03.02.2014 Views

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - Tampereen ...

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - Tampereen ...

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - Tampereen ...

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Kaupunkisuunnittelu<br />

MUISTIO<br />

16.5.2007<br />

NURMI-SORILAN JA TARASTENJÄRVEN OSAYLEISKAAVOJEN OSALLISRYHMÄN 3.<br />

KOKOUS<br />

Aika 15.5.2007 klo 14.00-17:00<br />

Paikka Tampere, Frenckellin virastotalo, Frenckellinaukio 2 B,<br />

4. krs, kokoushuone Strömmer.<br />

LÄSNÄ<br />

<strong>Nurmi</strong>-<strong>Sorilan</strong> osayleiskaavan osallisryhmä:<br />

Koivunen Leena, asukas<br />

Kulkas Laura, Maataloustuotta<strong>ja</strong>in Aitolahden yhdistys<br />

Kääntönen Matti, <strong>Tampereen</strong> ympäristönsuojeluyhdistys ry, <strong>Tampereen</strong> kasvitieteellisen<br />

yhdistyksen pj.<br />

Lumme Lauri, Valkaman tiehoitokunta Jokivalkamantie "Riviera"<br />

Marttila Jaakko, Lumokorventien asukkaat<br />

Niemi Heikki, <strong>Nurmi</strong>n tiekunta, pj.<br />

Pellas Katriina, <strong>Sorilan</strong> koulun vanhempainyhdistys ry, pj.<br />

Raami Pirkko, asukas<br />

Tukiainen Juha, Suomen Adventtikirkko, kiinteistövastaava<br />

Tarastenjärven osayleiskaavan osallisryhmä:<br />

Auterinen Kai<strong>ja</strong>-Leena, maanomista<strong>ja</strong><br />

Koskinen Martti, asukas<br />

Vuolio Vesa, asukas<br />

Hurme Taru, <strong>Tampereen</strong> kaupunki, suunnittelupalvelut<br />

Hyry Anna-Leea, <strong>Tampereen</strong> kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen<br />

Kangasniemi Ritva, <strong>Tampereen</strong> kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, pj.<br />

Kinos Mer<strong>ja</strong>, <strong>Tampereen</strong> kaupunki, suunnittelupalvelut, sihteeri<br />

Kinttula Vesa, <strong>Tampereen</strong> kaupunki, suunnittelupalvelut<br />

Kiveliö-Lukka Satu, <strong>Tampereen</strong> kaupunki, suunnittelupalvelut<br />

Rönnman Tui<strong>ja</strong>, <strong>Tampereen</strong> kaupunki, suunnittelupalvelut<br />

Seimelä Timo, <strong>Tampereen</strong> kaupunki, suunnittelupalvelut<br />

Takala Mira, <strong>Tampereen</strong> kaupunki, suunnittelupalvelut<br />

Tiilikainen Ulla, <strong>Tampereen</strong> kaupunki, suunnittelupalvelut<br />

Bamberg Jarkko, <strong>Tampereen</strong> yliopisto<br />

JAKELU: Läsnä olleet, kutsutut<br />

1. Kokouksen avaus<br />

Ritva Kangasniemi avasi kokouksen.<br />

Puheenjohta<strong>ja</strong>na toimi Ritva Kangasniemi <strong>ja</strong> muistion laati Mer<strong>ja</strong> Kinos.<br />

1


Kaupunkisuunnittelu<br />

MUISTIO<br />

16.5.2007<br />

2. Edellisen kokouksen muistio<br />

Sovittiin, että osallisryhmän muistiot laitetaan soveltuvilta osiltaan julkisesti nähtäville<br />

kaavoituksen <strong>Nurmi</strong>-<strong>Sorilan</strong> internet-sivuille.<br />

3. Suunnittelutilanne <strong>ja</strong> -aikataulu<br />

Kevään aikana on viety eteenpäin kolmea osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoa joissa<br />

on haettu vaihtoehtoisia ratkaisu<strong>ja</strong> eri asioille. Asukasmäärä kaikissa on lähes sama,<br />

11 000-12 000 asukasta.<br />

Vaihtoehto<strong>ja</strong> käsitellään kaupunginhallituksen suunnittelu<strong>ja</strong>oston kokouksessa<br />

