi blev inte nekade på något ställe, berättade Lehtimäki då

han tackade donatorerna och Vasa yrkesinstitut.

Kiltatalon remonttia esiteltiin medialle maaliskuussa.

Renoveringen av Kiltahuset presenterades för medierna i mars.


Viini-ilta Silveriassa

Vaasan ammattiopiston opiskelijat ja opettajat järjestivät marraskuussa

ravintola Silveriassa Viini-illan. Kokkiopiskelijat olivat

suunnitelleet ja toteuttaneet opettaja Anne Hongan johdolla runsaan

ja useita vaihtoehtoja sisältävän menun.

Alkuruoaksi oli maa-artisokkakeittoa ja kampasimpukkaa. Liharuokavaihtoehtona

oli pitkään kypsytettyä, paahdettua porsaan

kylkeä sienikaalikääryleiden, juurespyreen ja punaviinikastikkeen

kera. Kalan ystäville tarjottiin paistettua taimenta ja fenkoli-perunapaistosta

metsäsienikastikkeessa. Kasvisruokailijat nauttivat

parmesaanilastuin koristeltua maa-artisokkakeittoa ja paistettuja

munakoisopihvejä metsäsienikastikkeessa. Jälkiruoaksi herkuteltiin

omenacrumblea, puolukkapannacottaa tai uuniomenavaahtoa.

Menuun sopivat viinit oli valinnut Antti Hämäläinen Tampereen

Viinitukusta. Hän oli myös paikalla esittelemässä ja maistattamassa

viinejä.

— Koska porsaanliha on vaaleaa eikä kovin voimakkaan

makuista, ei viinikään saa olla liian voimakasta eikä liian tanniinista.

Sopivia makuja löytyy esimerkiksi chileläisistä ja espanjalaisista

viineistä, Hämäläinen kertoi.

Vaasan ammattiopisto 24

Vuosikirja 2011-2012

Tarjoilijaopiskelija Joel Myntti otti vastaan Marjo ja Petteri Mäkisen viinitilauksen.

Servitörstuderande Joel Myntti tog emot Marjo och Petteri Mäkinens vinbeställning.

Illan tarjoiluista vastasivat tarjoilijaopiskelijat opettajansa Andreas

Sandénin johdolla.

— Jännittää, tunnusti mustasaarelainen Joel Myntti viini-illan

alussa.

Opiskelijat olivat valmistautuneet tehtäväänsä hyvin. Myntti

kertoo, että he ovat haistelleet ja maistelleet oppitunneilla noin

50 erilaista viiniä ja opetelleet erottamaan eri rypäleiden makuvivahteita

toisistaan. Opiskelijat osasivat kertoa viini-illan vieraille

myös, millä seuduilla illan viinien rypäleet ovat kypsyneet.

— Viinien opiskelu on mielenkiintoista ja on hienoa, kun pääsemme

täällä viini-illassa soveltamaan tietojamme käytäntöön,

Myntti sanoi.

Silverian ensimmäiseen viini-iltaan kutsuttiin lähinnä Vaasan kaupungin

henkilökuntaa sähköpostitse. Viini-illasta kerrottiin myös

Facebookissa.

— Tarkoituksemme on järjestää Silveriassa säännöllisesti vastaavanlaisia

ruoka- ja viinitilaisuuksia pari kertaa vuodessa, toinen

syksyllä ja toinen keväällä, opettaja Asko Valtti kertoi.


Vinkväll vid Silveria

Studerande och lärare vid Vasa yrkesinstitut arrangerade i november

en vinkväll vid restaurang Silveria. Kockstuderande hade under

ledning av lärare Anne Honka planerat och genomfört en diger

meny bestående av många alternativ.

Förrätten var en jordärtskocksoppa med kammusslor. Köttalternativet

var rostad grissida som fått badda länge, kåldolmar med

svamp, rotfruktspuré och rödvinssås. Åt vänner av fisk serverades

stekt öring och fänkåls- potatispudding i skogssvampsås. Vegetarianerna

avnjöt jordärtskocksoppa dekorerad med parmesanflarn

och stekta auberginebiffar i skogssvampsås. Som efterrätt smorde

man kråset med äppelcrumble, lingonpannacotta eller ugnsäppelskum.

Antti Hämäläinen från partihandeln Tammerfors Vin, hade valt

viner lämpliga till menyn. Han var också på plats för att presentera

och ge smakprov på viner.

— Eftersom griskött är ljust och inte har så stark smak, får inte

heller vinet vara för starkt eller bestå av för mycket tannin. Lämpliga

smaker har exempelvis chilenska och spanska viner, berättade

Hämäläinen.

Silveria pyörii opiskelijavoimin

Ravintola Silverian toiminta siirtyi 1.9.2011 kokonaan Vaasan

ammattiopistolle.

— Ravintola pyörii kokonaan opiskelijavoimin. Palkattua

henkilökuntaa ei enää ole, Palvelut-yksikön koulutuspäällikkö Terhi

Ontto-Panula kertoo.

Silveria palvelee kaupunkilaisia lounasravintolana, ja auditoriota

vuokrataan kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Ravintolassa järjestetään

myös teemaviikkoja.

Ontto-Panulan mukaan Vaasan ammattiopisto pystyy Silverian

Restaurang Silverias verksamhet övergick 1.9.2011 helt till Vasa

yrkesinstitut.

— Restaurangen är helt och hållet igång i kraft av studerande.

Anställd personal finns inte längre, berättar Service enhetens

utbildningschef Terhi Ontto-Panula.

Silveria betjänar stadsbor som lunchrestaurang och auditoriet hyrs

ut för möten och andra tillställningar. Vid restaurangen arrangeras

också temaveckor.

Enligt Ontto-Panula kan Vasa yrkesinstitut med hjälp av Silveria

För kvällens servering svarade servitörstuderandena under ledning

av sin lärare Andreas Sandén.

— Jag är spänd medgav Joel Myntti från Korsholm i början av

vinkvällen.

De studerande hade förberett sig bra inför uppgiften. Myntti berättar

att de hade doftat och smakat på ca 50 olika viner och lärt sig

att skilja på druvornas olika smaknyanser. De studerande kunde

också berätta för gästerna, i vilka trakter druvorna i kvällens viner

hade mognat.

—Att studera viner är intressant, och fint att under den här

vinkvällen får omsätta vår kunskap i praktiken, sade Myntti.

Till Silverias första vinkväll inbjöds närmast Vasa stads personal

via e-post. också på Facebook berättade man om vinkvällen.

— Vår avsikt är att regelbundet arrangera motsvarande mat-

och vintillställningar vid Silveria två gånger i året, en på hösten och

den andra på våren, berättade lärare Asko Valtti.

avulla tarjoamaan entistä varmemmin kokki-, tarjoilija- ja vastaanottovirkailijaopiskelijoille

aidon oppimisympäristön.

— Pystymme antamaan heille laadukasta opetusta, Ontto-

Panula toteaa.

Silveriassa alkoi helmikuussa pitkään suunniteltu remontti.

Ravintolan yhteyteen tulee kahvila, joka muuttuu tarvittaessa

iltatilaisuuksissa baariksi. Remontin yhteydessä vaihtuvat myös

ravintolan tekstiilit ja värimaailma vaihtuu sinisestä punaiseen ja

vihreään.

Silveria är igång med de studerandes hjälp

Vasa yrkesinstitut 25

Årsbok 2011-2012

allt säkrare erbjuda kock-, servitör- och receptioniststuderande en

genuin lärmiljö.

—Vi kan ge dem högklassig undervisning, konstaterar Ontto-

Panula.

I februari startade en sedan länge planerad renovering av Silveria.

I anslutning till restaurangen byggs ett café som vid behov, vid

kvällsevenemang kan ändras till bar. Samtidigt med renoveringen

byts också restaurangens textilier och färgskala ut från blått till

rött och grönt.


Vaasan ammattiopisto 26

Vuosikirja 2011-2012


Työtahti oli Aleksi Mäkkylän ja Tomi Trofastin mielestä hieman liiankin

leppoisa, mutta suomalaiset voisivat heidän mielestään ottaa oppia

intialaisten ihmisten ystävällisyydestä ja avuliaisuudesta.

Aleksi Mäkkylä och Tomi Trofast tyckte att arbetstakten var lite väl

lättsam, men finländarna kunde ta lärdom av indiernas vänlighet och

hjälpsamhet.

Intia opetti puhumaan englantia

Datanomiopiskelijat Aleksi Mäkkylä ja

Tomi Trofast viettivät syksyllä 2011 neljä

viikkoa Intiassa. He suorittivat opintoihinsa

kuuluvan työssäoppimisjakson Chennain

kaupungissa sijaitsevassa Dr Mehta – sairaalan

ICT- ja markkinointitehtävissä. Myös

poikien opettaja Olle Herrgård oli kaksi

viikkoa Intiassa.

Intialaiset olivat Aleksin ja Tomin mielestä

ystävällisiä, ja työntekijöillä oli aikaa ja

halua opastaa Suomesta tulleita harjoittelijoita.

Töitä pojat sen sijaan saivat tehdä

mielestään liian vähän: heidän odotettiin

lähinnä seuraavan sivusta, kun paikalliset

käyttivät tietokoneohjelmia. Pojat osallistuivat

myös ohjelmien käyttökoulutukseen.

Intialaisten työviikko on normaalisti 6-päi-

Datanomstuderande Aleksi Mäkkylä och Tomi Trofast tillbringade

fyra veckor i Indien hösten 2011. De utförde sin arbetsinlärningsperiod,

vid Dr Mehta sjukhuset i staden Chennai med ICT- och

marknadsföringsuppgifter. Också pojkarnas lärare Olle Herrgård

tillbringade två veckor i Indien.

Aleksi och Tomi tyckte att indierna var vänliga och arbetstagarna

hade tid och vilja att introducera praktikanterna från Finland i

arbetet. Däremot tyckte pojkarna att de hade för litet att göra:

de förväntades närmast stå vid sidan och följa med då de lokala

arbetstagarna använde dataprogram. Pojkarna deltog också i

användarskolning av programmen.

Indiernas arbetsvecka är normalt sex dagar men man hade kommit

överens om att pojkarnas skulle vara fem dagar. Arbetsdagen

var åtta timmar.

Indien var en exotisk upplevelse för båda. Aleksi steg för första

väinen, mutta poikien työviikko oli sovittu

viisipäiväiseksi, ja työpäivän pituus oli

kahdeksan tuntia.

Intia oli eksoottinen kokemus kummallekin.

Aleksi astui ensi kertaa elämässään lentokoneeseen,

eikä Tomikaan ollut ennen Intiaa

lomaillut Kroatiaa kauempana.

Aleksin mielestä suurin hyöty Intian kokemuksesta

oli parantunut englannin kielen

taito.

— Koulu antaa hyvät perusvalmiudet,

mutta Intian kokemus antoi rohkeutta

käyttää kieltä, Aleksi kertoi. Harjoittelujakson

loppupuolella poikien ei tarvinnut

enää edes pyytää intialaisia puhumaan

hitaammin.

I Indien lärde man sig tala engelska

Intiassa tuli ikävä ruisleipää ja suomalaista kahvia, kertoivat opettaja Olli

Herrgård ja datanomiopiskelijat Aleksi Mäkkylä (keskellä) ja Tomi Trofast.

I Indien saknade man rågbröd och finskt kaffe berättade lärare Olli Herrgård och

datanomstuderande Aleksi Mäkkylä (i mitten) och Tomi Trofast.

Vasa yrkesinstitut 27

Årsbok 2011-2012

Kuuma ja kostea ilmasto – lämpötila ei

laskenut kertaakaan 25 asteen alapuolelle

– väsytti, mutta pojat säästyivät kokonaan

Intian matkalaisia usein kiusaavilta vatsavaivoilta.

Tomi nautti siitä, että kerrankin pääsi elämään

herroiksi opiskelijabudjetilla.

