Aktuumi 2/2005 - Oulu
11.05.2014 • Views
Share Embed Flag

Aktuumi 2/2005 - Oulu

Aktuumi 2/2005 - Oulu

Aktuumi 2/2005 - Oulu

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
oulu.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 2/<strong>2005</strong><br />

Opiskelu<br />

työn ohessa<br />

onnistuu s. 2<br />

GLOBAALIMUUTOS<br />

TUO ÄÄRISÄÄT<br />

POHJOISEEN s.4<br />

Alumni oululaisen tutkimuksen<br />

aitiopaikalla s. 14

Nro 2 lokakuu <strong>2005</strong> 15. vsk<br />

4 10 20 16<br />

3 Kaavamaiset tuottavuusohjelmat vaarallisia<br />

4 Globaalimuutos vaikuttaa eniten pohjoisessa<br />

8 Pohjoisuus- ja ympäristö -alan tulevaisuus on monitieteinen<br />

10 Arktiksen muutos tuntuu koko maapallolla<br />

11 Ympäristötutkimus ja tutkimusympäristö<br />

12 <strong>Aktuumi</strong>t<br />

14 Raja-aitojen ylittäjä<br />

16 Yhteistyöstä hyötyä alumnille ja yliopistolle<br />

18 Yliopisto vaikuttaa kasvattiensa kautta<br />

20 Työ ja opiskelu yhteen soppii<br />

22 Malttia ja harkintaa tekniikan alan uudistuksiin<br />

23 Miljöötä kehittämällä taajamiin vetovoimaa<br />

26 Informaatiolukutaito tarpeen tietomassojen keskellä<br />

28 Luovan luokan hiki ja helmet<br />

29 Nimitykset<br />

30 Väitökset<br />

34 Korhonen<br />

35 Koulutus ja tapahtumat<br />

JULKAISIJA<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Tapio Mäkinen<br />

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ<br />

Tiina Pistokoski<br />

GRAAFINEN SUUNNITTELU<br />

V-P Viklund/Avalon Oy<br />

TAITTO<br />

Marjo Väisänen<br />

KUVANKÄSITTELY<br />

Pasi Terästi<br />

TOIMITUSASSISTENTTI<br />

Hilkka Sandberg<br />

OSOITTEET<br />

Liisa Salmela<br />

Toimitus ottaa aineistoa vastaan jatkuvasti ja pidättää<br />

oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä<br />

kirjoituksia.<br />

OSOITE<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto, viestintäpalvelut<br />

Pentti Kaiteran katu 1<br />

PL 8000, 90014 <strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

sähköposti: aktuumi@oulu.fi<br />

www.oulu.fi/aktuumi<br />

Puhelin (08) 553 4091<br />

Fax (08) 553 4078<br />

PAINATUS<br />

Painos 5000<br />

Rannikon Laatupaino Oy<br />

Kannen kuva:<br />

Curt Carnemark / Gorilla<br />

Heidi Kurvinen<br />

Juha Sarkkinen<br />

ISSN 0788-7132<br />

2

p ä ä k i r j o i t u s<br />

Kaavamaiset<br />

tuottavuusohjelmat vaarallisia<br />

Kuva: Pasi Kemi<br />

Viime syksynä valmistuneissa työryhmien ja selvitysmiesten raporteissa tehdyt esitykset<br />

alkavat jo näkyä Suomen tiede- ja korkeakoulupoliittisissa linjauksissa ja päätöksenteossa.<br />

Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on tehnyt periaatepäätöksen tutkimusjärjestelmän<br />

rakenteelliseksi kehittämiseksi. Periaatepäätöksen on valmistellut<br />

pääministerin johtama valtion tiede- ja teknologianeuvosto. Valtioneuvostossa on lisäksi<br />

valmistunut hallituskauden puolivälin arviointi.<br />

Tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä koskevan periaatepäätöksen<br />

avainsanoja ovat priorisointi, kansainvälinen ja kansallinen profilointi, ennakointiin<br />

tukeutuva päätöksenteko, kansainväliseen huippuun yltävä T&K-toiminta ja kansainvälinen<br />

yhteistyö. Keskeisiä tavoitteita ovat huipputason osaamisen vahvistaminen<br />

sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyön lisääminen. Näiden<br />

tavoitteiden saavuttamiseksi yliopistojen perusrahoitus ja laadulla kilpailtava rahoitus<br />

halutaan saada nykyistä parempaan tasapainoon keskenään. Koulutuksen, tutkimuksen<br />

ja innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen on koko tutkimusjärjestelmän keskeinen<br />

kehittämistavoite, jota tulee edistää myös lainsäädäntötoimin.<br />

Periaatepäätöksen mukaan yliopistojen kehittämistoimet kohdistetaan opetusministeriön<br />

johdolla yksiköiden toiminnan vaikuttavuuden, laadun, sisällön ja tehokkuuden<br />

varmistamiseen ja edistämiseen suuntaamalla voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi.<br />

Korkeakoululaitosta ei enää laajenneta. Yliopistojen tulee parantaa kansainvälistä<br />

kilpailukykyään profiloitumalla sekä panostamalla tutkimuksen laatuun, monitieteisyyteen<br />

ja kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkijakuntaan.<br />

Linjaukset eivät ole ristiriidassa <strong>Oulu</strong>n yliopiston omien linjausten ja tavoitteiden<br />

kanssa. <strong>Oulu</strong>n yliopisto on jo selkeästi profiloitunut alueellisestikin tärkeille<br />

tutkimuksen painoaloille informaatiotekniikkaan, biotekniikkaan sekä pohjoisuus- ja<br />

ympäristötutkimukseen. Tutkimustoiminnan profiloituminen<br />

ja monitieteisyys sekä laaja kansallinen ja kansainvälinen<br />

yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten, kuntien<br />

ja yritysten kanssa luovat pohjan yliopiston menestymiselle<br />

kansainvälistyvässä toimintaympäristössä ja kiristyvässä<br />

kilpailussa.<br />

Suomen uusiin tiede- ja korkeakoulupoliittisiin linjauksiin<br />

kuuluu myös maan hallituksen tavoite tukea talouskasvun<br />

osaamispohjaa seuraavan kahden vuoden aikana lisäämällä<br />

voimavaroja tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä parantamalla<br />

tutkimustoiminnan ja siihen liittyvien sovellutusten<br />

yhteensovittamista.<br />

Hallitus haluaa kasvattaa yksityisen rahan määrää yliopistojen<br />

rahoituksessa, kehittää tutkimusrahoituksen rakennetta<br />

sekä lisätä yliopistojen taloudellista autonomiaa ja<br />

ammattimaisuutta yliopistojen johtamisessa. Lisäksi innovaatiotoiminnan<br />

tulosten hyödyntämistä uusiksi tuotteiksi<br />

ja yrityksiksi halutaan tehostaa.<br />

Osa hallituksen linjauksista on konkreettisia päätöksiä,<br />

osa taas linjauksia, jotka menevät mm. opetusministeriöön<br />

jatkovalmisteluun.<br />

Lauri Lajunen<br />

rehtori<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

3

GLOBAALIMUUTOS<br />

VAIKUTTAA ENITEN POHJOISESSA<br />

4<br />

Teksti: Raija Tuominen<br />

Kuvat: Tero Sivula/Kuvakor i, Kar i Strand, Tiina Pistokoski<br />

Myrskyt, sateet ja tulvat voivat Suomessakin yleistyä ja talvet lyhentyä. Ilmastonmuutos heikentää<br />

täkäläisten kasvien ja eläinten elinmahdollisuuksia ja vaikuttaa sitä kautta ihmiseen. <strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

antaa oman panoksensa maailmanlaajuiseen globaalimuutostutkimukseen, jolla haetaan elintärkeää<br />

tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Ilmaston lämpeneminen<br />

ei ole ongelma, mutta<br />

sen nopeus on. Luonto ja<br />

ihminen eivät ehdi sopeutua.<br />

Luonto muuttuu luonnostaan, ihminen muuttaa<br />

luontoa, luonnon muutos vaikuttaa ihmisen<br />

toimintaan. Tätä ympäristön ja ihmisen<br />

monimutkaista ja koko maailmassa havaittavaa<br />

vuorovaikutussysteemiä kutsutaan globaalimuutokseksi.<br />

Muutosta hallitsee ilmaston<br />

lämpeneminen.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston Thule-instituutti on laatinut<br />

tutkimusohjelman, jolla selvitetään globaalimuutoksen<br />

syitä ja mahdollisia seurauksia<br />

ennen kaikkea pohjoisella pallonpuoliskolla.<br />

”Pohjoinen alue on herkkä muutoksille, joten<br />

globaalimuutos näkyy nopeimmin pohjoisessa.<br />

Täällä luonto elää ääriolosuhteissa, on<br />

kylmää ja lämmintä, on vuodenaikojen vaihtelut.<br />

Esimerkiksi Siperiassa on jo nyt nähtävissä<br />

teiden ja talojen halkeilemista ikiroudan<br />

sulamisen vuoksi”, dosentti, Thule-instituutin<br />

varajohtaja ja globaalimuutosohjelman vetäjä<br />

Kari Strand kertoo.<br />

”Toiseksi muutokset pohjoisessa vaikuttavat<br />

maailmanlaajuisesti. Ikiroudan alta vapautuu<br />

metaania, mikä jouduttaa kasvihuoneilmiötä.<br />

Kun Jäämeren jään levinneisyys ja<br />

paksuus pienenee, meri lämpenee. Tämä vaikuttaa<br />

merivirtoihin kaikkialla maapallolla, sillä<br />

normaalisti Päiväntasaajalta tulevat lämpimät<br />

merivirrat vaihtuvat pohjoisessa kylmiin merivirtoihin<br />

ja päinvastoin.”<br />

Sitä ei vielä tunneta, mitä vaikutuksia merivirtojen<br />

muutoksilla lopulta on. Paljon globaalimuutoksen<br />

seurauksista pohjoisessa jo<br />

kuittenkin tiedetään:<br />

Pohjoisnavan jääalueen pieneneminen ja<br />

veden lämpiäminen vaikuttavat kalojen ja vesinisäkkäiden<br />

elinmahdollisuuksiin ja lisääntymiseen.<br />

Esimerkiksi jääkarhu ei voi elää ilman<br />

jäätä. Pohjoisiin olosuhteisiin syntyneet lajit<br />

häviävät, ja tilalle tulee etelän lajeja.<br />

Metsäraja nousee pohjoisemmaksi. Tuhohyönteiset<br />

lisääntyvät. Rannikkoalueet kokevat<br />

eroosiota ja altistuvat tuulille yhä enemmän.<br />

Meren pinta nousee. Elinkeinot muuttuvat.<br />

Ihmiset voivat sairastua tauteihin, joita ei<br />

ennen ole pohjoisessa tavattu…<br />

Talvet lyhenevät<br />

Erilaisten ilmastonmuutosmallien avulla on arveltu,<br />

että lämpötila nousee eniten juuri pohjoisella<br />

pallonpuoliskolla: jopa seitsemän astetta.<br />

Strand puhuu varovaisesti asteista. Se on<br />

kuitenkin selvää, että Suomessa pohjoinen Atlantti<br />

vaikuttaa vielä eräänlaisena puskurina:<br />

”Jos lämpötila nousee Pohjois-Venäjällä viidestä<br />

seitsemään astetta, Suomessa nousu jäänee<br />

korkeintaan puoleen siitä.”<br />

Lämpeneminen näkyy Pohjois-Suomessa<br />

ennen kaikkea aiempaa lyhyempinä talvina. Perämeri<br />

jäätyy vasta tammikuussa ja pysyvä lumipeite<br />

saadaan tavallista myöhemmin.<br />

”Koska luonto ei ole rakentunut siten, että<br />

tammikuussa mittari näyttäisi viikkojen ajan<br />

kymmentä lämpöastetta, kasvien, esimerkiksi<br />

tunturikoivun, talvehtiminen kärsii tällaisissa<br />

oloissa. Myös eläimet joutuvat sopeutumaan.<br />

Esimerkiksi poron on vaikea löytää ravintoa<br />

jäätyneestä lumettomasta maaperästä. Toisaalta<br />

saamme etelästä uusia lintu- ja hyönteislajeja.<br />

Viime kesä oli yksi parhaista perhoskesistä<br />

kymmeniin vuosiin.”<br />

”Ennusteiden mukaan sään ääri-ilmiöt,<br />

myrskyt, rankkasateet ja tulvat, yleistyvät myös<br />

Suomessa. Sitä, millä aikavälillä ääri-ilmiötä tai<br />

muutoksia voi tapahtua, on vielä vaikea ennustaa.<br />

Toisaalta muutoksia on jo nähtävissä.”<br />

Meren pinnan nousu ei vaikuta merkittävästi<br />

meillä, sillä Suomessa maan kohoaminen on<br />

voimakkaampaa kuin mahdollinen meren pinnan<br />

kohoaminen.<br />

Elämää kasvihuoneessa<br />

Kari Strand muistuttaa, että paljon puhuttu<br />

kasvihuoneilmiö on sinänsä hyvä asia: ilman<br />

sitä emme voisi elää. Ongelman aiheuttaa ilmaston<br />

lämpenemisen nopeus.<br />

Globaalimuutostutkimus selvittää sitä, missä<br />

määrin ilmaston vaihtelut kuuluvat luonnon<br />

omaan kiertokulkuun ja kuinka paljon ihminen<br />

5

Tutkijat selvittävät mahdollisuuksia<br />

lievittää ja estää globaalimuutosta tutkimalla<br />

uutta ympäristöteknologiaa ja uusiutuvia energialähteitä.<br />

on kiihdyttänyt sitä omilla toimillaan etenkin<br />

kasvihuonekaasujen myötä.<br />

Viimeisten 250 vuoden aikana hiilidioksidipäästöt<br />

ovat kasvaneet 30 prosenttia ja metaanipäästöt<br />

ovat kaksinkertaistuneet. Samalla<br />

maapallon pintalämpötila on jatkuvasti kohonnut.<br />

Keskilämpötilat ovat kohonneet lievästi<br />

ainakin viimeisten 150 vuoden aikana, ja 1980-<br />

luvulta lähtien nousu on kiihtynyt.<br />

Toisaalta ilmastohistoriatutkimus on paljastanut,<br />

että maapallolla on ennenkin eletty lämpimämmissä<br />

oloissa: ”Jääkauden jälkeen Suomessa<br />

kasvoi pähkinäpuita”; Strand selventää.<br />

Lisäksi niin sanottu NAO-ilmiö eli Pohjois-<br />

Atlantin merivirtojen ja ilmakehän vuorovaikutusilmiö<br />

vaikuttaa siihen, että vuoden keskilämpötila<br />

voi vaihtua pohjoisella pallonpuoliskolla<br />

muutamien vuosien sykleissä. Nyt lämmintä<br />

jaksoa on kestänyt 70-luvulta lähtien.<br />

Ympäristömuutokset saattavat myös hillitä<br />

ilmaston lämpenemistä esimerkiksi lisääntyneen<br />

metsänkasvun seurauksena. Näitä niin<br />

sanottuja feedback-prosesseja ei Strandin mukaan<br />

vielä tunneta tarpeeksi.<br />

Luonto ei ehdi sopeutua<br />

Thule-instituutin globaalimuutoksen tutkimusohjelma<br />

sisältää tällä hetkellä yhdeksän projektia.<br />

Niiden avulla selvitetään muun muassa<br />

muutoksia lähiavaruudessa ja pohjoisen kasvija<br />

eläinkunnassa, ihmisen sopeutumista ympäristömuutoksiin<br />

ja muutosten yhteiskunnallisia<br />

seurauksia sekä ilmastohistoriaa.<br />

Oleellisena osana ohjelmaa selvitetään<br />

myös mahdollisuuksia lievittää ja estää globaalimuutosta<br />

muun muassa uusien ympäristöteknologioiden<br />

avulla ja uusiutuvia energianlähteitä<br />

hyödyntäen.<br />

<strong>Oulu</strong>ssa tutkitaan muun muassa puun käyttöä<br />

uusiutuvana energianlähteenä. On selvitetty,<br />

että esimerkiksi maankäytön kestävät<br />

ratkaisut voivat hillitä globaalimuutosta.<br />

Laaja-alaisuutensa vuoksi globaalimuutostutkimus<br />

vaatii monitieteellistä tutkimusotetta.<br />

Käytännössä tutkimusta tehdään Thule-instituutin<br />

lisäksi yliopiston eri laitoksissa<br />

humanistisesta tiedekunnasta teknilliseen tiedekuntaan<br />

ja geofysiikan observatorioon Sodankylässä.<br />

Tutkimustyö vaatii myös kansainvälistä yhteistyötä.<br />

Jokaisessa <strong>Oulu</strong>n globaalimuutosohjelman<br />

projektissa toimii suuri joukko kansainvälisiä<br />

partnereita. Lisäksi tulokset levitetään<br />

maailman tiedeyhteisön ja eri maiden päättäjien<br />

käyttöön ennen kaikkea International<br />

Geosphere-Biosphere Program- eli IGBP-ohjelman<br />

kautta. Se kokoaa globaalimuutostutkimukset<br />

eri maista ja tekee niistä yhteenvetoja.<br />

Globaalimuutokseen liittyvien kysymysten<br />

ratkaisemiseksi tarvitaan laajaa kansainvälistä<br />

ja monitieteistä tutkimusyhteistyötä.<br />

Thule-instituutin globaalimuutoksen tutkimusohjelmaa<br />

vetävä dosentti Kari Strand<br />

(oik.) kokoontui pohjoismaisten tutkijakollegojensa<br />

kanssa keväällä <strong>2005</strong> Grönlannissa,<br />

jossa ilmastonmuutos on silmin nähtävissä<br />

jäätiköiden vetäytymisenä.<br />

Globaalimuutoksessa piilee Kari Strandin<br />

mukaan uhka: ”Ilmaston lämpeneminen voi<br />

olla niin nopeaa, ettei luonto pysy perässä.<br />

Yhteiskunta on rakennettu kuitenkin tietyillä<br />

edellytyksillä, joten nopeiden muutosten myötä<br />

elämisen edellytykset voivat joillakin alueilla<br />

selvästi huonontua.”<br />

”Ihmiskunnan on syytä edetä kestävän kehityksen<br />

tiellä, pyrkiä hillitsemään ihmisen aiheuttamaa<br />

globaalimuutosta ja edistää eloyhteisön<br />

monimuotoisuutta ja sen säilymistä.”<br />

Strand kiittää poliittisia päätöksentekijöitä<br />

siitä, että he tänä päivänä kuuntelevat tutkijoita<br />

globaalimuutosasioissa. Kaikki maat eivät<br />

ole kuitenkaan vielä sitoutuneet kasvihuonekaasujen<br />

päästöjen vähentämiseen, Strand<br />

harmittelee.<br />

Samalla hän muistuttaa: ”Tutkimusta tarvitaan<br />

vielä lisää, meidän täytyy tietää ilmiöstä<br />

enemmän!”<br />

6

MUSTIKKA<br />

TARVITSEE VIILEÄN TALVEN<br />

Ilmaston lämpeneminen hankaloittaa pohjoisen<br />

mustikan elinmahdollisuuksia ainakin kolmella<br />

tavalla. Lopputalven pitkä lämmin jakso<br />

huonontaa mustikan pakkasensietokykyä. Kun<br />

pakkanen jälleen kiristyy, mustikan varvut voivat<br />

paleltua.<br />

Mustikka on tottunut talvehtimaan lumen<br />

alla. Jos lunta ei ole, mustikan varvut altistuvat<br />

pakkasen lisäksi tuulelle ja auringon säteille,<br />

mikä kuivattaa varvustoa.<br />

Kevään aikaistuminen herättää mustikan<br />

kasvamaan ja kukkimaan nykyistä aiemmin. Alkukesän<br />

hallayöt, joita esiintyy myös ilmaston<br />

lämpenemisen oloissa, voivat palelluttaa kukinnan,<br />

jolloin marjasato jää pelkäksi haaveeksi.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston biologian laitoksessa on<br />

tutkittu ilmaston lämpenemisen vaikutuksia<br />

mustikkaan muun muassa metsään rakennettujen<br />

”minikasvihuoneiden” avulla. Niissä osa<br />

varvustosta eristetään kehikkoon, katetaan<br />

pleksillä ja lämmitetään.<br />

Kasvihuoneissa talvehtineiden varpujen<br />

ominaisuuksia verrataan ympärillä luonnonvaraisena<br />

talvehtivaan varvustoon. Tutkimusta<br />

on tehty parin lämpöasteen erolla ympäröivään<br />

luontoon.<br />

Jos ilmasto lämpenee seuraavan sadan vuoden<br />

aikana useita asteita, muutos on mustikan<br />

kannalta dramaattinen. Todennäköisesti <strong>Oulu</strong>n<br />

leveydellä kasvava mustikka siirtyy vähitellen<br />

kasvamaan pohjoisemmaksi, jos pohjoisen pidemmät<br />

syyspäivät eivät hankaloita sen talvehtimista,<br />

dosentti Kari Taulavuori biologian<br />

laitoksesta arvelee.<br />

Vastaavasti eteläisemmät kannat saattavat<br />

siirtyä <strong>Oulu</strong>n korkeudelle. Taulavuori ei usko,<br />

että <strong>Oulu</strong>n läänissä jäätäisiin kokonaan ilman<br />

mustikkaa.<br />

Kuitenkin hän on huolissaan: ”Huolestuttaa,<br />

jos kasvien olosuhteet huononevat ja kasvipeite<br />

vähenee, sillä tiedämmehän, mikä on<br />

kasvien merkitys hiilidioksidin sitomisessa ja<br />

ekosysteemien ravintoketjuissa.”<br />

Biologian laitoksessa selvitetään globaalimuutoksen<br />

vaikutuksia kasvikuntaan Thuleinstituutin<br />

koordinoiman globaalimuutoksen<br />

tutkimusohjelman projektina. Siinä tutkitaan<br />

myös muun muassa lisääntyneen ultraviolettisäteilyn,<br />

raskasmetallien ja typpipäästöjen vaikutuksia<br />

kasveihin.<br />

Ilmaston lämmetessä siirtyy nyt <strong>Oulu</strong>n korkeudella<br />

kasvava mustikka todennäköisesti<br />

kasvamaan pohjoisemmaksi ja tilalle tulee<br />

etelässä kasvavia kantoja.<br />

Aikaistuva kevät houkuttelee<br />

mustikan liian varhaiseen<br />

kukintaan. Hallaöinä<br />

kukat paleltuvat eivätkä<br />

tuota satoa. Mustikka kertoo<br />

pienoiskoossa siitä,<br />

mitä ilmaston lämpeneminen<br />

aiheuttaa ympäristölle.<br />

7

8<br />

thule = äärimmäinen, tuntematon pohjoinen

Teksti: Kar i Laine<br />

Kuvat: Raimo Ahonen, Pasi Terästi<br />

POHJOISUUS JA YMPÄRISTÖ -ALAN<br />

TULEVAISUUS ON MONITIETEINEN<br />

Thule-instituutti<br />

kehittää pohjoisuuden<br />

ja ympäristön<br />

asiantuntijuutta<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa.<br />

Se on merkittävä toimija<br />

useissa kansainvälisissä<br />

verkostoissa.<br />

Thule-instituutin toiminta-alue laajeni kuluvan<br />

vuoden alusta, kun se ryhtyi pohjoisuuden lisäksi<br />

koordinoimaan ja edistämään <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

