Vuosikertomus 2010 - MTK

päässä vaan että siitä tunnelista on jopa päästy ulos
aurinkoon – tai ainakin päivänvaloon.
Teollisuuden käyntiasteet olivat hyvät, mikä näkyi
edellisvuodesta selvästi kasvaneena puuntarpeena.
Alkuvuosi oli puukaupassa rauhallinen, mutta kesää
kohti kauppa vilkastui. Loppukesän myrskyt Itä- ja
Keski-Suomessa toivat sitten puukauppaan ripeyttä
myös läntisissä osissa maata. Kaiken kaikkiaan vuodesta
tuli puukaupassa varsin hyvä. Metsäliitto sai
Etelä-Pohjanmaalla hankittua teollisuuden tarvitsemat
puut, mistä jälleen suuri kiitos omistajajäsenillemme!
Ostomäärämme ylitti miljoona kuutiometriä,
josta metsäenergiaa oli vajaat 10 %.
Puukaupan rytmissä heijastuivat metsäverotuksen
määräaikaiset muutokset. Kun verohuojennus puolittui
vuoden alussa, puukauppa oli odotetusti talvella
vaisua. Toisaalta loppuvuonna aktiivisuutta puumarkkinoilla
lisäsi myrskytuhojen lisäksi myös nyt vuodenvaihteessa
loppunut viimeinenkin, 25 %:n verohuojennus.
Toivottavasti puukauppa käy jatkossa tasaisemmin,
kun määräaikaisia huojennuksia ei enää ole.
Metsäliiton maakunnasta ostamia puita kuljetettiin
viime vuonna monelle tehtaalle. Suurin osa puista
jalostettiin konsernin omilla laitoksilla, mutta varsinkin
tukkeja myytiin myös yksityisille sahoille, missä se
logistisesti järkevää oli. Pääkäyttökohteet tukilla olivat
Metsäliiton puutuoteteollisuuden sahat Merikarvialla
(mänty) ja Vilppulassa (kuusi). Mänty- ja koivukuiduista
valtaosa vietiin Metsä-Botnian sellutehtaille -
männyt Raumalle ja koivut Äänekoskelle. Toki paljon
koivukuitua ajettiin myös M-realin hiomoon Kaskisiin,
jonne meni myös kaikki haapakuitupuu. Kuusikuidut
puolestaan hiottiin M-realin Kyröskosken laitoksella.
Metsäenergia hyödynnettiin pääosin Sevon voimalaitoksella
Seinäjoella.
Puunhankinnan näkökulmasta tärkeää on paitsi puukaupan
sujuminen myös puunkorjuu ja kuljetus. Siinä
suhteessa olemme yhä jossain määrin säiden armoilla.
Vuosi 2010 oli eriomainen puunkorjuuvuosi. Talvi
oli pitkä, minkä ansiosta pehmeiden maiden talvikorjuuleimikot
saatiin korjattua kiitettävästi. Kuiva keli
puolestaan piti korjuuolot hyvinä kesällä. Uusi, hyvä
talvikeli alkoi sitten taas jo marraskuussa.
Metsäliitto Osuuskunnan tarkoitus on sääntöjen mukaan
”toimia jäsentensä metsätalouden tukemiseksi”.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi metsänomistajille
tarjottavia palveluita on jatkuvasti kehitetty ja laajennettu.
Toki puukauppapalvelut ovat edelleen keskeisin
osa palveluvalikoimaamme, mutta erilaiset metsäomaisuuden
hoitoon liittyvät toimet tulevat koko ajan
tärkeämmiksi. Metsän uudistamisen ja taimikonhoidon
töitä tilattiin Metsäliitolta viime vuonna Pohjanmaallakin
selvästi aiempaa enemmän.
