Jäänmurtopalvelujen kehittäminen
Jäänmurtopalvelujen kehittäminen
Jäänmurtopalvelujen kehittäminen
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ruotsin jäänmurtotoiminta<br />
erityisesti organisoinnissa. Tässä selvitystyössä valmistellaan<br />
myös alusliikenteen ohjauksen järjestelyä koskeva ehdotus.<br />
Työryhmän viimeisenä tehtäväalueena oli kartoittaa Ruotsin vastaava jäänmurtotoiminta<br />
sekä tehdä ehdotuksia mahdollisesta yhteistyöstä ja yhteistoiminnasta jäänmurtopalvelujen<br />
hankkimiseksi.<br />
Selvitystyössä todettiin, että Suomen ja Ruotsin ilmastollisen sijainnin takia jäänmurtotarpeet<br />
ovat pitkälti samanlaiset. Pitkäkestoisen yhteistyön kautta myös jäänmurron<br />
toimenpiteet ja niissä käytettävät kriteerit ovat samankaltaisia. Ruotsissa tarvitaan<br />
jäänmurtoapua leutoina ja normaalina talvina etupäässä Pohjanlahdella, Merenkurkussa<br />
ja Perämerellä sekä Vänern ja Mälaren järvillä. Ankarina talvina tarvitaan<br />
jäänmurtoapua Itämerellä sekä itä-, että länsirannikolla. Jäänmurtokausi alkaa normaalisti<br />
marraskuun lopulla ja kestää toukokuun loppuun. Palvelutasotavoitteena on<br />
jäänmurtosopimuksissa, kuten Suomessa, että aluksen keskimääräinen odotusaika ei<br />
saa ylittää 4 tuntia. Liikennerajoitusten osalta käytetään suomalais-ruotsalaista alusten<br />
jääluokitusta. Jäänmurto rahoitetaan Ruotsissa, kuten Suomessakin, väylämaksuilla<br />
Nykyisin Ruotsissa toimivista jäänmurtajista Ruotsin Sjöfartsverket omistaa 5 jäänmurtajaa,<br />
joista 4 on perinteisiä suuritehoista jäänmurtajaa ja yksi pienitehoinen<br />
jäänmurtaja Ale. Norjalainen varustamo B&N Viking (Transatlantic AS) omistaa 3<br />
keskisuurta monitoimimurtajaa. Jäänmurtajien miehityksessä pääasiassa konehenkilöstö<br />
on miehitettynä ympäri vuoden. Jäänmurtokaudella miehitystä lisätään ostamalla<br />
miehityspalvelut ulkopuoliselta varustamolta.<br />
Uuden allekirjoitusta vailla olevan jäänmurtoyhteistyötä koskevan valtiosopimuksen<br />
tarkoituksena on jäänmurtoyhteistyön tehostaminen niin, että Suomen ja Ruotsin toisiinsa<br />
rajoittuvilla merialueilla olisi mahdollisuus tulla toimeen nykyistä pienemmillä<br />
murtajamäärillä. VTT:n tekemän selvityksen mukaan tehokkaalla yhteistyöllä olisi<br />
mahdollisuus vähentää toisiinsa rajoittuvilla merialueilla tarvittavien jäänmurtajien<br />
kokonaismäärä 1-2:lla. Valtiosopimus mahdollistaisi ruotsalaisten murtajien saamisen<br />
jäänmurtoon suomalaisten jäänmurtajien lisäksi Suomen merialueilla ankarina<br />
talvina. Ankarina talvina Ruotsi yleensä kuitenkin tarvitsee omat murtajansa hoitamaan<br />
omien satamien liikennettä, mutta tehokkaalla yhteiskäytöllä voitaisiin kuitenkin<br />
hoitaa Perämerellä jäänmurtoa siten, että monitoimimurtajia ei välttämättä tarvitsisi<br />
kutsua operointiin ennen helmikuuta. Jäänmurtosopimus tehtäisiin puitesopimuksen<br />
pohjalta erikseen jokaisen jäänmurtoon osallistuvan palvelutoimittajan kanssa.<br />
7
Change language