ympäristöalan tutkimusta ja opetusta.<br />

Thule-instituutti kehittää pohjoisuuden ja ympäristön<br />

tutkimusta ohjelmoimalla ja toteuttamalla<br />

tutkimusohjelmia yhdessä yliopiston eri<br />

yksiköiden, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän<br />

kanssa.<br />

Thule-instituutin koordinoima tutkimus<br />

on keskitetty kolmeen tutkimusohjelmaan.<br />

Globaalimuutosohjelmassa tutkitaan, miten<br />

ennustetut pohjoisten alueiden muutokset<br />

näkyvät luonnossa ja ihmisen toiminnan edellytyksissä.<br />

Lisäksi siinä tutkitaan pohjoisten<br />

alueiden sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia<br />

sekä luonnonvaroja ja resurssitaloutta.<br />

Pohjoinen maankäyttö ja maanpeite -ohjelma<br />

keskittyy elinympäristötutkimukseen,<br />

maankäytön suunnittelun tukemiseen ja luonnonvarojen<br />

kestävän käytön edistämiseen.<br />

Ohjelma on valmisteltu NorNet-verkostossa<br />

yhteistyössä tutkimuslaitosten ja ympäristöhallinnon<br />

kanssa.<br />

Sirkumpolaarinen terveys ja hyvinvointi<br />

-ohjelma tutkii hyvinvointia, terveyttä ja terveydenhuoltoa<br />

pohjoisessa sekä terveysriskejä<br />

ja sopeutumista pohjoiseen ympäristöön.<br />

Ohjelman toteutuksesta vastaa Arktisen lääketieteen<br />

keskus, joka toimii Thule-instituutin<br />

suojissa.<br />

Tutkimusohjelmien tutkijat ovat olleet<br />

merkittäviä toimijoita monissa kansainvälisissä<br />

hankkeissa, joista hyvänä esimerkkinä voidaan<br />

mainita arktisten ja pohjoisten alueiden muutosta<br />

selvittänyt ja laajaa huomiota osakseen<br />

saanut ACIA-hanke.<br />

Instituutti osallistuu tutkimuksen kansalliseen<br />

ja kansainväliseen suunnittelu- ja strategiatyöhön,<br />

jonka tavoitteena on suunnata<br />

tutkimusta ja opetusta yhteiskunnan kannalta<br />

tärkeille ja ajankohtaisille aihealueille. Tästä<br />

hyvä esimerkki on tulevan kansainvälisen<br />

polaarivuoden IPY:n 2007-2008 kansallisen<br />

toimintaohjelman suunnittelu ja koordinointi<br />

yhdessä Lapin yliopiston Arktisen keskuksen<br />

kanssa<br />

Osaajia maisteri- ja tutkijakouluista<br />

Thule suunnittelee ja edistää myös pohjoisuus<br />

ja ympäristö -painoalaan kuuluvia perus- ja<br />

jatko-opintoja muun muassa maisteriohjelmien<br />

ja tutkijakoulujen avulla. Instituutti koordinoi<br />

kahta monitieteistä tutkijakoulua, Pohjoisen<br />

terveyden, hyvinvoinnin ja sopeutumisen<br />

tutkijakoulua sekä ympäristöalan jatko-opintoja<br />

tukevaa Ympäristötohtorikoulua. Lisäksi<br />

instituutti on vahva kumppani Lapin yliopiston<br />

Arktisen keskuksen koordinoimassa Arktis-tutkijakoulussa.<br />

Thule-instituutti edistää tiedekuntien rajat<br />

ylittävien monitieteisten kurssien järjestämistä<br />

ja välittää opiskelijoille tietoa mahdollisuuksista<br />

sisällyttää monitieteisiä opintoja<br />

opinto-ohjelmiinsa. Ympäristöalan opintojen<br />

suunnittelun tueksi on koottu opinto-opas,<br />

josta löytyy tietoa tiedekuntien antamasta<br />

alan opetuksesta.<br />

Ympäristöalan maisterikoulu EnviroMaP<br />

kouluttaa ympäristöosaajia yhteistyössä elinkeinoelämän<br />

kanssa. Maisterikoulu on osa<br />

ympäristöteknologian yritysyhteistyötä, jota<br />

edistää NorTech <strong>Oulu</strong> -yksikkö.<br />

NorTech <strong>Oulu</strong> toteuttaa kansallisia ja kansainvälisiä<br />

ympäristö- ja infrastruktuuriteknologian<br />

kehittämis- ja koulutushankkeita. Se<br />

onkin vahva ja tunnustettu osaaja Luoteis-Venäjälle<br />

suuntautuneissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.<br />

Sirkumpolaaristen eli pohjoisten alueiden<br />

yhteistyö eri koulutus- ja tutkimuslaitosten<br />

välillä on tiivistä. Yhteistyötä edistää näiden<br />

laitosten yhteinen foorumi University of the<br />

Arctic. Tunnustuksena Thule-instituutin toiminnalle<br />

University of the Arctic’in temaattisten<br />

ohjelmien toimisto perustettiin sen yhteyteen<br />

tänä vuonna. Tämä on omiaan vahvistamaan<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston merkittävää roolia<br />

pohjoisena asiantuntijana ja osaajana.<br />

Opetusministeriön yliopistoyksikön johtaja<br />

Markku Mattila kirjoitti Kalevassa viime vuoden<br />

lopulla pohjoisuuden olevan yksi <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopiston luontaisista vahvuuksista kansainväliselle<br />

yliopistohuipulle tähdättäessä. Tämä<br />

ajatus sisältyy myös Thule-instituutin vasta hyväksyttyyn<br />

strategiaan, jota se yhdessä yliopiston<br />

muiden toimijoiden kanssa edistää.<br />

Kirjoittaja, dosentti Kari Laine on Thuleinstituutin<br />

johtaja.<br />

9

ARKTIKSEN MUUTOS TUNTUU<br />

KOKO MAAPALLOLLA<br />

Merikuljetukset lisääntyvät,<br />

kun jää vähenee ja pääsy luonnonvarojen<br />

luokse helpottuu.<br />

Arktiselle<br />

tutkimukselle<br />

kansainväliset<br />

linjaukset<br />

Pohjoisten ja arktisten kysymysten<br />

tutkimus on hyvin kansainvälistä.<br />

Seuraava laaja arktisen tutkimuksen<br />

kansainvälinen suunnittelukokous,<br />

Second International Conference<br />

on Arctic Research Planning, ICAR-<br />

PII, järjestetään Kööpenhaminassa<br />

10.–12.11.<strong>2005</strong>.<br />

ICARPII-kokoukseen kokoontuu<br />

tutkijoita, tutkimuspoliittisia asiantuntijoita,<br />

arktisen alueen asukkaiden<br />

ja alkuperäiskansojen edustajia<br />

sekä tutkimuksen rahoittajien edustajia.<br />

Kokouksen linjauksilla ohjataan<br />

kansainvälistä arktista tutkimusyhteistyötä<br />

seuraavien 10–15 vuoden<br />

ajaksi. Linjauksilla täydennetään kansallisia<br />

ja kansainvälisiä tutkimusohjelmia<br />

ja tiedealoitteita.<br />

Arktisen alueen ilmaston muutoksiin kohdistuneessa<br />

Arctic Climate Impact Assessmenteli<br />

ACIA-hankkeessa arvioitiin<br />

arktisten alueiden ilmaston,<br />

otsonikerroksen ja<br />

ultraviolettisäteilyn muutoksia<br />

ja niiden vaikutuksia<br />

biosfääriin sekä ihmisen<br />

toimintaan ja elinoloihin.<br />

Erityistä huomiota kiinnitettiin<br />

muutosten sosioekonomisiin<br />

vaikutuksiin alkuperäiskansojen<br />

parissa.<br />

ACIA-raportin tuloksia tullaan<br />

jatkossa huomioimaan<br />

arktisen alueen tutkimusta suunniteltaessa.<br />

ACIA:n tulosten mukaan arktisella alueella<br />

on tapahtumassa maapallon nopeimmat ja<br />

suurimmat ilmastonmuutokset. Seuraavan sadan<br />

vuoden aikana ilmastonmuutoksen odotetaan<br />

nopeutuvan siten, että se aiheuttaa laajoja<br />

fyysisiä, ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia<br />

muutoksia, joista useat ovat jo alkaneet.<br />

Arktisen alueen muutokset vaikuttavat koko<br />

maapalloon ilmaston lämpenemisen ja merenpintojen<br />

nousun välityksellä:<br />

- Monet rannikkoalueilla sijaitsevat yhdyskunnat<br />

joutuvat entistä enemmän alttiiksi myrskyille.<br />

- Merikuljetukset arktisella alueella lisääntyvät,<br />

kun jään määrä vähenee ja pääsy luonnonvarojen<br />

luokse helpottuu.<br />

- Roudasta sulavat alueet aiheuttavat ongelmia<br />

liikenteelle, rakennuksille ja muulle infrastruktuurille.<br />

- Arktisen alueen alkuperäiskansojen yhteisöt<br />

kohtaavat suuria taloudellisia ja kulttuurisia<br />

muutoksia.<br />

- Lisääntynyt ultraviolettisäteily vaikuttaa ihmisiin,<br />

eläimiin ja kasvillisuuteen.<br />

- Useiden tekijöiden yhteisvaikutukset vaativat<br />

sopeutumista sekä ihmisiltä että ekosysteemeiltä.<br />

Hankkeeseen osallistui yli 300 tutkijaa, alkuperäiskansojen<br />

edustajaa ja muuta asiantuntijaa<br />

15 maasta. Mukana oli useita tutkijoita<br />

myös <strong>Oulu</strong>n yliopistosta. Hanke kesti noin<br />

neljä vuotta ja tulokset julkaistiin marraskuussa<br />

2004.<br />

Arvioinnin teetti Arktinen neuvosto ja<br />

Kansainvälinen arktisen tutkimuksen komitea<br />

(IASC). Arktinen neuvosto on hallitustenvälinen<br />

foorumi, johon kuuluu kahdeksan arktista<br />

valtiota (Kanada, Tanska, Suomi, Islanti, Norja,<br />

Venäjä, Ruotsi ja USA) ja kuusi alkuperäiskansojen<br />

järjestöä. IASC on kansainvälinen tieteellinen<br />

järjestö, jossa on 18 valtion kansallisten<br />

tieteellisten järjestöjen edustus.<br />

Lisätietoja:<br />

www.acia.uaf.edu<br />

www.arctic-council.org<br />

www.icarp.dk<br />

www.ipy.org<br />

Satelliittihavainnot pohjoisen merijään laajuudesta, vasemmalla syyskuulta<br />

1973 ja oikealla syyskuulta 2003, osoittavat, että viimeisten<br />

30 vuoden aikana jään peittämä alue on pienentynyt noin kahdeksan<br />

prosenttia eli lähes miljoona neliökilometriä. Ennustemallien mukaan<br />

sulaminen kiihtyy edelleen. (Lähde: ACIA-raportti 2004)<br />

10

k u m p p a n i<br />

Ympäristötutkimus ja tutkimusympäristö<br />

Ympäristö on tutkimuskohteena aihepiiriltään<br />

mittaamattoman laaja. Se kattaa käytännössä<br />

kaikki menneen, nykyisen tai tulevan<br />

ihmistoiminnan seurannaisvaikutuksia käsittelevät<br />

kysymykset ja niiden niin luonnontieteelliset,<br />

tekniset kuin yhteiskuntatieteellisetkin<br />

ulottuvuudet.<br />

Ympäristökysymyksiä ovat niin lajien monimuotoisuutta<br />

valottavat ekologiset tarkastelut<br />

kuin ympäristölainsäädännön ja muun<br />

sääntelyn vaikuttavuusarvioinnit. Suomen ympäristökeskuksen<br />

(SYKE) missiona on tiedon<br />

ja palvelujen keinoin löytää ratkaisuja ympäristöongelmille<br />

yhdistämällä monipuolista asiantuntemusta<br />

ja ennakoimalla yhteiskunnallisia<br />

tarpeita.<br />

Viimeisten ympäristöministeriön linjausten<br />

mukaan tutkimus ympäristöhallinnossa keskitetään<br />

yhä selkeämmin Suomen ympäristökeskukseen.<br />

Tämä ei tarkoita sitä, että SYKE<br />

tulisi omavaraisemmaksi tutkimuksessa. SYKE:<br />

n tutkimus tulee jatkossakin nojaamaan vahvasti<br />

yhteistyöhön muiden alan toimijoiden<br />

kanssa. Yhteistyössä alueellisille ympäristökeskuksille<br />

jää yhä selkeämmin tutkimuksen<br />

loppukäyttäjän ja tulosten hyödyntäjän ja toimeenpanijan<br />

rooli.<br />

Yhteistyö yliopistojen kanssa tarjoaa syvyyttä<br />

SYKE:n oman kokonaisvaltaisen lähestymistavan<br />

tueksi ja vahvaa osaamista ympäristöä<br />

käsittelevillä eri tieteenaloilla. Yhteistyöstä<br />

muiden valtion tutkimuslaitosten kanssa haetaan<br />

yhteisesti vahvuutta ympäristökysymysten<br />

ratkaisuun laitosten rajapinnoilla, kuten<br />

metsä-, ilma-, kala- ja maatalouskysymyksissä.<br />

Ympäristötutkimuksen yhteisprojektit eri<br />

organisaatioiden välillä ovat tyypillisesti monitieteisiä<br />

ja vahvasti integroituja. Osallistuvien<br />

laitosten roolit hankkeissa eivät välttämättä<br />

rajaudu temaattisten tai osaamisperustaisten<br />

jaottelujen mukaisesti.<br />

Yhteistyön kehittymiseksi sen perustan tulee<br />

olla vahva ja ongelmaton. <strong>Oulu</strong>n yliopiston,<br />

viiden tutkimuslaitoksen ja kolmen alueellisen<br />

ympäristökeskuksen yhteisesti sopima Nor-<br />

Net-verkosto tarjoaa erinomaisen tutkimusympäristön,<br />

ponnistusalustan, keskinäisen<br />

yhteistyön kehittämiselle ja yhteishankkeiden<br />

muodostamiselle.<br />

Vaikka perusta on hyvä, yhteistyön kehittäminen<br />

vaatii jatkuvaa ideointia ja mahdollisuuksien<br />

tunnistamista. Eri laitosten edustajien<br />

tulee irrottautua perinteisestä omaehtoisesta<br />

suunnittelusta monitahoiseen, eri toimijat<br />

mukaan ottavaan hankevalmisteluun. Vain<br />

tällä tavalla saadaan aikaan uusia innovatiivisia<br />

avauksia ja mahdollistetaan luova, aidosti monitieteellinen<br />

panos avautuviin tutkimusohjelmiin<br />

ja -hakuihin.<br />

Monitahoiselle hankevalmistelulle ei ole<br />

olemassa valmiita malleja, vaan ne on luotava<br />

ja hyväksyttävä osaksi laitosten toimintakulttuuria.<br />

Yhteisen tutkimuksen dynaaminen kehittäminen<br />

edellyttää jatkuvaa osaamisen, kansainvälisyyden<br />

ja uusien yhteistyökombinaatioiden<br />

ja toimintamuotojen kehittämistä.<br />

Juha Kämäri<br />

tutkimusjohtaja<br />

Suomen ympäristökeskus<br />

11

a k t u u m i t<br />

Mintun viljelylle<br />

mahdollisuuksia<br />

Pohjois-Suomessa<br />

Mintusta voidaan Pohjois-Suomessa<br />

saada erityisin viljelytoimenpitein<br />

yhtä suuri tai jopa suurempi<br />

ja laadukkaampi sato kuin<br />

Keski-Euroopassa. Jotta minttua<br />

voitaisiin viljellä pohjoisen poikkeuksellisissa<br />

oloissa laaja-alaisesti<br />

ja taloudellisesti, tulisi löytää<br />

sopivat lajikkeet ja kasvatusolosuhteet.<br />

Maa- ja metsätaloustieteiden<br />

maisteri Abbas Aflatuni selvitti<br />

väitöstutkimuksessaan mintun<br />

kasvatukselle sopivan maan pHarvon<br />

ja ravinnetasapainon, istutustiheyden,<br />

sopivan kasvilajin<br />

ja lajikkeen, lisäysmenetelmän ja<br />

oikean sadonkorjuuajan. Lisäksi<br />

tulisi tutkia myös rikkaruohon<br />

ja tuholaisten torjunta-aineiden<br />

käyttömahdollisuuksia.<br />

Minttua viljellään erityisesti sen<br />

eteeristen öljyjen vuoksi. Minttukasveista<br />

käytetään tuoreita ja<br />

kuivattuja lehtiä sekä haihtuvaa<br />

öljyä teeaineena, mausteena ja<br />

lääketeollisuudessa.<br />

Japanin minttua viljellään öljyn<br />

sisältämän mentolin vuoksi.<br />

Mentolia käytetään kosmetiikka-,<br />

makeis- ja lääketeollisuudessa ja<br />

hygieniatuotteissa.<br />

Vuoden tieteentekijä<br />

ajaa nuorten tutkijoiden<br />

asiaa<br />

Biocenter <strong>Oulu</strong>n koordinaattorina<br />

työskentelevä dosentti Sinikka<br />

Eskelinen on valittu Vuoden<br />

<strong>2005</strong> tieteentekijäksi. Valinnalla<br />

Eskelistä kiitetään oman tieteellisen<br />

uran ohella tehdystä merkittävästä<br />

työstä nuorten tutkijoiden<br />

aseman parantamiseksi. Hän<br />

on monin eri keinoin rakentanut<br />

heille ammattimaista urapolkua,<br />

jota seuraten huippukoulutetut<br />

tutkijat voivat edetä työskentelemään<br />

yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa.<br />

Koordinaattorin tehtävässä<br />

Sinikka Eskelinen on aktiivisesti<br />

osallistunut Suomen suurimman<br />

biolääketieteen alan, Biocenter<br />

<strong>Oulu</strong>n tutkijakoulun kehittämiseen.<br />

Hänen mielestään ohjaus ja<br />

työelämävalmiuksien vahvistaminen<br />

kuuluvat hyvään tutkijakoulutukseen.<br />

Eskelinen toimii valtakunnallisen<br />

International Biobusiness<br />

Education -johtoryhmän<br />

puheenjohtajana.<br />

Eskelisen oman tutkimustyön<br />

kohteena ovat epiteelisolut ja niiden<br />

välinen vuorovaikutus. Uusia<br />

tuloksia on saatu niiden kasvusta,<br />

erilaistumisesta ja muutoksista.<br />

Eskelisen opetusalue on solubiologia.<br />

Heikki Huikurille suurpalkinto<br />

sydäntutkimuksesta<br />

Sepelvaltimotaudista aiheutuva<br />

äkillinen sydänkohtaus on edelleen<br />

yleisin kuolinsyy Suomessa<br />

ja muissa länsimaissa. Suomessa<br />

yli 10 000 miestä ja naista kokee<br />

sen vuosittain. Heistä runsas puolet<br />

selviytyy muiden menehtyessä<br />

heti tai seuraavien kahden vuoden<br />

aikana.<br />

Sydänperäisen äkkikuoleman<br />

vaaraa on 15 vuoden ajan tutkinut<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston kardiologian<br />

professori Heikki Huikuri. Hänet<br />

palkittiin tutkimuksistaan syyskuussa<br />

huomattavalla, joka toinen<br />

vuosi jaettavalla Sydäntutkimussäätiön<br />

tunnustuspalkinnolla<br />

(17 000 euroa).<br />

Huikuri on laajalti kansallisesti<br />

ja kansainvälisesti arvostettu sydäntutkija.<br />

Hän on tieteellisissä ja<br />

kliinisissä tutkimuksissaan keskittynyt<br />

selvittämään tekijöitä, jotka<br />

aiheuttavat sydämen pysähtymisen<br />

sepelvaltimon tukkeutuessa.<br />

Tutkimuksissa on todettu, että<br />

sepelvaltimotautiin johtavat kohonnut<br />

veren kolesteroli ja verenpaine<br />

eivät ennusta sydämen<br />

pysähtymistä. Sen sijaan sille altistavat<br />

tupakointi, runsas alkoholin<br />

käyttö ja sydänlihaksen paksuuntuminen.<br />

Taipumus sydänpysähdykseen<br />

näyttää olevan perinnöllinen.<br />

Henkilöllä on kaksinkertainen riski<br />

saada se, jos se on tapahtunut<br />

myös toiselle hänen vanhemmistaan.<br />

Tällä hetkellä tutkitaankin<br />

mahdollisia geenipoikkeavuuksia,<br />

jotka altistavat vaarallisille rytmihäiriöille.<br />

Kehitteillä on uusia<br />

menetelmiä riskin arviointiin ja<br />

hoitomuotoja.<br />

Yliopistojen avainroolina etsiä uusia suuntia<br />

Kansainvälisen Local Innovation Systems -projektin (LIS) tulokset<br />

kahdeksasta maasta ja yli 20 alueelta vahvistavat, että yliopistoilla on<br />

suuri merkitys maiden, alueiden, teknologian ja yritysten kehityksessä.<br />

Sen sijaan ei ole yhtä oikeaa ja optimaalista mallia siihen, miten yliopistot<br />

voivat vaikuttaa kehitykseen.<br />

Projektia johtanut professori Richard Lester Massachusetts Institute<br />

of Technologysta korostaa, että yliopistojen kolmannessa eli yhteiskunnallisessa<br />

palvelutehtävässä ei ole kysymys vain teknologian ja<br />

osaamisen siirrosta yliopistoista yrityksiin.<br />

”Sekä teknologian siirron että lyhyen aikavälin ongelmanratkaisun<br />

tärkeyttä on ylikorostettu. Sen sijaan yliopistojen roolia tulkitsevana<br />

tilana, vallitsevia ajattelu- ja toimintamalleja kyseenalaistavana ja jatkuvasti<br />

