Musketti soturit Sara, Moa ja Julia Esa Härmälä ... - Katternö Group

KATTERNÖKESKUSTELUASäädöstenlaatijoilla väärä kohde”Ihmiset haluavat ostaa lähiyhtiöstä, koska silloin tietää, mitä saa”Johanna ForsmanOle Vikström, Pietarsaaren Energialaitoksen toimitusjohtaja, on ilmoittanutjäävänsä eläkkeelle keväällä 2013.■ Tulin Pietarsaaren Energialaitoksentoimitusjohtajaksi v. 1994 juurisähkömarkkinoiden vapautuessa.Kesäkuussa 1995 avasimme omat kotisivummeenergialaitosten uranuurtajanaSuomessa. Toivoimme, ettäasiakkaamme voisivat vähitellenalkaa seurata sähkönkulutustaaninternetin kautta ja myös maksaasähkölaskunsa verkossa.Markkinoiden vapautumisen alkuvuodetolivat tuulisia. Joku ehkämuistaa, että omistajamme, Pietarsaarenkaupungin, piirissä oli siipi,joka harkitsi myymistämme ruotsalaiselleVattenfallille. Ehkäpä jokumuistaa myös herra X:n, bulvaanin,joka järjesti salaisia kokouksia tarkoinvalittujen poliitikkojen kanssa.Energialaitoksen arvoksi laskettiinsiinä yhteydessä noin 200 miljoonaamarkkaa. Suuri summa, ja silti uskon,että kaikki ovat nykyään tyytyväisiä,ettei kauppoja syntynyt. Olimme nimittäinenemmän arvoisia. Ja tänäänvieläkin arvokkaampia.■ Nämä 19 vuotta tässä tehtävässäovat joissain suhteissa merkinneetrajuja muutoksia ja toisissa ei mitäänmuutoksia.Muutoksiin kuuluu se, että Katternö-ryhmästämmeon kasvanut energiansuurtuottaja, mikä takaa varmansähköhuollon kilpailukykyiseen hintaan.Toinen muutos on, että sähköstäon tullut valtiolle tärkeä rahoituslähde,mikä on olennaisesti nostanutasiakkaidemme sähkönhintoja.Kolmas muutos on valtavasti kasvanutbyrokratia ja toimintasäännöstenpaisuminen. 90-luvun iskusanojaolivat säädösten purkaminen, tehostaminen,yksinkertaistaminen. Muttasen jälkeen säännöstö on taas kasvanuttasolle, jota kukaan ei edesvilleimmissä arvauksissaan olisivoinut uskoa. Sen takana on, kutentiedetään, poliittinen pyrkimys vastustaailmastokriisiä energia-alantoimenpiteillä.Suuri paikallinen muutos on,että olemme merkittävästi rakentaneetPietarsaaren johtoverkkoaniin määrältään kuin laadultaankin,unohtamatta hiljattain kotitalouksiinasennettuja mittareita. Innokkaatasiakkaat voivat nyt seurata sähkönkulutustaanpäivä päivältä ja oppiatuntemaan kulutusmallinsa.■ Kaikesta huolimatta on asioita,jotka eivät ole muuttunut. Eivät ainakaankovin paljon.Yksi niistä on tavallisten asiakkaidennäkemys energiasta. Ihmisetodottavat, että sitä pitää olla arjessasaatavilla ja että hinnan pitää ollakohtuullinen. Ihmiset myös odottavat,että he voivat mahdollisissahäiriötilanteissa helposti soittaaenergialaitokselle ja saada ongelmanhoidettua.Niin helppoa sen pitääkin olla.Sähkö ja lämpö ovat arjen perushyödykkeitäeikä asiakkailta pidä edellyttää,että he joka päivä seuraavatsähköpörssin muutoksia ja valitsevataktiivisesti energiansa päivittäin. Eiasiakkaiden aktiivisuudessa toki olemitään vikaa, mutta meillä on energialaitoksellaselkeä kokemus siitä,että äärimmäisen harvoilla ihmisilläon aikaa ja kiinnostusta päivittäiseensähkökauppaan.Luvut osoittavat, että vain 2–3 %asiakkaista vaihtaa sähköntoimittajaa,vaikka se on helpompaa kuinkoskaan aiemmin. Lisäksi olemmenähneet, että enimmäkseen samaryhmä vaihtaa toimittajaa kertakerran jälkeen. Usein vaihto on seuraustamyyntimenetelmistä, joita eitarkemmin katsoen voi aina pitäätäysin soveliaina.Sen sijaan kokemuksemme on, ettäihmiset haluavat turvallisen ja vakaansuhteen sähköntoimittajaansaja että he haluavat ostaa sähkönsälähiyhtiöltä, koska silloin he tietävät,mitä saavat. He eivät halua soittaasähköyhtiöön toiselle paikkakunnalleja päätyä palvelukeskukseen,jossa tuskin edes tiedetään, missäPietarsaari on.Kaikkien aika on kallista, myösasiakkaiden. Me vastaamme hetipuhelimeen, tiedämme missä asiakkaatasuvat, ymmärrämme mitä asiakassanoo ja korjaamme viat myöstyöajan ulkopuolella. Se on meilleitsestään selvyys ja ammattiylpeydenaihe.■ Nyt energiaviranomaiset ja poliitikoteri tasoilla niin Suomessa kuin Euroopassakinilmoittavat, että säännöstönkasvu on vasta alkumetreillä.Asiakkailla on ilmeisesti edessäänensi vuonna sähkön pohjoismaistenvähittäismarkkinoiden avautuminen.Sähköntoimittaja täytyy silloinvoida valita myös pohjoismaisistanaapureista.Tällainen vaihtoehtojen kasvu voinäyttää paperilla hyvältä. 80 sähköntoimittajansijasta asiakas voi valitauseasta sadasta. Mutta käsi sydämellä,mikä sen arvo on tavalliselleihmiselle? Etenkin jos vaakakuppiinlaitetaan samalla suoran yhteydenmenettäminen verkkoyhtiöön.Kuten Katternö-lehden numerossa3/2012 kerrottiin, pohjoismaisetenergiaviranomaiset valmistelevattällaista esitystä. Suomi on huomattanuthaitoista, jos lähiomistaja menettääsuorat yhteydet asiakkaisiinsa.Minun on alan veteraanina hyvinvaikea uskoa, että asiakkaat sinäpäivänä, jolloin he oppivat, mitentällainen järjestelmä toimii, kirjoittaisivatkiitoskirjeitä järjestelmänalkuunpanijoille.ole vikströmtj, pietarsaaren energialaitosWWF:n vihreää anekauppaaMaailman luonnonsäätiö tarkasteltuna sisältä ja ulkoa■ Kävin muutama vuosi sitten Ulriksdalinlinnassa Tukholman liepeillä.Yritys, jolle työskentelin, oli nimittäinlahjoittanut puoli miljoonaa kruunuaMaailman luonnonsäätiölle (WWF:lle) erääseen Itämeri-hankkeeseen.Ruotsin kuningas on WWF:n Ruotsinhallintoneuvoston puheenjohtaja.Sen vuoksi WWF:llä on toimistonsahänen linnassaan.Käyntini syy ja tehtäväni oli kertoatästä Itämeri-hankkeesta lyhyessäartikkelissa. Kirjoittamisen ongelmaksinousi kuitenkin, ettei saamastaniaineistosta ollut hyötyä. Itämerenhuono tila ei ollut uutinen. Muttamitä WWF aikoi tehdä rahoilla?Sekä WWF:n väki että minä olimmeturhautuneita käynnin jälkeen.En saanut hyvää selvitystä rahankäytöstä.Aineiston laatinut asiantuntijaoli irtisanoutunut. Kysyessäni kukahoitaisi hanketta vastedes, vastaajatalkoivat kierrellä ja kaarrella.Sen sijaan minulle esitettiin kysymys.Voisinko auttaa WWF:ääsamaan uuden lahjoituksen yhteistyökumppanilta?Ehkä toiset puolimiljoonaa? Voisinko olla avuksi?Tiikerin surmaaja, prinssi Philip kauimpana vasemmalla.■ Nyt olen lukenut kaksi kirjaa WWF:stä. Ensimmäinen on järjestön oma50-vuotishistoriikki, Saving theWorld’s Wildlife. WWF – The First 50Years, kirjoittajana Alexis Schwarzenbach.Toinen on Schwarzbuch WWF:Dunkle Geschäfte im Zeichen des Panda[Hämäriä kauppoja pandan merkeissä],kirjoittajana Wilfried Huismann.Kirjat antavat osin saman kuvan.WWF on yläluokan sävyttämä järjestö,jonka on vaikea pitää käsivarrenetäisyyttä rahoittajiin. Schwarzenbachkuvaa tätä järjestön sisäisin jaulkoisin asiakirjoin. Huismann tutkiipaikan päällä, miten WWF:n hankkeetoikeasti toimivat.Aloitteen WWF:n perustamiseksiteki v. 1961 englantilainen lintutieteilijäMax Nicholson, tärkeänä tukenaanbiologi ja luontokuvaaja JulianHuxley, joka oli myös brittiläisen rotuhygienianinstituutin puheenjohtaja.Heillä oli huoli etenkin siitä, etteiAfrikan siirtomaissa – jotka olivat irtautumassaemämaastaan – ymmärrettysuojellun luonnon arvoa.Tavoitteeksi otettiin sellainen ylikansallinenjärjestö, joka verkostokontakteillaanja tunteikkailla kampanjoilla(’shokkitaktiikalla’, WWF:noman ilmoituksen mukaan) saisivatihmiset lahjoittamaan rahaa.Loisteliaina puheenjohtajina toimivatyli 30 vuoden ajan prinssitBernhard ja Philip, Hollannin ja Britannianhallitsijoiden puolisot.Prinssien PR-teho oli suunnaton, jasitä vahvisti 1001 valitulle jäsenelleperustettu Club 1001. Julkilausutuksiperiaatteeksi tuli yhteistyö suuryritystenkanssa mieluummin kuinniiden vastustaminen.Uskottavuusongelmia esiintyi.Esimerkiksi kun saatiin tietää Philipinampuneen tiikerin Intiassa jakun WWF:n varapuheenjohtaja LucHoffmann, joka on kemiankonserniHoffmann-LaRochen pääomistajia,kieltäytyi eroamasta WWF:stä konsernintehtaassa Sevesossa tapahtuneenonnettomuuden jälkeen.Eikä asiaa suinkaan kohentanutse, että Bernhard pyysi kirjallisestiWWF:n laskuun miljoonan dollarinlahjuksia Lockheedilta taistelukonekaupassa.Tai se, että hän käyttientisten SAS-agenttien yksityistäturvayritystä soluttautumaan Etelä-Afrikassasarvikuonojen sarviasalakuljettaviin piireihin. Näin siisSchwarzenbachin historiikin mukaan.Näistä huolimatta WWF:stä onkasvanut johtava lobbausjärjestö, jokaosallistuu kaikkeen mahdolliseenjääkarhujen pelastamisesta IPCC:nraporttien kirjoittamiseen ja verkostoitumiseenkorkealla EU-tasolla.Suomen WWF-järjestön perusti v.1972 Pertti Salolainen, tunnettu kokoomuslainen.■ Wilfried Huismannon dokumenttikuvaajanatehnyt joukon palkittujaelokuvia.Saksan televisioesitti kesällä 2011Fox Photos/Stringerhänen dokumenttinsa WWF:stä javiime vuonna hän julkaisi kirjan samastaaiheesta.Huismannin kuvaus WWF:stä eiole kaunis. WWF on eri puolilla maailmaamyötävaikuttanut alkuperäisväestönpakkosiirtoihin luodakseenreservaatteja eläimille ja luksussafareidenmahdollisuuksia turisteille.Alkuperäisväestöltä on ryövättyheidän maansa, kulttuurinsa ja elinpiirinsälänsimaisen eliitin uuskolonialistisenmaailmankuvan takia,Huismann sanoo.Intian tiikerikampanjat eivät autatiikereitä, mutta elättävät lukuisiavirkamiehiä ja poliitikkoja. Borneonsademetsiä hävitetään WWF:n siunauksellapalmuöljypuiden viljelyävarten. WWF:n lisenssioima lohenkasvatusChilessä on huonossa hoidossa;sata sukeltajaa on hukkunut,kun heidän on pitänyt hätistää poistai pelastaa 40 metrin syvyydestämerileijonia, joita on ammuttu niidentultua syömään lohia. Näin Huismanninmukaan.Ja niin edelleen. Lukuisat esimerkitkertovat, miten WWF:n todellisuudentajupettää. Huismann päättelee,että WWF:n yhteistyö rahoittajienkanssa on aivan liian tiivistä. Vihreääanekauppaa, hän sanoo.Schwarzbuch WWF nousi nopeastimyyntilistojen kärkeen Saksassa,kunnes suuret kirjakauppiaat poistivatsen myynnistä WWF:n painostuksesta.Pitkän taiston jälkeen– osapuolina WWF, kustantamo jakirjailija – päästiin ratkaisuun, jossaHuismann kirjoitti tietyt tekstiosuudetuusiksi.svenolof karlsson4 katternö katternö 5

Lennart Bengtsson on kyllästynyt liioitteleviin katastrofiraportteihinKarl VilhjálmssonÄlkääpelotelkoilmastolla!Toki maapallo lämpenee. Mutta hyvin hitaasti ja nyt lämpötila onpysynyt muuttumattomana 15 vuotta. Maailmassa on joukoittainongelmia, mutta niillä on äärimmäisen vähän tekemistäilmastonmuutoksen kanssa, sanoo ilmastontutkimuksen legenda,professori Lennart Bengtsson.Lennart Bengtsson purevassa pakkasessaUppsalan tasangolla tammikuussa 2013.6 katternökatternö 7