— En saanut neljän viikon aikana menemään

800 euroa enempää, vaikka shoppailin

paljon, Tomi tunnustaa. Matkalaukuissa

pullotti muun muassa kenkiä, vaatteita ja

intialaista teetä.

gången in i ett flygplan och inte heller Tomi hade varit längre än till

Kroatien före Indien.

Aleksi tyckte att den största nyttan med resan till Indien var

förbättrade kunskaper i engelska.

— Skolan ger goda grundförutsättningar, men erfarenheterna

i Indien gav mod att använda språket, berättade Aleksi. Mot slutet

av praktikperioden behövde pojkarna inte ens längre be indierna

tala långsammare.

Det heta och fuktiga klimatet – temperaturen sjönk inte en enda

gång under 25 grader – tröttade ut, men pojkarna besparades helt

från magsjuka som ofta besvärar resenärerna i Indien.

Tomi njöt av att äntligen en gång få leva på stor fot med en studiebudget.

— Under fyra veckor gick det inte mer än 800 euro fastän

jag shoppade mycket, erkänner Tomi . Ur resväskorna putade bl.a.

skor, kläder och indiskt te ut.


Matkalla Taitajaan

Koneistajiksi tänä keväänä valmistuvilla

Janne Alakoskella ja Matias Linnalla

ei ole ollut tammikuussa pidettyjen

Taitaja-semifinaalien jälkeen vapaa-ajan

ongelmia. Kumpikin osallistui Taitajakarsintoihin

ensimmäistä kertaa ja lunasti

kisalipun huhtikuun loppukilpailuun Jyväskylään.

Linna oli semifinaaleissa neljäs, Alakoski

kahdeksas.

— Loppukilpailupaikka oli iloinen

yllätys, sillä arvelin semifinaalien jälkeen,

etten osunut ihan nappiin parin mitan

kanssa, Alakoski sanoo.

Nuoria miehiä valmentaa Taitaja-koitokseen

opettaja Veli-Matti Hauta. Kummankin

valmentamiseen on ainakin teoriassa

käytettävissä 30 tuntia valmennusaikaa.

Käytännössä aika ei tahdo riittää, sillä kevät

on koulussa kiireistä aikaa muutenkin.

— Pojat tekevät päättötyötään ja

kumpikin on kiinni koulun normaalissa

lukujärjestyksessä. Matiaksella on lisäksi

vielä ylioppilaskirjoitukset, Hauta kertoo.

Valmennusaikaa on löydetty yksinkertaisesti

jatkamalla työpäivän pituutta.

Kokemus käyttöön

Veli-Matti Hauta on saanut luonnoskuvan

kappaleesta, joka tulee olemaan – suurin

piirtein - Taitaja-kilpailun tehtävä. Kilpailusääntöjen

mukaan tuomarit kuitenkin

muuttavat lopullista tehtävää noin 30

prosenttia ennalta ilmoitetusta tehtävästä.

Luonnoskuvassa ei ole mittoja, joten

opettaja joutuu luottamaan omiin

havaintoihinsa ja kokemukseensa nuoria

valmentaessaan.

— Kuvasta näkee sen, että laipat

työstetään jyrsimellä ja aksilat manuaalisorvilla,

mutta kuvan perusteella ei saa

mitään käsitystä siitä, mitä on kappaleen

sisällä. On käytettävä mielikuvitusta,

Hauta sanoo.

Vaasan ammattiopisto 28

Vuosikirja 2011-2012

Hauta panee Alakosken ja Linnan harjoittelemaan

työmenetelmiä, joista hän

arvioi olevan hyötyä. Aiempien kisojen

perusteella Hauta esimerkiksi tietää,

että nuorten edellytetään osaavan tehdä

manuaalisorvilla sisäpuolisia kierteitä ja

viisteitä.

Kolme vuotta harjoittelua

Linna ja Alakoski eivät anna kilpailun

stressata liikaa. Heidän mielestään paras

tapa valmistautua kilpailuun on tehdä

töitä sorvin ja jyrsimen äärellä.

Huolellisuuteen ja tarkkuuteen on

panostettava, sillä koneistuksen lajissa

mestaruus ratkotaan mittatarkkuudella,

ja erot parhaimman ja huonoimman välillä

mitataan tuhannesosissa.

— Onhan tässä jo valmentauduttu

kolme vuotta. Nyt pitää jo osata jotakin,

Matias Linna tuumaa.


Kyrönmaalta kisoihin. Koneistuksen lajissa

kilpailevat Taitaja-finalistit Matias Linna (vas.) ja

Janne Alakoski ovat vähäkyröläisiä. Poikien opettaja

ja valmentaja Veli-Matti Hauta on Isostakyröstä.

Från Kyrolandet till tävlingar. De i grenen maskinbearbetning

tävlande Taitaja/Mästare finalisterna

Matias Linna (till vänster) och Janne Alakoski är

från Lillkyro. Pojkarnas lärare och tränare Veli-Matti

Hauta är från Storkyro.

Koneet tutuiksi

Veli-Matti Haudan mielestä kaikkein

tärkeintä on, että pojat tuntevat

koneet, joita he tulevat kilpailussa

käyttämään. Hauta onkin tyytyväinen,

kun molemmat pääsivät harjoittelemaan

vöyriläiseen Oy Scansolo Ab

-yritykseen, jossa käytetään samanlaisia

koneita.

— Toimitusjohtaja Ari-Pekka

Bergendahlille iso kiitos yhteistyöstä,

Hauta sanoo.

Huolta Haudalle ja kilpailijoille aiheuttaa

Wincam-editori, jolla kilpailijan

on tehtävä ohjelma CNC-työstökeskukselle.

Vaasan ammattiopistossa ei

käytetä Wincamiä, joten sen opettelu

aiheuttaa Haudalle, Linnalle ja Alakoskelle

ylimääräistä työtä kaiken kiireen

keskellä.

— Se harmittaa aika tavalla, Linna

ja Alakoski sanovat.

Veli-Matti Hauta lähettää oppilaansa

luottavaisin mielin Jyväskylään. Poikien

ammattitaito on kunnossa.

— Molemmilla on osaamista ja

kumpikin tarttuu itsenäisesti työhön

heti, kun saa piirustukset eteensä.

Henkiseen valmentautumiseen Hauta

aikoo vielä panostaa, ja kysellä siihen

neuvoja myös Tea Lehtikevarilta, joka

on valmentanut kauneudenhoidon

WorldSkills-kilpailijoita.

På väg till Taitaja/Mästare tävlingar

Janne Alakoski och Matias Linna, som i

vår avlägger verkstadsmekanikerexamen,

har inte efter Taitaja/Mästare semifinalen

haft några fritidsproblem. Båda

deltog för första gången i Taitaja/Mästare

kvalificeringen och inlöste sålunda

tävlingsbiljett till finalen i april i Jyväskylä.

Linna kom på fjärde plats i semifinalen,

Alakoski på åttonde.

— Finalplatsen var en glad överraskning

eftersom jag efter semifinalen

tänkte att jag inte träffat riktigt rätt med

ett par mått, säger Alakoski.

Lärare Veli-Matti Hauta tränar de unga

männen inför Taitaja/Mästare prövningen.

30 timmar träningstid för var och en

finns åtminstone teoretiskt till förfogande.

I praktiken vill tiden inte riktigt räcka

till, eftersom det annars också är bråda

tider i skolan på våren.

— Pojkarna utför sitt lärdomsprov

och båda är bundna av skolans normala

läsordning. Matias deltar dessutom i

studentskrivningarna, berättar Hauta.

Man har helt enkelt fått träningstid

genom att förlänga arbetsdagen.

Erfarenhet i bruk

Veli-Matti Hauta har fått en skiss över

stycket som i stora drag kommer att bli

uppgiften i Taitaja/Mästare tävlingen.

Enligt tävlingsreglerna ändrar ändå

domarna den slutliga uppgiften med ungefär

30 procent av vad som meddelats

i förväg.

I skissen finns inga mått, varför läraren

är tvungen att lita på de egna iakttagelserna

och erfarenheterna då han tränar

ungdomarna.

— Från bilden ser man att flänsarna

bearbetas med fräs och axlarna med

manuell svarv, men utgående från bilden

får man ingen uppfattning om vad som

finns inuti stycket. Man måste använda

sin fantasi, säger Hauta.

Hauta har Alakoski och Linna att träna på

de arbetsmetoder som han anser vara

nyttiga. Utgående från tidigare tävlingar

Vasa yrkesinstitut 29

Årsbok 2011-2012

vet Hauta att man förutsätter att ungdomarna

t.ex. kan göra innergängor och

fasetter med en manuell svarv.

Tre år av träning

Linna och Alakoski låter inte tävlingen

stressa för mycket. De tycker att bästa

sättet att förbereda sig inför tävlingen är

att arbeta vid svarven och fräsen.

Man måste satsa på noggrannhet och

precision, eftersom mästerskapet i grenen

maskinbearbetning avgörs med exakt

längd och skillnaden mellan den bästa och

sämsta mäts i tusendelar.

–Här har man tränat i tre år redan. Nu

måste man kunna något, funderar Matias

Linna.

Bli bekant med maskinerna

Veli-Matti Hauta tycker att de allra

viktigaste är att pojkarna känner till de

maskiner som de kommer att använda

under tävlingen. Hauta är också nöjd med

att båda pojkarna fick komma på praktik

till Vöråföretaget Oy Scansolo Ab, där

man använder likadana maskiner.

— Ett stort tack till VD Ari-Pekka

Bergendahl för samarbetet, säger Hauta.

WinCam-editorn vållar bekymmer för

Hauta och tävlingsdeltagarna, eftersom

man med den måste göra ett program till

CNC-bearbetningscentralen. Vid Vasa yrkesinstitut

används inte WinCam, varför

inlärningen av den mitt i all brådska ger

Hauta, Linna och Alakoski extra arbete.

— Det är irriterande, säger Linna och

Alakoski.

Veli-Matti Hauta sänder sina studerande

med tillförsikt till Jyväskylä. Pojkarnas

yrkeskompetens är i sin ordning.

— Båda har kompetens och båda tar

självständigt tag i arbetet omedelbart då

de får ritningarna i sin hand.

Hauta tänker ännu satsa på den psykiska

träningen och också be om råd av Tea

Lehtikevari, som har tränat WorldSkills

tävlande i skönhetsvård.


Fanit kannustivat Taitajat mitalitaistoon

Vaasan ammattiopiston 10-henkinen Taitaja-joukkue sai tiistaina 3.

huhtikuuta hyviä neuvoja ja paljon kannustavaa tukea Silveriaan

kokoontuneelta sparrausjoukolta. Valmentajat ja muut ammattiopiston

henkilökuntaan kuuluvat kannustajat ilmoittautuivat kilvan

taitajien innokkaiksi faneiksi.

Rehtori Åsa Stenbacka oli tyytyväinen, kun kaksikielisestä

ammattiopistosta on lähdössä Jyväskylän kilpailuun aidosti

kaksikielinen Taitaja-joukkue. Ruotsinkielinen kilpailupari Lotta

Sjöholm ja Jessica Kock kilpailee näytöslajina olevassa Taloushallinnon-lajissa.

Rehtori toivotti koko joukkueelle menestystä.

— Minusta voittaminen ei ole tärkeintä, sillä te kaikki olette

voittajia jo nyt. On tärkeää tehdä parhaansa ja pyrkiä siihen, että

Vaasan ammattiopisto 30

Vuosikirja 2011-2012

voi olla itse tyytyväinen suoritukseensa. Jos siinä sivussa tulee

muutama mitali, ei se pahitteeksi ole, rehtori lisäsi ja sai kilpailijat

ja valmentajat nauramaan.

Taitaja-kisojen konkarit, opettajat Heli Saarikoski ja Olli Karppi,

antoivat nuorille hyviä neuvoja kolmen kilpailupäivän ponnistukseen.

