s I m i - Helda

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.
nut »kuulustelussa» tekaista nimen. Monessa tapauksessa on tosin
voitu tarkistaa nimet senjohclosta, että samalla paikkakunnalla ovat
useammat henkilöt toimittaneet keräyksiä. Näin onnellisesti ei suinkaan
aina ole ollut asianlaita ja sen vuoksi on täytynyt erinäisten luetteloiden
nimiin suhtautua määrätyllä varovaisuudella. Edelleen:
nimien oikeinkirjoitukseen so. kulloinkin kysymyksessä olevan
paikkakunnan murteenmukaiseen merkintään ei ole aina tarpeeksi
kiinnitetty huomiota. Botanisteilla on nimien väärin kirjoittaminen
saattanut johtua yksinkertaisesti siitä, että keräilijä ei ole täysin tuntenut
sen paikkakunnan murretta, jossa hän on työskennellyt, kun
taas filologeille on kasvien tuntemisessa voinut tulla erehdyksiä. Näin
ollen on selvää, että tieteellisesti pätevä, yksityiskohtainen ja järjestelmällisesti
tarkoin kerätty kasvinnimiaineisto on saatavissa vain
kasvitieteilijöiden ja kielitieteilijöiden läheisellä yhteistyöllä. Tämä
toteutettiin käytännössä kesällä 1927, jolloin eräissä Sanakirjasäätiön
sanastonkeräysasemiksi valituissa pitäjissä oli botanisti muutaman
viikon ajan jvaikalla toimivan filologin apuna, jolloin pitäjän
kasvinnimet (ja kasvinosat) tulivat »paikan päällä» kootuiksi ja
oikein selitetyiksi.
Tässä ei ole tarkoitus käydä lähemmin selvittämään kasvinnimien
etymologiaa, sillä se kuuluu erikoistutkijoille. Lienee kuitenkin paikallaan,
vieläpä seuraavan nimiluettelon oikein ymmärtämiseksi tarpeellistakin,
mainita tärkeimmät seikat, jotka ovat vaikuttaneet suomalaisten
kasvinnimien syntyyn. Voidaan sanoa, että useimmissa
tapauksissa on nimen perustana jokin kasvin ulkoasussa selvästi
havaittava piirre tai kasvin kelpoisuus eri tarkoituksiin. Niin saattaa
kasvin kasvutapa, lehtien muoto, kukinto, kukan muoto, väri ja
tuoksu, joskus kasvupaikkakin samoinkuin kasvin käyttö ravinto-,
lääkitys-, värjäys- ym. tarkoituksiin, olla nimen aiheuttajana. Eivät
ainoastaan rahvaan botanistit vaan myöskin varhaisemmat kasvitieteilijät
niin meillä kuin muuallakin katsoivat tällaisilla seikoilla
olevan aivan ratkaisevan merkityksen kasveille nimiä annettaessa.
Mutta tästä oli seurauksena, että samaan ryhmään joutui toisilleen
aivan vieraita kasveja, jos ne vaan joissakin edellä mainituissa suhteissa
muistuttivat toisiaan. Niinpä »Trifolium»-sukuun sisällytettiin
kasvit, joilla on kolmiliuskaiset lehdet {Trifolium, Lotus, Medieago,
Menyanthes, Oxalis) ja »Foeniculum aquaticum»-nimellä tarkoitettiin
vesikasveja, joilla on hapsiliuskaiset lehdet (Ccratophyllum, Myrio-