19.6.2007. Mikäli suunnittelu<strong>ja</strong>osto päättää asettaa vaihtoehdot nähtäville, on niiden<br />

nähtävillä oloaika kesän läpi syyskuulle. Tässä tapauksessa on tarkoitus pitää<br />

kaksi asukastilaisuutta. Ensimmäinen yleisötilaisuus olisi juhannuksen jälkeen <strong>ja</strong><br />

toinen avointen ovien tilaisuus pidettäisiin lomien jälkeen elo-syyskuussa.<br />

Kaava on edennyt sille ennalta määrätyssä aikataulussa.<br />

Osa selvityksistä on jo valmiina <strong>ja</strong> osa valmistuu lähiaikoina. Sitä mukaa kun ne<br />

valmistuvat, ne laitetaan nähtäville <strong>Nurmi</strong>-<strong>Sorilan</strong> internet-sivuille.<br />

Valmiit selvitykset:<br />

- arkeologinen inventointi. Museotoimen mielestä tulisi tutkia lisäksi myös Tarastenjärven<br />

alue.<br />

- kulttuuriympäristöselvitys<br />

- lepakkoselvitys<br />

- palveluselvitys<br />

Keskeneräiset selvitykset:<br />

- maisema- <strong>ja</strong> ympäristöselvitys, luontoselvitykset hieman kesken<br />

- tummaverkkoperhosselvitys, materiaali on lähetetty Helsingin yliopistolle, mutta<br />

tuloksia ei ole vielä saatu, joten toistaiseksi käytetään suunnittelun apuna aiemmin<br />

tehtyä selvitystä<br />

- luonnosvaiheessa oleva hulevesiselvitys on tehty kaikista kolmesta vaihtoehdosta<br />

- <strong>Tampereen</strong> seudullinen liikennemalli 2005:n tallimalli-ajo on suoritettu, mutta<br />

johtopäätökset puuttuvat<br />

- meluselvityksestä tehdään mallinnus vasta kaavan ehdotusvaiheessa. Tällä<br />

hetkellä kolmesta vaihtoehdosta on tehty suuntaa-antavat kaaviot<br />

- hankeosalaskenta on kesken<br />

Diplomityöt:<br />

- Ratsastusreittiselvitys:<br />

Maisema-arkkitehtiylioppilas Satu Siltanen Teknillisestä korkeakoulusta laatii<br />

diplomityötä aiheesta ”<strong>Tampereen</strong> kaupunkiseudun ratsastusreittiselvitys <strong>ja</strong> hevostalouden<br />

kehityssuunnitelma”. Seudullisen tarkastelun lisäksi työ käsittää<br />

detaljisuunnitelmana <strong>Nurmi</strong>-<strong>Sorilan</strong> ”Hevostalous, asuminen <strong>ja</strong> kulttuurimaisema”.<br />

2


Kaupunkisuunnittelu<br />

MUISTIO<br />

16.5.2007<br />

- Vesistön läheisyys taa<strong>ja</strong>ma-alueella:<br />

Arkkitehtiylioppilas Anna-Mai<strong>ja</strong> Sohn <strong>Tampereen</strong> teknillisestä yliopistosta tutkii<br />

vesistöjen <strong>ja</strong> rantojen vaikutusta <strong>ja</strong> hyödyntämistä taa<strong>ja</strong>marakentamisessa.<br />

4. Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot<br />

Satu Kiveliö-Lukka esitteli osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot.<br />

Kehäkaupunki:<br />

- asukkaita on hieman alle 12.000<br />

- ohitustievaihtoehto, jossa tie viedään Tarastenjärven liittymän kautta kauemmaksi<br />

<strong>Nurmi</strong> <strong>ja</strong> <strong>Sorilan</strong> keskuksista. Kiviaineksen kuljetus mahdollista siirtää<br />

ohitustielle, jolloin keskusta-alueesta tulisi turvallisempi.<br />

- Kaitavedentie on alueen pääkokoo<strong>ja</strong>katu <strong>ja</strong> sen länsipuolella on uusi kokoo<strong>ja</strong>katu<br />

joka menee <strong>Sorilan</strong>joen yli<br />

- Pulesjärventie liittyy uuteen kehätiehen <strong>ja</strong> Aitoniementien lin<strong>ja</strong>usta on siirretty<br />

pohjoisemmaksi. Se yhtyy vanhaan lin<strong>ja</strong>ukseen lännessä, taa<strong>ja</strong>man reunalla.<br />

