Junan kontaktihiilien kunnon valvonta virroittimen ... - Liikennevirasto
Junan kontaktihiilien kunnon valvonta virroittimen ... - Liikennevirasto
Junan kontaktihiilien kunnon valvonta virroittimen ... - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
44<br />
laskulaite eli ADD on suunniteltu siten, että järjestelmän laskiessa <strong>virroittimen</strong> alaasentoon<br />
vahingoittumisen seurauksena avautuu myös pääkatkaisija.<br />
Maailmalla on rakennettu koelaitteistoja <strong>virroittimen</strong> ja ajolangan välisen vuorovaikutuksen<br />
tutkimiseen. Yleensä näissä tutkimuksissa on keskitytty valokaaren<br />
aiheuttamien vaikutusten tutkimiseen. Koelaitteistoille on yhteistä se, että valokaari<br />
sytytetään jättämällä pieni ilmaväli <strong>virroittimen</strong> kontaktihiilen ja ajolangan väliin. On<br />
huomioitava, että jään vaikutuksen tutkimiseen ei ole kehitetty laboratoriomenetelmää.<br />
Tällaiselle menetelmälle on varmasti kysyntää, sillä <strong>virroittimen</strong> kontaktihiilen<br />
kulumisessa jäätyneellä ajolangalla on huomattava osuus.<br />
Useimmat <strong>virroittimen</strong> ja ajolangan tutkimukseen tarkoitetut testilaitteistot koostuvat<br />
pyörivästä ympyrän muotoisesta kappaleesta ja sen edessä olevasta ”kelkan” päälle<br />
asennetusta kontaktihiilestä, jota voidaan liikuttaa ympyrän suhteen siten, että<br />
saavutetaan haluttu siksak-kuvio. Ympyrän pyörimisnopeudella voidaan säätää ”junan”<br />
nopeutta. Kuvassa 25 on esitetty tällaisella testilaitteistolla aikaan saatu valokaari.<br />
Kuvan 25 a-kohdassa on havaittavissa, että valokaari ikään kuin ”kasvaa” ympyrän<br />
kehän eli ”ajolangan” liikkuessa <strong>virroittimen</strong> suhteen. Valokaaren pituudella on havaittu<br />
olevan vaikutusta järjestelmässä esiintyvän tasavirtakomponentin suuruuteen. Kuvan 25<br />
tilanteen molemmat osakuvat on saatu aikaan 800 V tasajännitteellä. Molemmissa<br />
tilanteissa ”junan nopeus” eli pyörän kehänopeus oli 6,6 m/s.<br />
Kokeella osoitettiin, että valokaari liikkuu ”hyppien” ja aiheuttaa sekä ajolankaan että<br />
virroittimeen pistemäisiä jälkiä. Ilmiö on tuttu myös Suomen rautatieympäristössä.<br />
Havaittu jännitteen tasakomponentti kasvoi myös ”junan” nopeuden kasvaessa. Tämä<br />
selittyy kasvaneella valokaaren pituudella.<br />
Ajolangan yleiskulumisen on todettu olevan suurinta vilkkaasti liikennöityjen raiteiden<br />
kiihdytysalueilla (Ratahallintokeskus 2005). Sähkövetokaluston tehon tarve on<br />
suurimmillaan kiihdytyksissä. Tällöin myös otettu virta on suurimmillaan, mikä<br />
puolestaan vaikuttaa valokaari-ilmiön syntymiseen.
Change language