Aktuumi 2/2005 - Oulu
Aktuumi 2/2005 - Oulu
Aktuumi 2/2005 - Oulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
n ä k ö k u l m a<br />
Luovan luokan<br />
hiki ja helmet<br />
Kuva: Tiina Pistokoski<br />
Nykyisin kovin muodikkaan luovan luokan<br />
edustajan eli kulttuurialan työläisen leipä hankitaan<br />
usein otsa hiessä. Luovan luokan otsa<br />
ei suinkaan helmeile aina vain työn määrästä.<br />
Se tekee sitä myös työn epäsäännöllisyydestä<br />
ja siitä, että luovaankin työhön kuuluu lieveilmiöitä,<br />
joiden kanssa työntekijä joutuu turhan<br />
usein tekemisiin.<br />
Yksi luovan työn lieveilmiöistä on raha. <strong>Oulu</strong><br />
on hyvä esimerkki kaupungista, joka pullistelee<br />
energisiä ja innovatiivisia kulttuurin<br />
ja taiteen toimijoita ja organisaatioita. Niistä<br />
monet tuottavat seudulle myönteistä näkyvyyttä<br />
ja rakentavat erilaista, ei-teknologiapainotteista<br />
<strong>Oulu</strong>-brändiä niin kansallisesti kuin<br />
kansainvälisesti. Näkyvyydestä ja julkisesta ansioitumisesta<br />
huolimatta ne elävät usein taloudellisessa<br />
niukkuudessa.<br />
Yhtäältä kroonisten budjettivajeiden syynä<br />
on massojen pienuus Suomessa ja etenkin<br />
täällä pohjoisessa. Toisaalta ongelmana on,<br />
että kulttuuria ja taidetta tekevien ihmisten<br />
aika kuluu suurimmaksi osaksi kaikkeen<br />
muuhun kuin kulttuurin ja taiteen<br />
tekemiseen itseensä.<br />
On esimerkiksi hoidettava taloushallinnollisia<br />
velvoitteita ja käytävä hippaleikkiä<br />
byrokratian kanssa. Rahoituksesta<br />
täytyy pitää huolta ja asiakkuuksia tulee vaalia.<br />
Kaikki tämä rakenteissa vietetty aika on<br />
tärkeää mutta aina pois itse tekemisestä.<br />
Mitä sisällöllisesti innovatiivisille ja korkeatasoisille<br />
mutta taloudellisesti ja hallinnollisesti<br />
mutkalla oleville kulttuuriorganisaatioille<br />
tulisi tehdä? On väärin<br />
puhua luovasta luokasta, jos sen jäsenet<br />
eivät voi omalla työllään elättää kunnolla<br />
itseään.<br />
Palkinnot ja avustukset ovat itsenäisten<br />
kulttuurin ja taiteen tekijöiden elinehto. Mutta<br />
julkinen tuki ei aina riitä. Täytyisi rakentaa<br />
myös toisenlaista taloudellis-tuotannollista<br />
infrastruktuuria, jonka avulla rahoitus- ja<br />
hallintopaineita voitaisiin purkaa.<br />
Pohdittava olisi, miten kulttuurin ja<br />
taiteen tuottamista voidaan laajentaa,<br />
mitkä ovat erikoistumisen mahdollisuudet<br />
ja sillä saavutettavat vahvuudet<br />
ja mitä eri organisaatioiden tuotannoista<br />
ja toimista voidaan yhdistää, jotta tuotanto-<br />
ja hallintokustannukset pienenisivät.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopistossa toteutetun Mediatuottajan<br />
maisteriohjelman päätyttyä alueelle voitaisiin<br />
rakentaa keskitettyä liiketoiminnallista<br />
kulttuurin ja taiteen tuottaja-, manageri- ja<br />
palvelutoimintaa. <strong>Oulu</strong>n seudulla on osaamista<br />
ja ammattitaitoa, jota on kertynyt kentällä<br />
työskennelleiden pioneerien pitkän kehitystyön<br />
tuloksena ja koulutuksen ja tutkimuksen<br />
myötävaikutuksesta.<br />
Tämän vuoden alussa alkanut sisältöliiketoiminnan<br />
kehittämiseen erikoistunut CreaMhanke<br />
parantaa tilannetta entisestään. Seudulle<br />
kumuloitunut osaaminen pitäisi päästä nyt<br />
jotenkin ulosmittaamaan. Sen toteutumiseksi<br />
tulee selvittää, millaisessa täsmämuodossa<br />
alan toimijat osaamista tarvitsevat.<br />
Olemme olleet <strong>Oulu</strong>ssa jälkijättöisiä Euroopan<br />
kulttuuripääkaupunkihankkeessa. Hyvä,<br />
että hankepäätös on nyt kuitenkin tehty.<br />
Lähdettäköön kulttuuripääkaupunkikilpaan aidolla<br />
kisahengellä, mutta mietittäköön samalla,<br />
miten se hyödyttää alan alueellisia toimijoita.<br />
Tarkoituksenmukaista olisi esimerkiksi kartoittaa<br />
tulevaisuudensuunnitelmia ja tarpeita.<br />
Siinä saataisiin oivallista tietoa oululaisen kulttuurin<br />
kentästä ja toiminnan vähimmäisedellytyksistä<br />
niin kansainvälistymisen kuin arjen<br />
organisoinnin näkökulmasta. <strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />
voisi toimia yhtenä aktiivisena kulttuuripääkaupunkihankkeen<br />
suojelijana ja tukijana ja<br />
tiivistää vuorovaikutusta kulttuuritoimijoiden<br />
kanssa ottamalla osaa hanketyöhön.<br />
Näin kasvaisi vahvuus toteuttaa kulttuuripääkaupunkivuosi<br />
2011 <strong>Oulu</strong>ssa. Ja jos toive ei<br />
toteutuisikaan, jotain jäisi silti käteen: kulttuurin<br />
helmiä, jotka eivät ole yksinomaan luovan<br />
luokan verta, hikeä ja kyyneleitä.<br />
Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä sisältöliiketoiminnan<br />
tutkimukseen, kehitykseen ja<br />
koulutukseen keskittyvässä CreaM-hankkeessa<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopistossa.<br />
28
Change language