- etelään tulee rinnakkaistie Tarastenjärven <strong>ja</strong> Kaitavedentien välille.<br />

- <strong>Nurmi</strong>ssa si<strong>ja</strong>itsee isompi palvelukeskus jossa on myös kerrostalovaltaista aluetta.<br />

Kerrostalojen korkeus voisi olla 2-4 kerrosta.<br />

- julkiset palvelut si<strong>ja</strong>itsevat <strong>Sorilan</strong> nykyisen koulun seutuvilla sekä <strong>Nurmi</strong>n uudessa<br />

keskuksessa<br />

- <strong>Sorilan</strong>joen rantamilla on asuinpientaloalue<br />

- kolmen maatilan talouskeskukset on merkitty AM-merkinnällä joka mahdollistaa<br />

maataloustoiminnan <strong>ja</strong>tkamisen.<br />

- Rummootan- <strong>ja</strong> Velaatanniemi on osoitettu osittain virkistyskäyttöön. Olemassa<br />

olevat asuinrakennukset säilyvät, mutta uusia rakennuspaikko<strong>ja</strong> ei osoiteta.<br />

- yhteys muille virkistysalueille säilyy.<br />

- maa- <strong>ja</strong> metsätalousalueella nykyinen rakennuskanta säilyy <strong>ja</strong> uusia rakennuspaikko<strong>ja</strong><br />

sinne voi tulla rakennusjärjestyksen ha<strong>ja</strong>rakennusoikeuden mukaisesti.<br />

- kaatopaikan suo<strong>ja</strong>vyöhyke on n. 1 km uudesta kaatopaikasta. Vanhalla kaatopaikalla<br />

tullaan toimittamaan maisemanhoidollisia toimenpiteitä.<br />

- teollisuutta on osoitettu rinnakkaistien alkupäähän jossa sitä on jo nyt. Ohitustien<br />

varteen on mahdollista saada hieman lisää teollisuutta.<br />

- aluerakenne vaatii joitakin alikulkutunneleita<br />

- virkistysalueet ovat ulkoilualuetta <strong>ja</strong> kaupunginosapuisto<strong>ja</strong> joista asemakaavavaiheessa<br />

tulee kaupungin puistoalueita. Alueella olevat kesäasunnot säilyvät<br />

<strong>ja</strong> niitä voi remontoida, mutta ei tehdä rakennuslupaa vaativia toimenpiteitä kuten<br />

esim. laajentaa tai remontoida rakennusta uutta vastaavaksi. Kaupungilla<br />

on pakkolunastusoikeus loma-asuntoihin.<br />

- yli 10.000 asukasmäärä mahdollistaa hyvien palveluiden kuten esim. kir<strong>ja</strong>ston<br />

saamisen alueelle. <strong>Nurmi</strong>in tulisi ala- <strong>ja</strong> yläasteen koulut <strong>ja</strong> Sorilaan ala-asteen<br />

koulu. <strong>Nurmi</strong>n koulun yhteydessä olisi liikuntahalli sekä urheilukenttä.<br />

3


Kaupunkisuunnittelu<br />

Järvikaupunki<br />

MUISTIO<br />

16.5.2007<br />

- asukkaita on hieman yli 12.000.<br />

- uusi ohitustie kulkee <strong>Nurmi</strong>n keskustan kautta, vanhan väylän itäpuolella. Se<br />

liittyy vanhaan Kaitavedentiehen <strong>Sorilan</strong>joen kohdalla. Vanha Kaitavedentie jää<br />

alkupäästään kokoo<strong>ja</strong>kaduksi. <strong>Sorilan</strong>joen yli tulee yksi uusi silta. Aitoniementien<br />

risteys siirtyy etelämmäksi <strong>ja</strong> Pulesjärventien risteys pohjoisemmaksi.<br />

- <strong>Nurmi</strong>n AP- <strong>ja</strong> AK-alueet ovat hieman tiiviimpiä kuin muualla. Kerrostalot ovat<br />