— Aina ei onnistu, mutta raskas päivä pitää vain unohtaa ja

lähteä täysillä uuteen, sillä siellä voi menestyä ja onnistua, Saarikoski

sanoi.

— Jos lähtee huonon päivän jälkeen ripottelemaan tuhkaa

päälleen, silloin on jo hävinnyt. Kannattaa vain rauhoittua ja keskittyä

omaan työhönsä, Karppi lisäsi.


Vaasan ammattiopiston Taitaja 2012 –joukkue

∆ Antti Karppi, automaatioasennus,

valmentaja Arto Manninen.

∆ Atte Koskela ja Mika Kuusisto, mekatroniikka,

valmentaja Olli Karppi.

∆ Sami Hakala, asiakaspalvelu ja myynti,

valmentaja Tea Tammenpää.

∆ Saana-Tuulia Simonen, hiusmuotoilu,

valmentaja Heli Saarikoski.

∆ Saara Kaijanen ja Karla Kosola, lähihoitaja,

valmentajat Tarja Laaja, Tarja Töyli ja Minna Leppäharju.

∆ Annami Korkeamäki, tarjoilija,

valmentaja Antero Mattson

∆ Janne Alakoski ja Matias Linna, koneistus,

valmentaja Veli-Matti Hauta.

∆ Lotta Sjöholm ja Jessica Kock, taloushallinto,

valmentaja Carola Holmlund.

Joukkueen sijoitukset

∆ Koneistus Matias Linna 2. sija ja Janne Alakoski 6. sija

∆ automaatioasennus Antti Karppi 3. sija

∆ mekatroniikka Atte Koskela ja Mika Kuusisto 4. sija

∆ asiakaspalvelu ja myynti Sami Hakala 8. sija

∆ hiusmuotoilu Sanna-Tuulia Simonen 4. sija

∆ lähihoitaja Saara Kaijanen ja Karla Kosola 8. sija

∆ tarjoilija Annami Korkeamäki 5. sija

∆ taloushallinto (näytöslaji) Lotta Sjöholm ja Jessica

Kock 4. sija.

Fans sporrade till medaljkamp i Taitaja/Mästare

Taitaja/Mästare laget på 10 personer från

Vasa yrkesinstitut fick torsdag 3 april

goda råd och mycket uppmuntrande stöd

av sparringgruppen som samlats vid

Silveria. Tränarna och andra supportrar

från personalen anmälde sig till mästarnas

ivriga fans.

Rektor Åsa Stenbacka var nöjd då från

det tvåspråkiga yrkesinstitutet ett

genuint tvåspråkigt Taitaja/Mästare lag

är på väg till tävlingarna i Jyväskylä. Den

svenskspråkiga tävlingsduon Lotta Sjöholm

och Jessica Kock tävlar i demonstra-

tionsgrenen Ekonomiförvaltning.

Rektorn önskade hela laget framgång.

— Jag tycker inte att det viktigaste

är att vinna, eftersom ni alla redan är

vinnare. Det är viktigt att sträva efter att

göra sitt bästa så att man själv kan vara

nöjd med sin prestation. Om det sedan vid

sidan om kommer ett antal medaljer, blir

det inte sämre av det, tillade rektorn och

fick de tävlande och tränarna att skratta.

Taitaja/Mästare tävlingarnas veteraner

lärarna Heli Saarikoski och Olli Karppi,

gav ungdomarna goda råd inför den tre

Taitaja/Mästare 2012 laget från Vasa yrlesinstitut

∆ Antti Karppi, automationsmontering,

tränare Arto Manninen.

∆ Atte Koskela och Mika Kuusisto, mekatronik,

tränare Olli Karppi.

∆ Sami Hakala, kundbetjäning och försäljning,

tränare Tea Tammenpää.

∆ Saana-Tuulia Simonen, hårfrisering,

tränare Heli Saarikoski.

∆ Saara Kaijanen och Karla Kosola, närvårdare,

tränarna Tarja Laaja, Tarja Töyli och Minna Leppäharju.

∆ Annami Korkeamäki, servitör,

tränare Antero Mattson

∆ Janne Alakoski och Matias Linna, maskinbearbetning,

tränareVeli-Matti Hauta.

∆ Lotta Sjöholm och Jessica Kock, ekonomiförvaltning,

tränare Carola Holmlund.

Lagets placeringar

Vasa yrkesinstitut 31

Årsbok 2011-2012

∆ Maskinbearbetning Matias Linna 2. plats och Janne Alakoski 6.

∆ automationsteknik Antti Karppi 3. plats

∆ mekatronik Atte Koskela och Mika Kuusisto 4.

∆ kundbetjäning och försäljning Sami Hakala 8.

∆ hårfrisering Sanna-Tuulia Simonen 4.

∆ närvårdare Saara Kaijanen och Karla Kosola 8. plats

∆ servitör Annami Korkeamäki 5. plats

∆ ekonomiförvaltnng (uppvisningsgren) Lotta Sjöholm ja Jessica

Kock 4. plats.

dagars kraftansträngningen.

— Man lyckas inte alltid, och man

måste bara glömma en tung dag och ta i

med alla krafter följande dag, eftersom

man då kan ha framgång och lyckas, sade

Saarikoski.

— Om man efter en dålig dag klär sig

i säck och aska, är slaget redan förlorat.

Det lönar sig att ta det lugnt och koncentrera

sig på det egna arbetet, tillade

Karppi.


Vaasan ammattiopisto isännöi Taitaja-semifinaaleja

Vaasan ammattiopisto isännöi Taitaja 2012

semifinaalikilpailuja. ravintolakokkiopiskelijat

kilpailivat Ruutikellarintiellä ja koneistajat,

sekä talonrakentajat Sampo-kampuksella.

Koneistajien semifinaalin kisajärjestelyistä

Sampo-kampuksen uudessa metallitalossa

vastasi Veli-Matti Hauta. Hän huolehti mm.

siitä, että kilpailijoilla oli asianmukaiset

koneet ja tarvikkeet kilpailutehtävien

tekemiseen.

— Järjestelyt sujuivat hyvin, sillä sain

hyvät ohjeet semifinaalikoordinaattorilta

Jyväskylästä, Hauta kertoi.

Koneistuksen semifinaaleihin osallistui

kaikkiaan 42 kilpailijaa. Vaasan lisäksi

kilpailtiin Espoossa, Turussa, Seinäjoella,

Kemissä, Mikkelissä ja Sastamalassa.

Leivänmyyntiä Prismassa

Tuomarit Mervi Koivula ja Tea Tammenpää arvioivat parkanolaisen Sari Raiskion suoritusta

myynnin ja asiakaspalvelun Taitaja-semifinaalissa Vaasan Prismassa.

Domarna Mervi Koivula och Tea Tammenpää bedömer Sari Raiskios från Parkano, prestation i

Taitaja/Mästare- semifinalen inom försäljning och kundbetjäning vid Prisma i Vasa.

Myynnin ja asiakaspalvelun semifinaali

järjestettiin tavaratalo Prismassa, jossa

kilpailijoiden tehtävänä oli myydä, maistattaa

ja esitellä vähähiilihydraattista leipää.

Tuomarit, Vaasan ammattiopiston lehtori

Tea Tammenpää ja Prisman edustajat Mervi

Koivula ja Susan Lundberg, arvioivat muun

muassa sitä, kuinka hyvin kilpailijat olivat

perehtyneet leivän terveysvaikutuksiin.

Myös siisteyttä ja kielitaitoa testattiin.

Tea Tammenpään mielestä opiskelijan

kannattaa osallistua Taitaja-kilpailujen

karsintoihin jo sen tähden, että kilpailussa

saa henkilökohtaista palautetta myyntityöstään.

— Palaute auttaa kehittämään niitä

kohtia, missä on parannettavaa. Kilpailemalla

oppii myös hallitsemaan jännitystä,

Tammenpää sanoo.

VAO:n opiskelijat Alma Omerovic, Åsa

Ahlfors, Sami Hakala, Sofia Laurila, Lotta

Sjöholm ja Laura Koskimäki kilpailivat Tampereella.

Heistä jatkoon pääsi Sami Hakala.

Mittatarkkuus ratkaisi muurareillakin

15 talonrakentajaopiskelijaa otti toisistaan

mittaa laastikauhalla 25. tammikuuta.

Ensimmäinen tehtävä oli seinälaatoituksen

Vaasan ammattiopisto 32

Vuosikirja 2011-2012

Ravintolakokkiopiskelijan tehtävänä oli valmistaa alkupalat kirjolohesta ja

pääruoka naudanpaistijauhelihasta ja vuohenjuustosta. Vaasan semifinaalissa kisasi

13 opiskelijaa. Taitavimmin heistä kokkasivat porilainen Sami Mannila ja Johanna

Ruottinen (kuvassa) Savonlinnasta.

Restaurangkockstuderande hade till uppgift att laga entrérätten av regnbågsforell och

huvudrätten av stekmalet nötkött och getost. I semifinalen i Vasa tävlade 13 studerande.

Skickligast av dem var Sami Mannila från Björneborg och Johanna Ruottinen (bilden)

från Nyslott.

teko. Aikaa oli 2,5 tuntia, ja työn vaativuutta

nosti se, että laatoitukseen oli saatava

muotoiltua myös kirjaimet a ja o. Iltapäivällä

oli 3,5 tuntia aikaa muurata punatiilinen

kaareva muuri.

— Tehtävät ovat normaaleja perustehtävissä,

joissa paremmuus mitataan

yksinkertaisesti tarkkuuden perusteella,

Vaasan ammattiopiston lehtori Teijo Hasunen

kertoi.

Hasunen kannustaa nuoria osallistumaan

Taitaja-kilpailujen karsintoihin, sillä jo se,

että pääsee semifinaaliin, on tietynlainen

osoitus ammattitaidosta. Kilpailudiplomi on

kovaa valuuttaa, kun nuori hakee töitä.


Muurauksen ja laatoituksen Taitajasemifinaaleihin

Vaasassa osallistui 15

kilpailijaa.

15 tävlande deltog i murning och plattsättning

i Taitaja/Mästare-semifinalen

i Vasa.

Vasa yrkesinstitut värd för Taitaja/Mästare-semifinaler

Vasa yrkesinstitut var värd för två Taitaja/Mästare-2012 semifinaler

vecka 3. Restaurangkockstuderandena tävlade på Krutkällarvägen

och verkstadsmekanikerna, samt husbyggarna på Sampo

campus.

Veli-Matti Hauta svarade för tävlingsarrangemangen vid Sampo

campus nya metallhus. Han såg bl.a. till att de tävlande hade lämpliga

maskiner och redskap för att utföra tävlingsuppgifterna.

— Arrangemangen gick bra eftersom jag fick bra anvisningar

av koordinatorn för semifinalen från Jyväskylä, berättade Hauta.

I semifinalen för maskinbearbetning deltog inalles 42 tävlande.

Förutom i Vasa, tävlade man också i Esbo, Åbo, Seinäjoki, Kemi,

S:t Michel och Sastamala.

Brödförsäljning vid Prisma

Sami Mannila

Semifinal i försäljning och kundbetjäning anordnades vid varuhuset

Prisma. De tävlandes uppgift där var att sälja, ge smakprov

och presentera bröd med låg kolhydrathalt. Domarna, lektor Tea

Tammenpää från Vasa yrkesinstitut och Prismas representanter

Mervi Koivula och Susan Lundberg, bedömde bland annat hur väl

de tävlande satt sig in i brödets hälsoeffekter. Man testade också

renlighet och språkkunskap.

Tea Tammenpää tycker att det är lönt för studerande att delta i

Taitaja/Mästare tävlingarnas kvalificering, också därför att man

får individuell respons för sitt försäljningsarbete.

— Responsen hjälper en att utveckla sådant som man kan

förbättra. Genom att tävla lär man sig också att behärska spänningen,

säger Tammenpää.

