No 3 ~ 2012 - Vaasa
No 3 ~ 2012 - Vaasa
No 3 ~ 2012 - Vaasa
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Mitä katukyltin nimeen kätkeytyy?<br />
Hietalahden puistossa sijaitseva Sanmarkinkatu<br />
on saanut nimensä kaupunginlääkärin ja puutarhuri<br />
Fredrik Gabriel Sanmarkin (1798 -1886) mukaan.<br />
Hietalahden puiston perustaja<br />
<strong>Vaasa</strong>n kaupunginlääkäri Fredrik Gabriel Sanmark<br />
vuokrasi Simon Mattsson Sandvikilta vuonna 1835<br />
tehdyllä 50 vuoden sopimuksella Klemetsön eteläpäästä<br />
metsäisen Hietalahden ja Emäntälahden<br />
välissä sijainneen Tackholmenin niemen. Viisi vuotta<br />
myöhemmin tila siirtyi velkojen panttina hänen omistukseensa.<br />
Alueen pinta-ala oli10-11 tynnyrinalaa eli<br />
noin 5 hehtaaria.<br />
Kulkiessaan luontoretkillä hän oli tutustunut Hietalahden<br />
merenrantamaisemiin ja mieltynyt alueen<br />
luonnon kauneuteen. Olihan hän suuri luonnon ystävä,<br />
eränkävijä ja innokas puutarhuri. Sanmark oli mm.<br />
mukana vuonna 1821 perustamassa Suomen vanhinta<br />
tieteellistä seuraa, Societa pro Fauna et Fennica<br />
(SFFF) seuran tavoite oli nuoren Suomen Suuriruhtinaskunnan<br />
eläin- ja kasvimaailman tutkiminen.<br />
Hietalahden puistoon Sanmark rakennutti kolme<br />
rakennusta ja istutti Lyypekistä tilattuja lehmuksia<br />
ja valkopyökkejä. Hänellä oli myös oma taimitarha,<br />
missä hän kasvatti vaahteran, kanadantuijan ja siperianlehtikuusen<br />
taimia omaa puutarhaansa varten.<br />
Hänen istuttamista neljästä strobusmännystä on<br />
edelleen kaksi jäljellä Villan puistossa. F.G. Sanmark<br />
siirtyi Turkuun 1843 ja myi hovioikeudenneuvos Carl<br />
Johan Boy:lle Hietalahden huvilapuiston.<br />
Suomen ensimmäinen silmälääkäri<br />
F.G. Sanmark oli ensimmäinen suomalainen lääkäri,<br />
jota voidaan pitää silmälääkärinä. Hän oli lääkärinä<br />
<strong>Vaasa</strong>n lääninsairaalassa vuodesta 1826 alkaen.<br />
Sanmark teki kesäisin matkoja Lappiin, Ruotsiin ja<br />
Tanskaan. Berliiniin suuntautuneella opintomatkallaan<br />
1828-29 hän oli silmäkirurgi J. C. Jüngkenin<br />
opissa. Sanmark väitteli tohtoriksi 7.6.1832 aiheesta<br />
"Anteckningar om de i Finland oftast förekommande<br />
ögonsjukdomar".<br />
Tuohon aikaan lääninsairaaloiden potilaista oli huomattava<br />
osa silmäpotilaita. Niin myös <strong>Vaasa</strong>n lääninsairaalan<br />
potilaista niitä oli puolet. Taudeista mainittiin<br />
mm. tuberkuloottinen silmätulehdus ja trakooma<br />
(tarttuva side- ja sarveiskalvotulehdus).<br />
Näiden hoitojen lisäksi Sanmark teki värikalvon<br />
poistoja näön parantamiseksi. Kaihileikkauksia<br />
hän teki ainakin kahdeksan, joista kaksi tapahtui<br />
työntämällä samentunut mykiö pois näköakselin<br />
tieltä ja kuusi poistamalla kaihi. Hän pyrki aina<br />
valitsemaan potilasta säästävän, mahdollisimman<br />
tuskattoman menettelyn. Hän olikin todennut:<br />
"Usein on leikattava toisin kuin on oppinut<br />
tekemään”.<br />
F.G. Sanmark valittiin Turun lasaretin ja parantolalääkärin<br />
virkaan 1843. Helsingin yleisen<br />
sairaalan ylilääkärinä hän oli 1849 -1860 ja<br />
Helsingin rokotevaraston esimies 1861. Fredrik<br />
Gabriel Sanmark kuoli 4.8.1886 Helsingissä<br />
88-vuotiaana.<br />
Lähteet: <strong>Vaasa</strong>n historia IV, Hietalahden historiikki<br />
1350 -1992, H:gin yliopiston ylioppilasmatrikkeli1640-1852<br />
Teksti: Eva Reinikainen<br />
Kuva: Pohjanmaan Museo<br />
MERITUULI / HAVSVINDEN 17
Change language