3-5- kerroksisia. Palonkylään on osoitettu kylämäistä asutusta.<br />

- ranta-alueilla nykyiset vakituiset asunnot <strong>ja</strong> loma-asunnot säilyvät <strong>ja</strong> niitä voi<br />

laajentaa.<br />

- viheralueilla on turvattu yhteys taa<strong>ja</strong>masta rannalle sekä ympäröiville virkistysalueille.<br />

- teollisuus- <strong>ja</strong> työpaikka-alueita tulee uuden ohitustien itäpuolelle.<br />

- vanhalle Kaitavedentielle tulee kiertoliittymiä sekä 50 km/h nopeusrajoitus. Uudella<br />

ohitustiellä nopeusrajoitus on 70 km/h. Alueelle tulee useampia alikulkutunneleita<br />

luomaan turvallista kevyen liikenteen verkostoa.<br />

- Aitoniementien risteys siirtyy nykyistä etelämmäksi <strong>ja</strong> Pulesjärventie siirtyy vastaavasti<br />

hieman pohjoisemmaksi<br />

Pientalokaupunki<br />

- asukkaita on n. 10.000.<br />

- Kaitavedentietä parannetaan nykyisellä paikallaan <strong>ja</strong> nelikaistaistetaan <strong>Nurmi</strong>n<br />

keskustaan asti, varaus myös <strong>Sorilan</strong> keskustaan asti keväällä 2007 vahvistetun<br />

maakuntakaavan mukaisesti.<br />

- <strong>Nurmi</strong>n <strong>ja</strong> <strong>Sorilan</strong> välille tulee kokoo<strong>ja</strong>katu sekä yksi uusi silta <strong>Sorilan</strong>joen yli<br />

- Pulesjärventien risteys säilyy entisellä paikallaan, Aitoniementien risteys nousee<br />

pohjoisemmaksi.<br />

- liittymäjärjestelyt voidaan hoitaa valo-oh<strong>ja</strong>uksella tai taloudellisesti raskaalla <strong>ja</strong><br />

maisemallisesti haastavalla eritasoliittymällä<br />

- nelikaistaistettu Kaitavedentie vaikeuttaa kulttuurimaiseman säilyttämistä<br />

- keskustat sijoittuvat nauhamaisesti pääkokoo<strong>ja</strong>katujen varsiin<br />

- vaihtoehto on pientalovaltaisin <strong>ja</strong> siksi levittäytyy laajemmalle alueelle kuin muut<br />

vaihtoehdot. Kerrostalot voivat olla 2-4-kerroksisia.<br />

- Laalahden pohjoispuolelle sijoittuu maaseutumainen väljä pientaloalue, jossa<br />

on mahdollista mm. hevosten pito.<br />

- ranta-alueiden kaikki nykyiset asuin- <strong>ja</strong> lomarakennukset muutetaan pysyviksi<br />

asunnoiksi. Uusia rakennuspaikko<strong>ja</strong> ei tule.<br />

- nykyisen ”Rivieran” alue on merkitty siirtolapuutarha-alueeksi.<br />

- teollisuusalue si<strong>ja</strong>itsee kaatopaikan vieressä<br />

- Aitovuoren eritasoliittymään voisi tulla 5-haarainen kiertoliittymä<br />

Osallisryhmän kysymyksiä <strong>ja</strong> kommentte<strong>ja</strong>:<br />

Jääkö Pessin tilalle riittävästi tilaa hevosten pitoon?<br />

Vast.: Hevostilojen ra<strong>ja</strong>us täsmentyy myöhemmässä vaiheessa<br />

4


Kaupunkisuunnittelu<br />

MUISTIO<br />

16.5.2007<br />

Miten käy Rikalan maatilan <strong>Nurmi</strong>ssa?<br />

Vast.: Rikalan tilan tilakeskus tulee säilymään <strong>ja</strong> läheisillä viheralueilla on mahdollista<br />

<strong>ja</strong>tkaa maanviljelyä. Muiden maatilojen edustajien kanssa on keskusteltu<br />

hevostalouden <strong>ja</strong>tkumisen edellytyksistä tekeillä olevan diplomityön yhteydessä.<br />