VYI:s studerande Alma Omerovic, Åsa Ahlfors, Sami Hakala,

Sofia Laurila, Lotta Sjöholm och Laura Koskimäki tävlade i Tammerfors.

Av dem gick Sami Hakala vidare.

Mätprecisionen var avgörande också för murarna

Vasa yrkesinstitut 33

Årsbok 2011-2012

Vaasan ammattiopiston Sampo-kampuksen metallitalossa käytiin tammikuussa koneistuksen

Taitaja-semifinaalit. Yksi kilpailijoista oli jatkoon päässyt pietarsaarelainen Tommy

Emet. Taustalla kisajärjestelyistä vastannut Veli-Matti Hauta Vaasan ammattiopistosta.

I Vasa yrkesinstituts metallhus på Sampo campus hölls Taitaja/Mästare-semifinal i maskinbearbetning

i januari. En av de tävlande, Tommy Emet från Jakobstad, gick vidare. I bakgrunden

Veli-Matti Hauta från Vasa yrkesinstitut som svarat för tävlingsarrangemangen.

15 studerande inom husbyggnadsbranschen mätte sina krafter

med mursleven den 25 januari. Den första uppgiften var plattsättning.

Man hade 2,5 timmar på sig att utföra arbetet och kravet

blev högre p.g.a. att man också måste få bokstäverna a och o

utformade i plattsättningen. På eftermiddagen hade man 3,5 timmar

på sig att mura upp en valvbåge av rött tegel.

— Det här är normala basuppgifter med vilka man med hjälp

av precision enkelt mäter vem som är bättre, berättade lektor

Teijo Hasunen från Vasa yrkesinstitut.

Hasunen sporrar unga att delta i Taitaja/Mästare- tävlingarnas

kvalificeringar, eftersom bara det att få delta i semifinalen är ett

visst uttryck för yrkeskompetens. Tävlingsdiplomet är hårdvaluta

då den unga söker jobb.


VAO järjesti paikalliset Taitaja9-kilpailut

Vaasan ammattiopisto isännöi Taitaja9

Vaasan seudun paikalliskisoja perjantaina

16.12.2011. Sampo-kampuksella käytyihin

kilpailuihin osallistui viisi joukkuetta Vaasasta,

Vähästäkyröstä ja Isostakyröstä.

Kaksi parasta, tehtävät nopeimmin oikein

suorittaneet Isonkyrön ja Vähänkyrön

joukkueet, pääsivät jatkoon Seinäjoen

aluekilpailuun. Nopeimmin tehtävät

Vasa yrkesinstitut var värd för den lokala Taitaja/Mästare9 tävlingen

16.12.2011. Fem lag från Vasa, Lillkyro och Storkyro deltog

i tävlingen som hölls på Sampo campus.

De två bästa lagen från Storkyro och Lillkyro, som utfört uppgifterna

snabbast och felfritt, gick vidare till regiontävlingen i

Seinäjoki. I laget från Storkyro, som var snabbast, tävlade Vesa

Salonen, Topi Tuominen och Janika Vakkila. I Laget från Lillkyro,

som kom på andra plats, ingick Katariina Kotanen, Sami Hasunen

och Valtteri Saukko.

suorittaneessa Isonkyrön joukkueessa

kilpailivat Vesa Salonen, Topi Tuominen ja

Janika Vakkila. Toiseksi tulleen Vähänkyrön

joukkueen muodostivat Katariina Kotanen,

Sami Hasunen ja Valtteri Saukko.

Kolmanneksi sijoittui niin ikään Isonkyrön

joukkue, jossa kilpailivat Jaakko Renko,

Miika Kujala ja Anniina Karhu.

Yhdeksäsluokkalaisten tehtävänä oli

ratkoa kuusi erilaista kädentaitoja vaativaa

tehtävää. Tehtävissä piti muun muassa

leikata kangasta, taitella metallista .

Lokala Taitaja/Mästare9 tävlingen arrangerades av VYI

Vaasan ammattiopisto 34

Vuosikirja 2011-2012

Isokyröläiset Janika Vakkila, Vesa Salonen ja Topi Tuominen

olivat parhaimpia Taitaja9 Vaasan paikalliskilpailussa.

Janika Vakkila, Vesa Salonen och Topi Tuominen från Storkyro

var bäst i den lokala Taitaja/Mästare9 tävlingen i Vasa.

I laget från Storkyro som alltså kom på tredje plats, tävlade

Jaakko Renko, Miika Kujala och Anniina Karhu.

Niondeklassisternas uppgift var att lösa sex olika uppgifter som

krävde händighet. Man måste bl.a. klippa tyg, forma ett flygplan

av metall, byta ut glödlampan i en släpvagn och sätta ihop en pall

enligt instruktion.


YES aloitti VAO:ssa

Vaasan ammattiopiston tiloissa aloitti lokakuussa

toimintansa Pohjanmaan YES, jonka

tehtävä on edistää yrittäjyyskasvatusta.

Suomeksi ja ruotsiksi palveleva YES toimii

linkkinä koulujen ja yrityselämän välillä. Se

tarjoaa opettajille yrityskasvatuksen resursseja

ja tukipalveluja.

Käytännön työtä tekee projektipäällikkö

Ritva Södergård.

— Toimialueeni kattaa kaikki kouluasteet

ja ulottuu maantieteellisesti Pedersörestä

Kristiinankaupunkiin sekä Kyrönmaan

kuntiin, Södergård kertoo.

Södergård on kiertänyt alueen kouluissa

kertomassa yrittäjyyskasvatuksesta ja

pitämässä muun muassa materiaalikoulutuksia

opettajille. Södergård auttaa myös

esimerkiksi yritysvierailujen ja muiden

tapahtumien järjestelyissä.

Österbottens Yes-center, vars uppgift är att främja företagsamhetsfostran,

inledde sin verksamhet i oktober i Vasa yrkesinstituts

utrymmen. YES, som betjänar både på finska och svenska, fungerar

som en länk mellan skolor och företagsliv. Lärarna erbjuds

resurser för företagsamhetsfostran och stödtjänster.

Projektchef Ritva Södergård arbetar med det praktiska.

— Mitt verksamhetsfält täcker alla skolstadier och sträcker

sig geografiskt från Pedersöre till Kristinestad samt till Kyrolandets

kommuner, berättar Södergård.

Södergård har varit på regionens skolor och berättat om företagsamhetsfostran

och bl.a. hållit materialskolningar för lärare.

Södergård hjälper också till vid arrangerandet av företagsbesök

och andra evenemang.

Keväällä Södergård vei – 3 opettajaa myös

VAO:sta – kahdeksi päiväksi Uumajaan

tutustumaan sikäläiseen Nuori yrittäjyys

-toimintaan.

— Merkonomiopiskelijoille on järjestetty

Taitaja-kilpailuihin valmentava Minicamp,

ja VAO:n ja Vakk:n opettajille pidettiin

päivän mittainen yhteinen yrittäjyyskasvatuskoulutus

Stepit-hankkeeseen liittyen,

Södergård mainitsee lukuvuoden tapahtumia.

Helmikuussa VAO:ssa järjestettiin

myös Pohjanmaan NY-aluemessut, joihin

osallistui noin 40 nuorten perustamaa

yritystä.

YES-toiminta on rakennettu EAKR-rahoituksen

ja alueellisten yhteistyökumppanien

tuella. Ensimmäinen YES perustettiin

Kokkolaan kymmenen vuotta sitten. Nyt

YES-toimistoja on 19.

YES inledde verksamheten vid VYI

Vasa yrkesinstitut 35

Årsbok 2011-2012

På våren tog Södergård med sig 3 lärare, också från VYI, till Umeå

för att i två dagar bekanta sig med verksamheten Ung företagsamhet

där.

— För merkonomstuderande har man arrangerat s.k. Minicamp,

som förbereder inför Taitaja/Mästare tävlingarna, och för

VYI:s och Vakk:s lärare hölls en gemensam skolning i företagsamhetsfostran

i anslutning till Stepit projektet, som pågick i en

dag, nämner Södergård vara evenemang under läsåret. I februari

arrangerades också Österbottens UF-mässa vid VYI, i vilken ca

40 företag som unga grundat, deltog.

YES-verksamheten är uppbyggd med stöd av EAKR-finansiering

och lokala samarbetspartner. Det första YES grundades i Karleby

för tio år sedan. Nu finns 19 YES-kontor.

Projektipäällikkö Ritva Södergård

auttaa opettajia kehittämään

yrittäjyyskasvatusta.

Projektchef Ritva Södergård

hjälper lärare att utveckla företagsamhetsfostran.


Yrittäjyyskasvatuspäivä alkoi

moottoreiden lämmityksellä juhlasalissa

ja päättyi samaan paikkaan

kokoontumisajoihin.

Dagen i entreprenörskap inleddes

med uppvärmning av motorer och

avslutades på samma ställe med

möteskörning.

Opetushenkilöstö yrittäjyyskasvatuksen kiertoajelulla

Vaasan ammattiopiston henkilöstö aloitti kevätlukukauden yhteisellä

koulutuspäivällä ammattiopiston Hansa-kampuksella 5.1.2012. Vaasan

ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuksen yhteisen STEPIThankkeen

toteuttaman päivän teemana oli yrittäjyyskasvatus. Koko

opetushenkilöstö, 158 henkeä, osallistui tapahtumaan.

Päivän aikana oli mahdollisuus tutustua esimerkiksi VAO:n yrittäjyysväylän

koulutukseen, taloudelliseen tiedotustoimistoon,

Pohjanmaan YES-toimistoon tai Vaasan seudun yrityskummeihin.

Personalen vid Vasa yrkesinstitut inledde

vårterminen med en gemensam skolningsdag

vid Hansa campus 5.1.2012.

Temat för den, för Vasa yrkesinstitut

och Vasa vuxenutbildningscenter, gemensamma

dagen inom STEPIT projektet var

entreprenörskap. I evenemanget deltog

hela undervisningspersonalen d.v.s. 158

personer.

Under dagen kunde man bekanta sig t.ex.

med utbildningen inom VYI:s företagsamhetsstig,

den ekonomiska informationsbyrån,

Österbottens YES-byrå eller

Företagsmentorerna i vasaregionen.

Stepit projektets projektchef Helena

Vesterlund från Vasa vuxenutbildningscenter

berättar att responsen från dagen

var utmärkt. Lärarna tyckte att de hade

Stepit-hankkeen projektipäällikkö Helena Vesterlund Vaasan

aikuiskoulutuskeskuksesta kertoo, että päivästä kerätty palaute

oli erinomaista. Opettajat kokivat saaneensa hyvää ja hyödyllistä

tietoa yrittäjyyskasvatuksesta.

— Koulutuspäivästä pidettiin sen toiminnallisuuden vuoksi.

Palautteiden mukaan päivä oli innostava ja perinteitä rikkova,

Vesterlund mainitsee.

Undervisningspersonalen på rundtur i entreprenörskap

Vaasan ammattiopisto 36

Vuosikirja 2011-2012

fått nyttig information om entreprenörskap.

— Skolningsdagen hade varit aktiv,

vilket gillades. Enligt responsen hade

dagen varit inspirerande och traditionsbrytande,

nämnde Vesterlund.


Oppilaskunta ahkerana

Vaasan ammattiopiston oppilaskunta sai

paljon aikaan lukuvuoden aikana.

— Yksi tärkeä ja näkyvä juttu on valmistujaislakki,

jotka saatiin jo tälle keväälle,

oppilaskunnan hallituksen sihteeri Anttoni

Vielmaa kertoo. Oppilaskunta helpottaa

tutkintokohtaisten lakkien hankkimista

toimimalla koordinaattorina. Opiskelijat ostavat

lakit itse edustajalta, joka tulee joka

vuosi sovittuna päivänä koululle ottamaan

mittoja sekä varauksia vastaan. Lakkien

tilausaika on noin viikko.

