Katternö 3/2011

Kolme kysymystä
Sisältö
Muutosten aikaa
Luotatko
sääennustuksiin?
n Anna-Maja Henriksson on oikeusministeri
ja toista peräkkäistä kautta
RKP:n kansanedustaja. Hän on toiminut
pitkään aktiivisesti paikallispolitiikassa
kotonaan Pietarsaaressa, jossa
hän on edelleen kaupunginhallituksen
jäsen. Sydämenasioinaan hän korostaa
mm. turvallisen yhteiskunnan,
jossa on tilaa kaikille.
1. Globaalia yhteisöä, myös omaa
maatamme, ovat ravistelleet ja järkyttäneet
viime vuosien mullistavat
tapahtumat, esim. väkivallanteot, terrorismi, luonnonkatastrofit
ja talouden vaikeudet. Mitkä ovat suomalaisen yhteiskunnan
tärkeimmät turvallisuusasiat lähivuosina?
Ne liittyvät talouteen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja suvaitsevaisuuteen
erilaiseksi koettua kohtaan.
Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu vahvaan talouselämään
ja hyvään työllisyyteen. Koska maamme on riippuvainen viennistä,
mahdollinen globaali lama vaikuttaa talouteemme negatiivisesti
ja siitä seuraa työttömyyttä ja julkisen talouden leikkauksia.
Yhteiskunnan turvattomuus varmasti lisääntyisi, rikollisuus voisi
kasvaa ja yleinen tyytymättömyys levitä.
Syrjäytymisen ja marginalisoitumisen ehkäiseminen ovat äärimmäisen
tärkeitä yhteiskunnan turvallisuudelle. Työttömyys,
päihteiden väärinkäyttö ja ulkopuolisuus lisäävät osaltaan turvattomuutta.
Sen vuoksi ennaltaehkäisevä ja varhainen puuttuminen
on niin tärkeää.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa vallitsee juuri nyt epämiellyttävä
tunnelma. Omaa selvää kieltä puhuu se, että perussuomalaisten
kansanedustajille pitää tehdä listoja epäsopivista sanoista.
Meidän täytyy puolustaa avointa yhteiskuntaa ja vastustaa
suvaitsemattomuutta ja nurkkakuntaisuutta. Anonyymi verkkokeskustelu
on tarjonnut temmellyskentän radikaaleille mielipiteille,
ja varsinkin nuoret ovat vaarassa radikalisoitua yhä enemmän
mustavalkoiseksi muuttuneessa keskustelukulttuurissa.
2. Globaalissa maailmassa kaikki tapahtumat vaikuttavat
tavalla tai toisella omaan yhteisöömme. Miten luodaan vahva
paikallisyhteisö, joka on varautunut odottamattomiin tapahtumiin?
Vahva paikallisyhteisö perustuu ihmisten yhteenkuuluvuuden
tunteeseen ja haluun luoda hyvää arkipäivää. Asukkailla pitää
olla todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa oman paikallisyhteisön
kehittymiseen. Heitä pitää rohkaista yhdistystoimintaan, poliittiseen
toimintaan, sitouttaa heitä. Lisäksi yhteiskunnan kaikilla
sektoreilla ja eri hallintorajojen yli tarvitaan tarkkaan harkittuja
suunnitelmia siitä, miten odottamattomiin tapahtumiin olisi
parasta varautua. Hoiva-alan, koulun, poliisin, median jne. tulee
tehdä yhteistyötä.
3. Mitä elämänlaatu sinulle merkitsee?
Elämänlaatua on se, kun tuntee itsensä turvalliseksi arjessa,
työssä ja kotona. Pitää pystyä nauttimaan hetkestä, rentoutua
yhdessä perheen ja ystävien kanssa.
Pohjoisen omenoiden asiantuntija 4
Mitä talvelta on odotettavissa? 12
Näin ennustat säätä 14
Kirppistaivas ja ostosmekka 18
Nappula: Kaasut! 28
Hän jätti Greenpeacen 30
Kiviä taivaalta 44
Johanna Forsman
VOIMANPESÄ. Teija Löfholm
kuuluu urheilijana
harvinaisuuksiin. Hän alkoi
käydä salilla kypsässä
iässä ja 40 täytettyään
osallistui ensimmäisiin
voimanostokilpailuihinsa.
Sivu 24.