Rikalan tilalla hevosten pitäminen on vaikeaa alueen si<strong>ja</strong>innin takia. Tila sijoittuu<br />

niemelle asuntoalueiden <strong>ja</strong> veden välille, joten sieltä on vaikea saada yhteydet<br />

ratsastusreiteille liikenteen poikki.<br />

Onko mietitty <strong>Sorilan</strong> joen kantokykyä? Jos rannoille tulee uutta asutusta, tietää<br />

se mm. lisää veneitä <strong>ja</strong> kuormitusta joen vedelle.<br />

Vaikuttaako osayleiskaavoitus meneillään olevaan Pulesjärventien kevyen liikenteen<br />

reitin suunnitteluun <strong>ja</strong> toteutukseen?<br />

Vast.: Pulesjärventien kevyen liikenteen väylän suunnitelmat valmistuvat ennen<br />

kesää. Toteuttamisaikataulusta ei ole tietoa sillä se kuuluu Tiehallinnolle.<br />

A<strong>ja</strong>tus siirtolapuutarhasta on hyvä, mutta ”Rivieran” alue ei siihen sovellu, koska<br />

se on lähinnä kalliota.<br />

Vast.: Rivieran alue on tarkoitus tarkentaa loma-asuntoalueeksi Pientalokaupunki<br />

–vaihtoehdossa.<br />

5. Ryhmätyö<br />

Osallisryhmä <strong>ja</strong>kautui neljään ryhmään käymään läpi osayleiskaavaluonnosvaihtoehto<strong>ja</strong>.<br />

Kussakin ryhmässä oli myös kaksi kaupungin edusta<strong>ja</strong>a.<br />

6. Ryhmätöiden esittely<br />

Ryhmä 1:<br />

Järvikaupunki: Tieratkaisut ovat hyviä, sillä ne säästävät maisemaa. Pulesjärventielle<br />

tulisi saada kevyen liikenteen väylä. Rantarakentamista ei sallita <strong>Sorilan</strong>joen<br />

rannoille. Kylämäisen asutuksen alueet AT-1 <strong>ja</strong> AT-2 ha<strong>ja</strong>-asutusalueella ovat<br />

hyviä.<br />

Pientalokaupunki: Loma-asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi, siirtolapuutarha<br />

<strong>ja</strong> AP-1 ovat hyviä ratkaisu<strong>ja</strong>.<br />

Kehäkaupunki: AP-1:n puuttuminen sekä venesataman si<strong>ja</strong>inti Nattarin niemessä<br />

uimarantaa vastapäätä ovat huono<strong>ja</strong> ratkaisu<strong>ja</strong>. <strong>Nurmi</strong>n ranta on säilytettävä.<br />

Ryhmä 2:<br />

Järvikaupunki: Rantarakentaminen sekä kaksi siltaa <strong>Sorilan</strong>joen yli on huono ratkaisu.<br />

Pientalokaupunki: Rakenteen ha<strong>ja</strong>utuneisuudessa on hyvää se, että asumisympäristö<br />

on miellyttävä. Huonoa taas on se, että yksityisliikenne lisääntyy, palve-<br />

5


Kaupunkisuunnittelu<br />

MUISTIO<br />

16.5.2007<br />

luiden keskittäminen on vaikeaa <strong>ja</strong> turhan paljon tuottavaa maata uhrataan rakentamiselle.<br />

Kehäkaupunki: Vaihtoehdossa hyviä asioita ovat tielin<strong>ja</strong>us, <strong>Sorilan</strong>joen rantojen<br />

säilyminen rakentamattomina, kustannustehokkuus sekä teollisuusalueen kasvunvara.<br />

Huonoa on se, että tummaverkkoperhosen elinalue pirstoutuu tielin<strong>ja</strong>uksen<br />

osalta. Koskematonta luontoa joutuu tien alle.<br />

Ryhmä 3:<br />

Liikenne: Kehäkaupungin kehätieratkaisua olisi tutkittava muissakin malleissa.<br />

Järvikaupungin kolme <strong>Sorilan</strong>joen ylittävää siltaa on liikaa.<br />

