Aktuumi 2/2005 - Oulu

More documents

Recommendations

Info

GLOBAALIMUUTOS VAIKUTTAA ENITEN POHJOISESSA 4 Teksti: Raija Tuominen Kuvat: Tero Sivula/Kuvakor i, Kar i Strand, Tiina Pistokoski Myrskyt, sateet ja tulvat voivat Suomessakin yleistyä ja talvet lyhentyä. Ilmastonmuutos heikentää täkäläisten kasvien ja eläinten elinmahdollisuuksia ja vaikuttaa sitä kautta ihmiseen. <strong>Oulu</strong>n yliopisto antaa oman panoksensa maailmanlaajuiseen globaalimuutostutkimukseen, jolla haetaan elintärkeää tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Ilmaston lämpeneminen ei ole ongelma, mutta sen nopeus on. Luonto ja ihminen eivät ehdi sopeutua. Luonto muuttuu luonnostaan, ihminen muuttaa luontoa, luonnon muutos vaikuttaa ihmisen toimintaan. Tätä ympäristön ja ihmisen monimutkaista ja koko maailmassa havaittavaa vuorovaikutussysteemiä kutsutaan globaalimuutokseksi. Muutosta hallitsee ilmaston lämpeneminen. <strong>Oulu</strong>n yliopiston Thule-instituutti on laatinut tutkimusohjelman, jolla selvitetään globaalimuutoksen syitä ja mahdollisia seurauksia ennen kaikkea pohjoisella pallonpuoliskolla. ”Pohjoinen alue on herkkä muutoksille, joten globaalimuutos näkyy nopeimmin pohjoisessa. Täällä luonto elää ääriolosuhteissa, on kylmää ja lämmintä, on vuodenaikojen vaihtelut. Esimerkiksi Siperiassa on jo nyt nähtävissä teiden ja talojen halkeilemista ikiroudan sulamisen vuoksi”, dosentti, Thule-instituutin varajohtaja ja globaalimuutosohjelman vetäjä Kari Strand kertoo. ”Toiseksi muutokset pohjoisessa vaikuttavat maailmanlaajuisesti. Ikiroudan alta vapautuu metaania, mikä jouduttaa kasvihuoneilmiötä. Kun Jäämeren jään levinneisyys ja paksuus pienenee, meri lämpenee. Tämä vaikuttaa merivirtoihin kaikkialla maapallolla, sillä normaalisti Päiväntasaajalta tulevat lämpimät merivirrat vaihtuvat pohjoisessa kylmiin merivirtoihin ja päinvastoin.” Sitä ei vielä tunneta, mitä vaikutuksia merivirtojen muutoksilla lopulta on. Paljon globaalimuutoksen seurauksista pohjoisessa jo kuittenkin tiedetään: Pohjoisnavan jääalueen pieneneminen ja veden lämpiäminen vaikuttavat kalojen ja vesinisäkkäiden elinmahdollisuuksiin ja lisääntymiseen. Esimerkiksi jääkarhu ei voi elää ilman jäätä. Pohjoisiin olosuhteisiin syntyneet lajit häviävät, ja tilalle tulee etelän lajeja. Metsäraja nousee pohjoisemmaksi. Tuhohyönteiset lisääntyvät. Rannikkoalueet kokevat eroosiota ja altistuvat tuulille yhä enemmän. Meren pinta nousee. Elinkeinot muuttuvat. Ihmiset voivat sairastua tauteihin, joita ei ennen ole pohjoisessa tavattu… Talvet lyhenevät Erilaisten ilmastonmuutosmallien avulla on arveltu, että lämpötila nousee eniten juuri pohjoisella pallonpuoliskolla: jopa seitsemän astetta. Strand puhuu varovaisesti asteista. Se on kuitenkin selvää, että Suomessa pohjoinen Atlantti vaikuttaa vielä eräänlaisena puskurina: ”Jos lämpötila nousee Pohjois-Venäjällä viidestä seitsemään astetta, Suomessa nousu jäänee korkeintaan puoleen siitä.” Lämpeneminen näkyy Pohjois-Suomessa ennen kaikkea aiempaa lyhyempinä talvina. Perämeri jäätyy vasta tammikuussa ja pysyvä lumipeite saadaan tavallista myöhemmin. ”Koska luonto ei ole rakentunut siten, että tammikuussa mittari näyttäisi viikkojen ajan kymmentä lämpöastetta, kasvien, esimerkiksi tunturikoivun, talvehtiminen kärsii tällaisissa oloissa. Myös eläimet joutuvat sopeutumaan. Esimerkiksi poron on vaikea löytää ravintoa jäätyneestä lumettomasta maaperästä. Toisaalta saamme etelästä uusia lintu- ja hyönteislajeja. Viime kesä oli yksi parhaista perhoskesistä kymmeniin vuosiin.” ”Ennusteiden mukaan sään ääri-ilmiöt, myrskyt, rankkasateet ja tulvat, yleistyvät myös Suomessa. Sitä, millä aikavälillä ääri-ilmiötä tai muutoksia voi tapahtua, on vielä vaikea ennustaa. Toisaalta muutoksia on jo nähtävissä.” Meren pinnan nousu ei vaikuta merkittävästi meillä, sillä Suomessa maan kohoaminen on voimakkaampaa kuin mahdollinen meren pinnan kohoaminen. Elämää kasvihuoneessa Kari Strand muistuttaa, että paljon puhuttu kasvihuoneilmiö on sinänsä hyvä asia: ilman sitä emme voisi elää. Ongelman aiheuttaa ilmaston lämpenemisen nopeus. Globaalimuutostutkimus selvittää sitä, missä määrin ilmaston vaihtelut kuuluvat luonnon omaan kiertokulkuun ja kuinka paljon ihminen 5
Page 1 and 2: VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 2/2005
Page 3: p ä ä k i r j o i t u s Kaavamais
Page 7 and 8: MUSTIKKA TARVITSEE VIILEÄN TALVEN
Page 9 and 10: Teksti: Kar i Laine Kuvat: Raimo Ah
Page 11 and 12: k u m p p a n i Ympäristötutkimus
Page 13 and 14: a k t u u m i t Tutkimusyhteistyö
Page 15 and 16: JÄ LAMMASNIEMI Korkeaa teknologiaa
Page 17 and 18: Tietojenkäsittelytieteiden alumnit
Page 19 and 20: Oulun yliopistossa on sen 47-vuotis
Page 21 and 22: ”Työ on se, mistä minä saan le
Page 23 and 24: Pulkkila Teksti: Anu Soikkeli Kuvat
Page 25 and 26: LUONNONKAUNIIN TAIVALKOSKEN KESKUST
Page 27 and 28: Nykyiset oppimiskäsitykset ja -men
Page 29 and 30: n i m i t y k s e t Kari Määttä
Page 31 and 32: FL Veli-Pekka Pelkosen väitöskirj
Page 33 and 34: v ä i t ö k s e t sä osoitettiin
Page 35 and 36: T A P A H T U U OULUN YLIOPISTON AV

Aktuumi 2/2005 - Oulu

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?