Sisällys - Poliisi
Sisällys - Poliisi
Sisällys - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ajankohtaista<br />
Aluekeskusten ja valtionhallinnon neuvottelumenettelyä kehitetään<br />
Tapahtumakalenteri<br />
Sisäasiainministeriö asetti 25.6.2002 kaksi työryhmää,<br />
joiden tehtävänä on laatia esitykset siitä, kuinka<br />
aluekeskusten ja valtionhallinnon neuvottelumenettelyä<br />
kehitetään osana 1.1.2003 voimaan<br />
astuvan alueiden kehittämislain tarkoittamaa maakuntaohjelman<br />
toteuttamissuunnitelman laadintaa. Tavoitteena<br />
on testata toteuttamissuunnitelman laadintaprosessin<br />
ajoitusta, suunnitelman sisältöä ja tarvittavia yhteistyömenettelyjä<br />
aluekeskusohjelmien tavoitteiden ja hankkeiden<br />
toteutumisen näkökulmasta.<br />
Työryhmien toimikausi päättyy 1.4.2003, johon mennessä<br />
työryhmien on esitettävä arvionsa toteuttamissuunnitelman<br />
laadintamenettelyn toimivuudesta ja tehtävä sen<br />
kehittämistä koskevat ehdotuksensa.<br />
Työryhmien asettamisen taustalla on tarve löytää<br />
uudenlaisia toimintamalleja valtionhallinnon, niin keskuskuin<br />
aluehallinnonkin, ja aluekeskusseutujen yhteistyölle<br />
erityisesti kaupunkiseutujen strategisten tavoitteiden toteuttamiseen<br />
liittyvissä kysymyksissä. Kun aluekeskusohjelma<br />
määriteltiin yhdeksi uuden lain neljästä erityisohjelmasta<br />
ja kun siihen kuuluvat alueet ovat maakunnissaan<br />
ja osa jopa kansallisesti merkittäviä veturiseutuja,<br />
on luonnollista, että ohjelmia toteuttavien hankkeiden<br />
asemaan kohdistuu maakuntaohjelmassa suuri huomio<br />
Ṁaakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa tarkastellaan<br />
erityisesti aluekeskusten kehittämisen näkökulmasta<br />
Pohjois-Pohjanmaan 1+3 –aluekeskusverkostossa, johon<br />
kuuluvat Oulun seutu, Raahen seutu, Oulun eteläinen ja<br />
Koillis-Suomi sekä Kuopion kaupunkiseudulla.<br />
Työryhmissä ovat edustettuina ohjelma-alueiden kunnat,<br />
ao. maakuntien liitot, TE-keskus, ympäristökeskus ja<br />
keskushallinnosta sisäasiainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö<br />
ja opetusministeriö. Pohjois-Pohjanmaan<br />
työryhmän puheenjohtaja on kaupunginjohtaja Kari Nenonen<br />
Oulusta. Kuopion kaupunkiseudun työryhmää vetää<br />
kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kuopiosta. Työryhmien<br />
sihteereinä ovat ylitarkastaja Mari Kortesoja sisäasiainministeriöstä,<br />
aluekeskuskoordinaattori Mika Rantakokko<br />
(Pohjois-Pohjanmaan ryhmä) ja kehittämisjohtaja Heikki<br />
Helve (Kuopion kaupunkiseutu).<br />
Työryhmien tulee työssään kuulla seuraavia tahoja:<br />
yliopistot, ammattikorkeakoulut, osaamiskeskusohjelma,<br />
teknologiakeskus, lääninhallitus ja seudun elinkeinoelämä.<br />
AKO Kuntamarkkinoilla 12.-13.9.2002<br />
Kaupunki-indikaattoriseminaari Lappeenrannassa 18.9.2002<br />
AKO:n kehittäjäseminaari Imatralla 7.-9.10.2002<br />
Koordinaattoreiden ja maakuntien yhdyshenkilöiden yhteistyöseminaari Helsingissä 14.11.2002<br />
AKO:n arviointiseminaari Hyvinkäällä 11.-12.12.2002<br />
Lisätietoa tapahtumista: Anne Hokkanen, puh. (09) 160 44094, anne.hokkanen@sm.intermin.fi<br />
Tutkimusrintamalta<br />
Kahtiajakautunut maaseutu<br />
Matti Heikkilä, Taina Rintala, Ilpo Airio ja Sakari Kainulainen.<br />