”Etelämantereen sulamisesta murehtiminen on sama kuin kantaisi huolta Maapallon ja Venuksen törmäämisestä”Merenpinnan nousuAl Goren mukaanrä ja yksityiskohdat ovat ja tulevat olemaanepävarmoja riippumatta siitä, miten edistyksellisiäilmastomalleja me käytämme.”Lennart Bengtssonin mukaan ilmastojärjestelmänsisäiset vaihtelut luultavimmin selittävätlämpenemisen pysähtymistä (tähänmennessä) 15 vuodeksi tai vaihtoehtoisestipysähtyminen johtuu kasvaneista aerosolipäästöistä[’likahiukkasista’], jotka laskevatlämpötilaa. Valitettavasti aerosolien mittaamiseenei vielä ole hyvää menetelmää.”Ilmastojärjestelmän hitauden vuoksi hiilidioksidipitoisuuttaei voi verrata globaaliinlämpötilaan vuosi vuodelta. Ainut tapa selvyydensaamiseksi on seurata, mitä tulevinavuosikymmeninä tosiasiassa tapahtuu.”Sekaannusta aiheuttaa valitettavasti myös,että ’ilmastotutkijoiksi’ itsensä ilmoittaneetkaaneivät erota säätä ja ilmastoa, LennartBengtsson sanoo.”Ilmastonmuutoksesta ei voi mitenkäänpuhua 50 vuotta lyhyemmällä aika-asteikolla.Säässä, jota monet jääräpäisesti kutsuvatilmastoksi, on luonnollista vaihtelua – eikävähiten eri alueiden kesken. Vaihtelua ei voiennustaa muutamaa viikkoa pidemmäksiajaksi, koska sääjärjestelmät ovat kaaosmaisiakuukautta tai sitä pidemmillä jaksoilla.””Valitettavasti tässä eivät tee syntiä vainmaallikot vaan myös IPCC, yleisön ja poliitikkojenprovosoimana”, Lennart Bengtssonsanoo.Miten paljon merenpinta nousee?Meriveden korkeuden järjestelmällisiä mittauksiaon tehty 1800-luvun puolivälistä,ja niitä on asteittain kehitetty lisäämällämittausasemia ja parantamalla laitteita. Merenpinnanarvioidaan nousseen 20–25 cmvuodesta 1860. Satelliittimittausten mukaanmerenpinta on noussut n. 3 mm/vuosi kaudella1993–2012, muissa mittauksissa nousuon ollut vähäisempää.[Haastatteluhetken jälkeen USA:n virallinenmeren- ja ilmakehän tutkimuslaitosNOAA julkaisi raportin, jonka mukaan vuosien2005–2012 mittausarvot osoittavat merenpinnannousseen vain 1,2–1,6 mm vuodessa.]”Minkäänlaista nousuvauhdin muutosta eisiis viime aikoina ole tapahtunut. Sitäkään eitiedetä, miksi meriveden korkeus alkoi noustajo 1800-luvun lopulla. Lämpötilan nousun jamerenpinnan nousun välillä ei tosiasiassa olenähtävissä selkeää yhteyttä”, Lennart Bengtssonsanoo.”Täytyy ymmärtää, että meriveden korkeusvaihtelee paikallisesti voimakkaastivuoroveden, tuulten, ilmanpaineen ja merivirtaustenvuoksi. Vuodesta toiseen toistuvatvaihtelut ovat täysin luonnollisia ja heijastavatvesimassojen siirtymistä maanosien jamerten välillä. Joillain aluella meri on laskenut,toisilla noussut huomattavasti globaaliakeskiarvoa enemmän.”Nykyään meren massa mitataanKarl Vilhjálmsson”Ilmastonmuutoksen pelko on nykypäivän maallistuneilla ihmisillä ehkä täyttänyt uskonnon jättämäätyhjiötä”, Lennart Bengtsson sanoo. Hän asuu Readingissa Englannissa, mutta matkustaa paljonhoitaakseen myös Bernin ja Uppsalan virkojaan.GRACE-gravitaatiosatelliitilla ja tilavuustutkakorkeusmittarilla, tällä hetkellä JA-SON 2 –satelliitista. Näiden lisäksi käytetäänARGO-poijujärjestelmää. Niiden mittaustuloksetosoittavat, että suunnilleen 1 mmvuosinoususta on peräisin meren lämpölaajenemisestaja 2 mm lähinnä vuoristo- ja mannerjäätiköidensulamisvesistä.2 mm/vuosi vastaa n. 700 kuutiokilometriäjäätä. Suurin osan siitä on peräisin vuoristojäätiköistäja vähäisempi osa Grönlannista jaEtelämantereen länsiosista. Jäämassa näyttääjonkin verran kasvavan korkealla Himalajanvuoriston Karakorumissa sekä Etelämantereenitäosissa, Lennart Bengtsson sanoo.”Sademäärän tärkeä rooli jäätiköille tahtoounohtua julkisessa keskustelussa. Etelämantereenja Grönlannin keskiosissa lumentuloon kasvanut, sama koskee osia Himalajanvuoristoa. Kilimanjaro-vuoren jäätiköidentämänhetkinen supistuminen ei johdu lämpötilanlaskusta [koska lämpötila on sillä korkeudellareilusti jäätymispisteen alapuolella]vaan sademäärän vähenemisestä, joka sekäänei johdu kasvihuonevaikutuksesta, mutta voiolla kytköksissä lähialueen metsien ryöstöhakkuisiin.”Sateet lisääntyvätJos lämpötila nousee, sateet lisääntyvät mallienmukaan merkittävästi napa-alueilla sekätropiikissa ja monsuunialueilla, LennartBengtsson sanoo.”Se lisää mannerjäiden massaa sekä tiettyjenalueiden korkeita vuoristojäätiköitä. Tästäsyystä useat tutkijat odottavat vedenpinnannousun jäävän jonkin verran alle IPCC:n arvion[20–50 cm 2000-luvun loppuun mennessä].Kunta- ja aluetason poliitikkojen tietämättömyysjättää Lennart Bengtsson aluksisanattomaksi, kun hän kuulee näiden päättämistäsuunnitelmista kuntien suojaamiseksimerenpinnan tulevalta nousulta Ruotsissa,esim. Tukholman ympäröimiseksi suojavalleillaja vastaavilla. Uhraamatta ajatustakaanmaankohoamiselle.”Eivätkö poliitikot ole tajunneet, että meilläon täällä maankohoamisilmiö! Siis joka onmonta mm/v suurempi kuin merenpinnanhidas nousu! Tämähän on aivan hourupäistä.Eikö maankohoamista enää opeteta peruskoulussa?En ole vain hämmästynyt, olenällistynyt!”Toisin sanoen ei ole mitään syytä huolestuahälyraporteista niin kuin lehdet ja poliitikottekevät.Lennart Bengtsson: ”Haluan pikemminkinverrata tätä menoa katolisen kirkon keskiajananekirjoihin, jotka olivat tehokas tapa saadapelkäävä rahvas maksamaan välttyäkseenhelvetin kauhuilta. Sen ajan katolinen kirkkotoimi hyvin taitavasti. Saamme olla kiitollisia,että Luther onnistui lopettamaan tuontavan, ainakin protestanttisilla alueillamme.”Entä pohjoisnavan jäät?Syyskuussa 2012 pohjoisnavan merenjää olisuppeimmillaan, mitä se oli koskaan ollutsatelliittimittausten aikana. Miten sitä pitäisitulkita?Pohjoisen napa-alueen jään aiemmastalaajuudesta vallitsee suuri epävarmuus, ja seon ongelma, Lennart Bengtsson sanoo. Erityisestijää on kuitenkin ohentunut viimevuosikymmeninä, mikä supistaa jääpeitettävoimakkaasti loppukesästä ja alkusyksystä.Lisäksi arktisten myrskyjen voimakkaat tuuletvoivat nopeuttaa kesäaikaista sulamistaniin kuin viime elokuussa kävi.”Loppusyksyn, talven ja kevään jääpeitteenlaajuus on sen sijaan supistunut vain vähän.Syy liittyy kasvavaan vesihöyryn kiertoonpohjoiselle napa-alueelle, mikä vähentää säteilyjäähdytystä,sekä auringonlämmön siirtymiseentehokkaammin mereen kesän aikanajäiden sulamisen vuoksi. Mallinnuksentulokset ja havainnot ovat tässä yhtäpitäviä.”Grönlannin ja Etelämantereen suuriinmannerjäätiköihin verrattuna merijään tilavuuson mitätön eikä sen sulaminen vaikutavedenkorkeuteen.Miten nopeasti Grönlannin ja Etelämantereenjäätiköt voisivat sulaa?Lennart Bengtsson viittaa tutkimukseen(Huybrechts et al 2011), jonka mukaan hiilidioksidipitoisuudennelinkertaistuessaGrönlannin jäiden sulaminen kestäisi n. 3000vuotta ja Etelämantereen 30000 vuotta.”Etelämantereelle kertyy uutta jäämassaan. 2500 miljardia tonnia vuodessa samalla,kun sulaminen on minimaalista. Jäämassavähenee jäävuorten lohjetessa siitä, mitäluonnollisesti tapahtuu epäsäännöllisesti.Huoli Etelämantereen jäätikön sulamisestaon lähes samaa tasoa kuin sen murehtiminen,että maapallo ja Venus saattavat törmätä noinmiljardin vuoden kuluessa [mitä jotkut mallilaskelmatosoittavat].Taidamme joutua odottamaan Eismitten(keskellä Grönlantia n.3000 metrin korkeudella; paikka koitui tutkijaAlfred Wegenerin kohtaloksi) lämpötilannousua yli 0°C:een useita vuosisatoja, vaikkakasvihuonekaasujen pitoisuus kasvaisi kymmenkertaiseksi,Lennart Bengtsson sanoo.”1500 metrin korkeudella Grönlannin jäätikköitse asiassa tällä hetkellä kasvaa, ja sekasvaa vieläkin nopeammin, jos lämpötilanousee (ja lumisateet lisääntyvät). Sitä paitsiemme voi olla varmoja Eismitten lämpenemisestä.Vertasin jokin aika sitten nykypäivänlukemia Wegenerin yli 80 vuoden takaisiinenkä nähnyt mitään merkittäviä muutoksia.”Entä äärimmäiset sääilmiöt?Äärimmäiset sääilmiöt ovat suuri ongelmayhteiskunnalle – se näkyy esim. viime syksynSandy-hirmumyrskyn aiheuttamistatuhoista (n. 20 miljardia dollaria). Silti Sandysijoittuu vasta noin 20. sijalle verrattaessaUSA:han sadan viime vuoden aikana iskeneidenhirmumyrskyjen aiheuttamia vahinkoja.Esimerkiksi New Orleansiin v. 2005 iskeneenKatrina-hirmumyrskyn tuhot olivat rahassaviisi kertaa suuremmat.Johtuvatko myrskyt lämpimämmästä ilmastosta?Lennart Bengtsson: ”Trooppisia hirmumyrskyjäesiintyy kuudella alueella. Neljäniistä sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskollaja kaksi eteläisellä. Kaksi aktiivisinta aluettaon trooppisella Atlantilla ja läntisellä Tyynellämerellä.Jotta trooppinen hirmumyrskykehittyisi, meren lämpötilan on oltava vähin-Taso josta Maailmanpankkivaroittaa1 000 mm50o mm280 mmMerenpinnan katsotaan alkaneen nousta vuoden 1860 tietämillä. Meidän aikaamme tultaessamerenpinta on noussut ehkä 25 cm. Kuva kertoo merenpinnan nousulle ennustetut eri skenaariotvuoteen 2100 asti. Alempi sininen sanko näyttää, mihin päädymme, jos merenpinta jatkaa nousuaan12–31 mm vuodessa (kuten nykymittaukset osoittavat). Ylempi punainen sanko näyttää tason, jostaMaailmanpankki hiljattain varoitti. Tulipunainen, suoraan ylös osoittava viiva yrittää kuvata Al Gorenelokuvassaan Epämiellyttävä totuus esittämää skenaariota. Koska Al Gore ei – ymmärrettävää kyllä –ilmoita vuosilukua, jolloin merenpinta olisi noussut kuusi metriä, tämä viiva on siis arvaus.Pitkäaikaissuuntaus säilyymuuttumattomana110 mm0 mm–250 mm1860 1900 1950 2000 2010 2050 210010 katternö katternö 11

”Äärisäällä ei ole vähäisintäkään tekemistä kasvihuoneilmiön kanssa!”tään 26°C, mutta se on vain yksi vaaditt avistaehdoista. Muut tekijät, esim. suotuisa ilmakehänvirtaus ja vertikaalinen lämpötilakerrostuma,ovat vielä tärkeämpiä.””Maallikot eivät juuri tunne näitä muita tekijöitä,ja on syntynyt yksinkertaistettu käsitysvain meren lämpötila tärkeydestä. Silloinajatellaan, että kunhan vain meri lämpenee,hups heijaa tulee enemmän ja tuhoisampiamyrskyjä. Älykäs havainnoija on varmaanepäillyt, että todellisuus on monimuotoisempi,koska hirmumyrskyt vaihtelevat hurjastivuodesta toiseen.”Tosiasiassa Atlantin hurrikaanikausi oliviime vuonna normaalia heikompi, silläUSA:han ja Karibiansaarille osui vain kolmeheikkoa tai keskivoimakasta hirmumyrskyä,nimittäin Ernesto (luokka 1), Isaac (myös 1)sekä Sandy (luokka 2, mutta sen tuulet heikkenivätsen saapuessa New Yorkin alueelle).Tiedotusvälineet onnistuivat kuitenkin taitavastivälittämään vastakkaista kuvaa, LennartBengtsson sanoo.Sitä vastoin vuosi 2005 oli poikkeuksellinenhurrikaanivuosi, viisi ylimpien luokkien(4 ja 5) hirmumyrskyä. Yllä mainittu Katrinaoli 5-luokan hirmumyrsky, ja sen tuulenvoimakkuusoli yli 70 m/s eli kaksi kertaa Sandyaenemmän. Tilastoja tarkasti tutkimalla näkee,ettei rajuista hirmumyrskyistä ole ollut pulaaennenkään.”Hirmumyrskyjä on merkittävästi helpompihavaita satelliittikuvista, ja se on tärkeähuomio. Tämän vuoksi havaittujen hirmumyrskyjenmäärä on noussut. Mutta tosiasiassahirmumyrskyjen määrä on pikemminkinlaskenut. Lämpimämmässä ilmastossa voiodottaa voimakkuuden kasvavan mutta sitäei voida vielä osoittaa.”Muun muassa ECMWF ennusti Sandynpoikkeuksellisen hyvin ja pystyi ilmoittamaansen kulun oikein jo viikkoa etukäteen.Ilman erinomaisia ennusteita ihmishenkiäolisi varmasti menetetty paljon enemmän,Lennart Bengtsson sanoo.”Sandy ei ollut muuttuneen ilmaston seuraustavaan äärimmäinen tapahtuma, jokaon osa maapallon ilmastoa ja on ollut sitä aina.Merkittävästi paremmat ennusteet ovatmyönteinen seuraus paremmista havainnoistaja yksityiskohtaisista tietokonemalleista.”Bengtssonin yhteenveto: ”Kaaosmaisillailmastotapahtumilla ja ’äärimmäisillä sääilmiöillä’ei ole vähäisintäkään tekemistä kasvihuonevaikutuksenkanssa!”IPPC:stä ja ilmastokokouksistaLennart Bengtsson suhtautuu skeptisesti sentyyppisiinsuuriin ilmastokokouksiin, joitaYK on nyt järjestänyt 18 vuotta peräkkäin,viimeisimmän Dohassa.”Nämä ’ilmastokokoukset’ eivät enää täytämitään järkevää tehtävää. Niitä ohjaavat poliittisetagendat, joissa tiede pakotetaan haluttuihintarkoitusperiin. Voimme vain toivoa,että useammat ihmiset tajuavat sen ja ettäsaamme tämän loppumaan.”Lennart Bengtsson on seurannut IPCC:ntyötä vuodesta 1990, jolloin hän aloitti työnMax Planck Instituutissa Hampurissa ja johtipäällikkönä IPCC:lle keskeisiä mallilaskelmiaja -kehitystyötä.”Mitä tulee uusimpaan IPCC-raporttiin,olen lukenut tarkkaan sen 1. osan ja siinä onjoukko pienehköjä heikkouksia. Käsityksenion kuitenkin, että IPCC on pääasiallisestihyvin toimiva ratkaisu. Ongelmat liittyvätpolitisointiin.””Eräs vaihtoehto”, Lennart Bengtssonsanoo, ”voisi olla valituista akateemikoistakoottu tarkastusryhmä. Ilman IPCC:tä todennäköisestihukkuisimme Maailmanpankintyyppisiin ääriraportteihin.””Voidaan kuitenkin kysyä, missä laajuudessaIPCC:n pitäisi jatkua. Valtiot ovat josaaneet tarpeeksi tietoa. Ongelmana on, etteivaltioilla ole mahdollisuuksia supistaa päästöjälyhyellä aikajanalla. Tämä koskee niin poliittistakuin taloudellistakin puolta.”Lennart Bengtsson on toisinaan huvitellutmiettimällä, millaista yleistä keskustelua voitaisiinkäydä Einsteinin yleisestä suhteellisuusteoriastamukaan lukien aika-avaruudenkaareutuminen ja epäeuklidinen geometria.”Sillä on rajansa, mitä voi kansantajuistaa.Ilmasto on näennäisen yksinkertainen asia jakoskee kaikkia. Se on ongelma, sillä monetseikat voivat ilmastotieteessä olla yhtä monimutkaisiaja vaikeita selittää maallikolle kuinaika-avaruuden kaareutuminen.”Miksi olet lähtenyt keskusteluunmukaan?Lennart Bengtsson on viime aikoina osallistunutilmastokeskusteluun, koska hän on yhäenemmän huolestunut siitä tavasta, jolla meteorologiaja ilmastotiede ovat kehittyneet jajolla mallisimulointeja käytetään:”Ilmastotyö on politisoitunut, päättäjät uskovatmalleihin yli kaiken ja monet nuoremmansukupolven edustajista käyttävät mallejamustina laatikkoina ja ovat tyytyväisiä niinkauan kuin arviotulokset ovat useimpienodotusten mukaisia.”Toiset taas esittelevät näiden arvioiden tuloksiahienoilla graafisilla menetelmillä yleisölle,jolla ei ole aavistustakaan edes perustiedoista.Mitä vähemmän tietää, sitä vakuuttuneempiakuulijat tuntuvat olevan.”Keskeinen ongelma on, ettei ilmastomallejavoi vahvistaa. Nähdessäni nyt mitenmalleja käytetään poliittisessa päätöksentekoprosessissa,olen lähinnä kauhistunut.Suunnilleen sama kuin antaisi ladatut kivääritja käsikranaatit lastenlasten leikkeihin.”Perusvirheenä ovat pitkät simuloinnitkaikilla mahdollisilla päästöskenaarioilla jamalliversioilla, joita korkeintaan muutamaymmärtää. Kaiken lisäksi malliarviot eivät voiolla ennusteita, koska kyse on kaaosmaisistaprosesseista. Tosiasiahan on, että globaalilämpeneminen on tähän saakka ollut täysinharmitonta”, Lennart Bengtsson sanoo.”+2:n, +4:n, +6:n tai vieläkin suurempienlämpenemisskenaarioiden esittely kaikkinemahdollisine malleineen on todella aivanhullua. Jotkut ahdistuneet tai naiivit ihmisetuskovat niihin ja saavat hysteerisiä ja muitaongelmia, toiset näkevät tilaisuuden hyödyntääniitä henkilökohtaisiin ja muihin tarkoituksiin.Eikä heitä ole vähän!”Mitä tulee poliittisiin päätöksiin, LennartBengtsson peräänkuuluttaa faktoihin perustuvaatoimintastrategiaa, jotta päätöksetvoidaan tehdä nopeasti, kun tapahtumista onsaatu tarkempi kuva.”Emme voi tehdä suunnitelmia kaikensellaisen varalta, jota emme vielä tiedä. Kannattaamuistaa, minkä arvoinen RanskanMaginot-linja oli toisessa maailmansodassa.Saksalaiset yksinkertaisesti kiersivät sen!””Teknologia kehittyy koko ajan ja nykypäivändynaaminen globaali talous on parasjärkevämpien ratkaisujen takuu esim. energiakysymyksissä.”Charity begins at homeMuun muassa Ruotsin Kuninkaallisen Tiedeakatemianjäsenenä Lennart Bengtssonon antanut suosituksia energiakysymyksissä– sektorilla jolla poliitikot hakevat toimenpiteitä,joiden he uskovat voivan vaikuttaailmastonmuutoksiin.”Maailmassa on valtavasti ongelmia, muttaniillä on äärimmäisen vähän tekemistä ilmastonmuutoksenkanssa. On täysin naurettavaa,että Ruotsin – joka on jo tehnyt mittavia investointejaei-fossiiliseen energiaan, jonkasähköntuotanto on ei-fossiilista ja jonkahiilidioksidin nettopäästö on lisäksi käytännössänolla, jos metsien nettokasvu otetaanhuomioon – pitäisi asettua johtamaan uusialaajoja säästöjä ja riskialttiita ja epätaloudellisiaenergia-investointeja!””Se kärkipaikka voidaan ilomielin luovuttaaKiinan ja USA:n kaltaisille maille taiEuroopassa Saksalle ja Englannille. Niillä onsuuremmat mahdollisuudet niin ihmistenkuin resurssienkin puolesta ja ennen kaikkeasuurempi tarve tarttua omiin ongelmiinsa.”Lennart Bengtsson viittaa englantilaiseensanontaan: Charity begins at home.”Sen sijaan että tuhoaisimme resurssejamme,meidän on ensi sijassa huolehdittava siitä,että oma maamme hyötyy voimavaroistaan,esim. kustannustehokkaasta ja järkevästäenergiajärjestelmästä. Sen sijaan nyt lisätäänkaikenlaisia maksuja sähkönkuluttajille,70605040302010Hirmumyrskyjen globaali esiintyvyys v. 1978–2012Kaikki hirmumyrskyt (väh. 1. aste)Voimakkaat hirmumyrskyt (väh. 3. aste)maksuja jotka pikemminkin hyödyttävät naapurimaitamme.Ruotsin tapauksessa esim.viemällä maasta subventoitua sähköä.”Hän huomauttaa, että Ruotsin vuosina2002–2010 toteuttama 5 miljoonan hiilidioksiditonninvähennys vastaa Kiinan neljän päivänpäästölisäystä.”Ruotsin koko vuosipäästö vastaa sitä päästölisäystä,joka Kiinassa tapahtuu viidessäviikossa. Ruotsalaiset eivät tunnu tajuavantätä, eivät kai yksinkertaisesti halua hyväksyäomaa pienuuttaan maailman mittakaavassa.”Tasapaino kateissaYhteenvetona: Maailmanpankin selvityksentyyppiset raportit eivät edusta meteorologianja ilmastotieteen asiantuntijoiden käsitystätasapainoisesti, Lennart Bengtssoninmukaan.”Yksikään asiantunteva henkilö ei minunarvioni mukaan ole osallistunut raporttiaseuranneeseen sekavaan keskusteluun yhtäältämedian äärimmäisen puolueellisuudenvuoksi ja toisaalta koska asiantuntijat eivät pidäraporttia vakavasti otettavana ja sen vuoksijättävät sen huomiotta.””Järkevä yleisö toivottavasti tajuaa tämän”,Lennart Bengtsson sanoo. ”Mutta ilmeisestieivät ympäristöaktivistit tai epätoivoisettoimittajat, joiden on saatava räväköillä sensaatiojutuillanostettua lehtien hupeneviapainosmääriä. Tässä tapauksessa heillä on valitettavastitulevaisuus takanaan.””Vaikka planeettaamme on kohdannutmitätön lämpeneminen, jota tuskin kukaanolisi huomannut, elleivät meteorologit olisisiitä puhuneet, se ei voi olla syynä globaalinyhteiskuntatalouden radikaaliin ja ennen kokemattomaanmuutokseen.”svenolof karlsson078 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14Trooppisten hirmumyrskyjen globaali esiintyvyys vuosina 1978–2012 Saffir-Simpsonin asteikon mukaan luokiteltuina. Yläviiva osoittaa tuulenvoimakkuudeltaanvähintään 33 m/s (64 solmun) myrskyjen eli 1. asteen hirmumyrskyjen lukumäärän. Alaviiva osoittaa tuulennopeudeltaan yli 49 m/s (96 solmun) hirmumyrskyjenmäärän. Ne luokitellaat voimakkaiksi, 3.–5. asteen hirmumyrskyiksi. Kuten näkyy, hirmumyrskyjä ei esiinny sen enempää vaikka hiilidioksidipitoisuus onkasvanut ja lämpötila noussut. Siihen suuntaan näyttäisi olevan heikko suuntaus, että myrskyjen kokonaismäärä vähenee, ja vielä heikompi suuntaus, että todellarajujen hirmumyrskyjen määrä kasvaa. – Kuvion on laatinut meteorologian tohtori Ryan N. Maue.462112 katternö katternö 13