Asumismuodot: Kerrostaloasunto<strong>ja</strong> voi tulla, mutta kerrosmäärä on ra<strong>ja</strong>ttava<br />

kolmeen. Pientaloasutus voi olla väljää sekä tiivistä. Nykyiset rakennukset rannassa<br />

on säilytettävä <strong>ja</strong> kaikki muutettava vakituisiksi asunnoiksi kuten jossain<br />

vaihtoehdossa oli esitetty. Isoille maanomistajille täytyisi löytyä uusia rantarakennuspaikko<strong>ja</strong>.<br />

Venevalkama Vehkalahdessa on huono paikan luonnonkauniin<br />

ympäristön takia. Pientalokaupunki on hyvä vaihtoehto, joskin liikenneratkaisua<br />

on mietittävä. Aitolahti on pidettävä laadukkaana asuinalueena, edullisemmat<br />

asunnot voisivat olla esim. osaomistusasunto<strong>ja</strong>, yms.<br />

Ryhmä 4:<br />

Kehätiekaupunki on hyvä malli, mutta tien lin<strong>ja</strong>usta tulisi hieman tarkistaa. <strong>Sorilan</strong>joen<br />

rantapenger on säilytettävä rakentamattomana. Siirtolapuutarha-alueen<br />

si<strong>ja</strong>intia on mietittävä uudelleen. Vanhoille asukkaille on taattava riittävä asumisväljyys.<br />

Ryhmien kir<strong>ja</strong>amat asiat ovat muistion liitteenä. Yksi osallisryhmän edusta<strong>ja</strong> halusi<br />

vielä tuoda esiin, että hän vastustaa ohitustien lin<strong>ja</strong>amista Palonkylän läpi.<br />

6. Jatkotoimenpiteet <strong>ja</strong> seuraava kokous<br />

Kaupunginhallituksen suunnittelu<strong>ja</strong>osto käsittelee osayleiskaavaluonnoksia kokouksessaan<br />

19.6.2007. Osallisryhmälle tiedotetaan kokouksen päätös sekä<br />

luonnosten nähtävillä olo aika. Mielipiteitä voi jättää prosessin aikana. Seuraava<br />

nähtävillä olo on vuoden päästä kun osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville.<br />

Syys- lokakuussa on käytettävissä kaikki lausunnot sekä luonnoksista saatu palaute.<br />

Seuraava osallisryhmän kokouksen a<strong>ja</strong>nkohta on mahdollisesti syys-lokakuun<br />

vaihteessa.<br />

6


Liite<br />

Kaupunkisuunnittelu<br />

MUISTIO<br />

16.5.2007<br />

NURMI-SORILAN JA TARASTENJÄRVEN OSAYLEISKAAVOJEN OSALLISRYHMÄN KOKOUS<br />

15.5.07<br />

Ryhmätyöt<br />

Ryhmä 1<br />

Kehäkaupunki<br />

• Uimaranta tulisi säilyttää <strong>Nurmi</strong>ssa, ei sijoittaa venerantaa Nattarinniemeen.<br />

• Kiertotieratkaisu kannatettava! Vaihtoehtona halvempi.<br />

• Esitys ei yksimielinen.<br />

Pientalokaupunki<br />

• Loma-asuntojen muuttaminen talviasuttaviksi kannatettavaa.<br />

• Siirtolapuutarha-alue hyvä asia.<br />

• Hyvää AP-1, AT kylämäinen rakennustapa.<br />

Järvikaupunki<br />

• Tieratkaisut paremmin maisemaa säilyttäviä (kuin muut vaihtoehdot)<br />

• Kevyenliikenteenväylät Pulesjärventielle, turvalliset<br />

• Rantarakentamista ei tulisi sallia <strong>Sorilan</strong>joen läheisyyteen.<br />

• Hyvää AT-1, AT-2, AT-3<br />

Ryhmä 2<br />

Työryhmässä tuli esiin se, että näkökulmasta riippuen ratkaisuilla on useimmiten sekä hyviä että huono<strong>ja</strong><br />

puolia. Kaikkia luonnoksia koskien positiivisena pidettiin kulttuurimaiseman <strong>ja</strong> kulttuuriympäristön<br />

säilyttämistä. Eri vaihtoehdoista keskusteltiin seuraavaa:<br />

”Pientalokaupunki”<br />

- Ryhmässä koettiin sekä myönteisenä että kielteisenä rakentamisen ha<strong>ja</strong>uttaminen tässä vaihtoehdossa.<br />