Oppilaskunnan hallitus haluaa parantaa

opiskelijoiden viihtyvyyttä muun muassa

uusilla kalusteilla. Kolmihenkinen ryhmä on

kiertänyt tutkimassa, minne esimerkiksi

Sampo-kampuksella kaivattaisiin penkkejä

ja pöytäryhmiä.

Elevkåren arbetar aktivt

Elevkåren vid Vasa yrkesinstitut fick mycket till stånd under

läsåret.

— En viktig och synlig sak är examensmössan, som vi fick

redan i vår, berättar elevkårens styrelsesekreterare Anttoni Vielmaa.

Elevkåren underlättar anskaffandet av examensspecifika

mössor genom att agera koordinator. De studerande köper mösssorna

själva av en representant som varje år kommer till skolan

på ett bestämt datum för att ta mått och ta emot reserveringar.

Mössornas beställningstid är ca en vecka.

Elevkårens styrelse vill förbättra trivseln för de studerande med

bl.a. nya möbler. En grupp på tre personer har gått omkring och

undersökt t.ex. var vid Sampo campus det skulle behövas bänkar

och bordsgrupper.

Också förslags-/feedbackspostlådor planeras, i vilka de studerande

kan lämna förslag och önskningar. Styrelsen strävar efter

att få postlådor före höstterminens start.

Finsk- och svenskspråkiga informationsmöten vid Hansa- och

Myös aloite-/palautepostilaatikoita suunnitellaan,

joihin opiskelijat voivat jättää aloitteita

ja toivomuksia. Hallitus pyrkii siihen,

että postilaatikot saadaan ensi lukukauden

alkuun mennessä.

Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille

Sampo- ja Hansa-kampuksilla pidetyt

suomen- ja ruotsinkieliset infotilaisuudet

nuorison vaikutusmahdollisuuksista keräsivät

molemmilla kampuksilla salit täyteen.

Tilaisuuksiin osallistui myös Vaasan kaupungin

nuorisoasiainkoordinaattori Anne-

Mari Pipatti, joka kertoi nuorisovaltuuston

toiminnasta.

Joka toinen viikko kokoontuvan oppilaskunnan

hallituksen kiireisiin ovat kuuluneet

myös muun muassa presidentinvaalien aikaan

järjestetyt nuorisovaalit. Ensi syksyksi

Vasa yrkesinstitut 37

Årsbok 2011-2012

Me olemme oppilaskunnan kokousaktiivit

– aina paikalla – Vesa-Matti

Rantanen, Kari Kaustinen, Anttoni Vielmaa

ja Markus Aho naureskelevat.

Vi är elevkårens mötesaktiva – alltid på

plats – skrattar Vesa-Matti Rantanen, Kari

Kaustinen, Anttoni Vielmaa och Markus Aho.

oppilaskunta suunnittelee Talent-kykykilpailua,

jolle etsitään vetäjää. Hallitukselta

on pyydetty myös ehdotuksia, millaista

vapaa-ajan harrastustoimintaa koulun

tiloissa voitaisiin järjestää iltapäivisin.

Oppilaskunnan hallituksen jäsenet: Markus

Aho (puheenjohtaja), Anttoni Vielmaa

(sihteeri), Felicia Ekman (varapuheenjohtaja),

Caroline Sparf, Elin Häger, Johanna

Suoste, Kalle Mäenpää, Kari Kaustinen,

Miikka Autio, Sebastian Snellman.

Varajäsenet: Biko Sven Mbare, Daniel

Liljekvist, Janna Pakkanen, Marja

Rantanen, Sanna Perälä, Vesa-

Matti Rantanen, Vili Mäkelä.

Sampo-campusområdena för första och andra årets studerande

om ungas möjligheter att påverka, samlade fyllda salar vid båda

campusområdena. Vasa stads koordinator för ungdomsärenden

Anne-Mari Pipatti ,deltog också i mötena och berättade om ungdomsfullmäktiges

verksamhet.

Till styrelsens, som sammanträder varannan vecka, brådskande

uppgifter har bl.a. också hört ungdomsval, som arrangerades vid

tiden för presidentvalet. För nästa höst planerar elevkåren en

Talent-tävling, till vilken en dragare söks. Av styrelsen har också

begärts förslag på hurudan fritidssysselsättning man kunde arrangera

på eftermiddagarna i skolans utrymmen.

Medlemmar i elevkårens styrelse: Markus Aho (ordförande), Anttoni

Vielmaa (sekreterare), Felicia Ekman (viceordförande),

Caroline Sparf, Elin Häger, Johanna Suoste, Kalle Mäenpää,

Kari Kaustinen, Miikka Autio, Sebastian Snellman.

Suppleanter: Biko Sven Mbare, Daniel Liljekvist,

Janna Pakkanen, Marja Rantanen, Sanna Perälä,

Vesa-Matti Rantanen, Vili Mäkelä.


Ammattiopisto kutsui 9-luokkalaisten

vanhemmat Sampo-kampukselle

Vaasan ammattiopiston 9-luokkalaisten

vanhemmille järjestämää vanhempainiltaa

vietettiin 24. tammikuuta Sampo-kampuksen

uudessa metallitalossa.

Vaasasta, Mustasaaresta, Laihialta ja Vähästäkyröstä

tulleet vanhemmat pääsivät

näkemään, millaisilla koneilla ja laitteilla

ammattiopisto kouluttaa metallialan osaajia

seudun yrityksiin.

— Olemme ylpeitä näistä tiloista, joihin

on investoitu toistakymmentä miljoonaa

euroa, vuodenvaihteessa uudessa työssään

aloittanut rehtori Åsa Stenbacka sanoi

tervetulopuheessaan. Stenbacka nosti

metallin rinnalle myös muita aloja, joille

kannattaa kouluttautua.

— Hoiva-ala on yksi niistä aloista, joka

potee tulevaisuudessa työvoimapulaa,

Stenbacka kertoi.

Koulutuspäällikkö ja opinto-ohjaaja Jura

Räsänen muistutti vanhempia siitä, ettei

ammattiopisto sulje nuoren elämässä

mitään ovia, vaan antaa jatko-opintokelpoisuuden

ylempiin korkeakoulututkintoihin

siinä kun muutkin oppilaitokset.

— Ammattiopistosta nuori saa joka

tapauksessa elinikäisen oppimisen avaintaidot,

jotka eivät vanhene, Räsänen sanoi.

Koneistajan opinnoista kertonut lehtori

Reima Mänty toi esiin metallialan monipuo-

Vaasan ammattiopisto 38

Vuosikirja 2011-2012

lisuutta: koulutus antaa pätevyyden moniin

erilaisiin töihin.

— Opintojen ohessa nuoret pääsevät

heti ensimmäisestä vuodesta lähtien

työharjoitteluun seudun teollisuusyrityksiin.

Sieltä kertyy arvokasta työkokemusta,

Mänty huomautti.

Tilaisuuden juontanut Jukka Nieminen

kehotti vanhempia olemaan aktiivisia ja

kyselemään koulutuksesta ja opintoväylistä

ammattiopiston opinto-ohjaajilta. Illan

ohjelmaan kuului myös artesaaniopiskelijoiden

perinteinen muotinäytös. Tarjottavaa

vanhemmille olivat valmistaneet ravintolaalan

opiskelijat.


Åsa Stenbacka Reima Mänty

Yrkesinstitutet inbjöd föräldrar

till 9-klassister till Sampo-campus

Ett föräldramöte för föräldrar till 9-klassister vid Vasa yrkesinstitut

hölls 24 januari vid det nya metallhuset på Sampo-campus.

Föräldrar från Vasa, Korsholm, Laihela och Lillkyro fick tillfälle

att med egna ögon se med hurudana maskiner och anläggningar

yrkesinstitutet utbildar proffs inom metallbranschen till regionens

företag.

— Vi är stolta över dessa utrymmen i vilka över tio miljoner

euro har investerats, sade rektor Åsa Stenbacka, som inledde

sitt arbete vid årsskiftet, i sitt välkomsttal. Stenbacka lyfte också

fram andra branscher på samma nivå som metall, som det lönar

sig att utbilda sig i.

— Vårdbranschen är en av de branscher som i framtiden kommer

att lida av brist på arbetskraft, berättade Stenbacka.

Utbildningschef och studiehandledare Jura Räsänen påminde föräldrarna

om att yrkesinstitutet inte stänger några dörrar i ungas

liv, utan precis som andra läroanstalter, erbjuder behörighet till

Vasa yrkesinstitut 39

Årsbok 2011-2012

högre högskoleexamina.

— Från yrkesinstitutet får unga i varje fall nyckelkunskaper

för livslångt lärande som inte föråldras, sade Räsänen.

Lektor Reima Mänty berättade om studier för verkstadsmekaniker

och lyfte fram metallbranschens mångsidighet: utbildningen

ger kompetens för många olika slag av arbeten.

— Vid sidan av studierna har de unga redan från första året

möjlighet till arbetspraktik i industriföretag inom regionen. Från

dessa kan man skaffa sig viktig arbetserfarenhet, påpekade

Mänty.

Jukka Nieminen, som agerade programvärd under evenemanget,

uppmanade föräldrarna att vara aktiva och fråga om utbildning

och studiestigar av yrkesinstitutets studiehandledare. Till kvällens

program hörde också artesanstuderandenas traditionella

modeuppvisning. Restaurangbranschens studerande hade tillagat

smått och gott till föräldrarna.


Eläkeläisten joululounas

nautittiin ravintola Silveriassa.

Jullunch för pensionärerna

avnjöts vid restaurang Silveria.

Aina tullaan pöytään, kun kutsutaan

Kolmisenkymmentä Vaasan ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen

eläkeläistä kokoontui 19.12.2011 nauttimaan yhteistä

joululounasta ravintola Silveriaan.

Ammattiopiston Sepänkyläntien toimipisteen vahtimestarina 35

vuotta häärinyt Erkki Heikkilä vaihtoi ennen lounasta kuulumisia

vanhojen työkavereiden kanssa. Heikkilää vastapäätä oli istahtanut

Timo Toikkanen, joka on opettanut koneistusta sekä ammattiopistossa

että aikuiskoulutuskeskuksessa.

Ett trettiotal pensionärer från Vasa

yrkesinstitut och Vasa vuxenutbildningscenter

samlades 19.12.2011 vid restaurang

Silveria för att avnjuta en gemensam

jullunch.

Erkki Heikkilä som i 35 år varit vaktmästare

vid yrkesinstitutets verksamhetspunkt

på Smedsbyvägen, hörde sig före

lunchen för, hur det stod till med gamla

arbetskamrater. Mittemot Heikkilä hade

Timo Toikkanen, som har undervisat i

maskinbearbetning både vid yrkesinstitutet

och vuxenutbildningscentret, satt

sig ner.

Männen tycker att pensionärernas gemensamma

jullunch är en trevlig tradition

i väntan på julen. Heikkilä tror att han har

Miesten mielestä eläkeläisten yhteinen joululounas on mukava

jouluun valmistautumistraditio. Heikkilä arvele olleensa mukana

joka vuosi.

— Aina käydään pöytään, kun kutsutaan, Toikkanen lisää.

Silverian joulupöydässä oli tarjolla perinteisiä joulun herkkuja, kuten

sinappisilliä, graavia siikaa, rosollia, joulukinkkua ja savustettua

kalkkunaa, laatikoita, luumuja ja sekahedelmä kiisseliä.

Man sätter sig alltid till bords då man blir bjuden

Vaasan ammattiopisto 40

Vuosikirja 2011-2012

deltagit varje år.

— Man sätter sig alltid till bords då man

blir bjuden, tillägger Toikkanen.

Silverias julbord bestod av traditionella

juldelikatesser, såsom senapssill, gravad

sik, sillsallad, julskinka och rökt kalkon,

lådor, plommon och fruktsoppa.