uusia suuntia etsivänä julkisena ja avoimena voimana on aliarvioitu.”<br />

Yksi yliopistojen tärkeimmistä rooleista on toimia sosiaalisen pääoman<br />

lähteinä. Yliopistot vaikuttavat luottamuksen ja uusien yhteistyösuhteiden<br />

syntyyn usein merkittävästi. Onnistuminen tai epäonnistuminen<br />

kulminoituu usein henkilöverkostojen toimivuuteen ja<br />

aktiivisten yksilöiden sitkeyteen viedä uudet asiat läpi.<br />

LIS -projektista löytyy lisätietoa verkko-osoitteesta http://web.mit.<br />

edu/ipc/www/ipc-lis.html<br />

12

a k t u u m i t<br />

Tutkimusyhteistyö<br />

Aasiaan laajenee<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston tutkimusyhteistyö<br />

aasialaisten yliopistojen kanssa<br />

informaatiotekniikassa, biotekniikassa<br />

ja ympäristötutkimuksessa<br />

tiivistyy. <strong>Oulu</strong>n yliopisto ja japanilainen<br />

Hokkaidon yliopisto<br />

ovat sopineet huippututkijavaihdon<br />

käynnistämisestä.<br />

Vastaava sopimus tutkijavaihdosta<br />

ja tohtoriopintojen kaksoistutkinnoista<br />

tehtiin tänä<br />

syksynä myös eteläkorealaisen<br />

Dongseon yliopiston kanssa.<br />

Tutkijavaihdolla edistetään<br />

saman alan tutkimushankkeita,<br />

mikä antaa yliopistoille mahdollisuuden<br />

panostaa yhteistyöhön<br />

alueiden elinkeinoelämän kanssa.<br />

Työskentelyä ja opiskelua toisessa<br />

yliopistossa arvostetaan myös<br />

kansainvälisillä työmarkkinoilla.<br />

Hokkaidon yliopiston tutkijoiden<br />

työskentely <strong>Oulu</strong>ssa on mahdollista<br />

Tauno Tönningin Säätiön<br />

myöntämän 10 000 euron apurahan<br />

turvin. Myös Hokkaidoon<br />

on perustettu vastaavanlainen<br />

apuraha.<br />

Hokkaidon ja <strong>Oulu</strong>n yliopistot<br />

järjestivät syyskuussa yhdessä<br />

<strong>Oulu</strong>ssa<br />

Tietoturvariskit<br />

hallintaan<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston tietojenkäsittelytieteiden<br />

laitoksella on alkanut<br />

vuoteen 2008 ulottuva organisaatioiden<br />

tietoturvaa tutkiva Fusion-hanke.<br />

Siinä kehitetään tehokkaan<br />

tietoturvastrategian rakentamiseen<br />

testattu ja luotettava<br />

apuväline, joka huomioi organisaatioiden<br />

yksilölliset tarpeet.<br />

Tutkimus on jaettu kolmeen<br />

eri työpakettiin: tietoturvallisuus<br />

ohjelmisto- ja tietojärjestelmäkehityksessä,<br />

tietoturvan hallinta ja<br />

tietoturvatietoisuus käytännössä.<br />

Rahoittajina ovat Tekes, Avain<br />

Technologies, <strong>Oulu</strong>n Puhelin Oyj,<br />

Oy Samlink Ab, Suomen Posti<br />

Oyj ja Suomen Osuuskauppojen<br />

Keskuskunta (SOK).<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston informaatiotekniikan<br />

painoalan sateenvarjo-organisaatio<br />

Infotech <strong>Oulu</strong> todettiin<br />

toiminnaltaan tehokkaaksi<br />

lokakuussa tehdyssä kansainvälisessä<br />

arviossa. Erityisesti kiitettiin<br />

Infotechin onnistunutta tutkijakoulua.<br />

Arvioinnin perusteella valittiin<br />

kuusi tutkimusryhmää, jotka<br />

työskentelevät Infotechin piirissä<br />

kauden 2006–2009 saaden siltä<br />

työhönsä tutkimusrahoitusta. Infotechissa<br />

jatkuu muun muassa<br />

Eksotiikka houkuttaa<br />

vaihto-opiskelijat pohjoiseen<br />

Suurin houkutin ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle Suomessa ja <strong>Oulu</strong>ssa<br />

ovat eksoottiseksi koettu maa ja ihmiset. Tänä syksynä opiskelun <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistossa aloitti runsaat 200 vaihto-opiskelijaa. Luku on yli 10<br />

prosenttia suurempi kuin viime vuonna.<br />

<strong>Oulu</strong>un tulleet vaihto-opiskelijat arvostavat suomalaista korkeakouluopetusta<br />

ja yliopiston tuottamia palveluita. Sen sijaan englanninkielinen<br />

opetustarjonta on koettu osin riittämättömäksi. Palautetta vaihto-opiskelijoilta<br />

kerää säännöllisesti yliopiston kansainvälisten asiain<br />

yksikkö.<br />

Ulkomaiset opiskelijat sopeutuvat hyvin suomalaiseen akateemiseen<br />

ja sosiaaliseen elämään. Maan kulttuuriin ja tapoihin tutustumista edistää<br />

tänä vuonna kymmenen vuotta täyttänyt kummiperhetoiminta.<br />

Infotech <strong>Oulu</strong> arvioitiin tehokkaaksi<br />

älykkäiden järjestelmien, konenäön,<br />

elektroniikan ja optoelektroniikan<br />

sekä tietoliikennetekniikan<br />

eri osa-alueiden tutkimus.<br />

Uudella kaudella Infotechissa<br />

vahvistuu matemaattinen perustutkimus,<br />

kun mukaan valittiin<br />

siihen keskittyvä uusi tutkimusryhmä.<br />

Kansainväliset asiantuntija-arvioijat<br />

suosittelivat perustutkimuksen<br />

vahvistamista kaikilla<br />

tutkimusalueilla muun muassa<br />

suuntaamalla ja turvaamalla tutkimuksen<br />

rahoitus.<br />

© Kuvapörssi Oy<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto 500<br />

parhaan joukossa<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto ylsi jälleen shanghailaisen<br />

yliopiston listalle, jossa<br />

on laitettu järjestykseen maailman<br />

500 parasta yliopistoa. <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopisto pääsi viime vuoden<br />

tapaan sijoille 401–500.<br />

Listan tärkeimmiksi kriteereiksi<br />

nousivat kansainväliset tieteelliset<br />

artikkelit, koulutuksen laatu ja<br />

yliopistossa tehtyjen tutkimusten<br />

siteeraustiheys.<br />

Yliopistolle rankkaus huippuyliopistojen<br />

joukkoon merkitsee<br />

konkreettista hyötyä eritoten ulkomaan<br />

markkinoinnissa. Sijoittumisella<br />

on myös mainetta luova<br />

merkitys.<br />

Maailmassa on tällä haavaa arviolta<br />

14 000 yliopistoa, joista yli<br />

1000 oli mukana vertailussa.<br />

13

Teksti: Elsi Huttunen<br />

Kuva: Juha Sarkkinen<br />

Jorma Lammasniemi on<br />

tarkkaillut yli 30 vuotta aitiopaikalta<br />

oululaista tutkimuskenttää.<br />

Ura VTT:ssa alkoi<br />

tutkijana, nyt tittelinä on johtaja<br />

ja vuoden alusta tieteellinen<br />

johtaja vastuualueena<br />

koko maa. Pohjoisen kasvattia<br />

ajaa eteenpäin kiinnostus<br />

tekniikkaan työssä, metsässä<br />

ja maantiellä.<br />

RAJA-AITOJEN YLITTÄ JÄ<br />

OULUN YLIOPISTON<br />

TOHTORI JA ALUMNI JORMA LA<br />

VTT Elektroniikan johtajana <strong>Oulu</strong>ssa yli kymmenen<br />

vuotta toiminut Jorma Lammasniemi<br />

on kolmen talon kasvatti. Kemiläisnuorukainen<br />

suuntasi 60-luvun lopulla etelään opiskelemaan<br />

Otaniemen Teknilliseen korkeakouluun,<br />

ja radiotekniikan diplomi-insinöörin tutkinto<br />

valmistui vuonna 1973.<br />

Neljän vuoden kenttätyöskentelyn jälkeen<br />

oli edessä muutto takaisin pohjoiseen, kun<br />

<strong>Oulu</strong>ssa sijaitsevasta VTT:n toimipisteestä<br />

avautui tutkijanpaikka. Pohjanlahden perukasta<br />

kotoisin olleelle paluu tuntui luonnolliselta.<br />

”Useimmat <strong>Oulu</strong>sta valmistuneet hakivat<br />

paikkaa muualta, kun taas minä, joka valmistuin<br />

etelästä, näin mahdollisuutena siirtyä takaisin<br />

pohjoiseen”, hän naurahtaa.<br />

<strong>Oulu</strong>n tohtori<br />

Lisensiaattityö satelliittitietoliikenteestä syntyi<br />

työn ohella, ja metsäkoneautomaatiota käsitellyt<br />

väitöskirja vuonna 1983 oli ensimmäinen<br />

kokonaan <strong>Oulu</strong>n VTT:ssä tehty tohtorintyö.<br />

<strong>Oulu</strong>n alue kehittyi tuolloin vauhdilla, ja paluumuuttajien<br />

osaamista hyödynnettiin. ”VTT<br />

oli suurin elektroniikkainsinöörien työllistäjä<br />

70-luvun lopulla. Heistä monet olivat paluumuuttajia,<br />

mutta myöhemmin 80-luvulla suurin<br />

osa rekrytoiduista tuli suoraan <strong>Oulu</strong>n yliopistosta<br />

tai paikallisista alan yrityksistä.”<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston ja VTT:n yhteispeli toimi<br />

jo Lammasniemen jatko-opintojen aikana,<br />

ja se on tutkimuslaitoksen johtajan mielestä<br />

vahvuustekijä molemmille myös tänä päivänä.<br />

”Jatkotutkintoja voidaan järjestää luontevasti,<br />

saadaan työvoimaa tulevaisuuteen ja samalla<br />

myös jatkokoulutusta nykyisille työntekijöille”,<br />

Lammasniemi listaa.<br />

Optoelektroniikan kehittäjä<br />

Tuore tohtori siirtyi laboratorionjohtajaksi<br />

vuonna 1984. Samaan aikaan kehiteltiin elektroniikan<br />

ja tietokonetekniikan rinnalle ideaa<br />

uudesta tutkimussuunnasta, optoelektroniikasta.<br />

Vuosien työ kantoi hedelmää 1992, jolloin<br />

Lammasniemi alkoi vetää vasta perustettua<br />

optoelektroniikan laboratoriota.<br />

”Langattoman tietoliikenteen tutkimus on<br />

kasvanut rajusti ja optoelektroniikka siinä sivussa.<br />

Optoelektroniikka näkyy monella tutkimussaralla,<br />

ja täällä on melkoinen osaamiskeskittymä.<br />

Olemme maailman johtava tutkimuspaikka<br />

optisissa analysaattoreissa ja siitä aika<br />

ylpeitä”, Lammasniemi toteaa myöntäen, että<br />

optoelektroniikka on edelleen hänen sydäntään<br />

lähellä.<br />

Vuonna 1994 <strong>Oulu</strong>n tutkimuskeskuksen<br />

laboratoriot yhdistettiin, ja nimi muuttui VTT<br />

Elektroniikaksi, jonka johdossa Jorma Lammasniemi<br />

on ollut alusta alkaen.<br />

Yli kolmekymmentä vuotta uraa elektroniikan<br />

tutkimuksen alalla <strong>Oulu</strong>ssa on vahvistanut<br />

Lammasniemen näkemystä siitä, että yliopiston<br />

monitieteisyys on suuri etu.<br />

”Tekniikan alojen lisäksi muun muassa luonnontieteilijät<br />

ovat korvaamattomia, ja käytettävyystutkimuksissa<br />

tarvitaan lääkäreitä ja<br />

psykologeja.”<br />

Kansainvälistymisen<br />

puolestapuhuja<br />

Muutoinkin Lammasniemi haluaa toppuutella<br />

pelkän teknologian nimeen vannovia.<br />

Yhteiskunnan kehittyneisyyden ja vahvuuden<br />

näkee hänen mielestään teknologisen tutkimuksen<br />

ja edistyksen lisäksi kulttuurin rikkaudesta.<br />

”Korkeaa teknologiaa ei synny ilman<br />

korkeaa kulttuuria.”<br />

Kulttuurin lisäksi teknologiajohtaja painottaa<br />

kansainvälisyyden merkitystä. ”Ulkomaiset<br />

opiskelijat ja tutkijat tuovat meille erilaista<br />

kulttuuria ja osaamista. Kansainvälinen verkottuminen<br />

on tällä hetkellä erittäin tärkeää.<br />

Englanninkielistä opetusta tarvitaan ehdottomasti<br />

lisää yliopistolle.”<br />

Hän myös uskoo suomalaisen korkeakoulujärjestelmän<br />

vetovoimaisuuteen ja <strong>Oulu</strong>n<br />

eksoottisuuteen siinä määrin, etteivät edes<br />

suunnitellut lukukausimaksut karkottaisi potentiaalisia<br />

tulijoita.<br />

14

JÄ<br />

LAMMASNIEMI<br />

Korkeaa teknologiaa ei synny ilman korkeaa<br />

ja kansainvälistä kulttuuria, sanoo VTT Elektroniikan<br />

toimialajohtaja Jorma Lammasniemi.<br />

”Uskon, että heistä tuntuisi ihan luonnolliselta<br />

maksaa opetuksesta. Olisi hyvä, jos keskusteluun<br />

ilmaisesta opetuksesta saataisiin<br />

mukaan enemmän realismia.”<br />

Tieteellinen johtaja<br />

VTT järjestäytyy parhaillaan sisäisesti uudelleen.<br />

Tavoitteena on yhdistää erilaisia teknologia-alueita<br />

yhä paremmin ja samalla tehostaa<br />

innovaatioprosessia. Lammasniemi toteaa,<br />

että raja-alueilla on paljon tekemätöntä työtä<br />

esimerkiksi langattoman tekniikan sovellusten<br />

saralla. Teollisten asiakkaiden palvelua pyritään<br />

parantamaan tarjoamalla koko VTT:n osaamista<br />

yritysten käyttöön.<br />

Toiminta uudessa muodossa alkaa virallisesti<br />

ensi vuoden alusta. Jorma Lammasniemelle<br />

se merkitsee siirtymistä uuteen tieteellisen<br />

johtajan toimeen. Työ jakaantuu <strong>Oulu</strong>un ja<br />

pääkaupunkiseudulle.<br />

”Tutkimuskoordinaatiota pyritään parantamaan,<br />

ja vastuullani on tulevaisuudessa tutkimuksen<br />

ohjaus ja kehittäminen ja yliopistoyhteistyön<br />

tiivistäminen vastuualueena koko<br />

Suomi. Apuna on onneksi kuusi tutkimusjohtajaa,<br />

joiden kanssa toimimme yhdessä”, Lammasniemi<br />

valottaa tulevia haasteita.<br />

Eri tieteenalojen raja-alueiden tutkimus antaa<br />

haasteita myös yliopistolle. Yhä monipuolisemmat<br />

tutkintokokonaisuudet ovat tarpeen,<br />

esimerkkinä bioalan ja informaatiotekniikan<br />

yhdistäminen. Uudistunut tutkintomalli tarjoaa<br />

tähän yhä enemmän vaihtoehtoja.<br />

”Opetuksen on tuettava opiskelijoiden liikkumista<br />

tieteenalojen välillä. On mukava sanoa,<br />

että <strong>Oulu</strong>lla on siihen erinomaiset mahdollisuudet.”<br />

Motoristi metsässä ja maantiellä<br />

Pitkän linjan tutkijan kaikki aika ei onneksi<br />

mene työhön ja johtajan tehtäviin. Hyötyliikunnan<br />

lisäksi teknillisten tieteiden tohtori<br />

harrastaa moottorivoimia, ja metsässä liikutaan<br />

myös hevosvoimien siivittämänä.<br />

”Sen verran insinööri ja tekniikan harrastaja<br />

olen, että kaksi moottoripyörää ja -kelkka löytyvät<br />

tallista”, metsäpolkuja viilettäväksi endurokuskiksi<br />

ja maantiekiitäjäksi tunnustautuva<br />

Lammasniemi paljastaa.<br />

Vaimon kanssa tie vie usein rentoutumaan<br />

Pudasjärvelle, jossa omassa vapaa-ajan paikassa<br />

marjastetaan ja liikutaan luonnossa.<br />

”Meillä Suomessa on se etu, että on tilaa ja<br />

luontoa ja täällä pystyy harrastamaan monenlaista<br />

liikuntaa hiihtäen, juosten ja pyöräillen.<br />

Erilaista on suurkaupungeissa, joissa liikuntaa<br />

mennään harrastamaan erikseen kuntosaleille.”<br />

Kulttuuriero löytyy kokemuksen mukaan jo<br />

<strong>Oulu</strong>n ja pääkaupunkiseudun välillä. ”Muistan,<br />

kun tulin aikanaan <strong>Oulu</strong>un töihin, niin täällä<br />

kahvipöydässä juteltiin marjastuksesta ja<br />

hirvenmetsästyksestä. Ei sellaista Helsingissä<br />

kuullut”, Lammasniemi naurahtaa ja toteaa, ettei<br />

hänestä ikinä saa ihan cityihmistä.<br />

15

Alumnitoiminnalla voi rakentaa oman alan asiantuntijaverkostoa<br />

ja kehittää omaa osaamistaan.<br />

Verkkopalvelusta voi löytää opiskeluajan ystäviä<br />

ja saada ajankohtaisia yliopiston kuulumisia.<br />

YHTEISTYÖSTÄ HYÖTYÄ<br />

ALUMNILLE JA YLIOPISTOLLE<br />

Teksti: Sar i Vähäkangas<br />

Kuva: Heidi Kurvinen<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto virittää alumnitoimintaansa<br />

uusille taajuuksille. Aikaisempien vuosien<br />

alumnitoimintaa on ollut muun muassa <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistoseuran vuosittain järjestämä alumnijuhla,<br />

jonka yhteydessä seura on nimennyt<br />

Vuoden Alumnin. Nyt tavoitteena on aktivoida<br />

ja laajentaa etenkin laitosten ja osastojen<br />

alumnitoimintaa. Tähtäimessä ovat yhteistyön<br />

muodot ja vuorovaikutus, jotka hyödyttävät<br />

molempia osapuolia.<br />

Alumnitoiminnalla yliopiston kasvateille<br />

tarjotaan mahdollisuus säilyttää yhteys omaan<br />

laitokseensa ja rakentaa kontakteja laajemmin<br />

myös oman alansa asiantuntijaverkostoon.<br />

Toiminnan kautta alumnit voivat löytää ratkaisuja<br />

oman osaamisensa kehittämiseen, seurata<br />

tieteenalansa kehitystä ja ylläpitää opiskeluaikaisia<br />

ystävyyssuhteita muutenkin kuin<br />

kurssitapaamisissa ja vuosijuhlissa.<br />

Yhteydenpito Internet-palveluna<br />

Alumneja varten on yliopiston verkkoympäristöön<br />

rakennettu palvelu, joka mahdollistaa<br />

yliopiston ja alumnien välisen yhteydenpidon.<br />

Tämän alumniverkoston kautta yliopistossa<br />

tutkinnon suorittaneet saavat ajantasaista tietoa<br />

yliopiston laitosten toiminnasta ja tapahtumista<br />

sekä hyödyllistä tietoa muun muassa<br />

koulutuksesta.<br />

Palvelun avulla alumnit voivat etsiä toisiaan<br />

ja pitää yhteyttä entiseen opinahjoonsa. Verkosto<br />

tarjoaa automaattisesti päivitetyn alumnien<br />

osoitekirjan ja käyntikorttikokoelman.<br />

Alumnit kirjautuvat järjestelmään itse ja ylläpitävät<br />

yhteystietojaan. Alumniverkostossa on<br />

hakutoiminto, jonka avulla kirjautuneet voivat<br />

etsiä haluttuja henkilöitä tai ryhmiä käyttäjien<br />

joukosta.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston alumniverkostossa on jo<br />

yli 1 000 aktiivista käyttäjää. Rekisteröitymällä<br />

verkostoon alumni voi luoda oman kontaktiverkoston<br />

ja kutsua mukaan opiskeluaikaisia<br />

ystäviä.<br />

Arvokasta tietoa työelämästä<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston eri laitosten ja osastojen<br />

alumnitoimintaan voivat alumnit itse vaikuttaa<br />

tekemällä aloitteita ja esittämällä toiveita.<br />

Nykyisellään alumneja on aktiivisesti mukana<br />

mentorointiohjelmissa, erilaisissa alum-<br />

nitilaisuuksissa, kurssitapaamisissa, vuosijuhlissa,<br />

teemapäivissä, asiantuntijaseminaareissa ja<br />

vierailuluennoitsijoina.<br />

Alumnit tuottavat arvokasta tietoa tutkintojen<br />

vastaavuudesta työelämän tarpeisiin antamalla<br />

työelämäpalautetta ja toimivat kumppaneina<br />

tutkimusyhteistyössä. Jo olemassa<br />

olevat yhteistyön muodot ovat hyvä lähtökohta<br />

toiminnan laajentamiselle. Tulevaisuudessa<br />

toivotaankin yhä useammin alumniedustajia<br />

asiantuntijoiksi mukaan eri työryhmiin ja<br />

toimikuntiin.<br />

Alumnitoimintaa koordinoi yliopiston ohjaus-<br />

ja työelämäpalvelut, jossa koordinaattorina<br />

toimii suunnittelija Sari Vähäkangas. Hän<br />

vastaa alumniverkoston ylläpidosta, toimii<br />

kontaktihenkilönä alumneille suunnatussa tiedotuksessa<br />

ja laitosten tukihenkilönä alumnitoimintaa<br />

kehitettäessä.<br />

16

Tietojenkäsittelytieteiden<br />

alumnitoiminta aktivoitui<br />

Tervetuloa mukaan kasvavaan alumnien joukkoon<br />

– Liity alumniverkostoon<br />

- liittyminen on ilmaista<br />

- saat tietoa yliopiston ajankohtaisista tapahtumista ja<br />

kuulumisista<br />

- saat tietoa jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista<br />

- saat kutsun yliopistopäivään ja muihin tapahtumiin<br />

suoraan sähköpostiisi<br />

- saat <strong>Aktuumi</strong>n alumninumeron ilmaiseksi kotiosoitteeseesi<br />