Mats SandströmKun BBC tukahdutti ilmastokritiikinBloggaajat paljastivat kulissien takaisen pelinMiksi media eipidä mielipiteidenkirjosta?Jeremy Paxman, BBC:n Newsnightin uutisankkuri.Miksi media poikkeaa normaaleistalähdekritiikin ja puolueettomuudenperiaatteista ilmastoasiassa? Ehkäosa selityksestä on löydettävissäLontoossa tammikuussa 2006järjestetystä seminaarista?Pohjoiswalesilainen bloggaaja, eläkeläinenTony Newbury saapui vaimonsakanssa Lontooseen 29. lokakuuta viimevuonna. Heillä oli edessään tilanne, jota voisiverrata Daavidin taisteluun Goljatia vastaan.Matkakohteena oli Information RightsTribunal -niminen oikeusistuin, jossa muunmuassa ratkaistaan julkisten asiakirjojen saatavuuteenliittyviä asioita.Tony Newbury oli asianomistaja ja hän olihaastanut oikeuteen BBC:n eli Britannian julkisenyleisradio- ja televisioyhtiön. Syynä oliBBC:n kieltäytyminen luovuttamasta tietoa,jonka Newbury katsoi kuuluvan englantilaisenjulkisuuslainsäädännön alaisuuteen.Vastaajapuoli oli hyvin valmistautunut.BBC toi pieneen oikeussaliin mm. kuudenasianajajan tukijoukon.Tausta oli lyhykäisyydessään tämä:Tony Newbury sattui helmikuussa 2007lukemaan BBC:n Newsnight-ajankohtaisohjelmanuutisankkuri Jeremy Paxmaninkolumnin. Paxman ivaili, että BBC ei omassatoiminnassaan ottanut ympäristönäkökohtiatosissaan: upouusien toimitilojen ilmastointioli päällä keskellä talveakin ja väki matkustiympäri maailmaa tuottamassa suurisuuntaisiaohjelmia ilmaston lämpenemisestä.Tony Newbury kiinnitti huomiota Paxmaninyhteen lauseeseen: Paxman ei katsonut kykevänsäarvioimaan ilmastoasian tuomiopäivänsanomaa, mutta totesi, että niitä on, jotkatietävät paremmin. ”Varmaankin tämän takiaBBC lopetti kauan sitten puolueettomuudenvaatimisen kysymystä käsiteltäessä.”Myös Newbury oli reagoinut juuri tähän.BBC, joka aina aiemmin oli pitänyt raportoinnissaanobjektiivisuuden ja puolueettomuudenlippua korkealla, jopa sodan aikana,oli ilmeisesti hylännyt periaatteensa ilmastokysymyksissä.Kryptinen asiakirjaTony Newbury kuvaa Harmless Sky –blogissaan,miten hän alkoi tutkia asiaa ja löysiBBC:n 80-sivuisen toimintapolitiikka-asiakirjan,jonka otsikkona oli kryptinen FromSeesaw to Wagon Wheel ja alaotsikkona hiemanselkeämpi Safeguarding impartiality inthe 21st century. (Siis ”Kiikkulaudasta kärrynpyörään.Puolueettomuuden turvaaminen2000-luvulla.”)Asiakirjan oli allekirjoittanut BBC:n ImpartialitySteering Groupin (puolueettomuudenjohtoryhmän) puheenjohtaja Richard Taitkesäkuussa 2007.Newburyn mukaan asiakirja sisältää mielenkiintoisenanalyysin vaikeasta aiheesta. Muttasitten katkelmassa, jossa käsitellään puolueettomuudenongelmia raportoitaessa holokaustin,siis II maailmansodan juutalaisten kansanmurhan,kieltävistä tahoista, on muutamakappale ilmastoskeptikoista sivulla 40.The BBC has held a high-level seminarwith some of the best scientific experts,and has come to the view that the weightof evidence no longer justifies equal spacebeing given to the opponents of the consensus[on anthropogenic climate change].Suomennettuna: “BBC on järjestänyt korkeatasoisenseminaarin maailman parhaidentiedeasiantuntijoiden kanssa ja tullut siihentulokseen, että todisteiden painoarvo ei enääoikeuta yhtä suuren mediahuomion antamista[antropogeenisen ilmastonmuutoksen]konsensuksen vastustajille.”Tony Newbury halusi tietää lisää ja esittiBBC:lle muutaman kysymyksen viitatenjulkisuuslainsäädäntöön. Mistä seminaaristatässä puhuttiin? Keitä siihen osallistui? Onkoolemassa yhteenvetoa?BBC vastasi, että seminaari oli pidetty 26.tammikuuta 2006.Kutsuttuina oli kolmekymmentäBBC:n avainhenkilöä ja 30 ilmastoasiantuntijaa.Lyhyesti todettiin, ettätavoitteena oli selventää ilmastokysymyksentietotilannetta ja pohtia BBC:n roolia siinä.BBC ei siis luovuttanut enempää tietoa TonyNewburyn lisäkysymyksistä huolimatta,vaikka Newbury vetosi kyseessä olevan verovaroillakustannetun julkisen yhtiön toimintapolitiikka-asiakirjasta.Tony Newbury hävisi jutun oikeudessa.BBC perusti kieltäytymistään seminaariinosallistujien nimien ilmoittamisesta ”journalistisillasyillä” ja ”lähdesuojalla”.Se kuitenkin ilmoitti muutamia seikkoja,esim. että seminaarin oli järjestänyt IBT (InternationalBroadcasting Trust), joka on avustusjaaktivistijärjestöjen (esim. Oxfam, Tearfundja WWF) rahoittama lobbausjärjestö, joka pyrkiivaikuttamaan tiedotusvälineisiin.Seminaarin rahoittivat WWF, Britannianympäristöministeriö ja Itä-Anglian yliopistonTyndall Centre (jolla oli keskeinen rooliClimategate-skandaalissa).Vaarallinen blogimaailmaBlogimaailma ei ole kuitenkaan leikin asia. 10.marraskuuta seminaariosallistujien nimet olivatselvillä, kun bloggaaja Maurizio MorabitoTässä ovat ’asiantuntijat’ jotka opastivat BBC:täIlmastoasiantuntijat jotka osallistuivat IBT-lobbausjärjestönBBC:lle järjestämään seminaariin26.1.2006:Robert May, Oxford University and ImperialCollege London (eläintieteen professori, hallituksenilmastoasiain neuvonantaja)Mike Hulme, Director, Tyndall Centre, UEA(ilmastoprofessori)Blake Lee-Harwood, Head of Campaigns,GreenpeaceDorthe Dahl-Jensen, Niels Bohr Institute,Copenhagen ((ilmastohistorian professori, EU:nilmastokoordinaattor)Michael Bravo, Scott Polar Research Institute,University of Cambridge (tieteen historioitsija)Andrew Dlugolecki, Insurance industry consultant(vakuutuskonsultti; IPCC:n pääkirjoittaja)Trevor Evans, US Embassy(ympäristöasioista vastaava virkamies)Colin Challen MP, All Party Group on Climate Change(brittiläinen kansanedustaja)Anuradha Vittachi, Director, Oneworld.net(elokuvaaja, globaalin oikeudenmukaisuudenportaalin perustaja)Andrew Simms, Policy Director, New EconomicsFoundation (talous- ja ympäristöasioidenajatuspajan policy-johtaja)Claire Foster, Church of England(ympäristöneuvonantaja, Shrinking the Footprint-kampanja)Saleemul Huq, IIED (sidoksissa mm. BP:n ja WWF:nrahoittamaan ympäristöinstituuttiin; IPCC:nkoordinoiva pääkirjoittaja)Poshendra Satyal Pravat, Open University(työskennellyt mm. YK:lle ja BirdLifeInternationalille)oli löytänyt ne avoimesti (internetin WaybackMachine –hakutoiminnon kautta) seminaarinjärjestäjän eli IBT:n verkkosivuilta.Seminaariin osallistuneet 28 ’ilmastoasiantuntijaa’ja BBC:n 28 edustajaa löytyvättästä viereisestä laatikosta.Tarkastelu paljastaa, että vain kahta mukanaolleista voi kuvailla ilmastotutkijoiksi:professorit Mike Hulme Tyndall-instituutistaja Dorte Dahl-Jensen Kööpenhaminan NielsBohr -instituutista. Robert May (seminaarinpuheenjohtaja) on eläintieteen professori.Muutamilla muilla on tutkijan koulutus,esim. Michael Bravo (tieteenhistoria), SteveWiddicombe (meribiologia) ja Joe Smith(maantiede).Suuri osa 28 osallistujasta on ammattiaktivistejatai -lobbaajia, joiden päämiehet ovaterityyppisiä toimijoita Greenpeacesta ja eriLi Moxuan, Climate campaigner, Greenpeace ChinaTadesse Dadi, Tearfund Ethiopia(kehitysapujärjestön neuvonantaja)Iain Wright,CO 2 Project Manager, BP International(BP-öljy-yhtiön projektipäällikkö)Ashok Sinha, Stop Climate Chaos (ammattiaktivisti)Andy Atkins, Advocacy Director, Tearfund(kampanjajohtaja, nykyään Friends of the Earthissa)Matthew Farrow, CBI(liike-elämän lobbausjärjestön ympäristöpäällikkö)Rafael Hidalgo, TV/multimedia producerCheryl Campbell, Executive Director, Television forthe Environment( johtaa mm. YK:hon ja WWF:ään kytköksissä olevaaTV-tuotantoyhtiötä)Kevin McCullough, Director, Npower Renewables(uusiutuvan energian yhtiön johtaja)Richard D North, Institute of Economic Affairs(konservatiivinen mielipidevaikuttaja)Steve Widdicombe, Plymouth Marine Labs(mm. Britannian hallituksen neuvonantaja)Joe Smith, The Open University(tekee BBC:n kanssa yhteistyötä ympäristöasioissa)Mark Galloway, Director, IBT(medialobbausjärjestön johtaja)Anita Neville, E3G(hoitaa kestävyysprojekteja, tukijoina mm. Shell,WWF)Eleni Andreadis, Harvard University(konsulttina mm. Ford Motor Company, Friends ofthe Earth)Jos Wheatley, Global Environment Assets Team, DFID(työskentelee Britannian kehitysapuministeriölle)Tessa Tennant, Chair, AsRia(pyrkii luomaan kestäviä investointeja)ympäristöjärjestöistä aina vakuutus- ja öljy-yhtiöihinsaakka.Tässä yhteydessä joukosta poikkeaaRichard D. North, konservatiivinen poliittinenmielipidevaikuttaja. Hän on jälkikäteenkommentoinut: ”Pidin seminaaria tyrmistyttävänä[...] jos lähes kaikkien (ehkä jopa kaikkien)asiantuntijoiden voitiin sanoa tulevanilmastoaktivistien ’meidän on tuettava Kiotoa’–ryhmästä.”BBC on siis tämänkaltaisen seurueen perusteellatehnyt päätöksen luopua puolueettomuusperiaatteestaan.The Register -uutissivustonmukaan BBC:n päätös ”hakee vertaistaanrauhanaikana”.Tony Newbury hävisi jutun oikeudessa. JaBBC tappoi ja kuoppasi journalistiikan perusperiaatteen.svenolof karlsson■ Mitä BBC:n suhtautumisesta ilmastoasiaan onseurannut? Ainakin se, että ilmastonmuutoksenkuvaaminen antropogeeniseksi (= ihmisen aiheuttamaksi)kuuluu nykyään täysin normaaliinjournalistiseen kielenkäyttöön ja että epäilijöidenjoukko jätetään näkymättömiin tai heidät leimataanhäiriköiksi.Lisäksi voidaan kohtuudella olettaa, että BBC:nmenettelytapa on saanut seuraajia, tyyliin ’joskerran BBC torppaa vastapuolen ilmastouhan raportoinnissa,mekin voimme omassa toimituksessammetehdä niin’.Ilmasto-alarmististen vakiomallisten tiedotteidenmassajakelu uutistoimistojen kautta voi myöskuulua tähän; usein lähteenä on Reuters, ja STT jamuut toimivat kritiikittöminä välittäjinä. Varsinkinilmastokokouksien alla näitä tiedotteita levitetäänpäivittäin.Kaikille medioille, niin TV:lle kuin radiolle ja päivälehdille,täytyy osoittaa kysymys: miksi ne toimivattällä tavoin mielipiteiden kirjon vastustajinaja alarmistiryhmien apureina.Yhtenä vastauksena on varmasti se, etteivät nehallitse ilmastotieteen perusfaktoja. Toisena, ettäniiden mielestä omaa osaamista ei edes tarvita.Kolmantena, että ihmastouhka sopii median liikeideaankuin nenä päähän: herättää huomiota ja saaihmiset reagoimaan. Neljäntenä, että toimittajienomat mieltymykset vaikuttavat työhön.Viimeksi mainitusta toisinaan kuulee, että toimittajienammattimaisuus takaisi se, ettei heidänmaailmankuvansa heijastu raportointiin. Näin ollensillä ei pitäisi olla merkitystä, että 31 % Suomentoimittajista kannattaa Vihreitä (luultavasti enemmänkin,sillä Helsingin suuret mediat eivät antaneettyöntekijöidensä osallistua tutkimukseen).Samaan aikaan kuitenkin vinoutuneen sukupuoli-ja ikäjakauman, monimuotoisuuden puutteenja tiettyjä ryhmiä suosivien rakenteiden huomioiminenja niiden kyseenalaistaminen katsotaanjournalistiseksi hyveeksi. Hyvän journalistiikansanotaan päästävän ääneen niitä, joita muuten eikuulla.Seuraava looginen kysymys onkin: miksi mediasiinä tapauksessa kerta kerran jälkeen käyttääsamaa näkökulmaa, toistaa samaa uhkakuvaa javiittaa samoihin auktoriteetteihin. Onko monimuotoisuudenja mielipiteiden kirjo arvo vain joskus?svenolof karlsson16 katternö katternö 17