Datanomiopiskelijat asensivat ohjelmat

lukioiden tietokoneisiin

Vaasan ammattiopiston datanomiopiskelijat asensivat syksyllä tietokoneohjelmat

Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin käyttöön

ostettuihin uusiin tietokoneisiin.

Vaasan toisen asteen koulutuksen tietohallintopäällikkö Heikki

Saarinen kertoi, että käyttökuntoon asennettavia pötä- ja kannettavia

tietokoneita oli yhteensä lähes 300 kappaletta. koneisiin

asennettiin tietohallintoasiantuntija Teemu Ämmälän ja muun

tietohallintotiimin kokoama ohjelmistopaketti, jonka sisältö räätälöitiin

koulujen tarpeiden mukaiseksi.

På hösten installerade datanomstuderande

från Vasa yrkesinstitut dataprogram i

de nyinköpta datorerna åt Vaasan lyseon

lukio och Vasa gymnasium.

IT-chefen för utbildning på andra stadiet

Heikki Saarinen berättade att bords- och

bärbara datorer som installerades för

att tas i bruk var sammanlagt närmare

300 stycken. I datorerna installerades

en programvara, som monterats av ITexpert

Teemu Ämmälä tillsammans med

ett IT-team, vars innehåll skräddarsyddes

enligt skolornas behov.

Installationsarbetet gjordes i oktober-

november. Finskspråkiga tredje årets datanomstuderande

installerade program

Asennusurakka tehtiin loka-marraskuussa. Suomenkieliset kolmannen

vuoden datanomiopiskelijat asensivat ohjelmia kolmena

tiistaina ja ruotsinkielinen ryhmä perjantaisin. Opiskelijat purkivat

tietokoneet myyntipakkauksistaan, turvamerkitsivät koneet ja

rekisteröivät ne Vaasan kaupungin rekisteriin sekä asensivat

ohjelmistopaketit.

Datanomstuderande installerade programmen

i gymnasiernas datorer

Vasa yrkesinstitut 41

Årsbok 2011-2012

under tre tisdagar, den svenskspråkiga

gruppen på fredagarna. De studerande

plockade datorerna ur förpackningarna,

säkerhetsmarkerade datorerna och registrerade

dem i Vasa stads register samt

installerade programvaran.

Teemu Ämmälä auttaa,

kun Nico Mäenpäälle tulee

pulmia ohjelmistopakettien

asentamisessa. Taustalla Niko

Maliniemi kokoaa tietokoneiden

tyhjät pahvilaatikot

rullakkoon.

Teemu Ämmälä hjälper då

Nico Mäenpää får problem

med installationen av

programvaror. I bakgrunden

plockar Niko Maliniemi

datorernas tomma papplådor

i en rullpall.


Ystävykset tekivät muotinäytöksen opinnäytetyönä

Ystävykset Sonja Poola, Jenny Salmi ja Janina Sihtola päättivät

jo peruskoulun yhdeksännellä luokalla, että jos jokainen tytöistä

pääsee opiskelemaan unelma-ammattiinsa, he tekevät ammattiopiston

lopputyön yhdessä.

Tyttöjen haave ja suunnitelma toteutui maanantaina 2. huhtikuuta,

kun Sampo-kampuksen liikuntasalin lavalle asteli vauhdikkaan

musiikin tahdissa vuoronperään kymmenen mallia. Noin 20

minuutin pituisia muotinäytöksiä oli kaksi, toinen kello 15 ja toinen

klo 19.

Vaasan ammattiopistossa tehtiin nyt ensimmäistä kertaa eri koulutusalojen ylittävää yhteistyötä opinnäytetöissä.

Jenny Salmi vastasi muotinäytöksen mallien meikeistä, Janina Sihtola hiuksista ja Sonja Poola vaatteista.

Vid Vasa yrkesinstitut samarbetade man för första gången över utbildningsbranschernas gränser. Jenny Salmi svarade

för modellernas makeup, Janina Sihtola för håret och Sonja Poola för kläderna.

Vaasan ammattiopisto 42

Vuosikirja 2011-2012

Vaatetusalan artesaaniksi valmistuva Sonja Poola vastasi muotinäytöksen

vaatteista, tuleva kosmetologi Jenny Salmi mallien

meikeistä ja Janina Sihtola kampauksista. Tytöt valmistuvat

ammatteihinsa tänä keväänä.

— Tästä me haaveilimme yhdeksännellä. Saimme muotinäytöksessä

yhdistettyä kaikkien osaamisen: vaatteet, kampaukset

ja meikit, Jenny Salmi sanoo.

Koska Jenny oli valinnut opinnäytetyönsä kirjallisen osuuden

aiheeksi meikin historian, muotinäytöksessäkin katsottiin muodin

historiaan. Aikaväliltä 1910–2000 nähtiin jokaiselle vuosikymme-


nelle ominaisia vaatekertoja. Ensimmäisellä

kierroksella esiteltiin arkisempia asuja,

toisella juhlavaatteita.

Tytöt olivat suunnitelleet yhdessä myös

muotinäytöksen koreografiat, valaistuksen

ja valinneet musiikin. Suuri osa opinnäytetyöstä

tehtiin normaalin koulutyön lisäksi.

Esimerkiksi Sonja Poolalla kului kymmenen

asun suunnitteluun ja ompeluun noin 200

tuntia.

Väninnorna gjorde modeuppvisning

till examensarbete

Väninnorna Sonja Poola, Jenny Salmi

och Janina Sihtola beslöt redan på nionde

klassen i grundskolan att om alla flickorna

får studera till sitt drömyrke, gör

de examensarbetet vid yrkesinstitutet

tillsammans .

Flickornas dröm och plan förverkligades

måndag 2 april då tio modeller i tur och

ordning steg upp på gymnastiksalens

scen vid Sampo campus till takterna av

fartfylld musik. Två modeuppvisningar

på ca 20 minuter genomfördes, den ena

klockan 15 och den andra klockan 19.

Sonja Poola, som blir färdig artesan

inom konfektionsbranschen, svarade

för modeuppvisningens kläder, blivande

kosmetolog Jenny Salmi för modellernas

make- up och Janina Sihtola för frisyrerna.

Flickorna avlägger sina yrkesexamina

i vår.

— Det här drömde vi om på nian. Vi

kunde förena allas kunskap i modeuppvisningen:

kläder, frisyrer och makeup

säger Jenny Salmi.

— Viimeistä asua ompelin vielä puoli

tuntia ennen ensimmäisen muotinäytöksen

alkua, Sonja Poola kertoo.

Muotinäytöksen tekeminen oli tytöistä

hauskaa, mutta raskasta. Opiskelukavereiden

palaute ensimmäisestä muotinäytöksestä

tuntui hyvältä: yleisö piti näkemästään.

— Se tuntui palkitsevalta, kun saimme

mallit lavalle ja kaikki meni hyvin!

Eftersom Jenny hade valt sminkets

historia som ämne för examensarbetets

skriftliga del, såg

man på modeuppvisningen

också in i modets historia.

Från tidsperioderna 1910–2000

uppvisades karaktäristiska kläder från

varje årtionde. Första varvet uppvisades

vardagligare plagg, det andra festkläder.

Flickorna hade också planerat modeuppvisningens

koreografi, belysning och valt

musiken. En stor del av examensarbetet

utfördes vid sidan av det normala skolarbetet.

T.ex. för Sonja Poola gick det ca

200 timmar i planering och sömnadsarbete.

—Den sista dräkten sydde jag ännu

en halv timme innan den första modeuppvisningen,

berättar Sonja Poola.

Flickorna tyckte att det var roligt, men

tungt att genomföra en modeuppvisning.

Responsen från studiekamraterna på

den första modeuppvisningen kändes

bra: publiken gillade det de såg.

— Det kändes inspirerande då vi fick

modellerna på scen och allt gick bra!

Vasa yrkesinstitut 43

Årsbok 2011-2012

Muotinäytöksissä esiteltiin

arki- ja juhlavaatteita

1910-luvulta nykypäivään.

På modeuppvisningarna

presenterades vardags- och

festkläder från 1910-talet

till idag.


Kansainvälisyysväylän

opiskelijat myivät joulukuussa

lahjoituksina saatuja koruja,

käsilaukkuja ja pelejä kahdella

kirpputorilla Rewell Centerissä

ja Vaasan ammattiopiston

pääaulassa.

Studerande från den internationella

stigen sålde, på två

lopptorg vid Rewell Center och

Vasa yrkesinstituts huvudaula,

i december de smycken,

handväskor och spel som de fått

i donation.

Opiskelijat keräsivät rahaa Venäjän lapsille

Vaasan ammattiopiston kansainvälisyysväylän opiskelijat järjestivät

opettajansa Petra Lindqvistin kanssa joulukuussa hyväntekeväisyyskampanjan,

jolla kerättiin rahaa Venäjän vähävaraisille lapsille ja

nuorille.

Nuoret keräsivät ensin tavaralahjoituksia. Vastaan otettiin uusia

tai käytettyjä käsilaukkuja, pelejä ja koruja. Opiskelijat päivystivät

kahtena päivänä ammattiopiston Hansa-kampuksella ja yhtenä

päivänä keskustassa Vanhassa Apteekissa. Hyväntekeväisyystempauksesta

kerrottiin kaupunkilaisille muun muassa koteihin

jaetuilla ilmoituksilla.

Lahjoitetut käsilaukut, korut ja pelit myytiin Rewell Centerissä ja

Studerande från den internationella stigen

vid Vasa yrkesinstitut arrangerade i december,

tillsammans med sin lärare Petra

Lindqvist, en välgörenhetskampanj till

förmån för Rysslands mindre bemedlade

barn och unga.

Först samlade ungdomarna in föremål.

Man tog emot nya och använda handväskor,

spel och smycken. Studerandena

dejourerade två dagar vid yrkesinstitutets

Hansacampus och en dag i centrum,

vid Gamla apoteket. Man informerade om

välgörenhetsjippot för stadsborna bl.a.

genom meddelanden som delats ut till

hemmen.

De donerade handväskorna, smyckena

och spelen såldes på lopptorg vid Rewell

Center och Hansa campus.

Selvet Llullaku, Suvi Lilja och Samu

Luoma, som varit med och arrangerat välgörenhetsjippot,

ansåg att kursen hade

Vaasan ammattiopiston Hansa-kampuksella järjestetyissä kirpputoritapahtumissa.

Hyväntekeväisyystapahtumaa järjestämässä olleet Selvet Llullaku,

Suvi Lilja ja Samu Luoma pitivät kurssia erittäin onnistuneena.

Tiimityöskentely loi ryhmähenkeä ja tutustutti eri alojen opiskelijat

toisiinsa.

— Tämä oli paljon parempi opetustapa kuin perinteinen luokkaopetus,

levyseppähitsaajaksi opiskeleva Luoma sanoi.

Hyväntekeväisyysprojektiin osallistui 23 opiskelijaa. Myös ruotsinkieliset

kansainvälisyysväylän opiskelijat keräsivät Venäjän lapsille

rahaa kevätlukukaudella.

Studerande samlade in pengar åt barnen i Ryssland

Vaasan ammattiopisto 44

Vuosikirja 2011-2012

varit väldigt lyckad. Teamarbetet skapade

gruppkänsla och studerande från olika

branscher lärde känna varandra.

— Detta var ett mycket bättre undervisningssätt

än den traditionella klassundervisningen

sade Luoma, som studerar

till plåtslagare - svetsare.

23 studerande deltog i välgörenhetsprojektet.

Också de svenskspråkiga studerande

på internationella linjen samlade

under vårterminen in pengar åt barnen i

Ryssland.


Vilkasta opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa

Vaasan ammattiopisto on osallistunut

lukuvuoden aikana aktiivisesti Nordplus

Junior ja Leonardo da Vinci – opiskelija- ja

asiantuntijavaihtoihin. Marraskuussa kahdeksan

opiskelijaa oli Tukholman hotelli- ja

ravintolakoulussa ja huhtikuussa kokki-,

tarjoilija- ja media-alan opiskelijoita vietti

kolme viikkoa Norjassa.