- saat uutiskirjeen säännöllisesti sähköpostiisi<br />

- saat mahdollisuuden laajentaa asiantuntijaverkostoasi<br />

Maantieteen laitoksen<br />

alumniverkostolla<br />

on seitsemän vuoden<br />

perinteet ja se<br />

kokoontuu säännöllisesti<br />

kerran vuodessa.<br />

Koulutusjohtaja<br />

Raimo Sivosen (vas.)<br />

sekä professoreiden<br />

Jarmo Rusanen ja<br />

Toivo Muilu mukaan<br />

verkosto madaltaa<br />

kynnystä ottaa toisiin<br />

yhteyttä ammatillisissa<br />

asioissa.<br />

Tietojenkäsittelytieteiden laitos on kuluvan<br />

vuoden aikana käynnistänyt yhteydenpidon<br />

alumneihinsa. Yhteyttä pidetään tutkinnon<br />

suorittaneiden lisäksi niihin opiskelijoiksi<br />

kirjautuneisiin, jotka ovat pitkään olleet työelämässä.<br />

Kaikki tietojenkäsittelytieteistä valmistuneet<br />

kutsuttiin viime keväänä tutustumaan laitoksen<br />

uusiin tiloihin, käyttöön Linnanmaalla<br />

vihittyyn Tietotalo 2:een. Koollekutsujana oli<br />

pitkäaikainen professori, nyt eläkkeellä oleva<br />

Pentti Kerola, jonka kaikki oppiaineen vanhat<br />

opiskelijat tuntevat vuosien takaa. Ensimmäinen<br />

alumnitilaisuus keräsikin suuren joukon<br />

osallistujia mukaan.<br />

Alumnitoiminnalla halutaan säilyttää tietojenkäsittelytieteilijöiden<br />

yhteys yliopistoon ja<br />

tarjota valmistuneille mahdollisuus opiskeluajoista<br />

muistuttavaan rentoon yhdessäoloon.<br />

Alumniverkoston kautta työelämässä toimivat<br />

voivat tuntea toisensa paremmin.<br />

Samalla tuetaan laitoksen työelämäorientoitunutta<br />

toiminta- ja opiskelutapaa. Yhteyksien<br />

kautta laitokselle ja nykyisille opiskelijoille<br />

avautuu tilaisuuksia tehdä tutkimusta ja<br />

projekteja yhteistyössä yritysten kautta.<br />

Tietojenkäsittelytieteiden alumnitoimintaa<br />

vievät yhdessä laitoksen kanssa eteenpäin<br />

opiskelijoiden ainejärjestö Blanko ry., Pohjois-<br />

Pohjanmaan tietojenkäsittely-yhdistys Potky<br />

ry. ja vuotuinen IT-alan tapahtuma Blanko-päivät.<br />

Ainejärjestö osallistuu yritystapaamisten,<br />

rekrytointien ja ekskursioiden järjestämiseen<br />

ja välittää graduaiheita yrityksistä opiskelijoille.<br />

Potky:ssä valmistuneet voivat jatkaa kiltatoimintaa.<br />

Blanko-päivillä puolestaan alumnit<br />

tapaavat toisiaan alan ajankohtaisten kuulumisten<br />

ja saunomisen merkeissä.<br />

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksesta on<br />

valmistunut yli 700 maisteria. Kun uusien opiskelijoiden<br />

määrää on viime vuosina kasvatettu<br />

huomattavasti, tulee myös valmistuneiden ja<br />

siis uusien alumnien määrä lähivuosina kasvamaan.<br />

Teksti: Ville Wittenberg<br />

Lisätietoja TOL:n alumnitoiminnasta verkossa:<br />

www.tol.oulu.fi/alumni<br />

Kirjaudu alumniverkostoon osoitteessa: https://alumni.oulu.fi<br />

17

Teksti: Sakar i Jussi-Pekka<br />

Kuva: Juha Sarkkinen<br />

YLIOPISTO<br />

VAIKUTTAA<br />

KASVATTIENSA KAUTTA<br />

Jatkuvasti kasvava tutkinnon suorittaneiden eli alumnien<br />

joukko on yliopistolle arvokas yhteistyöverkosto yliopiston<br />

toimintaa ja yhteiskuntasuhteita kehitettäessä.<br />

18

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa on sen 47-vuotisen toiminnan<br />

aikana tutkinnon suorittanut jo lähes<br />

35 000 henkilöä. Suurin osa valmistuneista<br />

sijoittuu Pohjois-Suomeen ja maamme eri<br />

kasvukeskuksiin, mutta merkittävissä määrin<br />

myös ulkomaille. Omien kasvattien kautta<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston vaikutus ulottuu koko Suomeen<br />

ja huomattavan laajalle eri puolille maailmaa.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston vaikutus oman lähialueensa<br />

kehitykseen näkyy siinä, että kaikista viimeisen<br />

35 vuoden aikana <strong>Oulu</strong>ssa perustutkinnon<br />

suorittaneista huomattava osa, lähes puolet<br />

(46 prosenttia) asuu Pohjois-Pohjanmaalla. Joka<br />

kolmas heistä eli suurin joukko asuu <strong>Oulu</strong>n<br />

kaupungissa. <strong>Oulu</strong>n seudun jälkeen merkittävin<br />

valmistuneiden sijoittumisalue on Uusimaa,<br />

jonne on muuttanut 14 prosenttia eli yli<br />

3000 tutkinnon suorittanutta.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistosta valmistuneista noin kolme<br />

prosenttia asuu tällä hetkellä Suomen rajojen<br />

ulkopuolella. Osuus on suhteellisen pieni<br />

kaikista <strong>Oulu</strong>ssa valmistuneista ja tarkoittaa<br />

käytännössä lähes tuhatta henkilöä 27 eri<br />

maassa.<br />

Ulkomaista yleisimpiä muuttokohteita ovat<br />

olleet Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa ja Iso-Britannia,<br />

joihin mennään yleisesti kaikista tiedekunnista.<br />

Teknillisen tiedekunnan kasvatit ovat<br />

sijoittuneet maailman kartalle laajimmin, sillä<br />

heitä löytyy tällä hetkellä kaikista maanosista.<br />

Joka kolmas toimii opettajana<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistosta valmistuneet toimivat<br />

opettajina, lääkäreinä, henkilöstö- ja taloushallinnon<br />

suunnittelu- ja johtotehtävissä, tekniikan<br />

suunnittelu- ja tuotekehitystehtävissä,<br />

luonnontieteellisten alojen asiantuntijatehtävissä<br />

sekä erilaisissa terveydenhuollon ja informatiikan<br />

asiantuntemusta vaativissa palvelutehtävissä.<br />

Joukossa on huomattava määrä valtakunnallisesti<br />

ja kansainvälisesti merkittävässä<br />

asemassa toimivia asiantuntijoita, kuten esimerkiksi<br />

Vuoden Alumnin kunnianimityksen<br />

saaneet kulttuurijohtaja Pekka Timonen, professori<br />

Karl Tryggvason, professori, Seppo Säynäjäkangas,<br />

maaherra Eino Siuruainen, vuorineuvos<br />

Heimo Karinen, professori Leena Peltonen-Palotie<br />

ja presidentti Martti Ahtisaari<br />

Syksyllä 2004 tehty uraseuranta kertoo, että<br />

selvästi suurin ammattiryhmä ovat opettajat.<br />

Opettajan ammatissa, kuten lastentarhanopettajina,<br />

luokanopettajina ja aineenopettajina,<br />

toimii runsas kolmannes vastanneista.<br />

Heistä 60 prosenttia on valmistunut kasvatustieteiden<br />

tiedekunnasta ja 40 prosenttia muista<br />

tiedekunnista.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopisto vaikuttaa lukuisten kuntien<br />

sivistystoimeen, kun opettajan tehtävissä<br />

toimivat työskentelevät lähes 90 eri kunnan<br />

palveluksessa. Muilla ammattiryhmillä työnantajapaikkakuntien<br />

määrä on noin 20.<br />

Kunnat työllistävät opettajien ohella henkilöstö-<br />

ja taloushallinnon osaajia sekä erityisesti<br />

lääkäreitä ja muita terveydenhuollon asiantuntijoita.<br />

Yksityinen sektori saa yliopistosta<br />

avainhenkilöitä erityisesti tekniikan ja ohjelmistoalan<br />

tuotekehitykseen sekä yritysten ja<br />

projektien johto- ja taloushallinnon tehtäviin.<br />

Pohjois-Suomen kannalta merkittävä valmistuneiden<br />

ryhmä ovat tekniikan alan suunnittelu-<br />

ja tuotekehitystehtävissä toimivat asiantuntijat.<br />

Nämä pääasiassa teknillisen ja luonnontieteellisen<br />

tiedekunnan kasvatit ovat viime<br />

vuosina sijoittuneet <strong>Oulu</strong>n seudulle, heistä<br />

60 prosenttia <strong>Oulu</strong>un. Pääkaupunkiseudulla<br />

toimii vajaa viidennes <strong>Oulu</strong>sta valmistuneista<br />

tekniikan asiantuntijoista.<br />

Alumnit yliopistoa kehittämään<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston perustehtävä on alusta lähtien<br />

ollut tuottaa asiantuntijoita yhteiskunnan<br />

ja elinkeinoelämän avaintehtäviin. Seurantatietojen<br />

perusteella yliopisto on onnistunut tässä<br />

tehtävässään erinomaisesti.<br />

Onnistumista vahvistaa myös syksyn 2004<br />

viisivuotisseuranta-aineisto, jonka mukaan<br />

kaikki vastanneet olivat työelämässä. Kun vastaajia<br />

pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään<br />

tekniikan<br />

suunnittelu ja<br />

tuotekehitys<br />

tutkintoon nimenomaan nykyisen työuran<br />

kannalta, he antoivat hankkimalleen tutkinnolle<br />

yleisarvosanan 4,6 parhaan ollessa 6.<br />

Tulevaisuudessa korkeakoulutettujen määrä<br />

ja osuus koulutetusta työvoimasta tulee<br />

edelleen kasvamaan. Vahvistaakseen rooliaan<br />

akateemisen työvoiman kouluttajana <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopiston tulee selkeyttää omaa profiiliaan ja<br />

koulutuksensa painopistealueita.<br />

Yliopiston tulee ennakoida aiempaa selvemmin<br />

muun muassa osaamis- ja koulutustarpeet<br />

ja arvioida jatkuvasti koulutuksensa<br />

laatua. Tässä työssä laajalti yhteiskunnan eri<br />

näköalapaikoille sijoittuneet tutkinnon suorittaneet<br />

ovat keskeinen yhteistyötaho.<br />

Tekstissä tehty luonnehdinta yliopiston tutkinnon<br />

suorittaneista perustuu Ohjaus- ja työlämäpalvelut<br />

-yksikön ylläpitämään tutkinnon suorittaneiden<br />

osoiterekisteriin ja syksyllä 2004 toteutettuun<br />

uraseurantakyselyyn, jolla selvitettiin vuonna<br />

1999 tutkinnon suorittaneiden ammattikuvia<br />

ja työsuhteen laatua viisi vuotta valmistumisen<br />

jälkeen.<br />

Tutkinnon suorittaneiden osoiterekisteriin on kirjattu<br />

kaikki tutkinnon suorittaneet syyskuusta<br />

1970 alkaen. Sitä ennen suoritettuja noin 2800<br />

tutkintoa ei ole kirjattu tietojärjestelmiin. Osoitetiedot<br />

kertovat, että ajalla 9/1970–12/2004 tutkinnon<br />

suorittaneita on yhteensä 30 548. Kun lukuun<br />

lisätään kevätlukukauden <strong>2005</strong> ennätyksellinen<br />

tutkintomäärä ja ennen syyslukukautta<br />

1970 valmistuneet , kasvaa <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

alumnien määrä lähes 35 000:een.<br />

Tutkinnon <strong>Oulu</strong>n yliopistossa vuonna 1999 suorittaneiden ammattikuvat<br />

viisi vuotta valmistumisen jälkeen lokakuussa 2004. (Lähde: <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />

ohjaus- ja työelämäpalvelujen uraseurantakysely 2004).<br />

tutkija<br />

viestintä<br />

asiakas-/potilastyö<br />

henkilöstö- ja<br />

taloushallinto<br />

luonnontieteen<br />

asiantuntija<br />

lääkäri<br />

Suurin ammattiryhmä yliopistossa valmistuneista ovat opettajat. He vaikuttavat<br />

työssään lähes 90 kunnan sivistystoimeen. Juhani Vaskuri työskentelee lukion<br />

rehtorina <strong>Oulu</strong>n normaalikoulussa.<br />

opettaja<br />

19

Teksti ja kuva: Heidi Kurvinen<br />

TYÖ JA OPISKELU<br />

YHTEEN SOPPII<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston avoimessa yliopistossa<br />

opiskelee vajaa 7000 opiskelijaa.<br />

Suuri osa heistä on työelämässä olevia<br />

aikuisia, joilta kursseilla käyminen vaatii<br />

kykyä yhdistää opiskelu, työ ja perheelämä<br />

toisiinsa.<br />

Tapaaminen Heli Päätalon kanssa saa vakuuttumaan<br />

siitä, että aika riittää moneen asiaan<br />

kunhan päivänsä osaa järjestää oikein. Nokialla<br />

projektipäällikkönä työskentelevä Heli ehtii<br />

työnteon ohessa kirjoittaa väitöskirjaa ja opiskella<br />

avoimessa yliopistossa.<br />

Heli teki avoimen yliopiston opintoja jo perustutkintoa<br />

suorittaessaan. Hän on valmistunut<br />

tietojenkäsittelytieteiden laitokselta. Jatko-opiskelijana<br />

avoimen kursseilla käyminen<br />

on jatkunut. Edellisen lukuvuoden aikana hän<br />

suoritti johtamisen ja organisaation opintokokonaisuuden.<br />

Tänä vuonna on mahdollisesti<br />

vuorossa kasvatustieteitä.<br />

Jatkuva halu oppia uutta on saanut Helin<br />

yhdistämään työnteon ja opiskelun jo kymmenen<br />

vuoden ajan. Hänen mielestään ne sopivat<br />

hyvin yhteen. ”Työ antaa koko ajan materiaalia<br />

opintoihin ja päinvastoin. Se on hyvin motivoivaa”,<br />

Heli kertoo.<br />

Vaikka Helin kalenteri täyttyy työpäivien lisäksi<br />

luennoista, ei käytännön aikataulutus ole<br />

tuottanut hänelle koskaan ongelmia. Tottuminen<br />

on tehnyt tehtävänsä. ”Kun kerran on oppinut<br />

tietyn päivärytmin, niin sitä pystyy noudattamaan<br />

ihan helposti”, Heli vakuuttaa.<br />

Tenttistressi ei häviä<br />

Työ antaa näkökulmaa opintoihin ja opinnot<br />

uutta materiaalia työhön, sanoo avoimessa yliopistossa<br />

aktiivisesti opiskeleva Heli Päätalo.<br />

Opinnot ja työ eivät täytä Heli Päätalon koko<br />

elämää. Hän harrastaa liikuntaa ja ehtii tapaamaan<br />

myös ystäviään. Kiireiseltä vaikuttava<br />

Heli ei koekaan joutuneensa luopumaan mistään<br />

työnteon ja opiskelun yhdistämisen vuoksi.<br />

”Tässä oppii käyttämään tehokkaasti kaiken<br />

sen ajan, mitä käytettävissä on.”<br />

Vaikka opiskelu on Helistä mukavaa, vaativat<br />

avoimen yliopiston kurssit hänen mielestään<br />

yhtä paljon työtä kuin yliopiston perustutkinto-opinnot.<br />

Opiskelumetoditkin ovat säilyneet<br />

samanlaisina kuin opiskeluaikoina. ”Parina viimeisenä<br />

iltana sitä tulee luettua tentteihin. Ja<br />

ihan samalla tavalla ne tentit stressaavat kuin<br />

ennenkin”, hän nauraa.<br />

Perheellisillä ihmisillä opiskelun ja työnteon<br />

yhdistäminen on usein vaikeaa. Heli Päätalo<br />

myöntääkin, että joustava työpaikka ja perheettömyys<br />

ovat auttaneet häntä kahden roolin<br />

yhdistämisessä.<br />

20

”Työ on se, mistä minä saan leipäni, mutta<br />

aina välillä sieltäkin joutuu joustamaan. Nokialla<br />

suhtaudutaan onneksi myönteisesti työntekijöiden<br />

opiskeluun.” Hän korostaa myös<br />

avoimen yliopiston joustavuutta. Lukuisat<br />

tenttipäivät ja monimuotoiset opiskelutavat<br />

saavat kiitosta.<br />

Heli Päätalon mielestä avoin yliopisto tarjoaa<br />

myös erinomaisen ikkunan yliopistomaailmaan.<br />

Hän kertoo tuntevansa muutamia ihmisiä,<br />

jotka ovat vanhemmalla iällä uskaltautuneet<br />

yliopisto-opintojen pariin nimenomaan<br />

avoimen yliopiston kurssien innoittamina.<br />

”Avoimen kursseilla karisevat ennakkoluulot<br />

yliopisto-opintojen mahdottomuudesta.<br />

Se voi olla monelle ensimmäinen sysäys opiskeluhaaveiden<br />

toteutumiseen.”<br />

Aikuinen fiilis<br />

Heli Päätalon mielestä avoimessa opiskelu ei<br />

poikkea juurikaan opiskelusta yliopiston päiväpuolella.<br />

Opinnot suoritetaan iltaisin ja viikonloppuisin,<br />

mutta opetuksen taso on sama<br />

kuin perusopetuksessa.<br />

Enemmistö avoimen opiskelijoista on työssäkäyviä<br />

aikuisia ja se tuo syvyyttä opiskeluun.<br />

Helin mielestä avoimessa opiskelu onkin<br />

paikoin jopa antoisampaa kuin päiväpuolella<br />

opiskeleminen.<br />

”Avoimessa on ihan erilainen fiilis kuin päiväpuolella.<br />

Aikuiset osaavat haastaa luennoitsijoita<br />

ihan toisella tavalla kuin juuri lukiosta<br />

valmistuneet yliopisto-opiskelijat”, hän kuvaa<br />

opiskeluympäristöään.<br />

Työelämässä olevien opiskelukavereiden<br />

kokemusten kuuleminen on Heli Päätalon<br />

mielestä avoimessa opiskelun parasta antia.<br />

”Käytännön työelämän näkökulma tulee aikuisopiskelijoiden<br />

kanssa selvästi esiin. Muiden<br />

kokemuksista saa uusia näkökulmia myös<br />

omaan työhön.”<br />

Avoimen yliopiston opetukseen mahtuu<br />

huonojakin puolia. Helin mielestä yhdessä<br />

oppimisen kokemus jää usein vähäiseksi.<br />

”Avoimen kursseilla ei tapahdu samalla tavalla<br />

ryhmäytymistä kuin perustutkintoa suoritettaessa.<br />

Opiskelu on omaehtoisempaa ja<br />

toisten opiskelijoiden tuki jää usein puuttumaan,”<br />

hän harmittelee.<br />

Tällä hetkellä Heli Päätalon opinnot tukevat<br />

kaikki väitöskirjan valmistumista. Avoimen<br />

tarjonnassa on kuitenkin monia sellaisia opintokokonaisuuksia,<br />

jotka kiinnostavat häntä<br />

sivistysmielessä. Väitöskirjan valmistumisen<br />

jälkeen Helin saattaa tavata historian tai arkeologian<br />

luennoilta.<br />

YLIOPISTO-OPINNOT AVOINNA KAIKILLE<br />

”Suomen avointen yliopistojen<br />

järjestelmä<br />

on yksi maailman parhaista”,<br />

<strong>Oulu</strong>n avoimen<br />

yliopiston kehityspäällikkö<br />

Juha Pohjonen<br />

arvioi. Hän perustelee<br />

väitettään sillä,<br />

että avointen yliopistojen<br />

opetus perustuu<br />

maassamme<br />

yliopistojen perusopetukseen.<br />

Avoimet yliopistot<br />

tarjoavat korkeakoulutasoista<br />

opetusta kaikille<br />

halukkaille iästä<br />

ja pohjakoulutuksesta<br />

riippumatta. Opetusta<br />

järjestetään iltaisin ja viikonloppuisin ja se<br />

koostuu arvosanaopetuksesta, yksittäisistä luennoista<br />

ja ikäihmisten yliopistosta.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa toimiva yksikkö on yksi<br />

maamme 19 avoimesta yliopistosta. Sen<br />

toimipisteet sijaitsevat <strong>Oulu</strong>ssa ja Kajaanissa,<br />

mutta 40 yhteistyökumppanin avulla opetusta<br />

viedään myös maakuntiin. Opetusta tarjotaan<br />

muun muassa kesäyliopistojen ja kansalaisopistojen<br />

välityksellä.<br />

Avoimen yliopiston opetus koostuu kaikkien<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston tiedekuntien tarjonnasta.<br />

