Junan kontaktihiilien kunnon valvonta virroittimen ... - Liikennevirasto
Junan kontaktihiilien kunnon valvonta virroittimen ... - Liikennevirasto
Junan kontaktihiilien kunnon valvonta virroittimen ... - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
43<br />
Kuva 24.<br />
Valokaaresta aiheutuva jännitteen muutos virran kulkiessa eri suuntiin<br />
(Midya & Surajit 2008). Virran kulkusuunta on merkattu punaisella<br />
nuolella.<br />
Jännite, joka muodostuu <strong>virroittimen</strong> hiilen ja ajolangan väliin, on riippuvainen syöttöjännitteen<br />
polariteetista. Jännite on suurempi negatiivisella jaksolla, jolloin virran<br />
suunta on hiilestä ajolankaan päin.<br />
Ajolangassa olevaa jäätä pidetään myös virran parillisten yliaaltojen syntyyn<br />
vaikuttavana tekijänä. Esimerkiksi Sveitsissä rautateiden raidevirtapiiri toimii 100 Hz:n<br />
taajuudella. Ajolangassa olevan jännitteen taajuus on 16 Hz. Tällöin syntyvä kuudes<br />
<br />
yliaalto, joka on 100 Hz, on aiheuttanut talvisin ongelmia esimerkiksi Sveitsin rautateiden<br />
liikennöinnille (Buhrkall 2003).<br />
Jääkerrosta voidaan ”simuloida” vähentämällä <strong>virroittimen</strong> ajolankaan kohdistamaa<br />
voimaa. Tämä aiheuttaa vetokalustolla ajettaessa <strong>virroittimen</strong> hiilen ajoittaisen<br />
irtoamisen ajolangasta. Tästä seuraa valokaari.<br />
VR:llä on käytössä virroittimia, joiden kontaktihiili on liimattu yläkaareen kolmessa<br />
osassa siten, että niiden väleihin jää pieni viisto rako. Tämä vähentää kontaktihiiliin<br />
kohdistuvaa alumiinisen yläkaaren lämpölaajenemisesta kohdistuvaa voimaa.<br />
Virroittimen kuluminen virheellisen nostovoiman johdosta<br />
Virroittimen kontaktihiilen painautuessa liian suurella voimalla ajolankaa vasten<br />
kuluvat sekä ajolanka että kontaktihiili ennenaikaisesti mekaanisen kulumisen johdosta.<br />
Liian pieni nostovoima aiheuttaa puolestaan <strong>virroittimen</strong> irtoamisen ajolangasta, mistä<br />
seuraa valokaari, joka aiheuttaa sähköistä kulumista.<br />
Mikäli <strong>virroittimen</strong> nostovoima on niin matala, että <strong>virroittimen</strong> ja ajolangan väliin<br />
pääsee muodostumaan ilmaväli, lyö jännite läpi ajolangasta virroittimeen muodostaen<br />
silmin nähtävän valokaaren. Ilmiö tapahtuu harvoin tasavirtajärjestelmässä. Osasyynä<br />
on tasavirtajärjestelmässä virroittimelta vaadittava suurempi nostovoima.<br />
Normaaleissa olosuhteissa virroitin nostetaan ja lasketaan siten, että sähkövetokaluston<br />
pääkatkaisija on auki-asennossa. Tällöin pitkään palavaa valokaarta ei synny. Hätä-
Change language