Tapahtumien vaikuttavuus - Helsinki

2 Tapahtumiin (ja matkailuun) liittyvä yritystoiminta
Tapahtumilla on laajat ja moninaiset taloudelliset vaikutukset, jotka kytkeytyvät sekä julkiseen sektoriin
että yritystoimintaan. Varsinaisen tapahtumajärjestämisen julkisten ja yksityisten organisaatioiden lisäksi
tapahtumatalouteen kytkeytyvät välittömästi tapahtumien esiintyjät, eri palveluiden ja tukitoimintojen
tuottajat, sponsorit sekä muut yrityssektorin yhteistyökumppanit. Kunta on mukana edellytysten tarjoajana,
mutta usein myös rahoittajana ja yhteistyökumppanina. Etenkin suurtapahtumissa myös valtio on
yleensä keskeinen sidosryhmä. Varsinaisen tapahtuman raha-, palvelus- ja tavaravirrat tulevat ja leviävät
moninaisten verkostosuhteiden ja ketjuvaikutusten kautta matkailuyrityksiin, kauppaan sekä muihin palveluihin,
jalostukseen ja viime kädessä myös alkutuotantoon.
Tapahtumien onnistunut järjestäminen edellyttää edellä mainittujen toimijoiden yhteistyötä ja toimivaa
organisaatiota. Tapahtumajärjestäminen kerryttää osaamispääomaa ja kokemusta ja synnyttää uudenlaisia
yhteistyöverkostoja. Suuremmissa kaupungeissa voidaan puhua tapahtumaklusterista 2 , joka pitää
sisällään erilaisia tapahtumajärjestämisen osaajia eri aloilta.
Klustereiden muodostaminen ja verkostoituminen kannattaa, sillä siitä koituu monenlaisia hyötyjä (Hakanen,
Heinonen & Sipilä 2007, 25-26; Möller, Rajala & Svahn 2004, 8):
• tiedon keruu ja oppiminen sekä kehittyminen
• sosiaalisen pääoman kasvattaminen
• osaamisen lisääminen, vahvistaminen ja yhdistäminen uuden potentiaalin saamiseksi
• kustannussäästöjä, riskien ja kustannusten jakaminen
• uskottavuus ja imago
• laadun parantaminen ja vakauttaminen
• kilpailuvoiman kehittäminen
Tutkimuksissa on havaittu festivaalien synnyttäneen ympärilleen luovuutta generoivia kulttuuriklustereita.
Ruotsissa Hultsfred-festivaali on luonut pienelle 5 000 asukkaan paikkakunnalle ”Rock City”-imagon ja synnyttänyt
musiikkiteollisuuden pienyritysten keskittymän. Suomessa vastaava esimerkki on Pori Jazz, joka on
juurruttanut paikkakunnalle erilaisia toimintamuotoja. (Kainulainen 2007, 179.)
Pienemmillä paikkakunnilla tapahtumien ympärille voi syntyä merkittävää alaan liittyvää harrastus-, koulutus-
ja hanketoimintaa, jolla voi pidemmällä aikavälillä olla merkittäviä taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia
(ks. lisää Kainulainen 2004, 128-132, 150). Tapahtumilla voi olla suuri merkitys myös esim. yksittäisten
taiteenalojen kehitykselle, toimintaedellytyksille ja verkostoille. Esimerkiksi Helsingin kulttuurikaupunkivuodessa
(2000) oli kyse spektaakkeleiden ja monumenttien luomisen sijaan uusien tuottajaverkostojen
synnyttämisestä; vuosi heijastui voimakkaasti mm. tanssin kenttään ja toimintaedellytyksiin. (Kainulainen
2007, 180-181.)
Liverpoolin kulttuuripääkaupunkivuodella (2008) oli suuri merkitys kaupungin kulttuurisektorille. Nimityksen
jälkeen (2003) kansallisen ja paikallismedian kattavuus Liverpoolin kulttuuritarjonnasta yli kaksinkertaistui
ja aiheet monipuolistuivat populaarimusiikista visuaalisiin ja esittäviin taiteisiin. Vuosina 2004-2008
luovan alan yritysten määrä kasvoi 8 %. Luovien alojen yrityksille suunnatun kyselyn mukaan kulttuurikau-
2 Klusterilla tarkoitetaan toisiinsa kytkeytyneiden yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä
joillain erityisillä osa-alueilla. Klusteri on osaamiskeskittymä, jossa keskinäistä yhteistyötä tekevät yritykset, koulutuslaitokset
ja viranomaiset muodostavat yhteistyöryppään. Klusterit muodostuvat keskenään sidoksissa olevista toimialoista
ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat keskeisiä kilpailun kannalta. (Porter 1998.)
8