Tapahtumien vaikuttavuus - Helsinki

Helsingissä järjestettävien tapahtumien – sekä pienten ja että suurten – erityispiirre on vapaaehtoistyön
suuri merkitys tapahtumajärjestämisessä. Kaupungin avustamissa tapahtumissa vapaaehtoistyön rahallinen
arvo on arvioitu suuremmaksi kuin kaupungin myöntämin avustusten summa. Suurtapahtumiin osallistuu
usein satoja vapaaehtoisia (yleisurheilun MM-kisoissa noin 3 000), joita ilman koko tapahtumaa ei voisi
järjestää. Tutkituissa tapahtumissa vapaaehtoistyön rekrytointi ja käyttö on ollut enimmäkseen hyvin organisoitua.
Ilman vapaaehtoistyötä vastaava työpanos pitäisi saada käyttöön joko hankkimalla enemmän
palkattua henkilöstöä kisaorganisaatioon ja/tai ostamalla palveluja alan yrityksiltä. Tämä edellyttäisi suurempaa
rahoitusta joko pääsylipputulojen, avustusten tai sponsoritulojen kautta, jotta kustannukset saataisiin
katettua. Sen lisäksi että vapaaehtoistyö on edellytys monien tapahtumien järjestämiselle, se myös
tarjoaa monille nuorille mahdollisuuden saada arvokasta työkokemusta sekä pääsyn tapahtumajärjestämisen
sosiaaliseen yhteisöön. Vapaaehtoistyöllä on suuri merkitystapahtumiin liittyvän yhteisöllisyyden kokemusten
välittäjänä sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Helsingissä hyvin onnistuneet tapahtumat ovat kasvattaneet tapahtumajärjestämisen osaamispääomaa.
Erityisesti suurtapahtumat ovat lisänneet tapahtumajärjestämisessä tarvittavaa osaamista ja kehittäneet
niihin liittyviä verkostoja. Onnistuneiden tapahtumien järjestämisen keskeinen perusedellytys perusrakenteen
ja kaupungin toimivuuden ohella onkin tapahtumien järjestämisestä kumuloitunut osaamispääoma.
Jokainen onnistunut tapahtuma vahvistaa tätä edelleen ja luo edellytyksiä tapahtumien järjestämiselle tulevaisuudessakin.
6.3 Ehdotuksia
Helsinkiin tarvitaan uusia paikkoja keskisuurten ja suurten tapahtumien järjestämisellä. Tapahtumapaikkojen
pitäisi olla hyvin saavutettavia joukkoliikenteellä, pyörillä ja jalkaisin. Edelleen niissä pitäisi olla hyvät
logistiset yhteydet sekä perusrakenne (sähkö, vesi, viemäri).
Kaupungin, muiden viranomaisten ja tapahtumajärjestäjien välisen yhteistyön sekä kaupungin tarjoamien
palveluiden edelleen kehittäminen, kuten:
• sähköisen asiointijärjestelmän edelleen parantaminen
• sähköisen palvelun laajentaminen kattamaan kaikki viranomaiset
• tapahtumatoimintaan osallistuvien viranomaisten (kaupungin ja valtion) toimintatapojen yhtenäistäminen
• koulutuksen järjestäminen pienten organisaatioiden tapahtumajärjestämiselle
• hyvien käytäntöjen levittäminen, mm. tiedon ja esimerkkien välittäminen rahoitusmahdollisuuksista
sekä varusteiden ja laitteiden käyttöön saamisesta.
Osa tapahtumista saa aikaan paikallisia konflikteja tapahtumien ja lähialueiden asukkaiden välillä. Kaupungin
yhtenä roolina on toimia konfliktien välittäjänä. Kaupungin tulisi myös kehittää toimintamalleja konfliktien
ennaltaehkäisyyn sekä välittää tietoa tapahtumajärjestäjille hyväksi koetuista menettelyistä konfliktien
ehkäisemisessä sekä syntyvien ongelmien ratkaisemisessa.
Kulttuuritapahtumien osalta kaupungin suora tuki edesauttaa kulttuuritarjonnan monipuolistumista. Kuitenkin
on aiheellista kysyä, miksi pienten kulttuuritapahtumien ja pienten urheilutapahtumien rahoituspohja
poikkeaa huomattavasti: kulttuuritapahtumien talous perustuu ratkaisevasti julkiseen tukeen, kun taas
urheilutapahtumia pystytään järjestämään hyvin pienellä julkisella tukipanoksella (poikkeuksena osa urheilun
suurtapahtumista). Urheilutapahtumien hyviä käytäntöjä mm. pienimuotoisen sponsorirahoituksen
hankinnassa kannattaisi ottaa käyttöön myös kulttuuritapahtumissa.
54