KATTERNÖPAIKALLISTAPaljon tekniikkaakonserttisalissaEnemmän opittavaaVetelin liukasajoradallaPuu lämmittääaina kahdestiODOTTAA MÖKKIKAUTTA. Kesäkaudella Merja Käld viettää suuren osan vapaa-ajastaansuosikkisaarellaan.VIRTASETAkkujen latausta mökillä■ Merja Käld on yksi Kruunupyyn Sähkölaitoksenkahdeksasta kokopäiväisestä työntekijästä. Hänon toimistosihteeri ja huolehtii pääasiassa maksuliikenteestä,palkoista, eläkkeistä, raportoinnistaja tietokoneohjelmien päivityksistä.”Työ on vaihtelevaa ja kiinnostavaa. Pienessäsähkölaitoksessa joutuu usein sijaistamaan toisiaja siksi on osattava yhtä ja toista.”Hän on työskennellyt sähkölaitoksella kesäkuusta2004. Sitä ennen hän hoiti 10 vuoden ajantoimistotehtäviä asianajotoimistossa.Merja Käldin äidinkieli on suomi, mutta hänpuhuu myös ruotsia ja englantia. Hän on asunutKruunupyyssä vuodesta 1988.”Olen syntynyt Hyvinkäällä ja asunut suurimmanosan lapsuuttani Espoossa, mutta lukion kävinOulussa. Viihdyn hyvin Kruunupyyssä.”Vapaa-ajallaan hän rentoutuu perheen kesämökillä.”Vietän keväällä, kesällä ja syksyllä useimmatviikonloput perheen kanssa saaressa. HiihtoretkiJohanna Forsmanmökille on myös mukavaa hienona talvipäivänä.”Ulkomaan matkat ovat lasten kasvaessa alkaneetyhä enemmän kilpailla mökin kanssa. Hän onkäynyt lomillaan Egyptissä, Turkissa, Madeiralla,Gran Canarialla, Bulgariassa, Kyproksella ja Roomassa.Joskus hän lähtee matkaan kaksistaan miehensäkanssa, mutta useimmiten perheen kaksitytärtä seuraavat mukana.Merja pitää Suomen neljästä vuodenajasta, muttavoisi myös ajatella lähtevänsä halpalennolle johonkinsuurkaupunkiin viikonlopuksi.”Pidän avoimista maisemista ja haluan mielellänikokea uutta, mutta näin keskitalvella olisiihanaa lähteä aurinkolomalle Thaimaahan”, hännaurahtaa.■ Schauman-sali vihitään maaliskuussa suurinjuhlallisuuksin Pietarsaaren uudessa Campus Allegro-korttelissa. Odotukset ovat korkealla, varsinkinakustiikan ja teknisten tehosteiden suhteen.”Ihmiset ovat kotiteatterijärjestelmissä tottuneetupeisiin äänitehosteisiin. He odottavatvaikuttavia, ääni- ja valotehosteilla maustettujashow’ita”, sanoo Tapio Ilomäki AkuKonista, jokaon suunnitellut Schauman-salin ääni- ja valojärjestelmät.Hänelle on kertynyt kokemusta ääni- ja valotekniikansuunnittelusta mm. Suomen Kansallisoopperasta,vastakunnostetusta Helsingin Svenska Teaternistaja Norjan Stavangerin konserttisalista. Joka sali onsuunniteltava omien edellytystensä ja käyttötarkoitustensapohjalta, ja Schauman-salin suunnittelussaIlomäen tehtävää on helpottanut rakentava keskusteluarkkitehti Roger Wingrenin kanssa.”Uuden salin suunnittelu on helpompaa etenkin,kun arkkitehti kuuntelee meitä asiantuntijoitaja ymmärtää, ettei tekniikkaa saa piilottaa. Joskaiutinta ei näe, ei se myöskään kuulu. Tekniikkaon salissa käyttöä varten. Konserttisalin ei pidäolla arkkitehtoninen monumentti, ja sen olemmeSchauman-salissa onnistuneet välttämään.”Voiko tekniikkaa olla liikaa?”Uudet tekniset mahdollisuudet ovat hyviä,mutta toki taide joskus joutuu tehosteiden uhriksi.Se ei ole hyvä. Päärooli näyttämöllä kuuluu muusikoilleja näyttelijöille.”Miten Schauman-sali toimii, jos tulee sähkökatkos?”Sali on pilkkopimeä, kunnes saadaan sytytettyäkynttilöitä. Äänen puolesta se toimii täydellisesti.Sali on suunniteltu akustiseen käyttöön,mutta se on hyvällä tavalla hybridi ja sitä voidaankäyttää monenlaisiin tapahtumiin”, Tapio Ilomäkisanoo.Alexei HayAKUSTISTA TEKNIIKKAA. Tekniikka ja taide lyövätkättä, kun maailmanluokan tähti Angelique Kidjoesiintyy Schauman-salin vihkiäisviikolla.■ Kaikki vuoden 1990 ajokorttiuudistuksenjälkeen korttinsa ajaneetovat saaneet tutustua liukkaankelinajoharjoittelurataan koulutuksensaosana. Tammikuussa 2013voimaan astunut ajokorttiuudistusmuuttaa liukasajoharjoittelunsisältöä, mutta kaikki uudet ajokokelaatkäyvät liukasajoradallakerran koulutuksen I-vaiheessa jakerran II-vaiheessa.”On tärkeää, että kaikki uudetkuljettajat saavat tuntumaa siihen,kuinka suurempi nopeus pidentääjarrutusmatkaa ja heikentää ajoneuvonhallittavuutta. Myös kokeneidenkuljettajien on tärkeää oppia,miten nykyajan autot ABS-jarruineenreagoivat äkkinäisiin liikkeisiin”,sanoo Jyri Ahonen, joka onVetelin liukasajoradan omistavanKemoran toimitusjohtaja.Talvinen liukkaus saadaan kesälläaikaan käyttämällä tiealustanaöljyttyä peltiä ja talviaikaan ajoradanreunoille jätetään lumivallit, jotentie muistuttaa normaalia talvitilannettaja luonnollista talvitietä.Johanna ForsmanLIUKASHARJOITTELUA. Vuodesta 1990 lähtien tuhannet uudet kuljettajatovat saaneet kokeilla ainakin kerran Vetelin liukasajoradan petollistatalvikeliä osana ajoharjoitteluaan. ”Myös kokeneille kuljettajille onhyödyksi kokeilla, miten auton ABS-jarrut reagoivat äkkinäisiin liikkeisiin”,Kemoran toim.joht. Jyri Ahonen sanoo.”Ykkösvaiheessa kuljettajatoppivat ajamaan mutkissa, välttämäänesteitä joutumatta luisuun jaarvioimaan jarrutusmatkoja. Kakkosvaiheessahe saavat kerrata jasyventyä riskitilanteisiin.”Vetelin liukasajorata avattiin v.1990 silloisen ajokorttiuudistuksenyhteydessä. Radalla käy vuosittainn. 4 700 uutta kuljettajaa, tasaisestivuoden mittaan.”Suunnittelemme nyt radan laajentamista.Avaamme pian myösuuden liikenneturvallisuushallin,jossa kävijät pääsevät näkemäänliikenneonnettomuuksien seurauksiaja oppivat onnettomuustilanteissatoimimista.”Halli on jo osin sisustettu; täytettyhirvi makaa poikittain rajusti kolhiintuneenauton konepellillä. Näkyluultavasti palaa ajatuksiin jokakerta, kun haluaisi painaa kaasuavähän enemmän säästääkseen pariminuuttia ajoaikaa.■ Polttopuiden hakkuu on monesti suosittuarkistressin poistaja ja hyötyliikunnantarjoaja. Takkatulen äärellä yleensäviihdytään. Norjalaiselle toimittajalle jakirjailijalle Lars Myttingille puulämmityson paljon enemmän kuin pelkkää huvia jahyötyä. Hän on korottanut sen elämäntavaksija intohimoksi ilman, että puunpoltostakoituu haittaa lämmittäjälle tai ympäristölle.Kirjassaan Täyttä puuta (ilmestyy suomeksimaaliskuussa 2013) hän kertoo vinkkejä kullanarvoisen polttopuun käsittelyyn. Hän kuvaatarttuvalla innostuksella välineitä, logistiikkaa jasytytysvinkkejä.Miten puulämmitys sitten vaikuttaa ilmakehään? Mytting mainitsee, ettäkilo normaalikuivaa puuta luovuttaa poltettaessa 1,9 kg hiilidioksidia muttaettä myös ilmastosta huolestuneet asiantuntijat hyväksyvät silti puun energialähteeksi,”koska puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, mutta ennemmintai myöhemmin kaasu jälleen vapautuu. Jos puu poltetaan takassa, hiilidioksidipäästöon samaa luokkaa kuin jos puu olisi jätetty luontoon lahoamaan.”Jos kasvihuonekaasujen vuoto metsästä halutaan estää, puut pitäisi siiskaataa ja pinota kuivaan paikkaan ikuisiksi ajoiksi. Ei kovin järkevä ajatus.Sitä vastoin Lars Mytting korostaa tehokkaan lämmityksen tärkeyttä. Tulitäytyy siis saada palamaan sopivalla lämpötilalla, jotta arvokkaat kaasutpalavat ja luovuttavat energiansa sen sijaan että ne häviäisivät savupiipustaulos. Kun tuli palaa oikein, savupiipusta nousee vain vähän höyryä ja ohuttavaaleaa savua. Mytting ei myöskään suosittele kovin rajua lämmittämistä,koska se voi vahingoittaa sekä tulisijaa että savupiippua.Monet täydentävät talonsa sähkölämmitystä kaakeliuunilla tai vuolukivitakalla.Lars Mytting tarjoaa kirjansa lopussa joukon kylmiä tosiasioita. Lukijavoi niistä helposti laskea, miten monta kuutiota polttopuita ja kilowattituntejatontilla seisova koivu kätkee sisäänsä. Ei siinä kyllin että se varjostaa aurinkoa– jos se saa alkaa lahoa, siitä luovuttaa ilmaan hyödyttä ilmastokaasuja.ENERGIAVIISASTULISIELUISESTIPOLTTOPUIDENPUOLESTA. NorjalainenLars Mytting suhtautuupolttopuidenenergiakäyttöönintohimoisesti muttatieteellisesti.20 katternökatternö 21

Kuvitus: Terese BastMistä sähkö tulee?■ Suomessa tehdään sähköä monista eri energianlähteistä. Läheskolmasosa Suomen sähköstä tehdään ydinvoimalla. Noin prosenttitehdään tuulivoimalla. Ongelmana on, ettemme ole omavaraisia sähkönsuhteen vaan meidän täytyy joskus ostaa sitä naapurimaista.Biomassa12,5%Jäte1%Ydinvoima26%Tuulivoima1%Maakaasu11%Öljy0,5%Kivihiili11%Vesivoima15%Tuontisähkö16%[Tiedot vuodelta 2011]SÄHKÖTurve6%Kukamaksaasähköstä?■ Jokaisessa kodissa on sähkömittari, joka laskee,miten paljon sähköä kodissa käytetään. Sähköyhtiölähettää joka toinen kuukausi laskun, jolla maksetaankulutettu sähkömäärä. Sähkönkulutusta mitataan kilowattitunteina.Esimerkki: 40 watin lamppu, joka palaa 25 tuntia,kuluttaa 40 x 25 wattituntia = 1000 wattituntia =1 kilowattitunnin. Sen lyhenne on kWh.Mikä kone kotona kuluttaa eniten sähköä?■ Joka kodissa on kymmeniä sähköllä käyviä laitteita. Useimmat kodinkoneeteivät toimisi ilman sähköä. Jotkut, esimerkiksi TV:n kaukosäädin,saavat virtansa paristoista, joihin on ladattu tietty määrä sähköä. Paristotladataan täyteen sähköä tehtaalla, ja ne pitää viedä kierrätykseen, kun neovat tyhjentyneet. Toisissa koneissa, esim. matkapuhelimessatai kannettavassa tietokoneessa, onakku, joka latautuu, kun koneen liittää seinäpistorasiaan.Mutta suuri osa kodinkoneista ei pysty lataamaansähköä. Jotta ne toimisivat, ne pitää liittää suoraanpistorasiaan. Kun tulee sähkökatkos, ne sammuvat.Tällaisia laitteita ovat TV, pelikonsolit ja useimmatkeittiökoneet. Kattolamput ja sähköliesi ovat ainakytkettyinä sähkövirtaan, ja ne syttyvät katkaisintapainamalla tai kiertämällä.Eri koneet tarvitsevat toimiakseen erilaisen määrän sähköä. Tunnin päälläoleva hellanlevy kuluttaa noin kilowattitunnin sähköä.Tästä näet, kuinka kauan eri laitteet toimivat yhdellä kilowattitunnillasähköä.Riippuu säästä■ Sähkö on tuotettava samalla hetkellä, kunsitä käytetään, ja se vaikeuttaa sähköntuotantoa.Jos siis sytytät lampun tai paistat kakkuauunissa, siihen tarvittava sähkövirta on tuotettavatäsmälleen samalla hetkellä ja siirrettäväjohtoja pitkin kotiisi.Sähkövoimala käy harvoin täydellä teholla.Jotta voitaisiin kuvata, miten paljon sähköä voimalatuottaa, puhutaan asennustehosta ja todellisestatehosta. Asennusteho kertoo, mitenpaljon sähköä voimala pystyy tuottamaan, josse käy täysillä koko ajan. Todellinen teho kuitenkinvaihtelee paljon. Ydinvoiman todellinenteho on lähes 100 prosenttia mutta tuulivoimanvain noin 25 prosenttia.Koska tuulisuus vaihtelee jatkuvasti, etukäteenei siis voi tietää, miten suureksi tuulivoimalantodellinen teho nousee. Tuulivoimantoisena haittana on, että se tuottaa vähitensähköä silloin, kun sitä tarvittaisiin eniten elikylminä talvikuukausina.70 miljardia pölynimuria■ Suomessa tuotetaan vuoden aikana noin 70 terawattituntia(TWh) sähköä, mikä on sama kuin 70 miljardia (1000 x 1000 x1000) kilowattituntia. Se on suunnilleen yhtä paljonsähköä kuin 70 miljardia pölynimuria kuluttaisi tunninimuroinnin aikana. Tai jos maapallon jokainenihminen imuroisi 10 tuntia.Lisäksi Suomeen ostetaan noin 14 terawattituntiasähköä muista maista. Sähkönkulutuson viime vuosina vähentynyt Suomessa, koskauseita paperitehtaita on suljettu. Muttasen sijaan useimmissa kodeissa sähkönkulutuskasvaa, koska ostamme yhä enemmänlaitteita, jotka kuluttavat sähköä.Sähkö tuottaa lämpöä■ Jos tavallisen kodin koko sähkönkulutusjaetaan osiin, voidaan sanoa, että noin 60 prosenttiakuluu lämmitykseen, esim. lämpöpattereihinja lattialämmitykseen. Noin20 % kuluu lämpimään veteen, tiskaamiseenja suihkuun. Loput, siis 20 %,kuluu jääkaappiin ja pakastimeen,pyykinpesuun, valaistukseen, ruoanlaittoonja muihin sähkölaitteisiin.Mutta samalla valaistus, liesi ja kaikkimuutkin sähkölaitteet antavat myöslämpöä. Tällä tavoin sähköstä saakaksinkertaisen hyödyn.22 katternö katternö 23

Johanna ForsmanKolme muskettisoturiaMoa ja Sara. Kaksi kolmestatemperamenttisesta, toisiaanrakastavasta muskettisoturista.Tässä on heidän kertomuksensasiitä, millaista on ollut kasvaaJulian sisarina, kun Julia on jokokenut enemmän kuin useimmatkoko elämänsä aikana.26 katternökatternö 27

