Tapahtumien vaikuttavuus - Helsinki

kansainvälisenä tapahtumapaikkana. (Laakso & Kilpeläinen 2008b, 96-97.) Euroviisut olivat hyvä tilaisuus
markkinoida Helsinkiä hauskana ja toimivana kaupunkina ja hyvä esimerkki tapahtumasta, joka toimi samalla
Helsingin tapahtumaprofiilin kehittäjänä ja vetovoimaisuuden ja tunnettuuden lisääjänä. (Kilpeläinen
2008, 35.)
Helsinkiläisiltä suurtapahtumilla on pyritty rakentamaan kaupungin imagoa ja niiltä on odotettu positiivista
näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa. Tapahtumien kansainvälistä lehtijulkisuutta käsittelevien tutkimusten
mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että aina saavutettu julkisuus ei palvele kovin hyvin kaupungin päämääriä.
Kirjoittelu Helsingin Euroviisuista (2007) vaihteli maittain paljon, mutta vilkkaimmissakin maissa
keskityttiin pääasiassa oman maan edustajan seuraamiseen, tuloksiin ja äänestyskäyttäytymiseen. Euroviisujen
uutisointi oli Helsingin osalta pettymys, aina järjestäjäkaupunkia ei edes mainittu. Lähes kaikki uutisointi
oli kuitenkin positiivista. Helsinki pääsi kuitenkin jonkin verran esille tapahtumaa taustoittavissa jutuissa
ja matkailutyyppisissä artikkeleissa, joissa kaupunkia esiteltiin matkailukohteena. (Pelkonen 2008,
109-114.) Yleisurheilun MM2005-kisojen kansainvälisen lehtiaineiston perusteella urheilutapahtuman
merkitys paikkamarkkinoinnin välineenä kyseenalaistui: kisoja käsittelevien artikkeleiden suuresta määrästä
huolimatta ne keskittyivät urheilusuorituksiin, eikä Suomea tai Helsinkiä juuri kuvailtu. Järjestäjämaa näkyi
jutuissa lähinnä yleisöön tai säähän liittyvinä mainintoina. (Nylund 2006b, 177-178.) Myös Helsingin kulttuurivuoden
(2000) kansainvälinen näkyvyys oli määrällisesti vaatimatonta. Artikkeleita esiintyi kuitenkin
monipuolisesti erilaisissa lehdissä ja ne kuvasivat Helsinkiä syvällisesti ja positiivisesti, tapahtumarikkaana ja
mielenkiintoisena kaupunkina. Ensimmäistä kertaa Helsingin onnistui profiloitua muusta Suomesta erillään
mielenkiintoisena ja tapahtumarikkaana kaupunkina. (Kangas 2001, 157.)
Liverpoolissa kulttuuripääkaupunkivuoden (2008) visiona oli vuosikymmeniä heikosta kehityksestä ja sosiaalisista
ongelmista kärsineen kaupungin uudistaminen ja uudelleenasemoiminen. Kaupungin imagoa
muuttamalla pyrittiin houkuttelemaan investointeja, asukkaita ja turisteja. Kulttuuripääkaupunkitittelin
myöntämisen (2003) jälkeen oli nähtävissä merkittävä positiivinen muutos niin median aiheissa ja suhtautumisessa
kuin paikallisen ja koko maan väestön suhtautumisessa Liverpooliin. Kulttuurivuoden lopussa
median välittämä kuva kaupungista oli vivahteikkaampi, ja positiivisten, neutraalien ja negatiivisten mediaesitysten
määrä oli tasapainossa. Kulttuuria käsittelevien aiheiden osuus kansallisessa mediassa yli kaksinkertaistui
ohi aiemmin yleisimpien negatiivisten sosiaaliaiheiden. Kansalaisten positiiviset käsitykset Liverpoolista
lisääntyivät kaikissa ryhmissä, erityisesti Luoteis-Englannin ulkopuolisten näkemys kaupungista
parani. Myös kaupungissa vierailleiden tyytyväisyys kaupunkiin kasvoi. Kulttuurikaupunkivuoden avulla
onnistuttiin vaikuttamaan merkittävästi myös kaupunkilaisten alueelliseen itsetuntoon. (Garcia ym. 2010,
12, 24, 38-49.)
Myös muissa kotimaisissa tapahtumissa sidosryhmien mukaan tapahtumat ovat olleet merkityksellisiä
paikkakunnan imagolle ja ovat vaikuttaneet myös paikkakunnan tunnettuuteen ja näkyvyyteen (ks. Mikkonen
& Pasanen 2010; Mikkonen, Pasanen & Taskinen 2008, 70; Tyni & Aho 1999, 10-17.).Tapahtumien
teemat ja imagot ovat merkittäviä pienempien paikkakuntien imagon muokkaajia (ks. Kainulainen 2004,
149-150; Kainulainen 2005, 443.). Sama ilmiö voidaan hyvin todentaa esim. kaupunginosatapahtumista:
omalta osaltaan ne toimivat alueen imagon kohottamisessa ja siinä, mitä alueesta esimerkiksi kirjoitetaan
julkisuudessa. Tapahtumat voivat myös toimia erinäisten muutosten ajureina mm. sosiaaliselle inkluusiolle
(ks. Garcia, Melville & Cox 2010, 50-59).
5.3.7 Sosiaaliset vaikutukset
Tapahtumien sosiaalisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Sosiokulttuuristen
vaikutusten tutkimusta on hidastanut niiden kvantifioimisen haastavuus ja menetelmien puute.
Tapahtumien aikaansaamia positiivisia sosiaalisia vaikutuksia ovat ylpeys omasta paikkakunnasta, paikkakunnan
perinteiden vahvistuminen, asukkaiden lisääntynyt yhdessäolo ja tekeminen, uudet harrastusmahdollisuudet
ja lisääntynyt hyvinvointi. Kulttuurifestivaalit luovat paikkakunnille luovaa ilmapiiriä, lujittavat
alueiden identiteettiä, synnyttävät kulttuurialan osaamista ja vahvistavat kulttuurimyönteistä ilmapiiriä.
47