Juha Pohjosen mukaan yhteiskunnassa vallitsevat<br />

muotivirtaukset vaikuttavat merkittävimmin<br />

opetustarjontaan. ”Viime aikoina esimerkiksi<br />

terveydenhuollon koulutus on lisääntynyt<br />

nopeasti. Humanistiset aineet ja kasvatustieteet<br />

jatkavat kuitenkin opetustarjonnan suurimpina<br />

ryhminä.”<br />

Avoimessa opiskelu on maksullista mutta<br />

opiskelemaan pääsee ilman pääsykokeita. Opetusta<br />

tarjotaan syys-, kevät- ja kesälukukausina.<br />

Kurssi-ilmoittautumisia otetaan vastaan koko<br />

ajan ja mukaan pääsee, jos halutulla kurssilla<br />

on tilaa.<br />

Monille kursseille otetaan rajoitettu määrä<br />

osallistujia. Jos ilmoittautuneita on enemmän<br />

kuin paikkoja, kurssipaikat arvotaan. Kaikki<br />

halukkaat ovat silloin tasaveroisessa asemassa<br />

kurssille pääsyssä.<br />

Mukava jengi koolla<br />

Avoimessa yliopistossa tarjotaan opintoja yksittäisistä<br />

kursseista kokonaisiin opintosuo-<br />

Kuva: Pasi Kemi<br />

rituksiin. Pääpaino on arvosanaopetuksessa,<br />

mutta kokonaisia tutkintoja avoimessa ei voi<br />

suorittaa.<br />

Opetusmuodot vaihtelevat lähiopetuksesta<br />

itseopiskeluun. Monimuotoiset opiskelutavat<br />

tarjoavat mahdollisuuden opintojen joustavaan<br />

suorittamiseen.<br />

Opiskelijoilla on Juha Pohjosen mukaan<br />

erilaisia motiiveja hakeutua avoimeen yliopistoon.<br />

Suurella osalla on taustalla sivistysmotiivi<br />

ja halu kehittää itseään. Tietämyksen<br />

kasvattamisen lisäksi avoimeen tullaan myös<br />

sosiaalisen kanssakäymisen takia. ”Kursseilla<br />

tavataan samanhenkisiä ihmisiä. Se on tärkeä<br />

asia monille opiskelijoillemme.”<br />

Avoin yliopisto tarjoaa myös erinomaisen<br />

mahdollisuuden tutustua yliopisto-opintoihin.<br />

Se on monelle nuorelle tapa valmistautua pääsykokeisiin.<br />

Lisäksi avoimessa suoritettujen<br />

opintojen kautta voi päästä yliopisto-opiskelijaksi<br />

niin sanotun avoimen väylän kautta.<br />

Avoimeen yliopistoon tullaan opiskelemaan<br />

vapaaehtoisesti ja se näkyy opiskelijoiden motivaatiossa.<br />

”Täällä on edustettuna koko kansan<br />

kirjo. Se on aivan ihana ja motivoitunut<br />

jengi”, Pohjonen kuvaa opiskelijoitaan.<br />

Jos yliopisto-opinnot ja tiedeyhteisö kiinnostavat,<br />

kannattaa avointa yliopistoa kokeilla.<br />

”Aika ja jaksaminen kyllä riittävät opiskeluun<br />

kunhan energiansa suuntaa oikein”, Juha Pohjonen<br />

rohkaisee kaikkia kiinnostuneita.<br />

21

k o m m e n t t i<br />

Malttia ja harkintaa<br />

tekniikan alan uudistuksiin<br />

Opetusministeriön asettama Yrjö Neuvon<br />

työryhmä esitti raportissaan, että tekniikan<br />

alan korkeakoulutusta ja tutkimusta tulisi kehittää<br />

muun muassa aloituspaikkoja vähentämällä,<br />

koulutusta ja tutkimusta keskittämällä<br />

sekä yliopistojen opetusresursseja lisäämällä.<br />

Neuvon työryhmän suositukset ovat pääsääntöisesti<br />

kannatettavia ja toivottavasti niitä<br />

lähdetään toteuttamaan rakentavasti ilman,<br />

että samalla hämmennetään lisää Suomelle<br />

elintärkeän koulutuksen toimintaa. On nimittäin<br />

muistettava, että suomalainen koulutusjärjestelmä<br />

on osaltaan ollut aikaansaamassa<br />

yhtä maailman nopeinta kansakunnan elintason<br />

nousua. Ei tällainen järjestelmä ole voinut<br />

olla niin huono, että suuressa uudistusinnossa<br />

kaikki pitäisi muuttaa ja samalla hukata järjestelmän<br />

ylivertaisetkin piirteet.<br />

Raportissa on joitakin suosituksia, joita pidän<br />

arveluttavina ja huonosti perusteltuina.<br />

Työryhmä näkee tekniikan alan koulutuksen<br />

muista koulutusaloista erillisenä kysymyksenä,<br />

ikään kuin jossakin olisi rajaton varasto tekniikan<br />

opiskeluun sopivia opiskelijoita. Todellisuudessa<br />

tekniikka kilpailee muiden alojen<br />

kanssa, eikä sen ongelmia voi ratkaista puuttumatta<br />

myös muiden alojen koulutusmääriin<br />

ja koulutusta edeltävän lukiovaiheen opintosisältöihin.<br />

Suomen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa<br />

on vuosittain yli 54 000 aloituspaikkaa,<br />

samalla kun ikäluokan koko on vain noin 60<br />

000. Tässä ei ole mitään järkeä! Kaikissa näissä<br />

koulutuspaikoissa on otettu käyttöön ohjausjärjestelmä,<br />

joka palkitsee koulutuksen<br />

määrän mutta ei laatua. Tämä on johtanut<br />

opiskelupaikkojen määrän hallitsemattomaan<br />

kasvuun. On syntynyt toinen toistaan ihmeellisempiä<br />

koulutusohjelmia, joiden uskotaan<br />

houkuttelevan nuoria jo moderneilta kuulostavien<br />

nimien takia.<br />

Tällaisissa kisoissa peruskoulutusalat kuten<br />

esimerkiksi konetekniikka tai rakennustekniikka<br />

eivät voi houkutella lahjakkaimpia<br />

opiskelijoita, vaikka alat muodostavat bruttokansantuoteosuudesta<br />

ja viennistä elintärkeän<br />

osan. Teknisten alojen osaamiseen perustuu<br />

se tulonmuodostus, jonka varassa voidaan rahoittaa<br />

muita sinänsä tärkeitä aloja.<br />

Työryhmä ehdottaa ammattikorkeakoulupaikkojen<br />

vähentämistä ja useiden yksiköiden<br />

lakkautusta. Koulutusmäärän vähennys<br />

on sinänsä kannatettavaa. Lievä puute sekä<br />

insinööreistä että diplomi-insinööreistä ja jopa<br />

tohtoreista parantaa alan houkuttavuutta<br />

ja opiskelumotivaatiota. Teollisuuskin hyötyy<br />

osaavammasta henkilöstöstä enemmän kuin<br />

ylisuurten koulutusmäärien aiheuttamasta<br />

palkka-alennusmyynnistä.<br />

Yksiköiden lakkautusten suhteen<br />

tulee sen sijaan olla varovainen. On<br />

muistettava, kuinka merkittäviä koulutusyksiköt<br />

ovat alueensa elinkeinoelämälle<br />

ja kuinka ne mahdollistavat<br />

lahjakkuuksien tehokkaamman rekrytoinnin.<br />

Tänä päivänä uskotaan kilpaillun<br />

tutkimusrahoituksen lisäämiseen<br />

budjettirahoituksen kustannuksella.<br />

Tähän työryhmäkin näyttää<br />

uskovan. Ulkopuolinen rahoitus<br />

tuo kuitenkin mukanaan muun<br />

muassa tutkimuksen lyhytjänteisyyttä,<br />

pätkätöitä, turhaa byrokratiaa<br />

ja jopa joidenkin muotialojen<br />

yliresurssointia. Se ei myöskään ota<br />

huomioon yliopiston ja sen henkilöiden<br />

asiantuntemusta määritellä, mikä tutkimus<br />

on keskeisintä.<br />

Ulkopuolinen rahoitus on erinomainen<br />

keino erityistarpeiden nopeaksi rahoittamiseksi,<br />

mutta ei ole tarkoituksenmukaista,<br />

että siitä muodostuu normaalin, jatkuvan<br />

opetus- ja tutkimustoiminnan rahoituskeino.<br />

Juhani Niskanen<br />

professori<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston konetekniikan<br />