”Joskus lääkkeet eivät tepsi. Silloin kuolee. Se on kylmä tosiasia.”Johanna ForsmanEnsimmäisen kerran Julian sydän leikattiinviiden päivän ikäisenä Helsingin Lastenklinikalla.Siitä lähtien – kuusi vuotta – vanhemmat,pääasiassa äiti, olivat enemmän tai vähemmänJulian kanssa sairaalassa Helsingissä. Moa jaSara oleskelivat ja asuivat tilapäisesti silloinsukulaisillaan. Joskus viikkojakin putkeen.Piti olla vahvaMonta kertaa oli raskasta. He kaipasivat äitiä,isää, omaa perhettään. – Jäimme ilman perheemmejokapäiväistä rakkautta ja läsnäoloa.On todella raskasta olla lapsi, jos varsinkaanäiti ei ole lähellä. Monesti olisimme halunneetkertoa päivän tapahtumat heille. Näyttää, mitäolimme askarrelleet tarhassa ja koulussa.tahdin. He olivat kaikki samassa veneessä,tosin eri paikoilla.”Kun Julia oli Helsingissä sairaalassa, olimmemekin siellä henkisesti, vaikka fyysisestiPohjanmaalla”, kertoo Sara.”Vasta jälkikäteen olen tiedostanut, kuinkavakavia tilanteet olivat. Esimerkiksi kun Julianuusi sydän alkoi hylkiä kehoa, kun keuhkoistavalui valtoimenaan nesteitä, kun Julianmaksa kovettui ja suureni...”Meille tällainen oli arkea, Moa jatkaa. KymmenvuotiaanaMoa alkoi tajuta, mistä oikeinoli kyse. Niihin aikoihin Julia oli elinsiirrossa.”Asioiden täysi vakavuus iskeytyi yksitoistavuotiaana.Nyt olen kiitollinen siitä, kuinkaonnekkaita oikeasti olemmekaan olleet. Juliaon käynyt läpi enemmän, mitä joku toinen kokeekoko elämänsä aikana.””Julia tulee aina olemaan perheemme keskipiste, se ’erityinen’. Me rakastamme häntä!” Sara, Moa, Julia.Moa ja Sara Sundqvist saivatpikkusiskon 12 vuotta sitten.Se muutti heidän elämänsä.Pikkusisko syntyi vakavastisairaana.Äiti, isä ja kaksi lasta. Kaikki hyvin. Hiukantosin Moaa, 4, ja Saraa, 9, jännittää,sillä kohta perheeseen syntyy vauva.Sundqvisteilla, Kolpissa, eletään toukokuunloppua vuonna 2000. Malin-äiti synnyttää jaStefan-isä on mukana. Mutta vauva ei itke, hengittääoudosti eikä halua imeä rintaa. Hänet laitetaanhappikoneeseen ja viedään röntgeniin.Seuraavana aamuna matka jatkuu ambulanssillaVaasan keskussairaalaan. Sydän einäytä toimivan kunnolla. On kiire. Vaasassasaadaan samana päivänä diagnoosi: HLHS. Setarkoittaa vakavaa ja harvinaista sairautta; sydämenvasemman kammion vajaatoimintaa.Kun kaikki muuttuiMaailma romahti. Alkoi uusi elämä. Elämä,josta he eivät tienneet mitään. Elämä, joka eivaroittanut etukäteen. Tuli tunteiden kaaos.Hätä. Vakava eloonjäämisen kamppailu. Julianpelastusoperaatio kesti tytön syntymästäkuusi vuotta eteenpäin. Se oli yhtä vuoristorataa.Julialle on tehty kuusi sydänleikkausta– ja lukuisia muita operaatioita.Tuona aikana tyttö oli monta kertaa lähelläkuolemaa. Äidin mukaan ”kaikki mahdollinenja mahdoton” on tapahtunut.Kuusi vuotta sitten Julia sai elinsiirtona uudensydämen. Nyt hän on teini, joka rakastaatanssimista ja uimista. Joka päivä menee 12 erilääkettä. Lisäksi tulevat sairaalakäynnit tarkastuksineenseitsemän viikon välein. Elämäon kutakuinkin tasapainossa. Tänään voi johengittää ja purkaa mennyttä.Julian sairaus on vaikuttanut syvästi heihinkaikkiin. Vanhemmat kävivät uupumuksenrajamailla, Juliasta puhumattakaan. Muttaentä Julian isosiskot Moa ja Sara? Mitä he kokivatJulian ”rinnalla” ? Miltä heistä tuntui?Jotain puuttui”Täytin neljä, kun Julia syntyi. Olin itsekinvielä pieni. Muistan, että olin iloinen,kun sain pikkusiskon. Mutta kun menimmekatsomaan Juliaa Pietarsaaren Malmin sairaalaan,Julia oli poissa. Paikalla oli vain äiti.Ympärillä velloi outo ilmapiiri”, kertoo Moa.”Olimme ’väärässä’paikassa. Rankkaaoli myös, kunemme voineetennen nukkumaanmenoa halatavanhempiammeja Juliaa.”Vaikka meistä pidettiin erittäin hyväähuolta sukulaistemme luona, heidän kotinsaei ollut omamme. ”Tuntui, että jotain puuttui.Olimme ’väärässä’ paikassa. Rankkaa olimyös, kun emme voineet ennen nukkumaanmenoa halata vanhempiamme ja Juliaa; toivottaahyvää yötä.”Puhelin oli toki kovassa käytössä. Moa ja Saraarvostavat sitä, etteivät sukulaiset kuitenkaansäälineet. Mitään ylimääräistä erityiskohteluaei tullut, vaan he kohtelivat Moaa jaSaraa ihan tavallisesti.Epänormaali normaaliJulian kohdalla ei ollut ikinä varmaa, mitäseuraavana päivänä, tuntina tai hetkenätapahtuisi. Tilanteet muuttuivat nopeasti.Kaikki joutuivat sopeutumaan marssijärjestykseen.Julia oli kuin veturi, joka määräsiHuomaako kukaan minua?”Pienempänä koin jääväni ulkopuolelle. Juliasai aina kaiken huomion. En sano tätä ilkeyttäni,mutta totta se on. Niin vain kävi. Minullaoli anteeksi, että olen olemassa -asenne. Enhalunnut häiritä ketään. Se korostui, koskaolin meistä kolmesta myös ujoin”, sanoo Moa.”Sara ja Julia olivat aina suunapäänä. Jos Juliaei ollut paikalla, ihmiset kysyivät SaraltaJulian voinnista. – Minun kanssani puhuttiinvain muutama sana. Sitten huomio kääntyi jokoJuliaan tai Saraan. Ihmiset eivät juurikaankysyneet minulta ja Saralta vointiamme. Tuntui,että meidän kahden piti vain ’olla vahvoja’.Kestää. ”Kun Julia oli kotona, Moa ja Sara olivat tuolloinkinpaitsiossa. Julian hoitaminen vaativanhemmilta aina suurimman osan ajasta. Juliaasyötettiin pitkään mahanenäletkun kautta,hän oksensi paljon. ”Elimme koko perheeristäytynyttä, uuvuttavaa elämää. Julianheikon immuniteettisuojan ja mahdollisteninfektioiden takia emme voineet olla useinmuiden kanssa tekemisissä.”Draama auttoi”Luulen kyllä, että vanhemmat huomasivat,ettei heillä ollut meille tarpeeksi aikaa. Heeivät vain jaksaneet tai pystyneet enempään.He tekivät kaiken voitavansa – enemmänkin.Monesti äidillä ja isällä on ollut siitä syyllisyydentuntoja.Asioista on kyllä puhuttu niidenoikeilla nimillä”, selventää Moa.28 katternö katternö 29

Gun-Marie WiisMatka KlondikeenKun Pohjois-Kalotin porojen oli määrä pelastaa Alaskan kullankaivaj atKapteeni ei ollut koskaan aiemmin kokenut sellaistamyrskyä. Moottori pysähtyy, tuuli riuhtoo keulakuvan jayhden pelastusveneen tiehensä, ryöppyävät aallot lyövätlaidan yli. 538 poroa ja 113 ihmistä on matkalla Atlantinpoikki pelastamaan Alaskan kullankaivajia.32 katternökatternö 33

”Molemmat ryhmät pettyivät toisiinsa. Intiaanit pitivät saamelaisia kalpeanaamoina.”University of Washington LibrariesUniversity of Washington LibrariesMatkalla Klondikeen.Poroja Woodland Park -puistossa Seattlessa.koko rakennus heilui. Hän tiesi saamelaistenolevan poroineen tunturilla. Nimismiesuskoi, ettei kukaan selviäisi hengissä ulkonatuossa säässä. Mutta yhtäkkiä paikalle saapuipari poroa ja parin päivän kuluessamyös loputporot.Luutnantti Devore oli onnistunut vuokraamaanglasgowilaiselta Allan Line -varustamoltaManitoban-höyrylaivan, joka saapuisatamaan 2. helmikuuta. Alus oli rakennettuv. 1865 ja sitä oli korjattu ja vahvistettu v. 1872.Se oli 103 m pitkä, 2395 bruttorekisteritonniaja ylittänyt Atlantin lukuisia kertoja, muttaalkoi olla jo matkansa päässä.Manitobaniin oli lastattu 500 tonnia poronjäkälääTrondheimissa. Mutta nyt eteennousi uusi ongelma. Alus ei päässyt myrskynvuoksi Bossekopin satamaan. Porot ja muulasti piti kuljettaa alukselle proomuilla; kahdeksanporoa hukkui siinä rytäkässä.Saamelaisten ja heidän työnantajansa keskensyntyi kiistoja. Saamelaiset vaativat irtaimistonsaluettelointia ennen matkaa. Jacksonkieltäytyi viitaten aikapulaan. Saamelaisetantoivat periksi vasta poliisin uhattua pidättääheidät. Toinen kiista syntyi saamelaistenmieltymyksestä väkijuomiin.4. helmikuuta alus saattoi joka tapauksessanostaa ankkurin. Mukana oli 113 värvättyätyöntekijää, 538 poroa, 418 rekeä ja 411valjaat. Työntekijöistä 78 oli saamelaisia, 11suomalaisia ja 2 4 norjalaisia. Monet olivatkotoisin Koutokeinosta tai Kaarasjoelta jaenemmän tai vähemmän kolmikielisiä.Seurueen tunnetuin jäsen oli Samuel JohannesenBalto, joka oli osallistunut FridtjofNansenin Grönlannin ylittäneeseen retkikuntaanv. 1888. Toinen oli suomalainenJohan Petter Stalogargo, joka oli kahdeksanvuotta hoitanut maailman pohjoisinta postireittiäHammerfestin ja Nordkappin välillä.Myöhemmin Stalogargo hoitaisi Alaskassa2000 km:n postireittiä St. Michael–Kotzebue,kunnes hän maaliskuussa 1902 eksyirajussa lumimyrskyssä ja paleltui kuoliaaksiahkioonsa.Jälleen myrskyPohjois-Atlantin ylityksestä tuli hirvittävä.Hytit olivat sietämättömän ahtaita ja kosteita.Porot, jotka seisoivat avoimissa aitauksissakannella, saivat koko laivan lemuamaan ulosteillaan.Islannin edustalla alus joutui hirmumyrskyyn,jonka kaltaista 42 vuotta meriäkyntänyt kapteenikaan ei ollut koskaan kokenut.Moottori pysähtyi, keulakuva ja yksi pelastusveneistärepeytyivät irti, tyrskyt vyöryivätporojen yli. Kuitenkin vain yksi niistä kuolimatkalla – taisteltuaan toisen poron kanssa.Manitoban saapui New Yorkiin 27. helmikuuta,ja siitä alkoi seikkailun seuraava etappi.Uteliaiden lehtimiesten pikkuveneet olivatpiirittäneet alusta jo ulkomerellä, mutta heitäei karanteenimääräysten vuoksi päästetty laivaan.Maihin saavuttuaan saamelaiset kokivatseisovansa New Yorkin sähkövaloissa kuin”tulimeressä”. Heidän ympärillään parveiliihmispaljous ihmettelemässä eksoottista väkeäja outoja eläimiä.Matka Amerikan poikki jatkui junalla tiedotusvälineidensuurennuslasin alla. Carl Sakariasen,eräs matkalaisista, valitti päiväkirjassaanamerikkalaisnaisten tunkeilevuutta.Nämä eivät arkailleet yrittää siepata itselleenvärikkäitä saamelaispukuja, ja jotkut yrittivätjopa leikata hiuskiehkuroita saamelaisilta.Pohjois-Dakotassa retkue kohtasi sioux-intiaaneja,joille oli kerrottu saamelaisten olevanheidän kaltaisiaan. Niinpä intiaanit olivatmaalanneet kasvonsa punavärillä kunnioittaakseenpohjoiseurooppalaisia veljiään. Molemmatryhmät pettyivät toisiinsa. Intiaanitkokivat saamelaiset vain toisensorttisiksi kalpeanaamoiksi,saamelaiset totesivat, etteivätintiaanit olleetkaan aitoja punanahkoja eikänäiden vaatetustaan tehnyt heihin vaikutusta.Junan saapuessa Kalliovuorille veturi jayksi vaunuista suistuivat raiteilta. Onneksijuna kaatui raiteiden oikealle puolelle. Toisellapuolella oli Tye River –joki. Jos juna olisisuistunut jokeen, koko retkikunta olisi tuhoutunut.Nyt henkilövahingot rajoittuivat36 katternö katternö 37

”He aloittivat etsinnän. Heti ensimmäinen vaskooli täyttyi kimaltelevista kultahipuista.”veturinkuljettajan verta vuotavaan nenään.Retkikunta saapui Seattleen 7. maaliskuuta.Sekä ihmiset että eläimet olivat silloin vielähyvässä kunnossa.United States Coast GuardMerchants & Miners Bank of NomeVastukset jatkuvatMutta nyt alkoivat todelliset vastukset. Matkanoli tarkoitus jatkua laivalla rannikkoapitkin Etelä-Alaskan Hainesin kaupunkiin.Seurueelle hankittu alus oli kuitenkin liianpieni. Poronjäkälä alkoi loppua. Porot päästettiinlaiduntamaan yhteen Seattlen puistoista,mutta sen ruoho sairastutti ne.Sitten oli vuorossa seuraava katastrofi. Kevätsaapui äärimmäisen varhain. Jäät lähtivätChilkatjoesta, mikä sulki suunnitellun reitin.Poroja alkoi kuolla tiuhaa tahtia. OnneksiHainesin ympäristöstä löytyi jäkälää. Monetporot olivat kuitenkin niin huonossa kunnossa,että jäkälä piti kantaa säkeissä niiden eteen.Retkikunta päätti pystyttää kesäleirin suurehkonjäkäläesiintymän kohdalle. Tavoitettaeli porojen käyttöä kiireelliseen apuun Klondikessatalvella 1898 ei siis saavutettu.Kävi selville, ettei sitä tarvittukaan. Klondikestasaapuneet hätäraportit olivat olleetliioiteltuja. Mutta nyt porot kuitenkin olivathoitajineen Amerikan mantereella. EhkäSheldon Jacksonilla oli ollut tämä mielessäänkoko ajan. Joka tapauksessa hankkeen tarkoitusmääriteltiin uudelleen; tavoitteena olisikehittää Alaskaan elinvoimainen porokanta.Retkikunnan jäsenille se tarkoitti muutostasuunnitelmiin syksyllä 1898. Kesäkaudenjälkeen elossa oli enää 144 poroa. Tokan ajamiseentarvittaisiin vain kuusi saamelaista.Muut työntekijät kuljetettaisiin Beringinmerenrannikon poroasemille.Tammikuussa 1899 pororetkikunta saapuiviimein Dawson Cityyn. Seikkailut olivatseuranneet toisiaan myös syksyllä. Sudet japuumat hajottivat usein tokan. Ichiaik-järvelläretkikunta kohtasi intiaaniryhmän, jokatappoi yhden poroista, sillä he eivät olleetkoskaan nähneet sellaista eläintä. Saamelaisetyrittivät paeta eläimineen, mutta pakomatkakatkesi jokeen, joka oli niin täynnä hyppiviälohia, että porot kieltäytyivät ylittämästä sitä.Saamelaiset joutuivat vangeiksi ja menettivätaseensa. He pelkäsivät ensin henkensäpuolesta, mutta havaitsivat sitten tulleensakutsutuiksi juhla-aterialle, jonka jälkeen heidätkuljetettiin takaisin porotokan luo, jokaintiaanien avulla ajettiin joen yli.Michael A. Healy (1839–1904) Alaskan reitin legendaarinen merikapteeni, Sheldon Jacksoninhengenheimolainen.Sheldon Jackson (1834–1909), lähetyssaarnaaja,poliittinen johtaja ja Alaskan historiankeulahahmoja.Dawson Cityssä saamelaiset otettiin vastaansankareina. Kullankaivajat tarjosivat poroista300 dollaria kappaleelta teuraseläiminä.Mutta porot päätettiin kuljettaa edelleenCircle Cityyn, runsaat 300 km Yukonjokeaalavirtaan. Siellä porot luovutettaisiin armeijalle,ja osa eläimistä kuljetettaisiin edelleenparille poroasemalle.Pohjois-Kalotin porot toivat tärkeän lisänPohjois-Amerikan vähitellen kasvavaan porokantaan.Venäjän tsaari kielsi v. 1902 porojenmyynnin Siperiasta. Poroja siirrettiinsuurimittaisesti Norjasta vielä kaksi kertaa,Newfoundlandiin ja Baffininsaarelle, vuosina1908 (300 poroa) ja 1921 (620 poroa). Kymmenkuntasaamelaisperhettä seurasi mukana.Enimmillään eli 1930-luvulla Amerikassa oliyli puoli miljoonaa poroa.Tietojen mukaan 24 retkikuntalaista palasikotiseuduilleen. Muut asettuivat pysyvästiAlaskaan tai toisaalle uudessa maanosassa.Ainakin 40 ryhtyi samaan kuin lähes kaikkimuutkin Alaskassa: kullanetsintään.Onnekas JafetSiitä alkaa uusi tarina, vähintään yhtä merkillinenkuin porojen siirto. Yksi esimerkki: JafetLindeberg.Lindeberg, joka oli kotoisin Ruijan Vesisaaresta,kuului Bossekopin retkikuntaan.Hänellä ei ollut mitään kokemusta poronhoidosta.Sitä vastoin hän oli harrastanut malminetsintää,ja hänen väitettiin liittyneen retkikuntaanvain saadakseen ilmaisen matkankultamaille.Jafet Lindeberg. Heti ensimmäinenvaskooli täynnä kultahippuja.Erik Lindholm, räätäli joka luki kyltinväärin ja tienasi miljoonia.John Brynteson palasi äveriäänä miehenäRuotsiin ja omisti pitkän elämänsähyväntekeväisyyteen.Jafet Lindeberg, kultaharkot ja liikekumppanit v. 1910.Hän oli silloin Amerikan rikkaimpia miehiä.Harmikseen Lindeberg ei päässyt Klondikeen,vaan hänet lähetettiin poroasemalle UnalakleetiinNortoninlahdelle Alaskan länsirannikolle.Eikä siinä kaikki, Jackson valitsi hänet johtamaanuutta retkikuntaa Siperiaan porojen ostamiseksi.Mutta silloin alkoi kulkea huhu, että AlaskanSewardin niemimaalta oli löytynyt kultaa. Lindebergsanoi sopimuksensa irti siltä seisomaltaja lähti kultakenttiä kohti.Hän lyöttäytyi yhteen kahden ruotsalaisenkanssa: toinen oli John Brynteson, joka oli tullutAlaskaan evankelistana, ja toinen oli räätäli ErikLindblom, joka oli päätynyt Alaskaan vahingossa.Lindblom oli nähnyt San Franciscossa kyltinSailors wanted ja lukenut sen vahingossa Tailorswanted. Koska hän oli räätäli (englanniksi tailor),hän haki työpaikkaa – ja päätyi hämmästyksekseenvalaanpyyntialukselle.Nämä kolme aloittivat kullanetsinnän 31. heinäkuuta1898 pienestä purosta kaukana lähimmästäasutuksesta. Heti ensimmäinen vaskooli täyttyikimaltelevista kultahipuista. He huuhtoivat 90päivässä kultaa yli 200.000 dollarin arvosta ennenkuin heidän oli lopetettava työskentely talveksi.Tästä alkoi pioneer mining company -yhtiö,tuottoisin alaskan historiassa (tuotto 2 4 milj.dollaria). nämä kolme kullankaivajaa tulivat piantunnetuiksi nimellä ”the three lucky swedes”(vaikka lindeberg olikin norjalainen), ja heidänjäljissään alueelle vyöryi onnenonkijoita, mm.osa jacksonin retkikunnasta.Samalla löytö käynnisti pitkällisen korkeantason rötösjutun. amerikkalaiset kullanetsijäteivät halunneet hyväksyä, että ulkomaalaisetolivat vallanneet parhaat apajat. Heinäkuussa1899 noin 500 ärsyyntynyttä kullankaivajaa olikokoontunut ajaakseen ruotsalaiset matkoihinsaja ottaakseen valtauksen omaan haltuunsa. vastasotilaiden väliintulo pistimet kiinnitettyinä estiväkijoukon aikomukset.Parin seuraavan vuoden aikana poliitikot jaliikemiehet yrittivät eri tavoin päästä käsiksi valtaukseen.Jutusta kehittyi todellinen salaliitto,josta kolme kaverusta tuskin olisivat selvinneet,ellei heillä olisi ollut varaa palkata parhaat lakimiehet.Pelkästään lakimiesten palkkiot olivat1,8 milj. dollaria.svenolof karlsson____________alaviite: Erityiskiitos K-G Olinille, joka on kertonuttämän tarinan ja kullanetsijöiden jännittävän jatkonkirjassaan Alaska. Del 2. Guldrushen (1996) (kirjastailmestyy piakkoin uusi painos).Muita tärkeitä lähteitä ovat Sheldon Jacksonin raporttivuodelta 1899 Yhdysvaltain hallitukselle, Introductionof Domestic Reindeer into Alaska, Arthur S. PetersoninThe Introduction of Domesticated Reindeer into Alaskaja Ørnulv Vorrenin Samer, Rein og Gull i Alaska:Emigrasjon av Samer fra Finnmark til Alaska.38 katternö katternö 39