Nordplus Junior –vaihtoon kuuluu oppilaitoksen

arkeen integroitumisen lisäksi

työssäoppimista. Nuoret tekevät vaihdon

aikana myös mm. eurooppalaisen CV:n ja he

saavat vaihdon jälkeen Europassin.

Opettajat työelämäharjoittelussa

11 Vaasan ammattiopiston opettajaa oli

viime keväänä ja syksynä Leonardo da Vinci

–asiantuntijavaihto-ohjelmaan kuuluvassa

työelämäharjoittelussa ulkomailla. Esimerkiksi

tekniikan puolen opettajia työskenteli

Wärtsilän tehtaalla Triestessä.

Palvelut-yksikön kansainvälisten asioiden

koordinaattori Nina Korpela oli työelämäharjoittelussa

viime vuoden keväällä. Hän

työskenteli Roomassa työvoimatoimistossa

ja yliopistossa.

Korpelasta oli hyvin opettavaista ja

hyödyllistä kokea, millaista on, kun ei itse

osaa maan kieltä eikä englannillakaan aina

pärjää. Korpela asui italialaisperheessä,

jossa perheen äiti ei puhunut englantia.

— Osaan nyt asettua paremmin

maahanmuuttajien asemaan ja luultavasti

pystyn myös valmentamaan entistä paremmin

ulkomaille lähteviä nuoriamme, Korpela

naurahtaa.

Pisa-tutkimus tuo vieraita Vaasaan

Livligt utbyte av studerande och specialister

Vasa yrkesinstitut har aktivt deltagit i Nordplus Junior och

Leonardo da Vinci–studerande- och specialistutbytena. I november

var åtta studerande vid Stockholms hotell- och restaurangskola

och i april tillbringade kock-, servitör- och mediebranschens

studerande tre veckor i Norge.

Till Nordplus Junior utbytets vardag hör förutom integrering

också inlärning i arbete. Ungdomarna gör under utbytet bl.a. en

europeisk CV och efter utbytet får de ett Europass.

Lärare på arbetslivspraktik

11 lärare från Vasa yrkesinstitut var förra våren och hösten på

arbetslivspraktik i anslutning till Leonardo da Vinci specialistutbytesprogrammet.

T.ex. teknikenhetens lärare arbetade på

Wärtsiläs fabrik i Trieste.

Nina Korpela, koordinator för internationella ärenden vid Vasa

yrkesinstitut, var på arbetslivspraktik förra våren. Hon arbetade i

Rom på en arbetskraftsbyrå och högskola.

Enligt Korpela var det väldigt lärorikt och nyttigt att känna på hur

det känns att inte kunna landets språk och inte alltid klara sig på

Suomen menestyminen Pisa-tutkimuksissa

tuo Vaasan ammattiopistoonkin suomalaisista

opetusmenetelmistä kiinnostuneita

opettajia eri puolilta maailmaa. Esimerkiksi

maaliskuun lopussa VAO:ssa vieraili

Leonardo-kumppanuushankkeen tiimoilta

12 matematiikan opettajaa Tanskasta,

Isosta-Britanniasta ja Hollannista.

Vieraat tutustuivat VAO:ssa ammatillisen

matematiikan opetukseen ja suomalaiseen

koulujärjestelmään.

engelska heller. Korpela bodde hos en italiensk familj, där modern

inte talade engelska.

— Jag kan nu bättre sätta mig in i invandrarnas ställning och

troligen också bättre än tidigare träna våra ungdomar som reser

utomlands, säger Korpela skrattande.

Pisa-undersökning drar besökare till Vasa

Vasa yrkesinstitut 45

Årsbok 2011-2012

Finlands framgång i Pisa-undersökningen drar också lärare

från olika delar av världen, vilka är intresserade av finländska

undervisningsmetoder, till Vasa yrkesinstitut. T.ex. i slutet av

mars besökte 12 matematiklärare från Danmark, Storbritannien

och Holland, i anslutning till Leonardo samarbetsprojektet, Vasa

yrkesinstitut.

Besökarna vid VYI bekantade sig med undervisningen i yrkesmatematik

och det finländska undervisningssystemet.


Opiskelijat esittelivät elokuviaan Ritzissä

Vaasan ammattiopiston media-assistenttiopiskelijat

tekevät joka vuosi yhteistyössä

MediaCityn kanssa projektin, joka toteutetaan

ns. monikameratuotantona. Nuoret

suunnittelevat ja toteuttavat esitykset itse

käsikirjoituksesta ja budjetoinnista lähtien.

Palvelut -koulutusyksikön koulutuspäällikkö

Christer Burmanin aloitteesta tänä lukuvuonna

järjestettiin ensimmäistä kertaa

VAO Gaala, jossa nuorten filmatisointeja

esitettiin kutsuvieraille, media-alan opiske-

lijoille sekä median edustajille.

Päivä- ja iltanäytännöt pidettiin perjantaina

9. helmikuuta aidossa ympäristössä,

elokuvateatterina aikoinaan toimineessa

maineikkaassa Ritzissä Kirkkopuistikolla.

— Tilaisuudet olivat erittäin onnistuneita,

ja erityisen hienon säväyksen nuoriin

teki, kun heidän töitään esiteltiin Ritzissä,

Burman sanoo.

VAO Gaalasta suunnitellaan jokavuotista

tapahtumaa. Burmanin mielestä on hyvä,

että nuoret saavat palautetta yleisöltä.

Studerande förevisade sina filmer på Ritz

Medieassistentstuderande vid Vasa yrkesinstitut har varje år i

samarbete med MediaCity ett projekt som genomförs som en s.k.

multikamera produktion. Ungdomarna planerar och genomför

förevisningarna själva inklusive manus och budgetering.

På initiativ av utbildningschef inom service Christer Burman,

arrangerades detta läsår för första gången en VYI Gala, i vilken

ungdomarnas filmatiseringar förevisades åt inbjudna gäster,

studerande inom mediebranschen samt representanter för

medierna.

Dags- och kvällsföreställningarna hölls fredag 9 februari i en

genuin miljö, i berömda Ritz på Kyrkoesplanaden, som i tiderna

varit biograf.

— Evenemangen var väldigt lyckade, och speciellt fint intryck

Vaasan ammattiopisto 46

Vuosikirja 2011-2012

Tähän asti opiskelijoiden työt on katsonut

vain opettaja.

— On hyvä, että nuoret saavat enemmän

yleisöä. Todennäköisesti se saa heidät

näkemään myös enemmän vaivaa esitysten

kanssa, Burman uskoo.

Taukojen aikana vierailla oli mahdollisuus

tutustua media-alan ruotsinkielisten opiskelijoiden

kokoamaan valokuvanäyttelyyn.

VAO:n hotelli- ja ravintola-alan opiskelijat

huolehtivat tarjoiluista ja turvallisuusalan

opiskelijat vaatesäilytyksestä.

fick ungdomarna av att deras arbeten förevisades på Ritz, säger

Burman.

Man planerar ett årligen återkommande evenemang av VYI Galan.

Burman tycker att det är bra att ungdomarna får respons av publiken.

Hittills har de studerandes arbeten endast setts av läraren.

— Det är bra att ungdomarna får större publik. Troligtvis

får det dem att göra sig mera besvär med föreställningen, tror

Burman.

Under pauserna hade gästerna möjlighet att bekanta sig med en

fotoutställning som mediebranschens svenskspråkiga studerande

hade satt ihop. Hotell- och restaurangbranschens studerande

skötte om serveringen och säkerhetsbranschens studerande om

garderoben.


Arja Myllykangas PRO Horeca-gaalan loppukilpailussa

Aromi-lehti palkitsi 19. tammikuuta 2012 Helsingin Finlandia-talolla

hotelli-, ravintola- ja catering-alan parhaimmiston.

Vaasan ammattiopisto oli näyttävästi mukana kymmenettä kertaa

järjestetyssä gaalassa, sillä lehtori Arja Myllykangas oli yksi

Opettaja-sarjan kolmesta finalistista.

Tidningen Aromi premierade vid Finlandiahuset

i Helsingfors 19 januari 2012 eliten

inom hotell-, restaurang- och cateringbranschen.

Vasa yrkesinstitut deltog representativt

i galan som arrangerades för tionde

gången var lektor Arja Myllykangas var

en av tre finalister i Lärarserien.

— Totalt 3 260 förslag skickades till

tävlingen varför det är häftigt att vara en

av 36 som kom till upploppet. Detta är en

hedersbetygelse i arbetskarriären, ett

— Kilpailuun tuli kaikkiaan 3 260 ehdotusta, joten on upeaa

olla niiden 36 joukossa, jotka pääsivät loppusuoralle. Tämä on

kunnianosoitus työuralle, kiitos ja piste iin päälle, finaalipaikasta ja

diplomista iloinnut Myllykangas sanoi.

Arja Myllykangasta ehdottivat PRO Horeca-kilpailuun Etelä-Pohjanmaan

keittiömestarit.

Arja Myllykangas med i PRO Horeca galans final

Vasa yrkesinstitut 47

Årsbok 2011-2012

tack och pricken över i:et, sade Myllykangas

som gladde sig över finalplatsen

och diplomet.

Södra Österbottens köksmästare

föreslog Arja Myllykangas att delta i PRO

Horeca tävlingen.


Dan Kaam (oikealla) ja kolme

muuta norjalaista kokkiopiskelijaa

osallistuivat opettajansa

Lars Isaksenin (keskellä) kanssa

Sami Syväojan (vasemmalla)

ruoanlaittotunnille.

Dan Kaam (till höger) och tre

andra kockstuderande deltog

tillsammans med sin lärare

Lars Isaksen (i mitten)på Sami

Syväojas (till vänster)matlagningslektion.

Norjalaisvieraat tulivat Vaasaan kokkaamaan

Neljä kokki- ja neljä tarjoilijaopiskelijaa sekä

heidän kaksi opettajaansa VAO:n norjalaisesta

yhteistyökoulusta StrØmsbu videregående/Sam

Eyde videregående skolenista

Arendalin kaupungista Etelä-Norjasta vietti

maaliskuussa pari viikkoa Vaasassa.

Nuoret tutustuivat aluksi Vaasan ammat-

Fyra kock- och fyra servitörstuderande samt två lärare från

VYI:s norska samarbetsskola StrØmsbu videregående/Sam Eyde

videregående skole från staden Arendal i södra Norge, tillbringade

ett par veckor i mars i Vasa.

Ungdomarna bekantade sig först med Vasa yrkesinstitut och

deltog i lektioner. Kockarna t.ex. lagade mat tillsammans med en

svenskspråkig och internationell klass, och servitörerna deltog i

en engelsklektion.

tiopistoon ja osallistuivat oppitunneille.

Kokit esimerkiksi valmistivat ruokaa

ruotsinkielisen sekä kansainvälisen luokan

kanssa, ja tarjoilijat olivat mukana englannin

tunnilla.

Kaikki nuoret pääsivät tekemään töitä

opetusravintola Silveriaan, ja osa nuorista

kokkasi tai tarjoili parina päivänä myös

muutamassa vaasalaisravintolassa.

Vapaa-ajallekin riitti ohjelmaa: saunomista

ja uimista Vaskiluodossa, Gubbrockareiden

konsertti kaupunginteatterissa sekä

sightseeing-kierros kaupungilla. Kaupunkikierroksen

museokäynteineen oli suunnitellut

matkailualan opiskelija Jani Peussa.

Besökare från Norge kom till Vasa och kockade

Vaasan ammattiopisto 48

Vuosikirja 2011-2012

Alla ungdomar fick arbeta vid Silveria, och en del av ungdomarna

kockade eller serverade också på några vasarestauranger under

ett par dagar.

