27.05.2014 Views

Sisällys - Poliisi

Sisällys - Poliisi

Sisällys - Poliisi

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

AKO-katsaus 3/2002<br />

Pääkirjoitus<br />

Ei vettä, rantaa rakkaampaa<br />

Syksyn työkausi alkoi poikkeuksellisen kesän jälkeen.<br />

Lomakausi päättyi, mutta kesä vain jatkui. Valtavien<br />

tulvien koetellessa monia Keski-Euroopan maita<br />

Suomi säteili maanosamme sääkartalla kesäisenä<br />

paratiisina.<br />

Kesä ja loma, kunnollinen vetäytyminen työkiireistä<br />

ja –paineista on ainutlaatuinen mahdollisuus, suoranainen<br />

haaste monien asioiden arviointiin, uudelleenarviointiin<br />

ja –arvottamiseen. Henkilökohtaisesti koin sen<br />

viettäessäni kesää uudessa kotikunnassani, Sammatissa.<br />

Luonto ja kulttuurimaisema elävät sopuisaa rinnakkaineloa,<br />

kylänraitti piristyy kesäasukkaista eikä kenellekään<br />

jää epäselväksi, että Kalevalan isä, Elias Lönnrot eli ja<br />

vaikutti juuri meidän kunnassamme. Maalla on mukavaa.<br />

Suomalaisella maaseudulla on monet kasvot aivan<br />

kuten suomalaisilla kaupungeilla. Meillä on yhtälailla<br />

menestyviä, kasvavia, vauraita suuria kaupunkeja kuin<br />

pieniä, väestöään menettäviä, työttömyys- ja talousongelmien<br />

uuvuttamia kaupunkiseutuja. Samoin meillä on<br />

aineellisesti vaurasta ja kulttuurisesti perinteikästä, elinvoimaista<br />

maaseutua, mutta myös elinvoimaisten seutujen<br />

valtavirroista syrjäytyvää, autioituvaa maaseutua, johon<br />

yhä pienemmällä väestönosalla on aitoja kiinnekohtia.<br />

Niin kaupunki- kuin maaseutupolitiikkaakin voidaan<br />

tehdä kovalla tai pehmeällä otteella. Kovan kaupunkipolitiikan<br />

seurauksena kansalaiset alkavat etsiä pehmeitä<br />

vaihtoehtoja. Kalliit asumis- ja elinkustannukset, kaupunkitilan<br />

ruuhkautuminen ja päivittäinen jumittuminen työmatkaliikenteeseen<br />

ovat sitä kasvukeskusten työntövoimaa,<br />

jonka seurauksena haetaan elintilaa, luonnonläheisempää<br />

asuinympäristöä ja jopa toimivampia asuinyhteisöjä<br />

suurten kaupunkiseutujen reunoilta tai lähistöltä, jopa<br />

maalta. Tätä osoittaa myös Stakesin vasta julkistama viimeinen<br />

osa tutkimuksesta ”Kahtiajakautunut Suomi”.<br />

Sen mukaan kaupunkiseutujen keskustoissa tai harvaan<br />

asutulla maaseudulla asuviin verrattuna kaupungin läheisellä<br />

maaseudulla asuvat arvioivat asuinseutunsa kehittyvän<br />

tulevina vuosina myönteisimmin.<br />

Maaseutupolitiikkaakin voidaan tehdä musta-valkoisin<br />

ja yksioikoisin käsityksin. Maaseutu ja kaupunki asetetaan<br />

edelleen toisilleen vastakkaisiksi elämisen muodoiksi.<br />

Intomielinen maaseutupoliitikko näkee vain maaseudulla<br />

hyvän ja hyveellisen elämisen edellytyksiä; intomielinen<br />

kaupunkipoliitikko julistaa taasen vain kaupungin<br />

henkisen ja aineellisen kasvun ympäristöksi. Kaupunki-<br />

ja maaseutuelämästä limittäin ja lomittain nauttivaa<br />

kansalaista ei tällainen vastakkainasettelu voisi kuitenkaan<br />

vähempää kiinnostaa.<br />

Aluekeskusohjelma ei turhaan jankuta elinvoiman laajaalaisuutta.<br />

Aluekeskusohjelma ei ole kovaa kaupunkipolitiikkaa.<br />

Ei pelkästään huippuosaamiseen perustuvaa täydellistä<br />

menestymistä yhä kovemmassa kilpailussa. Sen lisäksi<br />

myös sellaisia arvoja, sellaisia tavoitteita ja sellaisia<br />

toimintamalleja, jotka luovat edellytyksiä inhimilliselle ja<br />

sosiaaliselle kasvulle ja sosiaalisen pääoman muodostumiselle.<br />

Aluekeskuksiksi kehittyvät kaupunkiseudut vaikuttavat<br />

myönteisesti aluekehitykseen, niin maakunnallisesti<br />

kuin kansallisestikin. Tämä edellyttää, että ne tunnistavat<br />

ja tunnustavat omien vahvuuksiensa lisäksi myös<br />

ympäröivän maaseudun kehitysmahdollisuudet ja voimavarat.<br />

Aluekeskusten kehittäminen on vastaus Stakesin<br />

tutkimuksen tutkijoiden esittämään haasteeseen luoda ja<br />

ylläpitää riittävän tiheä kaupunkimaisten kasvukeskusten<br />

verkko läpi maan niin, että mahdollisimman moni<br />

maaseutumainen kunta tulisi kasvavan keskuksen vaikutuskenttään.<br />

Etätyöpäivänä Sammatissa<br />

Projektijohtaja<br />

Ulla-Maija Laiho<br />

Aluekeskusohjelma-katsaus 3/2002<br />

Julkaisija<br />

Sisäasiainministeriö, alueiden ja hallinnon kehittämisosasto<br />

Aluekeskusohjelma<br />

PL 26, 00023 VALTIONEUVOSTO<br />

Päätoimittaja<br />

Aluekeskusohjelman projektijohtaja<br />

Ulla-Maija Laiho<br />

ulla-maija.laiho@sm.intermin.fi, puh. (09) 160 43430<br />

Toimittaja<br />

Tarja Pyöriä<br />

tarja.pyoria@sm.intermin.f i<br />

puh. (09) 160 43472<br />

Taitto<br />

ARS © Mirja Nuutinen<br />

design@arsmirjanuutinen.com, puh. (014) 284 809<br />

kannen kuva: Mirja Nuutinen<br />

kuva Vaasasta<br />

Painopaikka<br />

Masanpaino, Jyväskylä<br />

Painosmäärä 10 000<br />

Tilaukset<br />

Sisäasiainministeriö, alueiden ja hallinnon kehittämisosasto<br />

Anne Hokkanen, anne.hokkanen@sm.intermin.fi, puh. (09) 160 44094<br />

Lehti on maksuton.<br />

ISSN 1458-3585 (painettu), 1458-7378 (verkkolehti)<br />

2

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!