Jäänmurtopalvelujen kehittäminen

More documents

Recommendations

Info

22 2 Vesiväylien ja satamien palvelutaso 2.1 Selvitysosion sisältö Työryhmän ensimmäisenä selvitysalueena oli analysoida nykyinen jäänmurtopalvelun tavoitetaso, palvelutason määrittämisessä käytettävät mittarit ja jäänmurron toimet suhteessa asiakkaiden tarpeisiin sekä ehdottaa mahdollisia kehittämistoimenpiteitä. 2.2 Meriliikenteen kehitys Merenkulkulaitos teetti vuonna 2006 selvityksen 1 ja skenaarion meriliikenteen kehityksestä vuoteen 2030 mennessä. Selvityksen mukaan vuonna 2005 ulkomaan merikuljetukset olivat 89,6 miljoonaa tonnia ja ne kasvaisivat vuoteen 2030 mennessä noin 140 miljoonaan tonniin. Skenaarion mukaan maailmanmarkkinahinnat ja energiapoliittiset keinot pitävät kivihiilen ja öljytuotteiden kysynnän lähes nykyisellä tasolla. Meriliikenteen kasvusta 2/3 on yksiköitävissä olevaa lastia, mikä merkitsee erityisesti lisääntyvää autojen, perävaunujen, junavaunujen ja konttien kuljetusta. Konttiliikenteen lasketaan lähes kolminkertaistuvan. Mitään isoja hyppäyksiä ei liikenteen kasvussa liene odotettavissa, mutta ei myöskään isoja laskuja. Liikenne kasvaa keskimäärin 1-3 % vuosittain. Kaivoshankkeet saattavat tuoda lisäliikennettä, joka pääosin kohdistuu Pohjois-Suomen satamiin (Kemi, Oulu, Kokkola ja jopa Pori). 2 Transitoliikenteen kasvu ja Leningradin läänissä olevan, Itämeren alueella Venäjän nopeimmin kasvavan Ust-Lugan sataman liikenne saattavat kasvattaa Suomenlahden liikennettä ennakoitua enemmän. Skenaario meriliikenteen kasvusta on kuvassa 1. 1 Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen kehitysnäkymät vuoteen 2030, Merenkulkulaitoksen julkaisu 10/2006 2 Markku Mylly, satamaliitto, 22.10.2010
Kuva 1. Skenaario meriliikenteen kehityksestä vuoteen 2030 Kuvassa 2 on Suomen, Ruotsin ja Viron merkittävimmät satamat ja väylät, joita pitkin satamiin liikennöidään. 23
Page 1: Markku Teppo Jäänmurtopalvelujen
Page 4 and 5: Kannen kuva: Juhani Laakso Verkkoju
Page 6 and 7: 4 Väylämaksut palvelutasoa osana
Page 8 and 9: 6 tarkoituksena on helpottaa uusien
Page 10 and 11: 8 Utvecklandet av isbrytningstjäns
Page 12 and 13: 10 2011, så att konkurrensutsättn
Page 14 and 15: 12 Utöver detta är målet att utv
Page 16 and 17: 14 Fairway dues of the service leve
Page 18 and 19: 16 2. a classification system for i
Page 20 and 21: 18 Esipuhe Liikenneviraston tehtäv
Page 22 and 23: 20 6.3 Nykyisen ohjauksen ja koordi
Page 26 and 27: 24 Kuva 2. Satamat ja meriväylät
Page 28 and 29: 26 Kauppamerenkulun 2-luokan väyl
Page 30 and 31: 28 Kuva 4. Satamien tavaraliikentee
Page 32 and 33: 30 Kyseisessä raportissa esitettii
Page 34 and 35: 32 merenkulun pääväylät ja sata
Page 36 and 37: 34 Jäänmurron osalta Liikennevira
Page 38 and 39: 36 3 Väylämaksut 3.1 Selvitysosio
Page 40 and 41: 38 Vuosina 2006-2008 väylämaksuje
Page 42 and 43: 40 3.5 Toimenpide-ehdotukset Kustan
Page 44 and 45: 42 laitoksen käyttämä sopimusmal
Page 46 and 47: 44 4.4 Jäänmurtopalvelujen hankin
Page 48 and 49: 46 5 Jäänmurtajien tekniset vaati
Page 50 and 51: 48 5.2 Murtajien pääoma- ja miehi
Page 52 and 53: 50 Luokka C: Jäänmurtaja pystyy a
Page 54 and 55: 52 6 Jäänmurtopalveluiden koordin
Page 56 and 57: 54 sitä kuljettavan henkilöstön
Page 58 and 59: 56 6.4 Koordinaatiota koskevat muut
Page 60 and 61: 58 7 Ruotsin jäänmurtotoiminta 7.
Page 62 and 63: 60 Taulukko 4. Ruotsin jäänmurtaj
Page 64 and 65: 62 7.3 Jäänmurtoyhteistyö Ruotsi
Page 66 and 67: 64 Selvitystyön lähdeaineisto 1.
Page 70: ISSN-L 1798-6656 ISSN 1798-6664 ISB

Jäänmurtopalvelujen kehittäminen

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?