Aika tarttua yht eistyöhönKarl VilhjálmssonPaikalliset energiayhtiöt ovat isojen haasteiden edessä, sanoo ylijohtaja Esa HärmäläEU:ssa suunnitteilla olevat uudetdirektiivit sekä kotimaisen lainsäädännönkiristyminen tiukentavatenergiayhtiöille asetettaviavaatimuksia entisestään. Jos yhtiöteivät selviä tarvittavista investoinneistayksin, niiden kannattaisihakea yhteistyötä, sanoo työjaelinkeinoministeriön energiaosastonylijohtaja Esa Härmälä.Hän ei tokikaan halua sekaantuaasiaan. Hän korostaa, että yhtiötpäättävät toiminnastaan itse.”Asiakkaat ovat usein tyytyväisimpiä pieniinyhtiöihin. Mutta edellytyksenä on, ettäne pystyvät säilyttämään kilpailukykynsä.On täysin varmaa, että vaatimukset kiristyvätja investointitarve kasvaa”, hän sanoo.Esa Härmälä on koulutukseltaan agronomija virkamiehenä raskassarjalainen. Hänenansioihinsa kuuluu pääministeri Esko Ahontalouspoliittisena erityisavustajana toimiminenvaikeina vuosina 1991–1993. Häntävoidaan kuvata yhtenä strategianlaatijoistaSuomen EU-tietä valmisteltaessa. Hän toimiMTK:n eli Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitonpuheenjohtajana v. 1994–2006.Toisenlainen merkintä ansiolistaan tuli v.1995, kun Esa Härmälä voitti väittelytaidonsuomenmestaruuden kilpailussa, joita Äidinkielenopettajain liiton siihen aikaan järjesti.Taito on varmasti tarpeen energiapoliittisiapaketteja koottaessa.Mitä Esa Härmälä siis työssään tekee?”Käytän veronmaksajien rahaa heidän sähkölaskunsakasvattamiseen”, Härmälä aloittaakuvauksen hienoisesti hymyillen. ”Vastaammetäällä Suomen energiapolitiikasta,joka on samalla yhä kiinteämmin yhteydessäEuroopan ja koko maailman politiikkaan.”Tehtävä on elintärkeä: ”Emme voi ylläpitääkorkealuokkaista sivilisaatiota tässä maassailman hyvin toimivaa energiahuoltoa.”Uutta tilanteessa on se, että energiapolitiikkamuotoutuu nykyään pitkälti kytköksissäilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan.Perustavoite ei kuitenkaan ole muuttunut:energiapolitiikan on tarjottava edellytyksetkilpailukykyiselle elinkeinoelämälle ja huoltovarmuudelle.Suomen järjestelmässä energiapolitiikanlaadinnassa on aika selkeä roolijako. Voimassaoleva hallitusohjelma on tietenkin yksiperuspilareista. ”Kaikki kunnioittavat sitä,”Esa Härmälä kommentoi, ”mutta tietenkinon niinkin, kuten pääministeri on todennut,ettei kuudella hallituspuolueella ole kovinsuurta yhteistä nimittäjää.”Kaksi trendiä ohjaavatMitkä ovat tämän hetken energiatrendit? EsaHärmälä mainitsee erityisesti kaksi asiaa:liuskekaasu-buumi ja vaihtelevan intermittent-sähkönnopea kasvu (eli sähkön, jonkatuotanto on katkonaista, kuten tuuli- ja aurinkoenergiassa).Liuskekaasua voidaan tuottaa uudella tekniikalla(fracking, vesisärötys) suhteellisenhelposti ja halvalla, ja sitä on suunnattomiamääriä, joten etenkin Euroopan yhteisenenergiapolitiikan edellytykse muuttuvat senmyötä radikaalisti. Poliitikot ovat Saksassa jaIsossa-Britanniassa hiljattain sanoneet vesisärötyksellekyllä, Ranskassa ei.Loogisesti ajateltuna liuskekaasu painaasähkönhintaa alas, mikä ei ehkä kaikille toimijoilleole tervetullutta. Voidaan myös kysyä,mitä liuskekaasu merkitsee niille säröille,joita EU-maiden kesken energiapolitiikassaon jo nähtävissä, esimerkiksi sellaisten maidenkesken, jotka haluavat kulkea uusiutuvanenergian etulinjassa, ja niiden, jotka mieluitenkulkevat muutaman askeleen perässä.Etenkin Saksassa on tehty valtavia investointejavaihtelevaan sähköön, mutta valittulinja sisältää monia ratkaisemattomia teknisiäja taloudellisia kysymyksiä. Sähköverkkoja jasiirtotekniikkaa on esimerkiksi laajennettavahyvin voimakkaasti, jotta sähköntuotannonepätasaisuus ei aiheuttaisi vaikeuksia verkossa.”Katkonaisen sähkön osuus on nyt kasvanutniin suureksi, että sen asettamat vaatimuksetalkavat ohjata koko järjestelmää”, EsaHärmälä sanoo.Siitä nähtiin esimakua jokin aika sittenPuolan ja Tšekin ilmoitettua, että ne aikovatrakentaa mekanismeja, joilla suljetaan sähkönsiirtoSaksan sähköverkosta katkonaisuudentultua liian suureksi. Ne eivät halua joutuahuolehtimaan naapurimaan tuulivoimanaiheuttamista ongelmista.”Ymmärrän jossain määrin Puolaa ja Tšekkiä.Järjestelmä pitää olla tasapainossa. Eiole toivottavaa, että sähkökatkotilanteessajoutuu ilmoittamaan potilaalle leikkauksenjatkuvan, kun sähkö on saatu palautettua takaisin.”Esa Härmälä kertoo esimerkin. Joulu oliSaksassa tuulinen ja tuulivoimalat kävivättäyttä vauhtia, seurauksena sähkön ylituotantoa.Sähkönhinta oli sähköntuottajille jonkinaikaa negatiivinen, -56 euroa megawattitunnilta(ne siis joutuivat maksamaan päästäkseeneroon sähköstä), kun taas uusiutuvanenergian tuki samalla toi niille 53 euroa megawattitunnilta.MatalasuhdanneLisäksi meillä on suuri yleiseurooppalainenongelma: matalasuhdanne ja sen poliittisetsyyt, joiden vuoksi investoijat epäröivät.”Kun suhdanne on epäsuotuisa ja energianhintakehityksestä vallitsee epävarmuutta,voidaan kysyä, millaisella varmuudellahintataso pystytään ennustamaan vaikkapavuoteen 2025. Investoijat haluavat pysyvätpelisäännöt”, Esa Härmälä sanoo.Suomella on juuri nyt maailman anteliaimpiajärjestelmiä tuulivoimatuotantoa varten.Syöttötariffi takaa tuottajalle kiinteän sähköhinnan12 vuodeksi, alkuvuosina 105,30 euroaja vuodesta 2015 alkaen 83,50 euroa megawattitunnilta.Voivatko sähköntuottajat luottaa, että tukipysyy samana koko luvatun ajan?”Voivat”, Esa Härmälä sanoo. ”Se on poliittinenpäätös, ja on tärkeää, ettei muutoksillaspekuloida. Investoijien täytyy voida luottaajärjestelmään, jotta heillä olisi halu investoida.””Jos sähköntuottajat odottavat tukea myösnäiden 12 vuoden jälkeen, silloin kyllä huolestummetäällä ministeriössä, koska tuenYlijohtaja Esa Härmälä, syntynyt Pusulassa,omistaa metsää Paimiossa ja kesämökinLohjalla, työhuoneessaan vallan keskuksessatyö- ja elinkeinoministeriössä Helsingissä.40 katternö katternö 41

tarkoituksena on investointimenojen kattaminen.”Esa Härmälä toteaa kuitenkin samalla, etteiSuomi kuulu tuulisimpiin maihin. ”Me emmevoi tässä suhteessa verrata itseämme esim.Norjan rannikkoon tai Ruotsin tuntureihin.”Iso vai pieni?Isoilla ja pienillä toimijoilla on energia-alallaerilaiset edellytykset etenkin pätevien osaajienhankinnassa ja rahoituksessa. Mitä se tarkoittaatulevien haasteiden kannalta?”Meillä on Suomessa runsaat 80 verkkoyhtiötäja monipuolinen rakenne enkä katsosiitä olevan mitään haittaa. Asiakkaat ovatusein tyytyväisempiä pieniin yhtiöihin kuinsuuriin. Se näkyi varsinkin viime myrskyjenjälkeen pienten yhtiöiden selvitessä korjaustöistäpaljon nopeammin.”Nelisenkymmentä paikallisyhtiötä on hiljattainmuodostanut oman organisaation,Paikallisvoima ry:n, mutta Esa Härmälä eihalua kommentoida sitä lähemmin.”En halua ottaa kantaa siihen, minkälaisellarakenteella yhtiöt valvovat etujaan. Muttaodotamme, että etujärjestöt antavat luotettavaatietoa, osoittavat yhteistyöhalua ja kehittävättietotekniikkaosaamistaan.”Viimeksi mainittu käy tarpeelliseksi etenkinEU:n tulevien sähköverkkosäädöstenvuoksi. Älykkäille verkoille ollaan laatimassalukuisia direktiivejä.”On selvää, että niiden täyttäminen voiolla haastavaa monille yhtiöille. Myös hallinnossaja liike-elämässä ollaan turhautuneitaEU-säännösten moninaisuuteen ja laatuun.”’Huonoin’ esimerkkiEnergiatehokkuusdirektiivi on ehkä ”huonoinesimerkki”, Esa Härmälä sanoo. Direktiivintoimeenpanoa on ministeriössä valmistelemassasuuri koneisto työryhmineenja erilaisine alaryhmineen, jotka käyvät läpikoko kentän.”Voin sanoa vain, että valmistelemme energiatehokkuuslakiaja toivomme voivammemuotoilla sen niin, ettei se pelkästään sisälläuusia velvoitteita vaan myös sellaista, mitä onjo suunniteltu ja ehkä jopa toteutettu.”Mikäli pienillä yhtiöillä ei ole omia resurssejaenergiatehokkuustoimenpiteisiin ja muihinniille asetettaviin vaatimuksiin, ratkaisunaon ehkä yhteistyö. ”Emme halua opettaayhtiöitä siinä suhteessa, mutta on selvää, ettäniiden täytyy voida säilyttää kilpailu- ja investointikykynsä.”Energiatehokkuusdirektiivistä sanotaanjoskus, että se on laadittu Keski-Euroopanolosuhteiden pohjalta, jossa asutus on tiiviimpää,ilmasto lämpimämpi ja rakennusperinneerilainen. Miten hyvin direktiivi sopiiSuomen olosuhteisiin?”Meillä on oltava velvoittava suomalainenlaki”, Esa Härmälä sanoo. ”Ei riitä, että sanommetilanteemme olevan erilainen kuinmuiden. Koska olemme energian suurkäyttäjiä,meillä on myös suurempi vastuu. Lisäksiosoittamalla kantavamme vastuumme voimmeluoda tiettyä liikkumatilaa.”Jos energiatehokkuuteen pakotetaan lailla,eikö se ole perustuslakiasia?”En tiedä, missä menee raja sille, mitä voidaanpakottaa. Filosofiamme kuitenkin on,että annamme selkeämmän juridisen perustansille, mitä olisimme muutenkin tekemässäja tehneet tähänkin asti, kuten vapaaehtoisetenergiansäästösopimukset. Tästä on kuitenkinliian aikaista sanoa mitään lopullista.”Kohti 38 prosenttiaBioenergia on Suomessa erityisen kiinnostavateema. Poliitikot ovat luvanneet, että 38 %energiatuotannostamme voidaan luokitellauusiutuvaksi v. 2020.”Olemme Suomessa kulkemassa tavoitettakohti”, Esa Härmälä kommentoi.Teoria ja käytäntö eivät kuitenkaan ainakohtaa, sen osoittaa Alholmens Kraft, joka onbioenergian uranuurtajia. Edelleen 12 vuodenkäytön jälkeen biopolttoainetta ei saadakoottua riittävästi, mikä pakottaa käyttämäänkivihiiltä.”Meillä on Suomessa riittävästi raaka-ainevarojakansalliseen tavoitteeseen, mukaan lukienteollisuusprosessien jäännöstuotteet. Jalisäksi turvetta. Mutta tietenkin on kyse myösliiketalouslogiikasta ja logistiikasta”, Esa Härmäläkommentoi.Turpeen käyttöä pitäisi voida helpottaa,hän katsoo. Hallitus on yksimielinen turpeenkäytöstä energialähteenä myös jatkossa,10–20 vuotta, nykyisissä voimalakattiloissavähintään 12–13 TWh:n tasolla; lisäksi että jokasyksy kerätään 50 % vuositarvetta vastaavaturvereservi.Ongelmana on lupaprosessi. Vaikka hallituson vahvistanut soiden luonnontilaisuudenluokitusjärjestelmän, käsittely on liianhidasta myös vähäisen (0–2) suojeluarvonalueilla (asteikolla 0–5), Esa Härmälä sanoo.”Tämän ongelman olemme luoneet Suomessaitse. Viranomaisten ei pitäisi joutuakäyttämään resursseja vähäisen suojeluarvonsoihin. Mutta niinhän se on, että suomalaisettekevät mielellään valituksia.”Alalla on ihmetelty metsähakkeelle v. 2011käyttöön otettua tuotantotukea, jonka avullaon tarkoitus saavuttaa uusiutuvan energian 38%:n raja v. 2020. Miksi siitä leikattiin kolmasosatämän vuoden alusta?Esa Härmälä: ”Tuki on sidottu sekä päästöoikeudenhintaan että turpeen verotukseen.Ne vaikuttavat metsähakkeen kilpailukykyyn.Turpeen verotuksen noustessa tukilaskee. Hake säilyy kuitenkin turvetta edullisempanavaihtoehtona. Jos näin ei tehtäisi,tulisi ylikompensaatiota.”Ydinvoimasta hän kommentoi, että Olkiluoto3 pitäisi saada käyttöön mahdollisimmanpian. ”Emme voi ministeriössä vaikuttaaasiaan. Mutta Suomi tarvitsisi tätä sähköntuotantoajo nyt.”Fennovoimahankkeen toteutuminenon luonnollista eduskunnan tehtyä asiastamyönteisen periaatepäätöksen. ”Mutta tämänasian hallinta kuuluu investoijille.”Pohjoismaiset markkinatEsa Härmälä suhtautuu myönteisesti pohjoismaisiinsähkön vähittäismarkkinoihin,jotka suunnitelmien mukaan toteutuvat ensivuonna.Hän ottaa laskutusmallin puheeksi itse.Tanska on jo päättänyt ottaa käyttöön ns.yhden laskun mallin ja Ruotsi ja Norja ovatilmaisseet aikovansa tehdä samoin. Yhdenlaskun mallissa sähkökauppias laskuttaa loppuasiakkaaltamyös verkonkäytön.”Olemme keskustelleet tästä muiden maidenkanssa. Asiasta ollaan montaa mieltä, jasitä pitää vielä analysoida”, Esa Härmälä sanoo.”Pelkään yhden laskun mallin johtavan siihen,että sähköverkkojen omistajilta katoaayhteys asiakkaisiinsa. Kun asiakkaalle sittentulee sähkökatkos tai muu verkkoon liittyväongelma, paras malli ei voi olla se, että asiakkaanpitää soittaa sähkönmyyjälle”, Esa Härmäläsanoo.”Pienet yhtiöt ovat tärkeitä. Jos teemme niidenasemasta alisteisen, vaikeutamme niidentyötä. Vaarana on, että suuret toimijat jakavatpohjoismaiset markkinat ajan myötä keskenään.””Peräkylän Sähköäkin tarvitaan. Sekä meettä ruotsalaiset kollegamme katsomme vaalivammeniiden etuja. Mutta päädymme erijohtopäätöksiin”, Esa Härmälä sanoo.svenolof karlssonEmme halua opettaa yhtiöitä, mutta on selvää,että niiden täytyy pystyä säilyttämään kilpailujainvestointikykynsä, ja silloin ehkä kannattaaharkita erilaisia yhteistyön muotoja, Esa Härmäläsanoo.Karl Vilhjálmsson42 katternö katternö 43