Hyvinvointi ja tulevaisuus maalla ja kaupungissa.<br />
Stakes Tutkimuksia 126. Helsinki 2002.<br />
Stakesin tutkimusraportti on viimeinen osa tutkimuksesta<br />
”Kahtiajakautuva Suomi?”. Se perustuu runsaan<br />
kolmentuhannen hengen postikyselyyn. Vastaajien<br />
käsitykset elämästä ja tulevaisuudesta vaihtelevat sen<br />
mukaan, asuvatko he harvaan asutulla maaseudulla, kaupunkiseutujen<br />
keskuksissa vai kaupungin läheisellä<br />
maaseudulla. Tuloksia tiivistäen voidaan sanoa, että (1)<br />
harvaan asutun maaseudun asukkaat kokevat itsensä<br />
vähemmän onnelliseksi eivätkä koe voivansa omilla<br />
valinnoillaan ohjata elämäänsä. (2) Kaupunkiseudun<br />
keskuksissa asuvat näkevät tulevaisuutensa kaikkien<br />
edellä mainittujen asioiden osalta kehittyvän tai muuttuvan<br />
myönteisempään suuntaan lukuun ottamatta<br />
asuinseudun kehitystä koskevia arvioita. (3) Kaupungin<br />
läheisellä maaseudulla asuvat arvioivat asuinseutunsa<br />
kehittyvän tulevina vuosina myönteisimmin.<br />
Tutkimuksen keskeistä antia on se havainto, että<br />
maaseutu on jakautumassa kahtia. Väestöpako, taloudellinen<br />
taantuminen ja hyvin epäedullinen huoltosuhde<br />
ovat harvaan asutun maaseudun kohtalona. Välivyöhykkeeseen<br />
sijoittuu kaupunkien läheinen maaseutu,<br />
osin myös ns. ydinmaaseutu. Ne ovat keskeisten kaupunkikeskusten<br />
vaikutuspiirissä tai ainakin hyvien liikenneyhteyksien<br />
varrella. Stakesin tutkijat esittävätkin<br />
kysymyksen siitä, missä määrin ja millaisen politiikan<br />
tuloksena Suomeen voidaan luoda ja ylläpitää riittävän<br />
tiheä kaupunkimaisten kasvukeskusten verkko läpi<br />
maan niin, että mahdollisimman moni maaseutumainen<br />
kunta tulisi kasvavan keskuksen vaikutuskenttään?<br />
Yleisen kilpailukyvyn sijasta<br />
erityistä vetovoimaa<br />
Juha Kostiainen, Urban Economic Development Policy<br />
in the Network Society, Tekniikan Akateemisten liitto,<br />
Tampere 2002.<br />
Viidestä erillisestä artikkelista sekä johdanto- ja yhteenvetoartikkelista<br />
koostuvan väitöskirjan tarkoitukseksi<br />
tekijä määrittelee kaupunkiseutujen toimintaympäristön<br />
muutoksen ymmärtämisen ja tulkitsemisen elinkeinopolitiikan<br />
kehittämisen näkökulmasta. Tutkimusote on hermeneuttinen,<br />
pyrkimys toimintaympäristön muutoksen<br />
ymmärtämiseen. Tutkimuksen näkökulma avautuu kahden<br />
käsitteen avulla. Ne ovat kaupunkiseudun kilpailukyky<br />
ja virtojen tila Castellsin määrittelemässä merkityksessä<br />
(siirtyminen paikkojen virrasta tietoverkkojen välittämien<br />
virtojen tilaan).<br />
Näkökulman mukaisesti kaupunkiseudut kilpailevat<br />
”yritysten ja niiden osatoimintojen, osaavan työvoiman,<br />
informaation, pääoman ja muiden virtojen kulkeutumisesta”.<br />
Seudut eivät kilpaile samoista virroista samoilla<br />
asioilla, vaan niiden pitää erikoistua ja määritellä ne virrat,<br />
joiden suhteen ne haluavat olla erityisen vetovoimaisia.<br />
Tutkimus haastaa kaupunkiseudut kehittämään elinkeinopolitiikkaansa<br />
vastaamaan 2000 –luvun haasteisiin,<br />
erikoistumaan ja laajentamaan kilpailukykyä yritysten ja<br />
ihmisten näkökulmasta. ”Ihmiset eivät muuta työn perässä,<br />
vaan on myös niin, että yritykset liikkuvat osaavan<br />
työvoiman perässä”, tiivistää Kostiainen.
Change language