osaston osastonjohtaja<br />

Kuva: Tiina Pistokoski<br />

22

Pulkkila<br />

Teksti: Anu Soikkeli<br />

Kuvat: Kaisa Mäkiniemi<br />

Ylikiiminki<br />

MILJÖÖTÄ KEHITTÄMÄLLÄ<br />

TAAJAMIIN VETOVOIMAA<br />

Monet kuntakeskustat mielletään<br />

ankeiksi, mitättömiksi tai<br />

toisiaan muistuttaviksi. Vain harvat<br />

taajamat jäävät myönteisinä<br />

kokemuksina kävijän mieleen.<br />

Mitä entisille kirkonkylillemme<br />

on oikein tapahtunut ja miten<br />

tilannetta voidaan korjata?<br />

Taajamille on nykyisin tyypillistä, että niiden<br />

keskustoja hallitsevat parakkimaiset marketit,<br />

laajat jäsentymättömät asvalttikentät ja ylileveät<br />

tiealueet. Vallalla on yleinen välinpitämättömyys<br />

miljööstä. Rakennukset ovat irrallisia<br />

eivätkä sovi arkkitehtuuriltaan yhteen. Ympäristö<br />

on viimeistelemätöntä eikä ympäröivän<br />

maiseman mahdollisuuksia ole hyödynnetty.<br />

Ympäristö vaikuttaa merkittävästi myönteiseen<br />

mielikuvaan kunnasta ja luo sille vetovoimaa.<br />

Taajamakeskusta kuvastaa kuntalaisten<br />

”olohuoneen” ja kohtaamispaikan laatua<br />

ja mittaa samalla kunnan vetovoimaa. Näkyvää<br />

elinympäristöä voidaan pitää kunnan tärkeimpänä<br />

kulttuuripalveluna asukkailleen.<br />

Kuntien ja taajamien yksilöllisyyden ja omaleimaisuuden<br />

vahvistaminen ja säilyttäminen<br />

ovat merkittävä etu ajateltaessa kunnan tulevaisuutta<br />

ja asukkaiden sitoutumista siellä<br />

asumiseen ja kunnan kehittämiseen. Siksi<br />

myös kunnissa hyvä ympäristö nähdään yhä<br />

selkeämmin yhtenä kunnan menestystekijänä.<br />

Vastauksia taajamien miljöökysymyksiin ja<br />

keinoja ympäristökuvan ja sen kautta taajamien<br />

vetovoiman parantamiseen on viimeisten<br />

neljän vuoden aikana etsitty Pohjois-Pohjanmaalla<br />

Taajamien vetovoimaisuus -hankkeessa.<br />

Se on toteutettu <strong>Oulu</strong>n yliopiston arkkitehtuurin<br />

osaston, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja<br />

kuntien yhteistyönä. Esiselvitysvaiheessa tarkasteltiin<br />

1-tukialueen 18 kuntaa, niiden taajamien<br />

keskusta-alueiden rakennetun ympäristön<br />

tilaa ja kehittämistarpeita.<br />

Taajamat toistensa kaltaisia<br />

Vaikka lähes kaikissa tarkastelluissa kunnissa<br />

keskustaajamaa on pyritty kehittämään kaavoituksella,<br />

täydennysrakentamisella, liikenneympäristöä<br />

parantamalla ja rakennuskantaa ylläpitämällä,<br />

on toteutuksista puuttunut kokonaisnäkemys.<br />

Taajamat ovat aikaa myöten kehittyneet<br />

– tai taantuneet – toistensa kaltaisiksi, anonyymeiksi<br />

alueiksi. Suunnitelmia ja visioita<br />

23

Utajärvi<br />

tään yhteisiä suosituksia tai yleispäteviä toteuttamismalleja.<br />

Taajamien vetovoimaisuus -<br />

hankkeessa yliopiston arkkitehtuurin osastossa<br />

tehdyt kehittämissuunnitelmat pohjautuvat<br />

siksi aina kunkin taajaman tai kylän huolelliseen<br />

analyysiin.<br />

Keinoja taajamaympäristöjen kohentamiseksi<br />

mietittiin kuntalaisten ja arkkitehtuurin<br />

osaston opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden<br />

tiiviinä yhteistyönä. Kehitys ei voi näkyä<br />

viikossa tai edes vielä vuodessa, mutta pienet<br />

parannukset saavat ajan kuluessa aikaan suuren<br />

muutoksen.<br />

Taajamien kehittämistarpeita ei ole vaikea<br />

tunnistaa, mutta toteuttamiskelpoisia keinoja tilanteen<br />

korjaamiseksi ei ole aina löydetty. Vallitsevaa<br />

tilannetta voidaan kuitenkin usein muuttaa<br />

yksinkertaisin ja edullisin toimenpitein.<br />

Taajamakeskustan mittakaavaa ja katutilan<br />

tilallista hahmottumista voidaan parantaa<br />

lisärakentamisella, jos siihen on muutenkin<br />

tarvetta. Keskustaa voidaan myös kehittää aidoilla,<br />

kiveyksillä, istutuksilla, katukalusteilla ja<br />

rajaamalla pysäköintialueet. Jo yksin korkeiden<br />

katuvalaisimien korvaaminen taajamaan sopivilla<br />

valaisimilla ja valaistuksella auttaa mittakaavan<br />

luomisessa.<br />

Oleellista on luoda kokonaissuunnitelma<br />

taajaman kehittämisestä. Lisäksi tavoitteet on<br />

asetettava niin, että kaikki tulevien vuosien<br />

toimenpiteet kytkeytyvät luontevasti yhteen.<br />

Pilottiprojekteissa jokaiselle kunnalle laadittiin<br />

tulevaisuuteen tähtäävä tavoitesuunnitelma<br />

ja siihen pohjaava tulevien vuosien kehittämissuunnitelma.<br />

Suunnitelmissa esitetään<br />

monentasoisia, jopa aivan pieniin yksityiskohtiin<br />

paneutuvia toimenpidesuosituksia.<br />

Haapavesi<br />

on laadittu vuosien varrella runsaasti, mutta<br />

useimmat niistä ovat olleet niin epärealistisia,<br />

että ne on haudattu arkistoon.<br />

Taajamien vetovoimaisuus -hankkeen lähtökohtana<br />

oli realistinen, resurssit ja tulevaisuuden<br />

kehitysnäkymät huomioon ottava<br />

suunnittelu, jonka toteutuminen tähtää vuosikymmenen<br />

tai kahden päähän. Hankkeessa ei<br />

pyritty löytämään yleispäteviä ratkaisumalleja,<br />

vaan kutakin taajamaa haluttiin kehittää sen<br />

omista lähtökohdista.<br />

Alueen kunnat lähtivät innostuneesti mukaan<br />

kehitystyöhön. Esiselvitysvaiheen jälkeen<br />

toteutettiin 20 pilottiprojektia, jotka olivat kohdekuntiin<br />

laadittavia kehittämissuunnitelmia.<br />

Ne tehtiin arkkitehtuurin osastossa ohjattuina<br />

opinnäytetöinä. Hankkeen parissa työskenteli<br />

noin 70 opiskelijaa ja kymmenkunta professoria,<br />

assistenttia tai muuta opettajaa.<br />

Jokaiselle omat ratkaisut<br />

Jokaisen taajaman lähtökohdat, kehityshistoria,<br />

nykytila ja kehittämistarpeet ovat erilaiset.<br />

Siksi niiden kehittämiselle ei voi antaa mi-<br />

Yhteistyö jatkuu<br />

Yksi Taajamien vetovoimaisuus -hankkeen tavoitteista<br />

yliopiston kannalta on ollut lähentää<br />

maakuntaa ja yliopistoa. Yliopiston kolmantena<br />

perustehtävänä on korostettu yhteiskunnallista<br />

vaikuttamista. Yliopiston tutkijat ja opiskelijat<br />

ovat antaneet hankkeessa yliopiston asiantuntemuksen<br />

alueen kuntien käyttöön. Arkkitehtuurin<br />

osasto on näin kantanut omaa vastuutaan<br />

yliopiston vaikutusalueen tiedollisesta<br />

ja taidollisesta kehityksestä.<br />

Opiskelijat puolestaan ovat pilottiprojekteissa<br />

kohdanneet käytännön ongelmakentän,<br />

joka yleensä tulee vastaan vasta valmistumisen<br />

jälkeen. Tulevat arkkitehdit ovat saaneet<br />

kosketuspinnan siihen todellisuuteen, jossa<br />

heidän kykynsä suunnittelijoina myöhemmin<br />

punnitaan ja jota yleensä on hyvin vaikea simuloida<br />

harjoitustöissä.<br />

Toimintamalli on ollut onnistunut. Molemmat<br />

osapuolet ovat antaneet ja saaneet, ja<br />

juhlapuheissa korostettu yliopiston kolmas<br />

tehtävä on todentunut käytännössä kaikkia<br />

osapuolia hyödyttävällä tavalla.<br />

Arkkitehtuurin osastossa yhteistyö kuntien<br />

ja maakuntaliiton kanssa on koettu erittäin<br />

hyödylliseksi ja osasto on sitoutunut hankkeeseen.<br />

Osasto on myös saanut työstään runsaasti<br />

kiitosta sekä kunnilta, Pohjois-Pohjanmaan<br />

liitolta että Museovirastolta ja ympäristöministeriöltä.<br />

Osastossa on halu ja valmius jatkaa vastaavia<br />

hankkeita tulevaisuudessa, ja uusi jatkohanke<br />

on alkanut kuluneena syksynä. Hankkeen<br />

aihepiiriin liittyen ja siinä tehtyä työtä hyödyntäen<br />

osastossa on tekeillä myös kaksi Pohjois-<br />

Pohjanmaahan liittyvää väitöskirjaa.<br />

Taajamien vetovoimaisuus -hanke käynnistyi kirjoittajan,<br />

yliassistentti, TkT Anu Soikkelin aloitteesta<br />

vuonna 2000. Hän toimii myös sen koordinaattorina.<br />

Hanke on EAKR-rahoitteinen ja kohteena<br />

ovat 1-tukialueen kunnat. Kokonaisbudjetti neljän<br />

vuoden aikana oli 336 211 euroa. Kuntarahoituksen<br />

osuus kokonaiskustannuksista oli 30 %.<br />

24

LUONNONKAUNIIN<br />

TAIVALKOSKEN KESKUSTA KUNTOON<br />

Kuntien elinympäristöön ja viihtyisyyteen kiinnitetään<br />

yhä enemmän huomiota. Ympäristö<br />

on tärkeä osa kunnan imagoa ja vetovoimaa.<br />

Taajamien vetovoimaisuus -hankkeen puitteissa<br />

hihat laitettiin heilumaan ensimmäisenä Taivalkoskella.<br />

Kunta sai kesällä <strong>2005</strong> valmiiksi kolmivuotisen<br />

projektin, jossa pitäjän taajama-aluetta<br />

ja toria uudistettiin viihtyisämpään suuntaan.<br />

Taivalkosken uudistettu tori ilmentää Päätalomuistomerkkeineen<br />

pitäjän omaleimaista ja<br />

ihmisläheistä henkeä.<br />

Uusia näkymiä avaamassa<br />

Kunnan vanhan torialueen ongelmana oli jäsentymättömyys.<br />

”Vuonna 1973 rakennettu<br />

tori oli aikaisemmin yhtä laajaa asfalttikenttää”,<br />

kertoo Taivalkosken kunnan tekninen<br />

johtaja Raimo Varanka.<br />

Uuden torin suunnittelussa korostettiin<br />

viihtyisyyttä ja alueen ilmeen kohentamista.<br />

Samalla parannettiin liikenneturvallisuutta torialueella<br />

ja taajaman liittymissä yhteistyössä<br />

Tielaitoksen kanssa.<br />

”Liikennejärjestelyissä oli myös parantamisen<br />

varaa. Kevyen liikenteen väyliä ja liittymäjärjestelmiä<br />

oli tarve kehittää”, Varanka<br />

täsmentää.<br />

Arkkitehtuurin osaston kunnan kanssa yhteistyössä<br />

tekemien luonnosten perusteella<br />

toria alettiin uudistaa kesällä 2003. Suunnitelma<br />

pohjautui Elina Jukaraisen harjoitustyöhön.<br />

Edellisenä vuonna oli jo maisemoitu neljän<br />

tien risteyksen ympäristö puistoalueineen.<br />

”2003 tehtiin myyntitori ja alatori ja seuraavana<br />

kesänä jatkettiin Kirkkokatua ylös<br />

kunnantalon ympäristöön”, maanrakennusmestari<br />

Kari Siikaluoma ynnää. Tänä vuonna<br />

keskityttiin pystyttämään Kalle Päätalon muistomerkki,<br />

joka valmistui parahiksi heinäkuun<br />

Päätalo-päiville.<br />

Palaute hankkeen tiimoilta on ollut hyvää.<br />

”Ympäristökuva on muuttunut paljon. Myönteistä<br />

palautetta on tullut niin kuntalaisilta<br />

kuin alan kollegoiltakin”, Siikaluoma kertoo.<br />

Raimo Varanka korostaa Taivalkosken taajaman<br />

luonnonkauneuden merkitystä hankkeen<br />

taustalla. Taajamaa halkoo joki ja seudulta löytyy<br />

jylhää harjumaisemaa. Korkeuserot ovat<br />

suuret.<br />

”Taivalkoski on luonnonkaunis kunta, me<br />

vain avaamme uusia näkymiä”, Varanka maalailee.<br />

”Voimme edetä kohtuupanoksilla auttaen<br />

jo olemassa olevaa luonnon rakennetta.”<br />

Yliopiston rooli merkittävä<br />

Hanke eteni visioista käytäntöön nopeasti.<br />

”Meillä kävi niin hyvin, että kun arkkitehtuurin<br />

osasto lähti tekemään alueen idea- ja yleissuunnittelua,<br />

oma tekninen suunnittelu oli lähtenyt<br />

jo käyntiin”, Varanka kertoo. ”Projektia<br />

vietiin eteenpäin rinta rinnan ja pääsimme ripeästi<br />

hommiin.”<br />

Varanka ja Siikaluoma kiittelevät vuolaasti<br />

arkkitehtuurin osaston toimintaa hankkeessa.<br />

Yliopiston aktiivisen roolin myötä on päästy<br />

nopeasti tuloksiin. ”Hankekokonaisuuksiin<br />

saadaan lisäenergiaa, kun isot toimijat löytävät<br />

toisensa”, Varanka toteaa viitaten samalla<br />

myös maakuntaliiton, TE-keskuksen ja rahoittajatahojen<br />

rooliin hankkeessa.<br />

Positiivinen vire projektin ympärillä on poikinut<br />

jatkoyhteistyötä <strong>Oulu</strong>n yliopiston kanssa<br />

laajemmin taajaman matkailullisia tavoitteita<br />

käsittelevänä hankkeena.<br />

”Keskeisenä pohdinnan alueena on valtatie<br />

20:n varrella sijaitsevan taajamajakson maisemointi<br />

ja risteävän Iijoen varren perinnemaiseman<br />

avaaminen”, Varanka kertoo.<br />

Toiminta on ollut tämänkin hankkeen suhteen<br />

ripeää. Iijoen varressa on jo maisemointihankkeita<br />

käynnissä. Arkkitehtuurin osasto on<br />

mukana myös Taivalvaara 2010 -matkailunkehittämishankkeessa.<br />

Teksti ja kuva: Jaakko Alavuotunki<br />

”Uuden torialueen päässä avautuu tänä kesänä muistomerkkihankkeen<br />

yhteydessä valmistunut Päätalo-puisto”, näyttää Taivalkosken<br />

maanrakennusmestari Kari Siikaluoma. Aiemmin tori oli epäviihtyisä<br />

ja liikenteen takia turvaton aukio katujen risteyksessä. Uusi torialue<br />

on erotettu autoteistä, kivetty ja jäsennetty istutuksin. Kuntakeskusta<br />

hahmottuu vierailijoille nyt selkeämmin.<br />

25

Teksti: Päivi Kytömäki ja Outi Klintrup<br />

Kuva: Pasi Kemi<br />

INFORMAATIOLUKUTAITO<br />

TARPEEN<br />

TIETOMASSOJEN<br />

KESKELLÄ<br />

Tietoverkot ovat avanneet<br />

kaikkien saataville informaatiomassat,<br />

joista selviytymiseksi<br />

tarvitaan erityistä informaatiolukutaitoa.<br />

26<br />

Tiedonkulun, verkostoitumisen ja ennen kaikkea<br />

Internetin kehityksen myötä on syntynyt<br />

oletus, että ihmiset kykenevät itsenäisesti ja<br />

tehokkaasti hakemaan ja hyödyntämään tarvitsemansa<br />

tiedon.<br />

Oletus on osin harhaa. Vaarana on nykyisin,<br />

että tiedon näennäisen helppo saatavuus<br />

ruokkii älyllistä laiskuutta, johtaa epärelevantteihin<br />

lähteisiin ja tuottaa esimerkiksi osaksi<br />

plagioituja tekstejä.<br />

Informaatiolukutaito on keino selviytyä<br />

tiedon monimuotoistumisen keskellä. Se on<br />

akateeminen perustaito, joka antaa valmiuksia<br />

toimia työelämässä ja tietoyhteiskunnassa ylipäätään.<br />

Informaatiolukutaito on myös elinikäisen<br />

oppimisen edellytys. Esimerkiksi pitkään työelämässä<br />

ollut henkilö, joka haluaa jatkaa opintojaan<br />

tai vaihtaa ammattia ja palaa sen vuoksi<br />

opiskelemaan, tarvitsee perusvalmiudet ja -taidot<br />

informaation kriittiseen käyttöön. Informaatiolukutaidon<br />

avulla tiedon käyttäjä pystyy<br />

tehokkaasti ohjaamaan omaa oppimistaan.<br />

Informaatiolukutaito on kokonainen joukko<br />

taitoja. Se edellyttää henkilöltä kykyä tunnistaa,<br />

milloin tietoa tarvitaan, ja sen jälkeen<br />

taitoa paikantaa, arvioida ja käyttää tarvittavaa<br />

tietoa tehokkaasti.<br />

Monipuolisella taidolla<br />

kilpailukykyä<br />

Informaatiolukutaito määritellään viidellä<br />

osaamistavoitteella. Ensinnäkin informaatiolukutaitoinen<br />

tiedon käyttäjä osaa määritellä<br />

tarvittavan tiedon laajuuden ja hankkia tiedon<br />

tehokkaasti. Hän pystyy arvioimaan tietoa ja<br />

sen lähteitä kriittisesti ja liittää uuden tiedon<br />

aiempaan tietopohjaansa.<br />

Lisäksi informaatiolukutaitoinen käyttää<br />

tietoja tehokkaasti työssä ja opiskelussa ja<br />

ymmärtää tiedon käyttöön liittyviä taloudellisia,<br />

oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.<br />

Hän käyttää tietoa myös eettisesti ja laillisesti.<br />

Vastaavasti informaatiolukutaidoton henkilö<br />

ei osaa rajata tiedontarvettaan eikä ilmaista<br />

sitä. Hän ei osaa hakea eikä käyttää tietoa tehokkaasti,<br />

toisin sanoen hän käyttää esimerkiksi<br />

yksipuolisia tiedonhakumenetelmiä. Hän<br />

ei pysty arvioimaan tietoa eikä soveltamaan<br />

sitä, ei noudata lakeja eikä etiikkaa, ei esimerkiksi<br />

ilmoita käyttämiään tiedonlähteitä.<br />

Tehokkaaseen tiedonkäyttöön kuuluu käytännössä<br />

muun muassa se, että tuntee ja osaa<br />

käyttää oman alansa keskeisiä tiedonlähteitä.<br />

Muutoin on riski käyttää yksipuolisia menetelmiä,<br />

jotka puolestaan voivat johtaa esimerkiksi<br />

kapea-alaisuuteen.<br />

Puutteet informaatiolukutaidossa hidastavat<br />

ja vaikeuttavat suoriutumista monista nykyaikaisen<br />

työelämän tehtävistä tai opinnoista.<br />

Monipuolisen informaatiolukutaidon omaava<br />

henkilö viestii oman työpanoksensa laadusta<br />

ja kilpailukyvystä.<br />

Osa monilukutaitoa<br />

Informaatiolukutaito voidaan katsoa yhdeksi<br />

monilukutaidon osa-alueeksi, jonka muita<br />

osa-alueita ovat perinteisen lukutaidon lisäksi<br />

muun muassa visuaalinen lukutaito, multimedialukutaito,<br />

verkkolukutaito, digitaalinen lukutaito<br />

sekä tietokonelukutaito.

Nykyiset oppimiskäsitykset ja -menetelmät<br />

edellyttävät tiedon käyttäjältä itseohjautuvuutta<br />

ja ymmärrystä valtavan informaatiomassan<br />

rakenteista ja myös sudenkuopista.<br />

Internet voi houkutella väärinkäytöksiin. Plagioinnin<br />

lisäksi myös tekijänoikeudet aiheuttavat<br />

käyttäjälle ongelmia.<br />

Tiedon käyttöön liittyy taloudellisia, oikeudellisia<br />

ja yhteiskunnallisia kysymyksiä,<br />

joiden hallinta on osa informaatiolukutaitoa<br />

puhumattakaan tiedon käytön eettisistä ja<br />

laillisuuskysymyksistä. Nämä ovat tärkeitä<br />

elementtejä käytännön tasolla, esimerkkeinä<br />

viittauskäytännöt ja lähdeluettelot kirjallisissa<br />

töissä.<br />

Yliopisto-opiskelijan on opittava vastaamaan<br />

omasta työskentelystään, perehtymään<br />

omaan alaansa sekä kyettävä itsenäiseen ja<br />

kriittiseen ongelmanratkaisuun. Yksinkertaisimmillaan<br />

kyse on taidoista, joita opiskelijat<br />

tarvitsevat opintojensa suorittamiseen menestyksekkäästi<br />

lyhentyneiden opintoaikojen<br />

puitteissa.<br />

Samoin työelämä odottaa akateemisen<br />

loppututkinnon suorittaneilta tiettyjä val-<br />

miuksia, kuten taitoa hakea tietoa tehokkaasti<br />

ja käyttää sitä tarkoituksenmukaisesti.<br />

Päivi Kytömäki on <strong>Oulu</strong>n yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja<br />

ja Outi Klintrup yliopiston kirjaston<br />

suunnittelija.<br />

Lähteet ja lisätietoa:<br />

Agander, Anja 2003: Tavoitteeksi informaatiolukutaito.<br />

Kasvatustieteiden tiedonhankinnan verkkokurssi,<br />

Jyväskylän yliopiston kirjasto: http://kirjasto.<br />

jyu.fi/verkkokurssit/kasvatus/infoluku.pdf<br />

Informaatiolukutaidon osaamistavoitteet:<br />

http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/hankkeet/<br />

arkisto/infoluku/osaamistavoitteet.htm, Helsingin<br />

yliopiston opiskelijakirjasto<br />

Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma: http://<br />

www.helsinki.fi/infolukutaito/: yliopistokirjastojen<br />

yhteinen SVY-hanke 2004–2006.<br />

Yliopistokirjaston kautta tiedon<br />

lähteille<br />

Tieteellinen kirjasto on paikka, jossa voi täysimittaisesti<br />

harjoitella ja soveltaa informaatiolukutaitojaan.<br />

Tieteellinen kirjallisuus on viimeisten<br />

20 vuoden aikana muuttanut muotoaan<br />

enemmän kuin koskaan osattiin kuvitella.<br />

Aiemmin lähes kaikki yliopistokirjaston aineisto<br />

oli paikalla hyllyssä kirjojen, aikakauslehtien,<br />

erilaisten hakemistojen ja kokousjulkaisujen<br />

muodossa. Nyt tilanne on tyystin<br />

toinen. Suuri osa aineistoista löytyy tietoverkoista.<br />

Suurimman muutoksen on kokenut aikakauslehti.<br />

Jonkin verran ovat muuttuneet<br />

myös hakemistotietokannat ja kirjatkin. Kirjallisuuden<br />

tyypit ovat periaatteessa pysyneet<br />

samoina.<br />

Lähes kaikista tieteellisistä lehdistä ilmestyy<br />

nykyisin paperi- ja elektroninen versio,<br />

joistakin pelkkä elektroninen versio. Lehti voi<br />

olla painetun lehden identtinen kopio mutta<br />

yhä useammin jotain muuta.<br />

Tietotekniikka sallii suuren muuntelun, joka<br />

tekee lehdestä tai kirjasta enemmän kuin<br />

se voi koskaan painettuna olla. Tutkimusartikkelissa<br />

voi olla linkkejä lähdeaineistoon, on se<br />

sitten primaaridataa, kuvia, liikkuvaa kuvaa tai<br />

ääntä. Elävää kuvaa voi olla vaikkapa kudoksen<br />

sisältä tai satelliitin kuvaa avaruudesta. Lukija<br />

voi selata niitä kesken artikkelin lukemisen.<br />

Elektronisessa kirjassa voi olla vastaavanlaisia<br />

täydentäviä osioita. Erityisesti tietosanakirjoissa<br />

nämä ominaisuudet ovat vertaansa<br />

vailla.<br />

Yliopiston kirjaston ja Internetin kirjallisuuden<br />

tarjonnassa on selvä ero. Yliopiston<br />

kirjaston tietokoneiden ja yliopiston verkon<br />

kautta käyttäjä pääsee käsiksi tieteelliset kriteerit<br />

täyttävään laatuaineistoon, johon kirjasto<br />

ostaa vuosittain käyttöoikeudet. Internethaku<br />

tuo käyttäjälle yleensä ilmaista aineistoa,<br />

joka ei täytä tieteen laatukriteerejä.<br />

Informaatiolukutaitoon kuuluu, että käyttäjä<br />

tunnistaa aineistojen laatuerot. Käyttäjä<br />

tarvitseekin hyvää perehdyttämistä tiedon<br />

löytämiseen ja käyttöön. Hänen on kyettävä<br />

muodostamaan itselleen älyllinen ymmärrys<br />

arvioida ja käyttää aineistoja.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston kirjastossa on kohtuulliset<br />

tietoresurssit tutkijoiden ja opiskelijoiden<br />

käytössä. Käyttöoikeus hankitaan vuosittain<br />

noin 7000 tieteelliseen elektroniseen lehteen.<br />

Lisäksi tilataan fyysisinä kappaleina noin 3000<br />

painettua lehteä.<br />

Käytössä on runsaat 100 erilaista tietokantaa,<br />

joista haetaan tietoja aikakauslehtiartikkeleista.<br />

Digitaalisia kirjoja on verkon kautta<br />

käytettävissä jo noin 19 000.<br />

27

n ä k ö k u l m a<br />

Luovan luokan<br />

hiki ja helmet<br />

Kuva: Tiina Pistokoski<br />

Nykyisin kovin muodikkaan luovan luokan<br />

edustajan eli kulttuurialan työläisen leipä hankitaan<br />

usein otsa hiessä. Luovan luokan otsa<br />

ei suinkaan helmeile aina vain työn määrästä.<br />

Se tekee sitä myös työn epäsäännöllisyydestä<br />

ja siitä, että luovaankin työhön kuuluu lieveilmiöitä,<br />

joiden kanssa työntekijä joutuu turhan<br />

usein tekemisiin.<br />

Yksi luovan työn lieveilmiöistä on raha. <strong>Oulu</strong><br />

on hyvä esimerkki kaupungista, joka pullistelee<br />

energisiä ja innovatiivisia kulttuurin<br />

ja taiteen toimijoita ja organisaatioita. Niistä<br />

monet tuottavat seudulle myönteistä näkyvyyttä<br />

ja rakentavat erilaista, ei-teknologiapainotteista<br />

<strong>Oulu</strong>-brändiä niin kansallisesti kuin<br />

kansainvälisesti. Näkyvyydestä ja julkisesta ansioitumisesta<br />

huolimatta ne elävät usein taloudellisessa<br />

niukkuudessa.<br />

Yhtäältä kroonisten budjettivajeiden syynä<br />

on massojen pienuus Suomessa ja etenkin<br />

täällä pohjoisessa. Toisaalta ongelmana on,<br />

että kulttuuria ja taidetta tekevien ihmisten<br />

aika kuluu suurimmaksi osaksi kaikkeen<br />

muuhun kuin kulttuurin ja taiteen<br />

tekemiseen itseensä.<br />

On esimerkiksi hoidettava taloushallinnollisia<br />

velvoitteita ja käytävä hippaleikkiä<br />

byrokratian kanssa. Rahoituksesta<br />

täytyy pitää huolta ja asiakkuuksia tulee vaalia.<br />

Kaikki tämä rakenteissa vietetty aika on<br />

tärkeää mutta aina pois itse tekemisestä.<br />

Mitä sisällöllisesti innovatiivisille ja korkeatasoisille<br />

mutta taloudellisesti ja hallinnollisesti<br />

mutkalla oleville kulttuuriorganisaatioille<br />

tulisi tehdä? On väärin<br />

puhua luovasta luokasta, jos sen jäsenet<br />

eivät voi omalla työllään elättää kunnolla<br />

itseään.<br />

Palkinnot ja avustukset ovat itsenäisten<br />

kulttuurin ja taiteen tekijöiden elinehto. Mutta<br />

julkinen tuki ei aina riitä. Täytyisi rakentaa<br />

myös toisenlaista taloudellis-tuotannollista<br />

infrastruktuuria, jonka avulla rahoitus- ja<br />

hallintopaineita voitaisiin purkaa.<br />

Pohdittava olisi, miten kulttuurin ja<br />

taiteen tuottamista voidaan laajentaa,<br />

mitkä ovat erikoistumisen mahdollisuudet<br />

ja sillä saavutettavat vahvuudet<br />

ja mitä eri organisaatioiden tuotannoista<br />

ja toimista voidaan yhdistää, jotta tuotanto-<br />

ja hallintokustannukset pienenisivät.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa toteutetun Mediatuottajan<br />

maisteriohjelman päätyttyä alueelle voitaisiin<br />

rakentaa keskitettyä liiketoiminnallista<br />

kulttuurin ja taiteen tuottaja-, manageri- ja<br />

palvelutoimintaa. <strong>Oulu</strong>n seudulla on osaamista<br />

ja ammattitaitoa, jota on kertynyt kentällä<br />

työskennelleiden pioneerien pitkän kehitystyön<br />

tuloksena ja koulutuksen ja tutkimuksen<br />

myötävaikutuksesta.<br />

Tämän vuoden alussa alkanut sisältöliiketoiminnan<br />

kehittämiseen erikoistunut CreaMhanke<br />

parantaa tilannetta entisestään. Seudulle<br />

kumuloitunut osaaminen pitäisi päästä nyt<br />

jotenkin ulosmittaamaan. Sen toteutumiseksi<br />

tulee selvittää, millaisessa täsmämuodossa<br />

alan toimijat osaamista tarvitsevat.<br />

Olemme olleet <strong>Oulu</strong>ssa jälkijättöisiä Euroopan<br />

kulttuuripääkaupunkihankkeessa. Hyvä,<br />

että hankepäätös on nyt kuitenkin tehty.<br />

Lähdettäköön kulttuuripääkaupunkikilpaan aidolla<br />

kisahengellä, mutta mietittäköön samalla,<br />

miten se hyödyttää alan alueellisia toimijoita.<br />

Tarkoituksenmukaista olisi esimerkiksi kartoittaa<br />

tulevaisuudensuunnitelmia ja tarpeita.<br />

Siinä saataisiin oivallista tietoa oululaisen kulttuurin<br />

kentästä ja toiminnan vähimmäisedellytyksistä<br />

niin kansainvälistymisen kuin arjen<br />

organisoinnin näkökulmasta. <strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />

voisi toimia yhtenä aktiivisena kulttuuripääkaupunkihankkeen<br />

suojelijana ja tukijana ja<br />

tiivistää vuorovaikutusta kulttuuritoimijoiden<br />

kanssa ottamalla osaa hanketyöhön.<br />

Näin kasvaisi vahvuus toteuttaa kulttuuripääkaupunkivuosi<br />

2011 <strong>Oulu</strong>ssa. Ja jos toive ei<br />

toteutuisikaan, jotain jäisi silti käteen: kulttuurin<br />

helmiä, jotka eivät ole yksinomaan luovan<br />

luokan verta, hikeä ja kyyneleitä.<br />

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä sisältöliiketoiminnan<br />

tutkimukseen, kehitykseen ja<br />

koulutukseen keskittyvässä CreaM-hankkeessa<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa.<br />

28

n i m i t y k s e t<br />

Kari Määttä elektroniikan professoriksi<br />

Tekniikan tohtori, dosentti Kari Määttä<br />

on nimitetty elektroniikan, erityisesti elektroniikan<br />

tuotekehityksen, kaupallistamisen<br />

ja kansainvälisen markkinoinnin professoriksi<br />

1.4.<strong>2005</strong>–31.3.2009. Professuuri on<br />

perustettu professori Seppo Säynäjäkankaan<br />

lahjoittamin varoin.<br />

Kari Määttä on väitellyt tekniikan tohtoriksi<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa 1995 ja nimitetty<br />

dosentiksi 2001. Hän on työskennellyt eri tehtävissä <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistossa.<br />

Määtän tutkimustyö on keskittynyt valopulssin kulkuaikaan<br />

perustuvan laseretäisyysmittaustekniikan kehittämiseen ja<br />

soveltamiseen teollisissa mittauksissa. Tutkimustyön pohjalta<br />

kehitettyjä mittalaitteita on kaupallistettu ja myyty maailmanlaajuisesti<br />

useille terästehtaille ja telakoille.<br />

Maija-Leena Huotari informaatiotutkimuksen<br />

professoriksi<br />

Doctor of Philosophy, dosentti Maija-Leena<br />

Huotari on nimitetty informaatiotutkimuksen<br />

professoriksi 1.6.<strong>2005</strong> alkaen.<br />

Maija-Leena Huotari on väitellyt tohtoriksi<br />

Sheffieldin yliopistossa 1996 ja nimitetty<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston dosentiksi 2001. Hän<br />

on työskennellyt eri tehtävissä Tampereen<br />

yliopistossa ja hoiti professorin virkaan <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopistossa 2002–2003.<br />

Huotarin tutkimusalueita ovat tietohallinto ja tietojohtaminen<br />

sekä informaatiokäyttäytyminen ja tiedonhankinta organisaatioympäristöissä.<br />

Hän on tutkinut informaation ja tiedon<br />

hallinnan tehtävää organisaatioiden strategisessa toiminnassa.<br />

Pertti Pirttiniemi hammaslääketieteen professoriksi<br />

Hammaslääketieteen tohtori, dosentti<br />

Pertti Pirttiniemi on nimitetty hammaslääketieteen<br />

professoriksi 1.10.<strong>2005</strong> alkaen.<br />

Viran alaksi on täsmennetty hammaslääketiede,<br />

erityisesti hampaiston kehitys- ja oikomisoppi.<br />

Pertti Pirttiniemi on väitellyt hammaslääketieteen<br />

tohtoriksi <strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />

1992 ja nimitetty dosentiksi 1996. Hän on<br />

työskennellyt eri tehtävissä <strong>Oulu</strong>n yliopistollisessa sairaalassa<br />

ja yliopistossa. Vuodesta 2004 hän hoiti hammaslääketieteen<br />

professorin virkaa.<br />

Pirttiniemen tutkimustyö kohdistuu purentavirheisiin, niiden<br />

syntyyn ja hoidon ajoitukseen. Erityisesti tutkimuksen<br />

kohteena ovat purentavirheiden ja leukanivelen toimintahäiriöiden<br />

yhteyden selvittäminen ja purennan vaikutus leukanivelen<br />

kuormitukseen.<br />

Helvi Kyngäs hoitotieteen professoriksi<br />

Terveydenhuollon tohtori, dosentti Helvi<br />

Kyngäs on nimitetty kutsusta hoitotieteen<br />

professoriksi 1.10.<strong>2005</strong>–30.9.2010. Viran<br />

alaksi on täsmennetty hoitotieteen teorian ja<br />

metodologian kehittäminen.<br />

Helvi Kyngäs on väitellyt terveydenhuollon<br />

tohtoriksi <strong>Oulu</strong>n yliopistossa 1995 ja<br />

nimitetty Turun yliopiston dosentiksi 1999.<br />

Hän on toiminut eri tehtävissä <strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />

ja professorina Japanissa. Vuodesta 2002 hän hoiti<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston professorin virkaa.<br />