- Rakentamisen ha<strong>ja</strong>uttamisen huonoina puolina pidettiin: (-) yksityisautoilun kasvamista alueella, (-)<br />

palvelujen sijoittamisen vaikeutta sekä (-) tuottavan <strong>ja</strong> koskemattoman maan käyttöä. Ha<strong>ja</strong>uttamisen<br />

hyvänä puolena pidettiin (+) miellyttävämpää asuinympäristöä.<br />

- (-) Pientalokaupunkivaihtoehdon miinuksena pidettiin <strong>Sorilan</strong>joen rantaan saakka ulottuvaa rakentamista.<br />

”Järvikaupunki”<br />

- (-) Myös Järvikaupunkivaihtoehdon miinuksena pidettiin <strong>Sorilan</strong>joen rantaan saakka ulottuvaa rakentamista.<br />

- (-) Negatiivisena pidettiin kahden uuden sillan rakentamista <strong>Sorilan</strong>joen yli<br />

7


Kaupunkisuunnittelu<br />

”Kehäkaupunki”<br />

MUISTIO<br />

16.5.2007<br />

- Tielin<strong>ja</strong>usta pidettiin kehäkaupunkivaihtoehdossa sekä myönteisenä että kielteisenä ratkaisuna.<br />

Myönteiseksi se koettiin siksi, että (+) tielin<strong>ja</strong>us rauhoittaa liikennettä asutuksen keskellä. Kielteisenä<br />

puolena tielin<strong>ja</strong>uksessa on (-) koskemattoman luonnon käyttäminen tietä varten <strong>ja</strong> (-) tummaverkkoperhosen<br />

alueen rikkominen.<br />

- (+) Kehäkaupunkivaihtoehdon positiivisena puolena pidettiin sitä, että asutusta ei oltu viety lähelle<br />

ranto<strong>ja</strong>, erityisesti <strong>Sorilan</strong>joen ympäristössä.<br />

- (+) Vaihtoehtoa pidettiin kustannustehokkaimpana ratkaisuna<br />

- (+) Plussaksi mainittiin tieyhteyden tuoma kasvunvara teollisuudelle.<br />

Ryhmä 3<br />

Liikenne:<br />

• Kehäkaupungin kehätieratkaisu pitäisi saada muihin vaihtoehtoihin. Liikenteellisesti paras ratkaisu.<br />

• Onko Järvikaupunki –vaihtoehdon kolmas silta tarpeellinen?<br />

Kerrostaloasunnot:<br />

• Pitäisi ra<strong>ja</strong>ta korkeus kolmeen kerrokseen sekä sijoittaa keskusta-alueille.<br />

Omakoti- <strong>ja</strong> pientaloasutusta pääasiassa asumismuodoksi. Voi olla väljempiä <strong>ja</strong> tiiviimpiä alueita (AP-<br />

2).<br />

Nykyinen asutus: Rakennuspaikat säilytetään <strong>ja</strong> niitä saa laajentaa. Myös muuttoa ympärivuotiseksi<br />

asumiseksi. Myös harkittava uusien rakennuspaikkojen myöntämistä suurille maanomistajille.<br />

Venevalkama: Vehkalahden lähellä on liian aralla paikalla (luonnonkaunis paikka).<br />

Pientalokaupunki: Vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta. Liikennettä mietittävä.<br />

Mitä on monimuotoasuminen?<br />

• Kaupungin vuokratalo<strong>ja</strong> ei tarvita alueelle.<br />

• Muita edullisia asumismuoto<strong>ja</strong> (esim. asumisoikeuasunto<strong>ja</strong>).<br />

Ryhmä 4<br />

Liikenne<br />

• Nelikaistainen Kaitavedentie ei hyvä.<br />

• Itäinen ohitusreitti on hyvä (lin<strong>ja</strong>usta pohjoisessa tarkistettava)<br />

Siirtolapuutarha-alue mieluinen.<br />

<strong>Sorilan</strong>joen rantapenger <strong>ja</strong> lähialue rakentamattomana. Ranta vapaana.<br />

Asumisväljyys olisi tärkeätä, kuin nytkin.<br />

8

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!