Katternö 3 • 2011 Vastaava julkaisija Stefan Storholm, Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, puh. (06) 781 5300,
faksi (06) 781 5322, stefan.storholm@katterno.fi, www.katterno.fi Osoitteenmuutokset Siv Granqvist,
puh. (06) 781 5333, siv.granqvist@katterno.fi Tuotanto Botnia Information, www.botniainformation.fi
Projektipäällikkö Petra Nylund Toimittajat Svenolof Karlsson/Storkamp Media, www.storkamp.com,
Petra Nylund, Johan Svenlin, Sonja Smedlund, Susanne Strömberg Layout Glenn Nylund,
Annika Lillkvist, Janne Nylund Paino Forsberg 2011
Kun maa on nyt saanut uuden hallituksen ja hallitusohjelman, on syytä
miettiä seuraamuksia Katternö-konsernille ja sen tytäryhtiöille.
Hallitusohjelmassa puhutaan kuntauudistuksesta. Valtioneuvosto
haluaa vähentää kuntien lukumäärää. Sen tavoitteena on riittävän suuret
kunnat, jotka selviävät omin voimin tärkeimmistä kuntalaisille tarjottavista
palveluista, esim. perussairaanhoidosta, sosiaali- ja terveydenhuollosta
ja vanhustenhuollosta. Niiden ei siis enää odoteta muodostavan kuntayhtymiä
ja yhteistyöalueita. Uudistusta vastustetaan, mikä aivan varmasti
vaikuttaa sen toteutumisaikatauluun.
Samaan aikaan EU-jäsenyytemme on pakottanut esiin myös toisen uudistuksen,
joka koskee kuntien oikeutta järjestää palveluita, esim. vesi- ja
viemäripalvelua, satamatoimintaa sekä sähkön ja kaukolämmön jakelua
ja myyntiä niin sanotuissa liikelaitoksissa. Tällaisesta
toiminnasta syntyneet voitot on tähän
saakka voitu siirtää kunnille ilman verotusta.
Se on vääristänyt kilpailua ja aiheuttanut valtiolle
verotulojen menetystä – ja siis etua niille
kunnille, joilla tällaisia liikelaitoksia on. Niitä on
esim. Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä ja
Kruunupyyssä.
Voidaan pitää erittäin todennäköisenä, että
yllä kuvatut uudistukset toteutetaan lähivuosina.
Siitä aiheutuu seurauksia myös Katternökonsernille
– ei vain omistajien toiminnan uudelleenorganisointia
vaan myös omistajarakenteen
ja sitä kautta koko konsernin rakenteen.
Vanhan sanonnan mukaan mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. Emoyhtiön
hallituksessa keskitytään tietenkin muutosprosessien strategiseen
suunnitteluun.
Katternön alueella meidän lähtökohtamme on, että yhtiöidemme tärkein
tehtävä on edelleen huolehtia, että alueella, sen väestöllä ja elinkeinoelämällä
on käytettävissään energiaa ja energia-alan palveluja kilpailukykyiseen
hintaan. Haluamme edelleen pystyä ohjaamaan kohtaloamme
maailmassa, joka on tällä hetkellä kovilla koetuksilla ilmastonmuutosten ja
talouden heilahdusten lisäksi, ja jotta siinä onnistuisimme, meidän täytyy
olla hyvin valmistautuneita.
Katternön uranuurtaja Paul Hallvar on tässä hyvänä esikuvana. Paulin
hengessä meidän on rakennettava yhteinen visio ja rohkeasti haettava toimivia
ratkaisuja.
peter boström
Hallituksen puheenjohtaja, Katternö Oy
n Kim Nygård:
Se vaihtelee. Ne sääennustukset,
joita olen katsonut,
ovat joskus olleet väärässä.
Viime kesänäkin sade ja
viima yllättivät meidät, kun
olimme pukeutuneet lämpimän
kelin mukaan. Katson
yleensä merisää tiedot, joista
saa paremman käsityksen
tuulioloista, vaikka en
olisikaan menossa merelle.
n Stefan Sandler:
Kyllä, enimmäkseen.
Minulla on kännykässä
kaksi sovellusta ja ainakin
toinen, WeatherBug, on
luotettava. Paikallislehden
sääennustukset tuntuvat
joskus siltä kuin ne koskisivat
jotain aivan muuta
päivää. On hyvä tietää
etukäteen, millainen sää
on lasten futistreeneissä.
n Rauni Luoma:
Kyllä ne minusta pitävät
paikkansa. Katson
yleen sä aamuisin uutiset
inter netistä ja samassa
yhteydessä tarkistan
myös sääennustukset.
Tärkeintä on saada
selville, millainen lähivuoro
kauden säästä
tulee.
n Piia Kangas:
Luotan. Meteorologit
ovat täysin väärässä
äärimmäisen harvoin.
Katson sääennustukset
lähes päivittäin, lähinnä
internetistä ja paikallislehdestä.
Kesällä on
erityisen tärkeää tietää,
millaista säätä on tiedossa.
Menneen kesän
säästä ja sääennusteista
ei minulla ole valittamista.
2 katternö katternö 3