Metsänhoitotöiden hankkiminen Metsäliiton kautta
on nyt entistäkin helpompaa, kun metsänhoitoesimiehet
siirtyivät vuodenvaihteessa Metsämannuilta
osuuskunnan organisaatioon. Seinäjoen piirillä on
nyt kolme metsänhoitoesimiestä, yksi jokaisella hankintaryhmällä.
Uudistus tuo toimintaan lisää tehok-
kuutta ja parantaa puunhankinnan ja metsänhoidon
entisestäänkin tiivistä yhteistyötä. Suurimman hyödyn
siitä saavat metsänomistajat, omistajajäsenemme.
Jyrki Sopanen
Ympäristöpäällikkö
Metsäliitto
MUNAKUNTA VUONNA 2010
Ensi vuoden 2012 alusta alkaen astuu kaikissa EUmaissa
voimaan munintakanojen hyvinvointia edistävä
direktiivi, mikä kieltää kanojen pidon perinteisissä
häkeissä. Direktiivin hyväksymissä tuotantomuodoissa
kanoilla on enemmän tilaa, munintapesät, kuopsutustila
ja orret. Direktiivin toimeenpanovastuu on kullakin
jäsenvaltiolla ja valitettavasti on todettava, että kaikissa
jäsenmaissa perinteisten häkkimunien tuotantokielto
ei tule toteutumaan. Tästä seuraa vääjäämättä
epätervettä markkinatarjontaa kun laittomasti tuotetut
halvat kananmunat kuitenkin tulevat markkinoille.
Suomessa tuotanto tulee olemaan direktiivin mukaista
tuottajien merkittävien kanojen hyvinvointia edistävien
investointien myötä. Siksi viranomaisten tulisi turvata
vastuullisten tuottajien asema kieltämällä laittomien
kananmunien tai niistä valmistettujen kananmunavalmisteiden
tuonti. Myös elintarviketeollisuudella
ja kaupalla on vastuu vaatia direktiivin toteutumista.
Vuonna 2010 kananmunan kulutus kasvoi kotimaassa
jo neljättä vuotta peräkkäin. Kasvun jatkuessa kananmunien
kulutus henkeä kohden nousisi tänä vuonna
kymmeneen kiloon, mikä kuitenkin on edelleen kansainvälisesti
alhainen taso. Eettisen ajattelun lisääntyminen
ja vastuullisuus näkyvät kuluttajien ostopäätöksissä;
vapaan kanan munien ja luomukananmunien
myynti kasvoivat lähes parikymmentä prosenttia.
Munakunta on toiminut edelläkävijänä vastaamalla
kysyntään: jo vuoden 2010 alusta alkaen kaikki
Kultamuna kananmunat ovat kanojen hyvinvointia
edistävän direktiivin mukaisista tuotantomuodoista.
Vuosi 2010 oli Munakunnassa toiminnan selkeyttämisen
vuosi. Kotimaiset tytäryhtiöt sulautettiin Munakuntaan
ja Meidän Munakunta -toimintamallilla jatkettiin
kiinteämmän yhteistyön rakentamista sitoutuneiden
jäsentuottajiemme ja henkilöstön kanssa. Konsernissa
syksyllä 2009 aloitettu työ toimintajärjestelmän
luomiseksi saatiin päätökseen ja järjestelmä otettiin
käyttöön viime vuoden keväällä.
Selkeämpi yritysrakenne ja johtaminen mahdollistavat
asiakkaiden tarpeiden ja odotusten täyttämisen
tehokkaasti, laadukkaasti ja kannattavasti.
Kanojen hyvinvointidirektiivin voimaantulon myötä
moni Munakunnan pitkäaikainen jäsentuottaja lopettaa
kananmunatuotannon tänä vuonna. Tässä yhteydessä
haluan kiittää pitkäaikaisesta hyvästä yhteistyöstä
todeten, että Munakunta on 2000-luvulla useimpina
vuosina maksanut alan keskiarvoa parempaa tuottajahintaa
– sitoutuminen ja jäsenyys ovat kannattaneet.
46