Kynkään tutkimuksen kohteita ovat pitkäaikaissairaiden potilaiden<br />

hoitoon sitoutuminen ja heidän selviytymisensä arkipäivässä<br />

sekä hoitotieteen metodologiset kysymykset. Hän on<br />

kehittänyt hoitoon sitoutumisen arvioimiseksi mittarin, jota<br />

on testattu laajasti Suomessa ja kansainvälisesti.<br />

Olli-Pekka Alho korva-, nenä- ja kurkkutautiopin<br />

professoriksi<br />

Lääketieteen tohtori, dosentti Olli-Pekka<br />

Alho on nimitetty korva-, nenä- ja kurkkutautiopin<br />

professoriksi 1.10.<strong>2005</strong> alkaen.<br />

Olli-Pekka Alho on väitellyt lääketieteen<br />

tohtoriksi <strong>Oulu</strong>n yliopistossa 1990 ja nimitetty<br />

dosentiksi 1997. Hän on toiminut eri<br />

tehtävissä <strong>Oulu</strong>n yliopistollisessa sairaalassa<br />

ja yliopistossa.<br />

Olli-Pekka Alho on tutkinut lasten akuuttien<br />

ja kroonisten välikorvantulehdusten esiintymistä, riskitekijöitä<br />

ja diagnostiikkaa sekä aikuisten toistuvia sivuontelontulehduksia<br />

ja niiden syntyä. Lisäksi hän on tutkinut pään ja<br />

kaulan alueiden syöpien esiintyvyyttä ja ennustetta.<br />

Heikki Rantala lastenneurologian<br />

professoriksi<br />

Lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti<br />

Heikki Rantala on nimitetty lastenneurologian<br />

professoriksi 1.10.<strong>2005</strong> alkaen.<br />

Heikki Rantala on väitellyt lääketieteen ja<br />

kirurgian tohtoriksi <strong>Oulu</strong>n yliopistossa 1988<br />

ja nimitetty dosentiksi 1996. Hän on työskennellyt<br />

eri tehtävissä <strong>Oulu</strong>n yliopistossa ja<br />

yliopistollisessa sairaalassa. Professorin virkaa<br />

hän hoiti vuodesta 2003 lähtien.<br />

Rantala on tutkinut lasten aivotulehduksiin ja kuumekouristuksiin<br />

liittyviä tekijöitä. Parhaillaan hän tutkii kuumekouristusten<br />

syntymekanismeja ja estohoitoja, lapsuusiän epilepsiaa<br />

ja aivosairauksien taustalla olevia solujen mitokondrioiden<br />

sairauksia.<br />

29

v ä i t ö k s e t<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston uudet<br />

tohtorit 4/<strong>2005</strong>-7/<strong>2005</strong><br />

Lääketieteellinen tiedekunta<br />

Lääketiede<br />

LL, FM Seppo Pöykön väitöskirja<br />

Ghrelin, metabolic risk factors and<br />

carotid artery atherosclerosis tarkastettiin<br />

22.4.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Antti Aro<br />

(Kansanterveyslaitos) ja kustoksena<br />

professori Antero Kesäniemi (sisätautien<br />

klinikka). Väitöstyössä selvitettiin<br />

greliinihormonin pitoisuuksien yhteyksiä<br />

aikuistyypin diabetekseen ja muihin<br />

sairauksiin. Seppo Pöykkö on syntynyt<br />

Rovaniemen maalaiskunnassa 1973 ja<br />

valmistunut ylioppilaaksi Rovaniemellä<br />

1993.<br />

LL Tarmo Pekkarisen väitöskirja<br />

Effect of sterilization and delivery systems<br />

in the osteoinductivity of reindeer<br />

bone morphogenetic protein extract<br />

(BMP) tarkastettiin 22.4.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Hannu Aro<br />

(Turun yliopistollinen sairaala) ja kustoksena<br />

professori Pekka Jalovaara (kirurgian<br />

klinikka). Väitöstyössä selvitettiin<br />

erilaisten poron BMP:aa sisältävien<br />

implanttien ja injektioiden kykyä muodostaa<br />

uudisluuta sekä steriloinnin vaikutusta<br />

BMP:n aktiivisuuteen. Tarmo<br />

Pekkarinen on syntynyt Nurmijärvellä<br />

1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Rajamäellä<br />

1994.<br />

LL Jouni Ranuan väitöskirja Immunological<br />

markers in adult patients<br />

with epilepsy tarkastettiin 29.4.<strong>2005</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi dosentti Hannu<br />

Heiskala (Jorvin sairaala) ja kustoksena<br />

dosentti Jouko Isojärvi. Väitöstyössä<br />

selvitettiin keskeisten autoimmuunisairauksiin<br />

ja keliakiaan liittyvien vastaaineiden<br />

ja immunoglobuliinien esiintymistä<br />

epilepsiapotilailla verrattuna<br />

normaaliväestöön. Jouni Ranua on syntynyt<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 1960 ja valmistunut siellä<br />

ylioppilaaksi 1979.<br />

LL, sisätautien ja keuhkosairauksien<br />

erikoislääkäri Airi Puhakan<br />

väitöskirja Nitric oxide synthases<br />

and reactive oxygen species damage in<br />

pleural and lung tissues and neoplasia<br />

tarkastettiin 6.5.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Paula Martikainen<br />

(Tampereen yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Vuokko Kinnula (Helsingin<br />

yliopisto). Väitöstyössä selvitettiin<br />

typpioksidia tuottavien entsyymien<br />

esiintymistä keuhkosyövässä, mesotelioomassa<br />

ja keuhkoahtaumataudissa. Airi<br />

Puhakka on valmistunut ylioppilaaksi<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 1984.<br />

LL Anna-Kaisa Niemen väitöskirja<br />

Mitochondrial DNA variation in extremely<br />

selected traits: longevity and<br />

elite athletic performance tarkastettiin<br />

13.5.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Antonio Torroni (Universita di Pavia)<br />

ja kustoksena professori Kari Majamaa<br />

(neurologian klinikka). Väitöstyössä<br />

löydettiin viitteitä mitokondrioiden<br />

perimäaineksen (mtDNA) osuudesta<br />

pitkäikäisyydessä ja huippu-urheilutasoisessa<br />

suorituskyvyssä. Anna-Kaisa<br />

Niemi on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1977 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1997.<br />

LL Arja Mainion väitöskirja Depressive<br />

and anxious symptomatology in<br />

relation to primary brain tumor. Prospective<br />

study of neurosurgical patients<br />

in Northern Finland tarkastettiin<br />

13.5.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Erkki Isometsä (Helsingin yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Pirkko<br />

Räsänen (psykiatrian klinikka). Väitöstyö<br />

on ainutlaatuinen ja ensimmäinen<br />

aivokasvainpotilaiden psyykkisiä oireita<br />

kartoittava seurantatutkimus Suomessa.<br />

Arja Mainio on syntynyt Kajaanissa<br />

1955 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi<br />

1975.<br />

LL Sari Koivurovan väitöskirja In<br />

vitro fertilization in Northern Finland<br />

1990-1995: Prenatal and early childhood<br />

outcome until three years of age<br />

tarkastettiin 13.5.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi dosentti Aila Tiitinen (Helsingin<br />

yliopisto) ja kustoksena professori Marjo-Riitta<br />

Järvelin (kansanterveystieteen<br />

ja yleislääketieteen laitos). Väitöstyössä<br />

verrattiin koeputkiraskauksien ja lasten<br />

ennustetta normaalihedelmöityksellä<br />

alkaneisiin kontrolliraskauksiin ja lapsiin.<br />

Sari Koivurova on syntynyt Paavolassa<br />

1968 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 1987.<br />

LL Merja Augustinin väitöskirja Cytotoxic<br />

lymphocytes in children’s cow’s<br />

milk sensitive enteropathy of delayed<br />

type tarkastettiin 20.5.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi dosentti Kaija-Leena Kolho<br />

(lasten ja nuorten klinikka/HUS) ja<br />

kustoksena professori Timo Paavonen<br />

(patologian laitos). Väitöstyössä tutkittiin<br />

suolen limakalvon soluvälitteisen<br />

immuniteetin muutoksia lasten viivästyneessä,<br />

maha-suolioireisessa maitoallergiassa.<br />

Merja Augustin on syntynyt<br />

Helsingissä 1975 ja valmistunut siellä<br />

ylioppilaaksi 1994.<br />

LL Noora Noponen-Hietalan väitöskirja<br />

Spinal stenosis and intervertebral<br />

disc disease. The role of sequence<br />

variations in collagen IX and XI, and inflammatory<br />

factors in spinal disorders<br />

tarkastettiin 26.5.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi kansleri Eero Vuorio (Turun yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Leena<br />

Ala-Kokko (lääketieteellisen biokemian<br />

ja molekyylibiologian laitos). Väitöstyössä<br />

tutkittiin perinnöllisten tekijöiden<br />

osuutta selän välilevytaudissa ja<br />

spinaalistenoosissa. Noora Noponen-<br />

Hietala on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1978 ja<br />

valmistunut siellä ylioppilaaksi 1998.<br />

LL Heini Hartikan väitöskirja Genetic<br />

factors in bone diseases: osteogenesis<br />

imperfecta, juvenile osteoporosis and<br />

stress fractures tarkastettiin 26.5.<strong>2005</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi professori Aarno<br />

Palotie (Helsingin yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Leena Ala-Kokko (lääketieteellisen<br />

biokemian ja molekyylibiologian<br />

laitos). Väitöstyössä pyrittiin<br />

selvittämään luuston aineenvaihduntaan<br />

liittyvien geenien merkitystä lapsuusiän<br />

osteoporoosin ja reisiluun rasitusmurtumien<br />

synnyssä. Heini Hartikka on<br />

syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1979 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1999.<br />

LL Miia Melkoniemen väitöskirja<br />

Genetic defects of collagen XI. The<br />

role of a minor cartilage collagen in<br />

chondrodysplasias, oral cleft defects and<br />

osteoarthrosis tarkastettiin 27.5.<strong>2005</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi professori Miikka<br />

Vikkula (Christian de Duve Institute &<br />

University of Louvain Medical School)<br />

ja kustoksena professori Leena Ala-Kokko<br />

(lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian<br />

laitos). Väitöstyö todisti,<br />

että kollageeni XI:n geenivirheet<br />

altistavat nivelrikolle ja suulakihalkion<br />

kehittymiselle mutta eivät ole tavallisia<br />

niiden aiheuttajia. Miia Melkoniemi on<br />

syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1976 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1995.<br />

30

FL Veli-Pekka Pelkosen väitöskirja<br />

Biotechnological approaches in lily<br />

(Lilium) production tarkastettiin<br />

15.4.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä toimi FT<br />

Saila Karhu (MTT) ja kustoksena professori<br />

Hely Häggman (biologian laitos).<br />

Väitöstyössä selvitettiin eri menetelmin<br />

liljojen viljelyssä ja tutkimuksessa<br />

havaittuja ongelmia sekä tutkittiin<br />

liljasuvun luonnonlajien soveltuvuutta<br />

jalostuksen kantalajeiksi ja viljelykasveiksi<br />

Suomessa. Veli-Pekka Pelkonen<br />

on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1965 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Limingassa 1984.<br />

FL Jari Konun väitöskirja Novel Sev<br />

ä i t ö k s e t<br />

LL Eveliina Jakkulan väitöskirja Defects<br />

in the genes coding for cartilage<br />

extracellular matrix proteins as cause<br />

of osteoarthritis and multiple epiphyseal<br />

dysplasia tarkastettiin 27.5.<strong>2005</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi akatemiaprofessori<br />

Leena Palotie (Helsingin yliopisto) ja<br />

kustoksena professori Leena Ala-Kokko<br />

(lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian<br />

laitos). Väitöstyön perusteella<br />

voidaan arvioida, että geenivirheet<br />

ruston proteiineja koodittavissa<br />

geeneissä voivat altistaa nivelrikon synnylle<br />

ja aiheuttaa perinnöllinen rustosairauden<br />

MED:n. Eveliina Jakkula on<br />

syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1979 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1998.<br />

LL Kaisa Saaren väitöskirja Hyperlipidemia<br />

and metabolic syndrome in<br />

schizophrenia. A study of the Northern<br />

Finland 1966 Birth Cohort tarkastettiin<br />

10.6.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Esa Leinonen (Tampereen yliopistollinen<br />

sairaala) ja kustoksena dosentti<br />

Sari Lindeman (psykiatrian klinikka).<br />

Väitöstyössä todettiin skitsofreniaa sairastavilla<br />

keskimäärin korkeammat veren<br />

rasva-arvot kuin muulla väestöllä.<br />

Tämä ja metabolinen oireyhtymä voivat<br />

osittain selittää skitsofreniapotilaiden<br />

kohonnutta kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin.<br />

Kaisa Saari on syntynyt<br />

Kajaanissa 1971 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Kempeleessä 1990.<br />

LL Jari Karhukorven väitöskirja The<br />

search for links between immunogenetic<br />

factors and recurrent miscarriage<br />

tarkastettiin 10.6.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi dosentti Jorma Ilonen (Turun<br />

yliopisto) ja kustoksena professori Olli<br />

Vainio (mikrobiologian laitos). Väitöstyössä<br />

selvitettiin immuunivastegeenien<br />

perinnöllisen vaihtelun osuutta toistuviin<br />

keskenmenoihin. Jari Karhukorpi<br />

on syntynyt Riihimäellä 1963 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Ylivieskassa 1982.<br />

FM Meri Rovan väitöskirja The significance<br />

of surfactant protein gene<br />

polymorphisms in multifactorial infantile<br />

pulmonary diseases tarkastettiin<br />

22.6.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä toimi<br />

dosentti Tarja Laitinen (Helsinki) ja<br />

kustoksena professori Mikko Hallman<br />

(lastentautien klinikka). Väitöstyössä<br />

selvitettiin perintötekijöiden osuutta<br />

pienten lasten ja keskosten vakavissa<br />

keuhkosairauksissa. Meri Rova on syntynyt<br />

Helsingissä 1974 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi <strong>Oulu</strong>ssa 1993.<br />

Hammaslääketiede<br />

FM Pia Nybergin väitöskirja Matrix<br />

degrading proteases and collagenderived<br />

angiogenesis inhibitors in the<br />

regulation of carcinoma cell growth<br />

tarkastettiin 15.4.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi apulaisprofessori Gareth Thomas<br />

(Queen Mary’s Medical and Dental<br />

School at Bart’s and the London) ja kustoksena<br />

professori Tuula Salo (hammaslääketieteen<br />

laitos). Väitöstyössä tutkittiin<br />

syövän leviämisen ja syöpäkasvaimen<br />

verisuonituksen takana olevia<br />

mekanismeja. Pia Nyberg on syntynyt<br />

Kemin maalaiskunnassa 1974 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Keminmaalla 1993.<br />

HLL Jaana Autio-Goldin väitöskirja<br />

Caries Prevention in High-Risk<br />

Preschool Children in the United States<br />

tarkastettiin 13.5.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi dosentti Anne Nordblad (STA-<br />

KES) ja kustoksena professori Markku<br />

Larmas (hammaslääketieteen laitos).<br />

Väitöstyö osoitti, että fluorilakkaukset<br />

voivat tarjota tehokkaan menetelmän<br />

pienten lasten karieksen ehkäisyyn. Jaana<br />

Autio-Gold on syntynyt Rantsilassa<br />

1967 ja valmistunut ylioppilaaksi Ruukissa<br />

1986.<br />

HLL Merja Ylipalosaaren väitöskirja<br />

Matrix metalloproteinases<br />

(MMPs) in oral carcinomas tarkastettiin<br />

28.5.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä toimi<br />

dosentti Jouko Lohi (Helsingin yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Tuula Salo<br />

(hammaslääketieteen laitos). Väitöstyössä<br />

selvitettiin suusyövän matriksin<br />

metalloproteaasien (MMP:ien) säätelyä<br />

ja esiintymistä. Merja Ylipalosaari on<br />

syntynyt Kajaanissa 1974 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1993.<br />

Hoitotiede<br />

KM, THM Helinä Mesiäislehto-<br />

Soukan väitöskirja Perheenlisäys<br />

isien kokemana – fenomenologinen<br />

tutkimus tarkastettiin 27.5.<strong>2005</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi dosentti Marjaana<br />

Pelkonen (sosiaali- ja terveysministeriö)<br />

ja kustoksena professori Sirpa<br />

Janhonen (hoitotieteen ja terveyshallinnon<br />

laitos). Väitöstyössä selvitettiin<br />

miesten kokemuksia isäksi tulemisesta.<br />

Helinä Mesiäislehto-Soukka on syntynyt<br />

Soinissa 1952 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Alajärvellä 1973.<br />

HTM Margit Päätalon väitöskirja<br />

Strategisista valinnoista kokonaishallintaan.<br />

Kunnan palvelurakenneprojektin<br />

toteutus muutosprosessina tarkastettiin<br />

3.6.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä toimi dosentti<br />

Sakari Möttönen (Tampereen yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Juhani Nikkilä<br />

(hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos).<br />

Väitöstyössä todettiin, että kunnan<br />

palvelurakenteiden muutoksessa tarvitaan<br />

kokonaishallintaa. Margit Päätalo<br />

on syntynyt Nurmossa 1953 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Alavudella 1973.<br />

TtL Helmi Tirin väitöskirja Good results<br />

in psychiatric health care and factors<br />

affecting them in Finland and in<br />

Greece tarkastettiin 17.6.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi dosentti Irma Kiikkala<br />

(STAKES) ja kustoksena professori Juhani<br />

Nikkilä (hoitotieteen ja terveyshallinnon<br />

laitos). Väitöstyössä selvitettiin<br />

psykiatrisen hoidon kehitystä sekä<br />

käsityksiä hoidon tuloksellisuudesta ja<br />

siihen vaikuttavista tekijöistä. Helmi Tiri<br />

on syntynyt 1945 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 1964.<br />

Luonnontieteellinen tiedekunta<br />

FM Milja Hannu-Kuuren väitöskirja<br />

Preparative and structural studies of<br />

organoselenolatoplatinum- and palladium<br />

complexes tarkastettiin 8.4.<strong>2005</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi dr. Christopher<br />

Morley (University of Wales Swansea)<br />

ja kustoksena professori Risto Laitinen<br />

(kemian laitos). Väitöstutkimuksessa<br />

selvitettiin organoselenolaattoplatinaja<br />

palladiumkompleksien valmistusta ja<br />

niiden rakenteita. Milja Hannu-Kuure<br />

on syntynyt 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Torniossa 1994.<br />

31

TkL Mika Ylianttilan väitöskirja<br />

Vertical handoff and mobility - system<br />

architecture and transition analysis<br />

tarkastettiin 6.5.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjinä<br />

toimivat professorit Abbas Jamalipour<br />

(University of Sydney) ja Kimmo<br />

Raatikainen (Helsingin yliopisto) ja<br />

kustoksena professori Kaveh Pahlavan<br />

(tietoliikennelaboratorio). Väitöstyösv<br />

ä i t ö k s e t<br />

lenium and Tellurium Containing Chalcogen-Nitrogen<br />

Compounds tarkastettiin<br />

29.4.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä toimi<br />

professori Tapani Pakkanen (Joensuun<br />

yliopisto) ja kustoksena professori Risto<br />

Laitinen (kemian laitos). Väitöstyössä<br />

tutkittiin uusien, seleeniä ja telluuria<br />

sisältävien kalkogeeni-typpi-yhdisteiden<br />

valmistusta ja rakenteellisia ominaisuuksia.<br />

Jari Konu on syntynyt Alahärmässä<br />

1972 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi<br />

1991.<br />

FM Mirja Laurilan väitöskirja Thermoregulatory<br />

consequences of starvation<br />

and digestion in birds tarkastettiin<br />

20.5.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Jaakko Mononen (Kuopion yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Esa Hohtola<br />

(biologian laitos). Väitöstyössä tutkittiin<br />

pohjoisilla alueilla elävien lintujen<br />

säädeltyä alilämpöisyyttä (hypotermia)<br />

ja ravinnonkäytön aikana syntyvän lämmön<br />

hyödyntämistä. Mirja Laurila on<br />

syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1975 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi <strong>Oulu</strong>nsalossa 1994.<br />

Master of Engineering Seamus<br />

Hickeyn väitöskirja Enhancing telepresence<br />

with mobile virtual proxies<br />

tarkastettiin 20.5.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Do van Thanh,<br />

(Norwegian University of Science and<br />

Technology) ja kustoksena professori<br />

Petri Pulli (tietojenkäsittelytieteiden<br />

laitos). Väitöstyössä tutkittiin mobiilia<br />

etäläsnäoloa ja selvitettiin, kuinka virtuaaliteknologian<br />

avulla kankeista roboteista<br />

päästään eroon. Seamus Hickey<br />

on syntynyt Irlannissa 1972 ja suorittanut<br />

perustutkintonsa Limerickin<br />

yliopistossa..<br />

FL Satu Mänttärin väitöskirja Dihydropyridine<br />

receptors in skeletal<br />

muscle with comparative reference<br />

to muscle development and exercise<br />

in mouse and salmon tarkastettiin<br />

27.5.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä toimi dosentti<br />

Olli Arjamaa (Turun yliopisto) ja<br />

kustoksena professori Matti Järvilehto<br />

(biologian laitos). Väitöstutkimuksessa<br />

tarkasteltiin yhtä lihassupistuksen kannalta<br />

keskeistä proteiinia, dihydropyridiinireseptoria<br />

(DHPR). Satu Mänttäri<br />

on syntynyt Savukoskella 1973 ja valmistunut<br />

ylioppilaaksi Rovaniemellä<br />

1992.<br />

DI Ildikó Loikkanen väitöskirja Polyamine<br />

homeostasis. Cellular responses<br />

to perturbation of polyamine biosynthetic<br />

enzymes tarkastettiin 3.6.<strong>2005</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi dosentti Terho<br />

Eloranta (Kuopion yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Kalervo Hiltunen (biokemian<br />

laitos). Väitöstyössä selvitettiin<br />

sekä polyamiinien epätasapainon seurauksia<br />

soluviljelmissä ja eläinmalleissa<br />

että näiden molekyylien vaikutusta alkionkehitykseen.<br />

Ildikó Loikkanen on<br />

syntynyt Debrecenissä 1970 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1988.<br />

FM Heli Ruotsalaisen väitöskirja<br />

Lysyl hydroxylases: Characterization<br />

of mouse lysyl hydrosylases and generation<br />

of genetically modified lysyl<br />

hydroxylase 3 mouse lines tarkastettiin<br />

10.6.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä toimi professori<br />

Kalervo Väänänen (Turun yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Raili<br />

Myllylä (biokemian laitos). Väitöstyössä<br />

tutkittiin hiiren kolmea lysiinejä hydroksyloivaa<br />

LH-entsyymiä. Heli Ruotsalainen<br />

on syntynyt Tuusulassa 1972<br />

ja valmistunut ylioppilaaksi Lahdessa<br />

1991.<br />

MMM Abbas Aflatunin väitöskirja<br />

The Yield and Essential Oil Content of<br />

Mint (Mentha ssp.) in Northern Ostrobothnia<br />

tarkastettiin 10.6.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Olavi Junttila<br />