TarkkanasähkönkulutuksessaKettukallio tuo varmuuttasähköhuoltoonENERGINEN. Annica Haldinille on tullut tavaksi käyttää takkaa sähkölämmityksen rinnalla.”Tulokset näkee helposti, kun tarkastaa sähkönkulutuksensa päivittäin”, hän sanoo.Annica Haldin tarkkaileesähkönkulutustaan iPad yhdessäkädessä ja puuklapi toisessa. Hänpitää uusia sovelluksia yhtenäkeinona, jolla saa tietoa kodinsähkösyöpöistä.Monet etäluettavan sähkömittarinsaaneet asiakkaat ovat innostuneettarkkailemaan kotitaloutensa vuorokautistasähkönkulutusta.”Tuntuu olevan enemmän naisten ilmiötarkkailla, miten paljon sähköä voi säästäätakkaa lämmittämällä. Ainakin jos voi uskoaFacebookin kommentteja”, sanoo Pietarsaaressaomakotitalossa asuva Annica Haldin.Hänen osaltaan kiinnostus alkoi joulukuussaperheen saatua täydennystä polttopuukasaan.Hän halusi tutkia, näkyisikö takanlämmitys todella sähkönkulutuksessa.Hän meni Pietarsaaren Energialaitoksen verkkosivuille,kirjoitti asiakas- ja mittarinumerotja vips vaan, kodin sähkönkulutus näkyiruudulla värikkäinä pylväinä.”Nyt tarkistan sen päivittäin, siitä on tullutmelkeinpä rituaali. Toivon, että saisin myöskaksi poikaani kiinnostumaan tästä.”Loppu ikäville yllätyksilleJohanna ForsmanPerheen sähkönkulutuksen tunteminen ei olemerkittävästi muuttanut elintapoja. Pyykinkuivaajapyörii tavalliseen tapaan, ja kotonaon normaali viihde-elektroniikkavarustus.”Sammutamme lamput poistuessammehuoneesta, mutta muuten emme ole erityisensäästäväisiä. Suurin ero on, että nykyään lämmitämmetakkaa joka ilta. Se on kaiken lisäksiniin kotoistakin.”Annica tarkistaa sähköluvut päivittäin iPadillaan.”Toivoisin siihen sovellusta, jotta verkkosivuilleei joka kerta tarvitsisi kirjautua sisään.Tai ainakin että voisin muuttaa kirjautumistiedotsalasanaksi, joka on helpompi muistaa.Sähkölaskunlukutaito■ Kuka oikeastaan ymmärtää, mitä sähkölaskussalukee? Sähkön perusmaksu, päiväsähkö,yösähkö, sähkönsiirron perusmaksu, siirronpäiväsähkö, siirron yösähkö. Ja verot päälle.Pitääkö sen olla niin monimutkaista? EnklaElbolaget on Ruotsissa markkinoinut itseäänsähkölaskun riisutulla mallilla. Asiakas voisiinä valita, miten yksityiskohtaisen tai yleismuotoisenlaskun hän haluaa. Riisutuimmassamallissa lukee vain sähkönkulutuksen hinta,arvonlisävero ja kokonaissumma. Yhtiön mottonaon ”helppoa matematiikkaa”.Sopisiko tämä malli Katternö-yhtiöille?”Oletamme että asiakas haluaa tietää mistämaksaa. Myös energialiitto suosittelee ettäasiakkaalle toimitetaan eritelty lasku. Ei laskusiitä halpene, jos kustannukset ilmoitetaanyhtenä summana yhdellä rivillä. Loppusummantakana on tietenkin monta matemaattistalaskelmaa ja sen lisäksi suuri osa asiakkaansähkönhinnasta muodostuu veroista”, sanooKatternö-konserniin kuuluvan Herrfors Verkontoimitusjohtaja Seppo Tupeli.Ja kulutustiedot saisivat mielellään olla reaaliaikaisiaeikä niin kuin nyt, vuorokaudenviiveellä.”Hän näkee tekniikassa myös uusia pedagogisiamahdollisuuksia, joilla nuorelle polvellevoisi opettaa talousasioita.”Lapsille tarkoitettu sovellus voisi olla hyväkeino saada jo varhain kuvaa energiasta jasäästämisestä. Sitä voitaisiin käyttää päiväkodeissaja kouluissa.”Suurin hyöty mittarilukemien tarkkailustaverkkosivuilla koituu kuitenkin omaan taloudenpitoon.”Nyt näkee suurin piirtein, minkä suuruinensähkölasku on tulossa, ja pystyy sitenvälttämään epämieluisat yllätykset. On ikävääsaada 700 euron lasku, jos on odottanutpuolta pienempää.”johan svenlin■ Kettukallion sähköasema on käytössä ensimmäistätalveaan, ja se on suoriutunut tehtävästääntäysin suunnitellusti.”Se keventää Ylivieskan kahden muun sähköasemankuormaa. Olmalan sähköasema onaiempina talvina ollut ajoittain ylikuormittunutsähkönkulutuksen ollessa huipussaan. Ylimääräisestävarasyöttöasemasta on ollut suuri hyötyvaikeimpina kausina”, Herrfors Verkon toim.joht.Seppo Tupeli sanoo.Johdoilla makaavat lumikuormat ovat talviaikaanHerrfors Verkon ja muiden verkkoyhtiöidensuurimpia haasteita. Lämpötilan nopeat vaihtelutovat pahimpia, koska silloin johdoille muodostuujäätä. Kun tuuli sitten heiluttaa jäisiä johtoja, vaaranaon, että ne hakkautuvat toisiaan vasten ja tuleeoikosulku tai pahimmassa tapauksessa johtokatkeaa, ja siitä seuraa sähkökatko.”Tällaisia riskejä syntyy joka talvi. Käymme tarkastamassajohtoja ja yritämme puuttua jäänmuodostukseenennen kuin se aiheuttaa vahinkoja. Kunon useita sähköasemia, sähköhuolto on helpompipitää käynnissä myös sähkökatkoissa. Katkoalueillevoidaan nyt useimmiten syöttää tilapäisesti sähköämuilta asemilta.”Kettukallion yksikkö muodostuu 110 kV:n liityntäjohdostaFingridin kantaverkkoon, muuntajastaja 20 kV:n sähköasemasta. Kolmas sähköasemamahdollistaa myös sen, että Ylivieskan ja Olmalankahteen vanhempaan asemaan voidaan tehdä tarpeellisethuoltotyöt kauden niin salliessa.Kettukallion sähköasema otettiin käyttöön toukokuussa2012, ja Herrfors jatkaa siihen liittyviensivulinjojen rakentamista.”Katamme nyt Ylivieskan alueen joka ilmansuunnaltaja täydennämme verkkoon uusia johtoja, joidenavulla varavirtaa voidaan syöttää myös syrjäisemmillealueille ”, Seppo Tupeli sanoo.Johanna ForsmanPAREMPI SÄÄNKESTÄVYYS. Kettukallion sähköasema otettiin käyttöön toukokuussa 2012, ja se helpottaaYlivieskan ja Olmalan asemien kuormitusta. Alpo Pitkälä toimi uuden sähköaseman projektinjohtajana.Fennovoimavalitsee piantoimittajan■ Fennovoima noudattaa ydinvoimalansaalkuperäistä rakennusaikataulua ja valitseelaitoksen toimittajan vuoden 2013 aikana.Tarjousvaiheessa on kaksi vaihtoehtoa; japanilaisenToshiban kiehutusvesireaktori jaranskalaisen Arevan painevesireaktori.”Kumpikin edustaa luotettavaa tekniikkaa.Haluamme hyvän sopimuksen ja käymme senvuoksi perusteelliset tarjousneuvottelut”, sanooKatternön konsernijohtaja ja Fennovoimanhallituksen jäsen Stefan Storholm.Saksalainen Eon päätti viime vuonna vetäytyäFennovoimasta, ja parhaillaan käydäänneuvotteluja eri yritysten kanssa omistajapohjanlaajentamiseksi ja pääoman kasvattamiseksi.”Otimme Eonin mukaan sen ydinvoimaosaamisenvuoksi, ja mielellämme näkisimme, ettäuusilla omistajilla olisi kokemusta ydinvoimaloista.Neuvottelemme useiden ehdokkaidenkanssa ja voimme todeta, että monet ovatkiinnostuneita ydinvoimatuotannosta”, StefanStorholm sanoo.Hänen mukaansa ydinvoiman tarve laajeneelähitulevaisuudessa.”Nyt jo huomaamme, että tuontisähköä onvaikeampi saada. Venäjä tarvitsee sähkönsä itse,ja Ruotsin ja Norjan vesivoima riippuu säistä.Uusi teollisuusdirektiivi tiukentaa päästömääräyksiävuodesta 2016 alkaen, ja useathiilivoimalat ovat vanhenemassa. Jos haluammesäilyttää hyvinvointivaltion, korkean työllisyydenja tuotannon täällä Suomessa, tarvitsemmeluotettavaa perusenergiaa. Ydinvoimakuuluu siinä parhaimpiin vaihtoehtoihin.”Fennovoiman seuraava suuri virstanpylväson rakennuslupahakemuksen jättäminen valtioneuvostollekesällä 2015.”Tavoite ydinvoimalan käynnistämistä Hanhikivessäv. 2022 pitää. Tunnelma on hyvä jasuomalainen omistuspohja vakaa”, StefanStorholm sanoo.44 katternö

KATTERNÖTRENDEJÄMäärä1614Joulukuussareilusti kylmempääEnnätyspaljonlunta joulukuussa12USA supistaapäästöjä enitenBjørn Lomborg kuvattuna BellaCenterin edustalla Kööpenhaminanilmastokokouksessa v. 2009.■ Kansainvälinen ilmastopolitiikkaon täysin epäonnistunut. Pelkästäänpanostamalla liuskekaasuun USA vähentäähiilidioksidipäästöään vuositasollakaksinkertaisesti sen, mitäkansainvälisillä ilmastoneuvotteluillaon yhteensä saatu aikaan.Näin sanoo tanskalainen valtio- jatilastotieteilijä Bjørn Lomborg, KööpenhaminankauppakorkeakoulunPaperi verolle?■ Ruotsin Naturskyddsföreningen(luonnonsuojeluyhdistys) turvautuihiljattain uuteen keinoon metsiensuojelemiseksi esittämällä 10 %:nympäristömaksua kaikkiin paperituotteisiin.Esitykselle ei ole juuri hurrattuoman sisäpiirin ulkopuolella. Tässämetsäteollisuuden entisen konsultinkommentti:Naturskyddsföreningen toimitaustavoimana 80-luvun lopulla,kun kloorivalkaisu kiellettiin vessapaperinvalmistuksessa. Paperinkestävyys kärsi siitä, joten ihmisetapulaisprofessori, joka tunnetaankirjoistaan, esim. The Skeptical Environmentalist.Hän kirjoittaa Foreign Policy –lehden artikkelissa, että 20 viimevuoden ilmastopolitiikan kokonaisvaikutuksenaglobaali päästömääräsupistui alle prosentin, n. 250 milj.tonnia hiilidioksidia vuodessa.”Vaikka tähän määrään päästäisiinjoka vuosi sadan vuoden ajan,se vähentäisi lämpötilan nousuavuosisadan loppuun mennessä vainsadasosan Fahrenheit-astetta”, eli n.0,005 Celsius-astetta.Onko hiilidioksidin vähentämisestäyhtään hyvää esimerkkiä? Lombergmainitsee fracking-tekniikan(vesisärötyksen), jonka avulla liuskekaasuavoidaan tuottaa suhteellisenhelposti ja halvalla. Liuskekaasunansiosta voidaan supistaa kivihiilenkäyttöä, mikä on jo nyt vähentänytUSA:n hiilidioksidipäästöjä n. 500milj. tonnia vuodessa.”Samalla se alentaa amerikkalaistenkuluttajien vuotuisia energiamenoja100 miljardia dollaria”, Lomborgsanoo.ottivat paperia monta kerrosta takapuolensapyyhkimiseen.Metsäyhtiöt eivät uskoneet, ettäkuluttajat hyväksyisivät heikompilaatuistapaperia, mutta samalla nenäkivät tilaisuuden myynnin kasvattamiseenja korkeamman hinnanperimiseen ympäristöystävällisestäpaperista. Nyt meillä on pelkästään3- tai 4-kerroksista paperia. Näinollen kotitaloudet huuhtelevat pyttyynaiempaa enemmän paperia japuukuitua. Ja nyt Naturskyddsföreningenhaluaa sen verolle.1086421950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010Meteorologiset tapahtumat(Myrskyt)Suuret globaalit sääkatastrofit vuosina 1950–2011, Munich Ren tilastojenmukaan.Mistä trendikäyräsaadaan?Munich Ren, maailman suurimman jälleenvakuutusyhtiön,esittämistä vakuutustilastoista on syntynyt keskustelua. Mitenlämpötilan trendikäyrää pitäisi tulkita?■ Munich Re (oik. Münchener Rückversicherungs-GesellschaftAG) mainitaanenergia- ja ilmastoasioissatoimivissa verkostoissa useasti (ks.artikkeli s. 14–15).Se väittää usein siteeratuissa lausunnoissaan,että ilmastonmuutoksestaaiheutuneet vahingot ovat jo nytlisääntyneet ja lisääntyvät tulevaisuudessapaljon enemmän. Ja se pakottaanostamaan vakuutusmaksuja.Yhtiön omat tilastot osoittavat kuitenkinsäähän liittyvien katastrofienmäärän laskeneen 90-luvun korkealtatasolta. Kuitenkin yhtiö käyttääsuuntaa ilmoittaessaan käyrää (mustaviiva), joka osoittaa katastrofienreipasta lisääntymistä.Meteorologian dosentti Tage Andersson:”Munich Re:n edustajatesiintyivät meteorologian konferensseissajo pari vuosikymmentäEnnätysmäärähiilivoimaloitaHydrologiset tapahtumat(Tulvat, maanvyöryt)Klimatologiset tapahtumat(Äärilämpötilat, kuivuus,metsäpalot)sitten ja toivat julki levottomuuttaantulevasta lämpötilan noususta. Heyksinkertaisesti siirsivät lämpötilojenGaussin käyrää vähän oikealle,jolloin käyrä näytti vähän enemmänlämpöä. Vahinkomenojen odotettiintämän seurauksena kasvavan eksponentiaalisesti.”Kuten toisaalla tässä lehdessä todetaan,sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestäei ole mitään todisteita.Mikäli vahingot kasvavat, se johtuusiitä, että useammat joutuvat uhriksiväestönkasvun vuoksi ja koskarakennuksia pystytetään vahingoillealttiille paikoille.Ja kyllä, kuvan trendikäyrä ei voipitää paikkansa, sen näkee heti paljaallasilmälläkin. Pylväisiin perustuvankäyrän suunta on ollut alaspäinvuodesta 1995 lähtien.■ Peräti 1 200 uutta hiilivoimalaaon suunnitteilla 59 maassa, WorldResources Instituten mukaan. 455niistä Intiaan, 363 Kiinaan.Uusien hiilivoimaloiden yhteenlaskettuteho on n. 1 400 gigawattia. Niidenhiilidioksidipäästöt ovat samaasuuruusluokkaa kuin nyky-Kiinankokonaispäästöt.Tämä vie ilmastokehitystä hyvinvaaralliselle polulle, kommentoi raportinlaatinut Ailun Yang.■ Pysyttyään syyskuukausinapitkälti paikallaan globaali keskilämpötilalaski reilusti joulukuussa;mittauslaitosten mukaann. 0,2 astetta. Se tarkoittaa, ettälievästi alaspäin vuodesta 2002suuntautunut globaali lämpötilatrendipitää pintansa.Suomessa lämpötila oli syys- jalokakuussa pitkälti keskiarvojenmukainen, kun taas marraskuu olilämmin ja joulukuu kylmä.Kuten aina, sää on hyvin erilaineneri puolilla maapalloa. Loppusyksyja alkutalvi ovat olleetkeskimääräistä kylmempiä mm.Kiinassa, osassa Keski-Aasiaaaina Bangladeshiin saakka sekäPohjois-Amerikan koilliskulmassa.Vastaavana kautena osassaAustraliaa, Etelämantereella jaLänsi-Venäjän pohjoispuolisillamerialueilla (Barentsin- ja Karanmerillä)on ollut keskimääräistälämpimämpää.Globaali kehitys vastaa eteläisenTyynenmeren oskillaatiota(El Niñoa, joka nostaa maapallonglobaalia lämpötilaa, ja La Niñaa,joka laskee lämpötilaa). Alkusyksystävallitsi heikko El Niño, muttatammikuun puolivälissä se olikehittynyt La Niñan suuntaan.Pohjoisnapa-alueen merijääpoikkesi 20. tammikuuta vertailuarvosta(30 vuoden jakso1979 –2008) miinus 888000 neliökilometriäja Etelämantereen merijääplus 672000 neliökilometriä.Etelämantereen merialueen jääpeitteenlaajuus oli keskiarvoasuurempi koko vuoden 2012.Pallot osoittavat kuukaudenlämpötilapoikkeaman vuosien1998–2006 keskiarvosta. Kuvaton laatinut fyysisen maantieteenprofessori Ole Humlum. Tietojentoimittajan eli GISS:n tietokoneongelmienvuoksi emme ehtineetsaada mukaan joulukuunlämpötilapalloa.SyyskuuLokakuuMarraskuuC°14131211109876543210–1–2–3–4–5–6–7–8–9–10–11–12–13–14■ Onko talven lumimäärä kasvanut vai vähentynytviime vuosikymmeninä? Alla oleva kuva osoittaa lumipeitteenpoikkeaman normaaliarvosta pohjoisellapallonpuoliskolla joulukuussa 1966–2012.Pohjoisella pallon puoliskolla oli siis joulukuussa 2012 enemmän lunta kuinminään muuna joulukuuna 47 viime vuoden aikana. Lumenpeitossa oli n. 3,5milj. neliökilometriä keskimääräistä suurempi pinta-ala. Vastaavat luvut tammi-ja helmikuulta osoittavat lumipeitteen olleen keskimääräistä laajempiviisi viime vuotta.Nolla-arvona on käytetty lumimäärän keskiarvoa v. 1971–2000. Lähde:Rutgers University, Global Snow Lab.Miljoonaa neliökilometriäLiuskekaasusta maailmalla■ Liuskekaasu ei vielä kaksi vuottasitten ollut mikään iso juttu. Nytliuskekaasun sanotaan mullistavanmaailman energiakuviot perin pohjin.Syynä on uusi menetelmä, fracking(vesisärötys), joka tekee liuskekaasuntuotannosta helppoa ja ennen kaikkeakannattavaa.Monet ympäristöjärjestöt ovatprotestoineet vesisärötystä vastaan,mutta presidentti Barack Obama antoitekniikalle täyden tukensa viimevuonna. Maakaasun hinta on laskenutUSA:ssa 2/3:aa lyhyessä ajassa. MyösPohjoisen pallonpuoliskon lumitilanteen poikkeamat v. 1966–2012ARVAAKÄYRÄIso-Britannia ja Saksa ovat nyt näyttäneetvihreää valoa vesisärötykselle.Kartta näyttää, missäpäin maailmaaliuskekaasua ja liuskeöljyä(punaisella) esiintyy. Kuten näkyy,Suomessa ei ole liuskekaasua, koskamaaperämme on hyvin vanhaa.Maapallon suunnattomat liuskekaasuvaratauttavat painamaanenergian hintaa alas ja muuttavatmyös maailmanpolitiikkaa muunmuassa, koska USA:n odotetaanpiakkoin vapautuvan tuontiöljyriippuvuudestaan.46 katternö katternö 47

