Aktuumi 2/2005 - Oulu
Aktuumi 2/2005 - Oulu
Aktuumi 2/2005 - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
k o m m e n t t i<br />
Malttia ja harkintaa<br />
tekniikan alan uudistuksiin<br />
Opetusministeriön asettama Yrjö Neuvon<br />
työryhmä esitti raportissaan, että tekniikan<br />
alan korkeakoulutusta ja tutkimusta tulisi kehittää<br />
muun muassa aloituspaikkoja vähentämällä,<br />
koulutusta ja tutkimusta keskittämällä<br />
sekä yliopistojen opetusresursseja lisäämällä.<br />
Neuvon työryhmän suositukset ovat pääsääntöisesti<br />
kannatettavia ja toivottavasti niitä<br />
lähdetään toteuttamaan rakentavasti ilman,<br />
että samalla hämmennetään lisää Suomelle<br />
elintärkeän koulutuksen toimintaa. On nimittäin<br />
muistettava, että suomalainen koulutusjärjestelmä<br />
on osaltaan ollut aikaansaamassa<br />
yhtä maailman nopeinta kansakunnan elintason<br />
nousua. Ei tällainen järjestelmä ole voinut<br />
olla niin huono, että suuressa uudistusinnossa<br />
kaikki pitäisi muuttaa ja samalla hukata järjestelmän<br />
ylivertaisetkin piirteet.<br />
Raportissa on joitakin suosituksia, joita pidän<br />
arveluttavina ja huonosti perusteltuina.<br />
Työryhmä näkee tekniikan alan koulutuksen<br />
muista koulutusaloista erillisenä kysymyksenä,<br />
ikään kuin jossakin olisi rajaton varasto tekniikan<br />
opiskeluun sopivia opiskelijoita. Todellisuudessa<br />
tekniikka kilpailee muiden alojen<br />
kanssa, eikä sen ongelmia voi ratkaista puuttumatta<br />
myös muiden alojen koulutusmääriin<br />
ja koulutusta edeltävän lukiovaiheen opintosisältöihin.<br />
Suomen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa<br />
on vuosittain yli 54 000 aloituspaikkaa,<br />
samalla kun ikäluokan koko on vain noin 60<br />
000. Tässä ei ole mitään järkeä! Kaikissa näissä<br />
koulutuspaikoissa on otettu käyttöön ohjausjärjestelmä,<br />
joka palkitsee koulutuksen<br />
määrän mutta ei laatua. Tämä on johtanut<br />
opiskelupaikkojen määrän hallitsemattomaan<br />
kasvuun. On syntynyt toinen toistaan ihmeellisempiä<br />
koulutusohjelmia, joiden uskotaan<br />
houkuttelevan nuoria jo moderneilta kuulostavien<br />
nimien takia.<br />
Tällaisissa kisoissa peruskoulutusalat kuten<br />
esimerkiksi konetekniikka tai rakennustekniikka<br />
eivät voi houkutella lahjakkaimpia<br />
opiskelijoita, vaikka alat muodostavat bruttokansantuoteosuudesta<br />
ja viennistä elintärkeän<br />
osan. Teknisten alojen osaamiseen perustuu<br />
se tulonmuodostus, jonka varassa voidaan rahoittaa<br />
muita sinänsä tärkeitä aloja.<br />
Työryhmä ehdottaa ammattikorkeakoulupaikkojen<br />
vähentämistä ja useiden yksiköiden<br />
lakkautusta. Koulutusmäärän vähennys<br />
on sinänsä kannatettavaa. Lievä puute sekä<br />
insinööreistä että diplomi-insinööreistä ja jopa<br />
tohtoreista parantaa alan houkuttavuutta<br />
ja opiskelumotivaatiota. Teollisuuskin hyötyy<br />
osaavammasta henkilöstöstä enemmän kuin<br />
ylisuurten koulutusmäärien aiheuttamasta<br />
palkka-alennusmyynnistä.<br />
Yksiköiden lakkautusten suhteen<br />
tulee sen sijaan olla varovainen. On<br />
muistettava, kuinka merkittäviä koulutusyksiköt<br />
ovat alueensa elinkeinoelämälle<br />
ja kuinka ne mahdollistavat<br />
lahjakkuuksien tehokkaamman rekrytoinnin.<br />
Tänä päivänä uskotaan kilpaillun<br />
tutkimusrahoituksen lisäämiseen<br />
budjettirahoituksen kustannuksella.<br />
Tähän työryhmäkin näyttää<br />
uskovan. Ulkopuolinen rahoitus<br />
tuo kuitenkin mukanaan muun<br />
muassa tutkimuksen lyhytjänteisyyttä,<br />
pätkätöitä, turhaa byrokratiaa<br />
ja jopa joidenkin muotialojen<br />
yliresurssointia. Se ei myöskään ota<br />
huomioon yliopiston ja sen henkilöiden<br />
asiantuntemusta määritellä, mikä tutkimus<br />
on keskeisintä.<br />
Ulkopuolinen rahoitus on erinomainen<br />
keino erityistarpeiden nopeaksi rahoittamiseksi,<br />
mutta ei ole tarkoituksenmukaista,<br />
että siitä muodostuu normaalin, jatkuvan<br />
opetus- ja tutkimustoiminnan rahoituskeino.<br />
Juhani Niskanen<br />
professori<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston konetekniikan<br />
osaston osastonjohtaja<br />
Kuva: Tiina Pistokoski<br />
22
Change language