(Department of biology, Tromsö)<br />

ja kustoksena professori Anja Hohtola<br />

(biologian laitos). Väitöstyössä selvitettiin<br />

tärkeimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat<br />

eri minttulajien ja lehti- ja öljysadon<br />

määrään ja mentolipitoisuuteen Pohjois-Pohjanmaan<br />

olosuhteissa. Abbas<br />

Aflatuni on syntynyt Hamadanissa 1955<br />

ja suorittanut perustutkintonsa Helsingin<br />

yliopistossa 1988.<br />

TKL Peter Antoniacin väitöskirja<br />

Augmented reality based user interface<br />

for mobile applications and services<br />

tarkastettiin 17.6.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjinä<br />

toimivat professorit Kunihiro Chihara<br />

(Nara Institute of Science and Technology)<br />

ja Tapio Takala (Teknillinen korkeakoulu)<br />

ja kustoksena professori Petri<br />

Pulli (tietojenkäsittelytieteiden laitos<br />

). Väitöstyössä tutkittiin tulevaisuuden<br />

mobiililaitteiden käyttöliittymien suunnittelua.<br />

Peter Antoniac on syntynyt<br />

Bukarestissa 1974 ja suorittanut perustutkintonsa<br />

Bukarestin yliopistossa<br />

1997.<br />

Teknillinen tiedekunta<br />

Arkkitehti Despina Sfakiotakin<br />

väitöskirja Analysis of Movement in Sequential<br />

Space — Perceiving the tradional<br />

Japanese tea and stroll garden<br />

tarkastettiin 8.4.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjinä<br />

toimivat dosentti Sonja Servomaa (Helsingin<br />

yliopisto) ja emeritusprofessori<br />

Kaj Nyman (<strong>Oulu</strong>n yliopisto) ja kustoksena<br />

tekniikan tohtori Anja Allas.<br />

Väitöstyössä tutkittiin japanilaisten teeja<br />

kävelypuutarhojen tilallisuutta sekä<br />

niissä olevien tilasarjojen ja tarkastelijan<br />

liikkeen suhdetta. Despina Sfakiotaki<br />

on syntynyt Michiganissa 1971 ja<br />

suorittanut perustutkintonsa Aristotle<br />

University of Thessalonikissa 1997.<br />

TkL Esa Tuularin väitöskirja Methods<br />

and technologies for experimenting<br />

with ubiquitous computing tarkastettiin<br />

11.4.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjinä toimivat<br />

professori Jukka Vanhala (Tampereen<br />

teknillinen yliopisto) ja Dr. Albrecht<br />

Schmidt (University of Munich) ja kustoksena<br />

professori Juha Röning (tietokonetekniikan<br />

laboratorio). Väitöstyössä<br />

esitellään menetelmiä ja teknologioita,<br />

joilla esimerkiksi matkapuhelimen<br />

käyttöä voidaan helpottaa sen kontekstiherkkyyttä<br />

lisäämällä. Esa Tuulari on<br />

syntynyt Vaasassa 1961 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1980.<br />

Master of Science Vinh V. Phanin<br />

väitöskirja Smart packet access and call<br />

admission control for efficient resource<br />

management in advanced wireless networks<br />

tarkastettiin 22.4.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjinä<br />

toimivat professorit Stephen<br />

McLaughlin (University of Edinburgh)<br />

ja Timo O. Korhonen (Teknillinen korkeakoulu)<br />

ja kustoksena professori Savo<br />

G. Glisic (tietoliikennelaboratorio).<br />

Väitöstyössä tutkittiin langattomien<br />

verkkojen radioresurssien, kapasiteetin<br />

ja suorituskyvyn hallintaa. Vinh V. Phan<br />

on syntynyt Hanoissa 1972 ja suorittanut<br />

perustutkintonsa Technical University<br />

of Budapestissa 1997.<br />

32

v ä i t ö k s e t<br />

sä osoitettiin, että käytettävissä olevien<br />

verkkoyhteyksien tehokkaaseen hyödyntämiseen<br />

päästään yhteydensiirtoalgoritmien<br />

optimoidulla käytöllä. Mika<br />

Ylianttila on syntynyt Kemissä 1972 ja<br />

valmistunut ylioppilaaksi Rovaniemellä<br />

1991.<br />

Arkkitehti Janne Jokelaisen väitöskirja<br />

Hirsirakenteiden merkitys asemaarkkitehtuurille<br />

1860 – 1950 tarkastettiin<br />

27.5.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjinä toimivat<br />

professorit (emer.) Pekka Kanerva ja<br />

Unto Siikanen ja kustoksena professori<br />

Jouni Koiso-Kanttila (rakennussuunnittelun<br />

laboratorio). Väitöstyössä osoitettiin,<br />

että hirsirakenteet ovat merkittävästi<br />

vaikuttaneet asemarakennusten<br />

pohjakaavaan, massoitteluun ja aukotukseen.<br />

Janne Jokelainen on syntynyt<br />

Vihdissä 1965.<br />

Diplomi-insinööri Antti Simolan<br />

väitöskirja Safety leadership as a line<br />

supervisor’s task. A case study of the<br />

implementation of a long-term development<br />

project at a steel works tarkastettiin<br />

16.6.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjinä toimivat<br />

professorit Jorma Saari (Työterveyslaitos)<br />

ja Taina Savolainen (Joensuun yliopisto)<br />

ja kustoksena professori Seppo<br />

Väyrynen (työtieteen yksikkö). Väitöstyö<br />

osoitti, että systemaattisella ja kokonaisvaltaisella<br />

turvallisuusohjelmalla<br />

voidaan parantaa turvallisuuskulttuuria<br />

ja edistää muutakin johtamistoimintaa.<br />

Antti Simola on syntynyt Pielisjärvellä<br />

1955 ja valmistunut ylioppilaaksi Lieksassa<br />

1974.<br />

TkL Asser Typön väitöskirja Altering<br />

the lower level of arable land its effects<br />

on cultivation and environment in<br />

Central Ostrobothnia and in the Southern<br />

Part of Northern Ostrobothnia<br />

tarkastettiin 17.6.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjinä<br />

toimivat dosentti Lauri Helenius (Teknillinen<br />

korkeakoulu) ja TkT Mauno<br />

Rönkkömäki (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus)<br />

ja kustoksena professori<br />

Esko Lakso (vesi- ja ympäristötekniikan<br />

laboratorio). Väitöstyön aiheena oli pellon<br />

alarajan muutos ja sen vaikutukset<br />

viljelyyn ja ympäristöön Keski-Pohjanmaalla<br />

ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa.<br />

Asser Typpö on syntynyt Rautiossa<br />

1928 ja valmistunut ylioppilaaksi<br />

Raudaskylän yhteiskoulussa 1948.<br />

Diplomi-insinööri Abdenour Hadidin<br />

väitöskirja Learning and recognizing<br />

faces: from still images to video<br />

sequences tarkastettiin 23.6.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjinä<br />

toimivat tekniikan tohtori<br />

Joni-Kristian Kämäräinen (Lappeenrannan<br />

teknillinen yliopisto) ja professori<br />

Heikki Ailisto (VTT Elektroniikka) ja<br />

kustoksena professori Matti Pietikäinen<br />

(informaationkäsittelyn laboratorio).<br />

Väitöstyössä esitettiin uusia algoritmeja<br />

kasvojen oppimiseen, ilmaisuun ja<br />

tunnistamiseen harmaasävykuvista kasvosekvensseihin.<br />

Abdenour Hadid on<br />

syntynyt Bejaiassa 1974 ja suorittanut<br />

perustutkintonsa Inissä 1997.<br />

Master of Science Andrea Edit Papin<br />

väitöskirja Investigation of Pristine<br />

and Oxidized Porous Silicon tarkastettiin<br />

1.7.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjinä toimivat<br />

professori (emeritus) Turkka Tuomi<br />

(Teknillinen korkeakoulu) ja professori<br />

László Nánai (University of Szeged) ja<br />

kustoksena professori (emeritus) Seppo<br />

Leppävuori (mikroelektroniikan ja<br />

materiaalifysiikan laboratoriot). Väitöstyössä<br />

tutkittiin huokoisen ja oksidoidun<br />

huokoisen piin ominaisuuksia.<br />

Andrea Edit Pap on syntynyt Kiskunfélegyházassa<br />

1971 ja suorittanut perustutkintonsa<br />

Szegedin yliopistossa 1998.<br />

Kasvatustieteiden tiedekunta<br />

FM, KL Seppo J.A. Karppisen väitöskirja<br />

Seikkailullinen vuosi haastavassa<br />

luokassa. Etnografinen toimintatutkimus<br />

seikkailu- ja elämyspedagogiikasta<br />

tarkastettiin 17.6.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi professori Kyösti Kurtakko (Lapin<br />

yliopisto) ja kustoksena professori<br />

Pauli Siljander (kasvatustieteiden ja<br />

opettajankoulutuksen yksikkö). Väitöstyössä<br />

todettiin, että seikkailu- ja elämyspedagogiikka<br />

tukee oikein käytettynä<br />

koulun perinteistä toimintakulttuuria.<br />

Seppo J.A. Karppinen on syntynyt<br />

Muhoksella 1957 ja valmistunut siellä<br />

ylioppilaaksi 1977.<br />

KM Hanna Salovaaran väitöskirja<br />

Achievement goals and cognitive learning<br />

strategies in dynamic contexts of<br />

learning tarkastettiin 18.6.<strong>2005</strong>. Vastaväittäjänä<br />

toimi assistant professor Tim<br />

Urdan (Santa Clara University) ja kustoksena<br />

professori Sanna Järvelä (kasvatustieteiden<br />

ja opettajankoulutuksen<br />

yksikkö). Väitöstyössä osoitettiin, että<br />

yläasteen oppilaat käyttävät tietokoneavusteista<br />

oppimisympäristöä yhteisöllisesti<br />

ja heidän mahdollisuutensa motivoitua<br />

koulutyöskentelyyn monipuolistuvat<br />

niiden myötä. Hanna Salovaara on<br />

syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa 1974 ja valmistunut<br />

siellä ylioppilaaksi 1993.<br />

Humanistinen tiedekunta<br />

FL Jari Sivosen väitöskirja Mutkia<br />

matkassa. Nykysuomen epäsuoraa reittiä<br />

ilmaisevien verbien kognitiivista<br />

semantiikkaa tarkastettiin 14.5.<strong>2005</strong>.<br />

Vastaväittäjänä toimi professori Tuomas<br />

Huumo (Turun yliopisto) ja kustoksena<br />

professori Helena Sulkala (suomen kielen,<br />

informaatiotutkimuksen ja logopedian<br />

laitos). Väitöstyössä tarkasteltiin<br />

kognitiivisesta näkökulmasta viidentoista<br />

nykysuomen yleiskielen epäsuoraa<br />

reittiä ilmaisevan verbin merkityksiä.<br />

Jari Sivonen on syntynyt <strong>Oulu</strong>ssa<br />

1970 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi<br />

1989.<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa tarkastetut väitöskirjat<br />

luettavissa verkossa:<br />

http://www.kirjasto.oulu.fi/julkaisutoiminta/acta/<br />

33

k o r h o n e n<br />

Suomalaisia ääri-ilmiöitä<br />

Me suomalaiset olemme mestareita menemään<br />

laidasta laitaan asenteissamme ja pyrkimyksissämme.<br />

Kansainvälisyys on heti sitä,<br />

että bimbokonsulttien poskipusukurssit edustavat<br />

”sivistyksen” ulkoista huippua. Suomalaisuus<br />

taas yhdistetään heti karkeimpiin ääri-ilmiöihin,<br />

joiden sitten julistetaan tarkoitushakuisesti<br />

olevan suomalaisuutta. Emme kai me<br />

nyt niin nuori kansakunta ole? No jaa.<br />

Hieman tämä teutarointi on onneksi kesyyntynyt<br />

ja uskallamme luottaa itseemme ja<br />

oman kulttuurimme voimavaroihin. Suomalaiskansalliseen<br />

perinteeseen uskalletaan liittää<br />

kepeyttä ja huumoria. Ennen se olisi ollut<br />

häpeällistä ja entinen tyyli on taas nykykielellä<br />

kiihkonationalismia. Auts.<br />

Vielä vähän aikaa sitten kansainvälisyys ja<br />

”rohkeus” esimerkiksi kokeilevassa ruoanlaitossa<br />

oli sitä, että kaikki ”fiksut” ihmiset<br />

sotkivat ruokansa yliampuviksi cajun-oksennuksiksi.<br />

Valkosipulin yletön syönti oli ikään<br />

kuin keskeisin kansainvälisyyden merkki, joten<br />

keskiluokka sulloi sitä apinan raivolla kaikkeen.<br />

Aivan vakavissaan meille tuputettiin valkosipulijäätelöä<br />

ja -suklaata. Suomessa kokatut ”välimerelliset<br />

ruoat” olisivat saaneet aidon sisilialaisen<br />

tai andalusialaisen oksentamaan. Liiasta<br />

valkosipulista, siis.<br />

Kun me jostakin innostumme, niin mehän<br />

innostumme ja menemme vauhdilla laidasta toiseen,<br />

kunnes pää kolisee.<br />

Ilmiö näkyy esimerkiksi historian tulkinnoissa.<br />

Ennen uhottiin itsenäisyydellä ja kansallistunnolla.<br />

Vuoden 1918 tapahtumista oli<br />

vallalla valkoisen puolen vahvasti romantisoitu<br />

näkemys. Nyt taas on vallalla punaisen puolen<br />

ruusunpunainen ihannekuva koko pirullisesta<br />

sotkusta (tämä naseva toteamus on lainattu<br />

ajatus, mutten muista kenen suusta sen hiljattain<br />

kuulin).<br />

Nyt on muodikasta olla, tietyllä tavalla,<br />

kriittinen (pitäisikö laittaa lainausmerkit?). Fiksu<br />

ihminen etsii automaattisen anakronistisesti<br />

omasta menneisyydestään virheitä ja esittää<br />

objektiivisuuden autuaaksi tekevä sädekehä<br />

päänsä päällä ynnä kulttuurivallankumouksen<br />

hengessä totuuksia. On toki viisasta itse ilmoittaa<br />

olleensa kamalan paha ennen kuin joku<br />

toinen sanoo sen.<br />

Politiikassa ollaan yleisessä yhteiskunnallisuudessa<br />

oltu jo kauan ihailtavan ympäripyöreitä<br />

ja kaikkeen sopivia eli ”demareita”. Ennen<br />

mentiin ääripäästä toiseen ja osin vieläkin,<br />

muttei Arkadian mäellä. Yleisellä tasolla puolueiden<br />

ideologiset erot näkyvät vain pöytäviireissä.<br />

Särmää ei löydy.<br />

Sama ilmiö on havaittavissa kotoisessa uskonnossa.<br />

Kaikkea rakastetaan ja suvaitaan<br />

aivan penteleesti ja muistetaan lukea vain Uuden<br />

Testamentin lempeimpiä fraaseja. Poskia<br />

käännellään, eikä kukaan saa sanoa mistään<br />

yhtään mitään. Papitkin ovat muuttuneet hauskoiksi<br />

ja peräti trendikkäiksi!<br />

Suvaitsevaisuuden ja poliittisen korrektiuden<br />

pakkovalta jyrää kaiken suloisesti alleen. Ennen<br />

ei saanut murrettakaan puhua, koska se<br />

oli rahvaanomaista. Nyt taas oikeakielisyyden<br />

vaaliminen on jo jotain snobifascismia. Professoreissakaan<br />

ei muuten ole enää kutkuttavan<br />

omalaatuisia persoonallisuuksia. Kaikki ovat<br />

niin maimatun korrekteja. Virkeitä ja hersyviä<br />

kuin Kalliomäen Antti...<br />

Epäilen, että kannamme perimässämme<br />

oivan sekoituksen ruotsalaisen kansankodin<br />

hurskastelevaa, itseriittoisen ”itsekritiikin”<br />

henkeä sekä perivenäläistä tai neuvostoliittolaista<br />

sokeaa, yhden totuuden ylläpitämiseksi<br />

pystytettyä ja irrationaalista auktoriteettiuskoa.<br />

Ehkä ne tasapainottavat toisiaan ja lopputuloksena<br />

on tällainen varmuuden vuoksi<br />

mariseva kansakunta, joka pärjää varsin hyvin.<br />

Mutta sitä ei kannata eikä varmasti oikein sovi<br />

sanoa ääneen.<br />

Kuva: Katr i Yrjänäinen<br />

34

T A P A H T U U<br />

OULUN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO<br />

ALKAVA TÄYDENNYSKOULUTUS<br />

Alkava koulutus keväällä 2006<br />

(suluissa ilmoittautumisaika)<br />

Kieliopinnot<br />

Englannin kieli (hoitotiede ja terveyshallintotieteet)<br />

3 op, (31.1.2006)<br />

Esiintymistaito 2 op, (31.1.2006)<br />

Espanjan alkeiskurssi 1, osa II, 4 op, (13.1.2006)<br />

Kiinan kieli, osa 2, 5 op, (20.12.<strong>2005</strong>)<br />

Kirjallinen ja suullinen viestintä (tietojenkäsittelytiede)<br />

4 op, (31.1.2006)<br />

Portugalin alkeiskurssi, osa 2, 4 op, (13.1.2006)<br />

Toinen kotimainen kieli, ruotsi (LuTK), 2 op,<br />

(31.1.2006)<br />

Kasvatustieteelliset opinnot<br />

Kuvataide 25 op, (11.1.2006)<br />

Toinen kotimainen kieli 2 op, (ruotsi) KTK,<br />

(12.12.<strong>2005</strong>)<br />

Toinen vieras kieli, 3 op (saksa), (12.12.<strong>2005</strong>)<br />

Vieras kieli (englanti) ja monikulttuurisuus 3<br />

op, (12.12.<strong>2005</strong>)<br />

Musiikki ja mieli 2 op, (12.1.2006)<br />

Musiikkipedagogiikan perusteet 2 op,<br />

(12.12.<strong>2005</strong>)<br />

Terveystieteelliset opinnot<br />

Hoitamisen teoreettinen ja metodologinen<br />

perusta 18 op, (2.1.2006)<br />

Näyttöön perustuva hoitotyö 5 op, (2.1.2006)<br />

Terveydenhuollon työyhteisön arviointi ja kehittäminen<br />

6 op, (2.1.2006)<br />

Terveydenhuollon johtaminen 8 op, (2.1.2006)<br />

Luonnontieteelliset opinnot<br />

Johdatus systemaattiseen luonnonmaantieteeseen<br />

5 op<br />

Markkinoinnin (matkailu) perusteet 5 op<br />

Ihminen tietotekniikan käyttäjänä ja kehittäjänä<br />

3 op<br />

Teknillistieteelliset opinnot<br />

Laadun peruskurssi 5 op, (15.11.<strong>2005</strong>)<br />

Perinteinen japanilainen rakennus- ja puutarhataide<br />

3-10 op, (31.1.2006)<br />

Työtiede, työpsykologia ja työn kehittäminen<br />

22 op, (27.1.2006)<br />

Verkkokurssit<br />

Itä- ja Kaakkois-Aasian kulttuurihistoria 6 op,<br />

(2.1.2006)<br />

Pedagogisia näkökulmia tieto- ja viestintäteknologian<br />

soveltamiseen, 7 op (31.1.2006)<br />

Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet 3 op,<br />

(13.1.2006)<br />

Tiedustelut ja ilmoittautuminen avoimen yliopiston<br />

toimistoon, puh. (08) 553 7369<br />

Kaksi- ja monikielisyys sekä kielitaidon<br />

arviointi<br />

Oppilaan kielen arviointi. 15.11.<strong>2005</strong> alkaen.<br />

www.kotu.oulu.fi/tirisano/<br />

<strong>Oulu</strong> Business Excellence<br />

Laatujohtamisen erikoistumisohjelma<br />

17.11.<strong>2005</strong> alkaen. www.kotu.oulu.fi/obe/<br />

Esimiestyö Basics<br />

Esimiestoiminnan perusteet. 17.1.2006 alkaen.<br />

www.kotu.oulu.fi/esimieskoulutus/<br />

Sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelma<br />

Koulutuksessa korostuvat sosiaali- ja terveysalan<br />

erityiskysymykset ja niiden yhteys johtamistyöhön.<br />

26.1.2006 alkaen. www.ulapland.fi/<br />

?deptid=15572<br />

Teaching in English Module 2<br />

Englannin kielen kurssi opettajille. 28.1.2006<br />

alkaen. www.kotu.oulu.fi/kiku/<br />

Lisätietoja: puh. (08) 553 1011<br />

MUSEOT<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston eläinmuseo<br />

Linnanmaa<br />

Avoinna ma-pe klo 8.30–15.45, su<br />

klo 11–15<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston geologinen<br />

museo<br />

Linnanmaa<br />

Avoinna ma–pe ja su klo 11–15<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston kasvitieteellinen<br />

puutarha<br />

Linnanmaa<br />

Kasvihuoneet avoinna ti–pe klo 8–<br />

15, la–su klo 12–15<br />

NÄYTTELYT<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistoväen taidenäyttely<br />

Näyttelyssä yli 90 yliopistolaisten tekemää<br />

taideteosta 16 eri tekijältä. Linnanmaalla päärakennuksen<br />

aulassa 11.11.<strong>2005</strong> asti.<br />

Arkkitehtuuria puusta<br />

Näyttelyssä Venetsian 9. arkkitehtuuribiennaalen<br />

suomalaisia töitä. Arkkitehtuurin<br />

osaston näyttelytila A-paja, Aleksanterinkatu<br />

6. Avoinna 7.–25.11.<strong>2005</strong> ma–pe 8–15.45.<br />

Akateeminen <strong>Oulu</strong> – osaamista ja<br />

innovaatioita<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston osaamista ja innovaatioita<br />

sekä <strong>Oulu</strong>a koskevaa tutkimustoimintaa<br />

esittelevä näyttely yliopiston pääkirjastossa<br />

ja aulatiloissa. Mukana yli 20 yliopiston laitosta.<br />

Avoinna 31.12.<strong>2005</strong> asti.<br />

Uusi teos <strong>Oulu</strong>n neljästä<br />

vuosisadasta<br />

<strong>Oulu</strong>n vuosisadat 1605–<strong>2005</strong> on tieteellispohjainen,<br />

oululaisten historian ammattilaisten kirjoittama<br />

kirja. Tekstit pohjautuvat keväällä <strong>2005</strong><br />

pidettyyn luentosarjaan. Kirjan julkaisi <strong>Oulu</strong>n<br />

juhlavuoden merkeissä Pohjois-Suomen Historiallinen<br />

Yhdistys. Teos on kirjakauppamyynnissä<br />

(39 euroa).<br />

<strong>Oulu</strong>n kulttuurihakemisto<br />

Internetissä<br />

Ainutlaatuinen tietopankki kaupungin nähtävyyksistä,<br />

rakennuksista, niiden historiasta ja<br />

tunnetuista oululaisista.<br />

<strong>Oulu</strong>n kulttuurihakemisto on syntynyt <strong>Oulu</strong>n<br />

yliopiston, <strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulun<br />

ja <strong>Oulu</strong>n kaupungin kulttuurilaitosten yhteistyönä.<br />

www.rotuaari.net/dok/<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopiston 7. tohtoripromootio<br />

19.–21.5.2006<br />

Promootiossa vihitään 31.12.<strong>2005</strong> mennessä<br />

<strong>Oulu</strong>n yliopistossa väitelleet tohtorit ja 23 kunniatohtoria.<br />

35

.5304

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!