För fritiden fanns också program: bastubad och simning på Vasklot,

Gubbrockarnas konsert på Vaasan kaupunginteatteri samt

sightseeing i staden. Stadsrundvandringen med museibesök hade

planerats av studerande inom turism, Jani Peussa.


Joulu kruunasi valmistumisjuhlan

Vaasan ammattiopiston syyslukukausi päättyi torstaina 22.12.2011

perinteiseen joulujuhlaan. Joulujuhlaa vietettiin Hansa-kampuksella,

Ruutikellarintie 2:n juhlasalissa.

Joulujuhla oli osalle opiskelijoista myös valmistumisjuhla. Tutkintotodistuksensa

sai 18 lähihoitajaa. Lisäksi maahanmuuttajien

ammatilliseen koulutuksen valmistavasta koulutuksesta todistuksen

sai 8 opiskelijaa.

— Joulujuhla kruunaa valmistumisjuhlanne, rehtori Timo Kantokari

totesi juhlapuheessa. Hän onnitteli valmistuvia ja muistutti

Examensfesten blev julens höjdpunkt

Höstterminen vid Vasa yrkesinstitut

avslutades 22.12.2011 med en traditionell

julfest. Julfesten firades vid Hansa campus,

i festsalen på Krutkällarvägen 2.

Julfesten var också examensfest för

en del av de studerande. 18 närvårdare

fick sina examensbetyg. Dessutom fick

8 studerande examensbetyg från den

förberedande utbildningen för grundläg-

gande yrkesutbildning för invandrare.

— Examensfesten blir julens höjdpunkt,

konstaterade rektor Timo Kantokari

i sitt festtal. Han gratulerade de

utexaminerade och påminde närvårdarna

om vad som förväntas av dem: mänsklig

närhet och en varm handtryckning.

Församlingens festhälsning framfördes

av Janne Hänninen från Vasa svenska för-

Vasa yrkesinstitut 49

Årsbok 2011-2012

lähihoitajia siitä, mitä heiltä odotetaan: inhimillistä läheisyyttä ja

lämmintä kädenpuristusta.

Seurakunnan tervehdyksen juhlaan toi Janne Hänninen Vaasan

ruotsalaisesta seurakunnasta. Musiikkiesityksistä (piano ja laulu)

vastasi Margarita Kondakova. Loppupuheen piti Iiro Suksi.

Koulutuspäällikkö Eija Peltola ja opinto-ohjaaja Riitta Eskola

jakoivat todistukset ja stipendit. Stipendien saajia olivat Teea

Haapaniemi, Teemu Pekkarinen, Annika Hakala, Hassan Ikraam ja

Mohamed Maryan.

samling. För musikuppträdandena (piano

och sång) svarade Margarita Kondakova.

Slutanförandet hölls av Iiro Suksi.

Utbildningschef Eija Peltola och studiehandledare

Riitta Eskola delade ut

betyg och stipendier. Teea Haapaniemi,

Teemu Pekkarinen, Annika Hakala, Hassan

Ikraam och Mohamed Maryan fick

stipendium.


Vaasan ammattiopiston toiminnan

ja talouden lukuja 2011

Ammattiopiston, kuten koko toisen

asteen osalta, vuosi 2011 oli uusien tilojen

valmistumisen aikaa. Saneeraukset

jatkuvat edelleen. Tekniikan Sampokampuksen

kyky tuottaa osaajia alueen

teollisuuden tarpeeseen paranee merkittävästi

uusien ajanmukaisten tilojen

ja opetukseen käytettävien laitteiden

ansiosta. Tiloja ja laitteita käytetään

tehokkaasti yhdessä Vaasan aikuiskou-

Opiskelijamäärät

Opiskelijat koulutusaloittain

TP 2011

tekniikka ja liikenne 619

turvallisuusala 76

kulttuuri, artesaani 41

liiketalouden ja hallinnon ala 206

luonnontieteiden ala 96

kulttuuri, viestintä 102

matkailu-, ravitsemis- ja talousala 326

sosiaali- terveys- ja liikunta-ala 419

maahanmuuttajakoulutus 26

vammaisten valmentava ja kuntouttava koulutus 14

ammatilliseen peruskoulutukseen

ohjaava ja valmentava koulutus

Yhteensä 1949

lutuskeskuksen kanssa, josta saatava

taloudellinen ja toiminnallinen hyöty

vaikuttivat osaltaan koko toisen asteen

hyvään tulokseen myös vuoden 2011 osalta.

Ammattiopistossa toteutettiin lisäksi

lv 2010-2011 alusta lukien koulutusaloja

koskeva rakenteellinen muutos, jossa

liiketalous- ja viestintä sekä hoiva- ja

palveluala yhdistyivät Palvelut-yksiköksi.

Tällä muutoksella haetaan synergiaetuja

ja taloudellista

liikkumavaraa.

Toinen merkittävä

muutos koski

Ravintola Silveriaa,

jonka toiminta

liiketaloudellisena

yksikkönä lakkasi

lv 2010-2011 alusta

lukien. Nykyiselläänravintolatoiminta

on puhtaasti

oppilaitoksen

omaa maksullista

palvelutoimintaa.

Silveria tarjoaa

24 asiakkaille lounasjakokouspalvelui-

Hallintojohtaja/

Förvaltningsdirektör

Ritva Ullakko

ta, ja toimii oppilaitoksen opiskelijoiden

työssäoppimispaikkana.

Vaasan ammattiopiston painotettu

opiskelijamäärä v 2011 oli jonkin verran

suurempi kuin edellisvuonna. Suurimpia

muutoksia kokivat tekniikan ja liikenteen

ala, jossa opiskelijamäärä laski edellisvuoteen

verrattuna noin neljälläkymmenellä

opiskelijalla, kun taas sosiaali-,

terveys- ja liikunta-ala kasvoi noin

kahdeksallakymmenellä.

Ammattiopiston henkilöstön määrä on

kokonaisuudessaan 271 ( näistä määräaikaisia

77). Vakinaisten osuus on 71,6 %.

Henkilöstön määrä edellisvuoteen verrattuna

(275) oli jonkin verran pienempi.

Tilikauden tulosta osoittavassa taulukossa

ovat mukana kaikki toisen asteen

oppilaitokset. Tulos oli kokonaisuudessaan

positiivinen, kumulatiivisen tuloksen

osalta n 4,8 Meur. Vaasan ammattiopisto

kuten muutkin toisen asteen oppilaitokset

varautuvat säästöillään väistämättä

edessä oleviin taloudellisesti nykyistä

paljon haasteellisempiin vuosiin.

Toisen asteen koulutuksen tilinpäätös 2011 Tilikauden tulos Kumulatiivinen tulos 31.12.2011

Vaasan ammattiopisto 685 641 2 756 076

Vaasan ammattiopiston maksullinen palvelutoiminta 43 386 15 262

Lukiokoulutus 115 053 127 227

Lukioiden maksullinen palvelutoiminta -16 090 -14 603

Vaasan aikuiskoulutuskeskus 750 895 1 969 911

Toinen aste yhteensä 1 578 885 4 853 873

Vaasan ammattiopisto 50

Vuosikirja 2011-2012


Siffror ur verksamheten och ekonomin

vid Vasa yrkesinstitut 2011

För yrkesinstitutet, såsom för hela andra

stadiet, var år 2011 en tid av färdigställande

av nya utrymmen. Saneringarna

pågår fortfarande. Förutsättningarna för

att teknikenheten vid Sampo campus ska

producera proffs för industrins behov

inom regionen, blir märkbart bättre p.g.a.

de nya och tidsenliga utrymmena och

anordningarna att användas i undervis-

Antalet studerande

Utbildningsbransch

BS 2011

teknik och kommunikation 619

säkerhetsbranschen 76

kultur, artesan 41

företagsekonomi och administration 206

naturvetenskaperna 96

kultur, kommunikation 102

turism- kosthålls- och hushållsbranschen 326

social- hälsovårds- och idrottsbranschen 419

utbildning för invandrare 26

förberedande och rehabiliterande utbildning för

handikappade

orienterande och förberedande utbildning

för grundläggande yrkesutbildning

Sammanlagt 1949

ningen. Utrymmena och anordningarna,

som effektivt används gemensamt med

Vasa vuxenutbildningscenter, inverkade

ekonomiskt och funktionellt på det goda

resultatet inom hela andra stadiet läsåret

2011.

Vid yrkesinstitutet genomfördes läsåret

2010-2011 dessutom en strukturell förändring

i utbildningsbranscherna

så att företagsekonomi-

och kommunikation

samt

vård- och servicebranschen

gick ihop

till enheten Service.

Med denna förändring

söks synergieffekt

och ekonomisk

marginal. Den

andra betydande

förändringen handlade

om restaurang

Silveria, vars

14

verksamhet som

ett affärsverk lades

24 ned fr.o.m. början

av läsåret 2010-

2011. Nuförtiden är

restaurangverksamheten helt och hållet

läroanstaltens egna avgiftsbelagda serviceverksamhet.

Silveria erbjuder kunder

lunch- och mötestjänster och fungerar

som plats för inlärning i arbete för de

studerande.

Det vägda studerandeantalet år 2011

var en aning större än föregående år. De

största förändringarna skedde vid teknik

och kommunikation vars studerandeantal

sjönk jämfört med föregående år med ca

40 studerande, då igen social-, hälsovårds-

och idrottsbranschens ökade med

åttio.

Personalantalet vid Vasa yrkesinstitut är

totalt 271 (av dessa 77 visstidsanställda).

Andelen ordinarie är 71,6 %. Personalantalet

jämfört med ifjol (275) var en aning

mindre.

I tabellen, som visar räkenskapsperiodens

resultat, finns alla andra stadiets

läroanstalter med. Resultatet var

helhetsmässigt positivt, för det kumulativa

resultatets del ca 4,8 Meur. Vasa

yrkesinstitut, som också de övriga läroanstalterna

på andra stadiet, förbereder

sig med sina inbesparingar på mycket

mer utmanade år jämfört med idag som

oundvikligen är på kommande.

Bokslut för utbidning på andra stadiet 2011 Räkenskapsperiodens resultat Kumulativt resultat 31.12.2011

Vasa yrkesinstitut 685 641 2 756 076

Avgiftsbelagd serviceverksamhet 43 386 15 262

Gymnasieutbilding 115 053 127 227

Avgiftsbelagd serviceverksamhet -16 090 -14 603

Vasa vuxenutbildingscenter 750 895 1 969 911

Andra stadiet sammanlagt 1 578 885 4 853 873

Vasa yrkesinstitut 51

Årsbok 2011-2012


HAUSKAA

KESää!

Lukuvuosi 2012-2013

alkaa maanantaina 13.8.2011

-uudet opiskelijat klo 9.00

-opintojaan jatkavat

opiskelijat klo 10.00


GLAD

SOMMAR!

Läsåret 2012-2013

inleds måndag 13.8.2011

-nya studerande kl. 9.00

-studerande som fortsätter

sina studier kl. 10.00


Hallinto

Administration

Ruutikellarintie 2

Krutkällarvägen 2

FI-65100 Vaasa

Puh./tfn (06) 326 7411

Tekniikka

Technology

Sepänkyläntie 16

FI-65100 Vaasa

Puh. (06) 326 7911

Palvelut

Service

Services

Ruutikellarintie 2-4

Krutkällarvägen 2-4

FI-65100 Vaasa

Puh./tfn (06) 326 7411

Ammatin oppimisen tuki

Stödfunktioner för yrkesinlärning

Support for Vocational Learning

Ruutikellarintie 2

Krutkällarvägen 2

FI-65100 Vaasa

Puh./tfn (06) 326 7411

Restaurant

Silveria

Ruutikellarintie 4

Krutkällarvägen 4

FI-65100 Vaasa

Puh./tfn (06) 326 7611

www.vao.fi www.vyi.fi

More magazines by this user
Similar magazines