KYSY JALLELTAJalle vastaa myös osoitteessa www.katterno.fiHyötyhiihtoaNokea jäässä Islannin suurimman jäätikön, Vatnajökullin, eteläreunalla kesällä 2012.Mitä aerosolit ovat?Mitä aerosolit ovat? Onko niillä lämmittävä vaiviilentävä vaikutus ilmastoon?Jalle: Aerosolit ovat pieniä, kaasuun sekoittuneitahiukkasia. Hiukkaset voivat olla kiinteitä tainestemäisiä, ja aerosoli sisältää sekä kaasun ettähiukkaset. Esimerkiksi savu, usva ja ilmansaasteetovat aerosoleja.Valkoisten ilmansaasteiden, esim. sulfaattien(joita muodostuu polttoaineisiin sisältyvästä rikistä),katsotaan jäähdyttävän ilmastoa, koska ne heijastavatauringonvaloa eräänlaisena peiliefektinä.Mustat ilmansaasteet (noki) lämmittävät useideneri mekanismien kautta. Ne imevät maanpinnastanousevaa lämpösäteilyä ja estävät senkulkua avaruuteen. Lisäksi ilmassa oleva nokiimee saapuvaa aurinkoenergiaa maanpintaa tehokkaammin.Mutta tärkein ja usein unohdettu mekanismi onse, että musta noki voi nopeuttaa jään sulamistakesäisin pohjoisella pallonpuoliskolla. Lumen uskomattomanpienten nokimäärien vuoksi auringonsäteilyei pääse heijastumaan, vaan noki ”polttaa”lumen pintaa. Jos lumi/jää ei sula kokonaan, samanoki on siinä seuraavanakin vuonna yhdistettynätalven aikana tulleeseen uuteen nokeen.Katso itse, mitä tapahtuu, jos levität lumihangellenokea maaliskuussa! Itse tutkin Sveitsin Matterhorninjäätikönreunaa loppukesällä. Mustaalikaista jäätä satoja metrejä jäätikön alareunastaylöspäin! Ja aurinko porotti.Hiljattain Journal of Geophysical Research: Atmospheres-lehdessä julkaistiin raportti (Boundingthe role of black carbon in the climate system: Ascientific assessment), jonka mukaan ilmakehännoen lämmittävä vaikutus on kaksi kertaa aiemminarvioitua suurempi. Näin ollen mustat aerosolitovat hiilidioksidin jälkeen tärkein yksittäinen lämpötilaakohottava tekijä.Koska aerosolit ovat ilmakehässä lyhytikäisiä,niitä voidaan tehokkaasti vähentää puhdistamalladieselmoottoreiden pakokaasut sekä puun- jahiilenpoltossa syntyneet savukaasut.Svenolof KarlssonOnkosähkömittareissajalometalleja?Onko uusissa digitaalisissa sähkömittareissajalometalleja? Jos on, mitä ne ovat?Janne AnderssonJalle: Arvattavasti kysymyksellä tarkoitetaan harvinaisiamaametalleja, ja vastaus on silloin kyllä.Kaikissa nykyajan digilaitteissa, esim. kameroissa,GPS:ssä, puhelimissa, sähkömittareissa jne.on useita harvinaisia metalleja. Kiina on maailmansuurin maametallien tuottaja. Se tuo suuren osanmineraaleista Afrikasta, mutta käsittelee ne Kiinassa.Metallien luettelo on liikesalaisuus, mutta voidaanolettaa, että suurta osaa kaupallisesti myydyistämetalleista käytetään kaikissa digimittareissa.Katso esim. linkki: http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2008/dec/25/congo-coltan.Miksi hiilidioksidikäyräon niin tasainen?Ilmakehän hiilidioksidikäyrä näyttää nousevan aivan tasaisesti siitä, kunmittaukset aloitettiin 1950-luvulla. Eikö käyrän pitäisi olla erinäköinen,jos pitoisuuden nousu johtuu ihmisen toimista? Teollisuusyhteiskunnanpäästöt ovat kasvaneet suunnattomasti 50-luvulta, eikö siis kasvuvauhdinpitäisi kiihtyä yhä nopeammin?Jalle: Vertaa ilmakehää lasiin kaadettavaan veteen. Jos vettä kaadetaan kokoajan yhtä nopeasti (yhtä paljon vettä minuutissa), vedenpinta nousee lineaarisestiajan mukaan. Jos minuutissa kaadettavaa vesimäärää lisätään tasaisesti(lineaarisesti), pinta nousee yhä nopeammin (pinta vs. aika kaareutuu ylöspäintoisen asteen paraabelina). Verrattuna ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen(päästöt kasvavat) pitoisuus/aikakäyrän pitäisi siis kaareutua ylöspäin.Mutta se ei tee sitä, se kulkee lineaarisesti.Se johtuu siitä, että ilmakehän suurempi hiilidioksidipitoisuus nopeuttaahiilidioksidin sitoutumista meriin ja kasveihin (hiilinieluihin). Vertaa sitä lasinpohjaan porattavaan reikään. Mitä korkeammaksi vedenpinta nousee lasissa,sitä nopeammin vesi valuu reiästä ja vedenpinta nousee vain lineaarisesti eikäkaarru ylöspäin. Aivan kuin lasiin kaadettaisiin yhtä paljon vettä minuutissailman pohjassa olevaa reikää.Jos ihmisen aiheuttamat päästöt lakkaavat kasvamasta (siten että päästötovat joka vuosi yhtä suuria), ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (lasin vedenpinta)alkaa laskea, kunnes se saavuttaa tasapainon kohdassa, jossa kaikkipäästöt imeytyvät hiilinieluihin (kaadettava uusi vesi valuu reiästä).Se mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu, jos päästöt ovattulevaisuudessa vakiosuuria joka vuosi, riippuu siitä, mikä näiden vakiosuurtenpäästöjen taso on.Miten paljon energiaaruumiillinen työ tuottaa?Miten paljon energiaa ruumiillisessa työssä syntyy? Kuulin, että se riittäävain valaisemaan tavallisen hehkulampun.Jalle: Tietojeni mukaan ihminen voi kehittää n. 100 wattia pitkäkestoisessaruumiillisessa työssä. Tein alla olevan tarkistuslaskelman:Melko kovaa työtä tekevä tarvitsee ravinnostaan 2900 kcal/vrk. Niistä 1900kcal/vrk kuluu kehon toimintojen ylläpitämiseen, työhön jää siis 1000 kcal/vrk. Se tarkoittaa 4187 kJ/vrk = 4184 kWs/vrk = 1,16 kWh/vrk. Tieto pitää siispaikkansa.1,16 kWh vuorokaudessa tarkoittaa 48 watin keskitehoa. Kuten kysymyksessämainitaan, se riittää juuri valaisemaan hehkulampun vuorokauden ympäri.Nykyisellä sähkönhinnalla 1,16 kWh maksaa n. 10 senttiä. Se antaa hyväämittakaavaa sille, mikä on teknisen kehityksen arvo.■ Turussa näkee harvoin nuoria hiihtämässä.Kaupunki tunnetaan vähälumisista talvista,mutta Runosmäen kahden kilometrin tekolumilatuon useimmiten kunnossa. Sadat hiihtäjätkiertävät latua ympäri ympäri joka päivä,useimmat reippaita ukkoja, jotka lykkivät latuahiki hatussa, sykemittari ranteessa ja merkkivaatteetpäällä. He osaavat kertoa, mitenmonta kierrosta ovat hiihtäneet ja miten nopeasti, mikä tuntuu olevanmiehisyyden mitta.Joskus lunta on niin hyvin, että lentokentän takainen 20 km latukin onkäyttökunnossa. Mutta sen pitää olla melkein Lapin luokkaa, jotta (lähinnävanhempi) väki uskaltautuu sunnuntairetkelle. Jos latu on vain puolihyvä,minä saan hiihdellä siellä useimmiten yksin. Mutta linnunlaulu, raitis ilmaja himoreippailijoiden poissaolo hyvittävät jäisen ladun haitat yllin kyllin.Hiihtäjänä (ja muutenkin) minua pidetään siksi vähän omalaatuisena.Ehkä se johtuu siitä, että totuin lapsena Uudessakaarlepyyssä hiihtämäänkouluun puistikkoa pitkin ilman mitään koneella ajettuja latuja.Kalenteriini oli joulukuiseksi maanantaiaamuksi merkitty työkokous(tärkeän) rahamiehen kanssa. Lunta oli tullut taivaan täydeltä koko viikonlopun.Astuessani kotiportaille (valkoisessa paidassa ja kravatissa)lumiaura oli saartanut jään ja lumen peittämän autoni, bussi oli juuri mennytja polkupyörää ei voinut ajatellakaan. Taksikeskus ei vastannut, monetmuutkin olivat samassa veneessä sinä aamuna.Hyvät neuvot olivat kalliita, vieraani ei missään tapauksessa saisi joutuaodottamaan. Silmäni osuivat suksiin. Monot jalkaan vaan ja menoksi! SuihkinRakuunatietä ja kynnin Kupittaanpuiston halki. Sitten Kerttulinkatua(jossa nopeasti ohitin pari lumeen juuttunutta autoa) ja Hämeenkadunyli, jonka jälkeen sauvoin töihin Piispankatua. Ihmiset hymyilivät minullehuvittuneina ja yksi mies huusi nauraen: ”Hyötyhiihtoa!”Piispankadulla seisoi tyttö radiomikrofoni kädessään. Hän teki juttuakaupungin huonosta lumenaurauksesta. Huohotin jotain siihen suuntaan,että ymmärrän, etteivät auraajat ehdi joka paikkaan, nostin suksetkinokseen ja ehdin ajoissa kokoukseen. Hiihtoretkeäni ei kommentoitupelkästään valtakunnan radiossa vaan myös maailmanluokan lehti, ÅboUnderrättelser, noteerasi sen.Hiihdin töihin seuraavanakin päivänä, mutta sitten kadut ja jalkakäytävätoli taas hiekoitettu. Onko aivan mahdoton ajatus, että niistä jätettäisiinkaistale hiekoittamatta hiihtäjien ja potkukelkkailijoiden käyttöön? Pelkonaon varmasti, että jalankulkijat liukastuvat ja murtavat lonkkanivelensäja ranteensa. Mutta miksi hiekan pitää olla niin terävää ja karkearakeista,että se puhkoo pyörän renkaat?jarl ahlbeck48 katternö katternö 49

SÄHKÖNTARVE KASVAA. LeifKronqvist on ollut asentamassaForsbyn uutta puistomuuntamoa.Uusi puistomuuntamoForsbyhynEESSE ELEKTRO-KRAFT■ Sähköverkon vahvistaminen kävivälttämättömäksi Alahärmän Kuoppalassaja Pedersören Forsbyssäuuden asutuksen ja laajenevan maataloudenmyötä.”Sijoitimme puistomuuntamonlähemmäs Forsbyn sähkönkulutustaja korvasimme osan ilmajohdoistamaakaapeleilla uusien asiakkaidensähkönsaannin turvaamiseksi”, selittääEsse Elektro-Kraftin verkkopäällikköOve Lövholm.Forsbyn hanke alkoi syksyllä 2011ja valmistui joulukuussa 2012.Sähkönkulutus kasvaa Kuoppalassa,koska yksi tila on laajentumassaja lisäämässä automaatioastettaan.”Sähköverkko ei ollut riittävänvahva paikallisen sähköntarpeenkasvuun, ja olemme sen vuoksi vetäneetuusia kaapeleita ja asentaneetsuuremman muuntajan”, OveLövholm kertoo.Vastaavaa hanketta suunnitellaanKortesjärven Palokankaalle,jossa verkko alkaa käydä vanhaksija muuntaja liian pieneksi.Johanna Forsman Johanna Forsman Johanna ForsmanTandempumputkäyttöönPIETARSAAREN ENERGIALAITOS■ Kaukolämmön Pohjantien pumppuasemanavuksi rakennetaan uusipumppuasema Alholmintien varteen.Se saadaan käyttöön sopivasti lämmityskaudeksi2013–2014.”Se parantaa kaukolämpöverkonpainetta etenkin lounaisissa kaupunginosissa”,sanoo Pietarsaaren Energialaitoksenkaukolämpöosastonpäällikkö Hans Rundell.Alholmens Kraftin kaukolämpöriittäisi verkoston laajentamiseen. Samaanaikaan monet 1970-luvun talojenomistajat alkavat nähdä öljylämmityskaudenlopun häämöttävän.”Useat kaupungin omakotialueistaovat kaukolämpöverkossa valkoisialäikkiä, mutta jokaisen laajennus on tasapainoiluainvestointikustannusten jauusien käyttäjien lukumäärän välillä.”Pietarsaaressa kaikki yli 2-kerroksisetja lähes kaikki kaupunginomistamat kiinteistöt on liitetty kaukolämpöverkkoon.Verkkoon liittyy40–50 uutta asiakasta vuosittain.Yksi uudehkoista on KWH, joka onluopunut öljykattilastaan ja siirtynytkaukolämpöön.TOIMITTAA LÄMPÖÄ. HansRundell ja Ronny Forsman ovathuolehtineet myös Pohjantienkaukolämpöpumppuasemankunnostuksesta.Johanna ForsmanLASKUTUSUUDISTUS. Kylmä talvi voituoda mukanaan yllättävän suurensähkölaskun, toteaa Åsa Hagnäs.PianviimeinentasauslaskuKRUUNUPYYN SÄHKÖLAITOS■ Kruunupyyn asiakkaat saavatkeväällä ensimmäistä kertaa todelliseenkulutukseen perustuvat sähkölaskutaiempien arviolaskujen sijaan.Suomen kaikkien sähkölaitosten onlain mukaan siirryttävä etäluettaviinmittareihin ja todellisen kulutuksenmukaiseen laskutukseen tammikuusta2014 alkaen.”Olemme mittareiden asennuksessaaikataulusta edellä, ja senvuoksi valmiit siirtymään todellisenkulutuksen mukaiseen laskutukseen.Kaikille asiakkaille tiedotetaanmuutoksesta”, sanoo KruunupyynSähkölaitoksen talouspäällikkö ÅsaHagnäs.Hän näkee uudessa järjestelmässäniin etuja kuin haittojakin. Haittoihinkuuluu laskusumman suuri vaihteluvuoden mittaan, sillä talvikuukausienpakkaset lisäävät useimpientalojen sähkönkulutusta. Etuna on,että asiakkaiden on helpompi muodostaakäsitys kotitalouden sähkönkulutuksesta.”Täysillä kaiken aikaa hohkaavaylimääräinen lämpöpatteri näkyysähkölaskussa”, Åsa Hagnäs sanoo.Enemmänvirtaa joestaUUDENKAARLEPYYN VOIMALAITOS■ Suomessa on vaikea saada lupaauudelle vesivoimalle, mutta Uudenkaarlepyynkeskustan vesivoimalanlaajennus hyväksyttiin vuoden 2012lopulla. Tukinuittoon aikoinaan varatunpadon paikalle saadaan uusi 1,5MW:n turbiini. Lapuanjoen uittosääntölakkautettiin vain viisi vuotta nykyisenvoimalan valmistumisen jälkeen.Ensimmäinen 0,5 MW:n voimalakäynnistyi samassa paikassa jo v.1926. Sen teho nostettiin 1 MW:iin1950-luvulla ja nykyinen 4,5 MW:n vesivoimalarakennettiin 1980-luvulla.”Uusi turbiini lisää vesivoimatuotantoammen. 15 %, mutta käyttövarmuutemmeparaneminen kahdenturbiinin ansiosta on myös merkittäväetu”, sanoo UudenkaarlepyynVoimalaitoksen toimitusjohtaja TonyEklund.Vuonna 2013 turbiinintoimittajatkilpailutetaan ja turbiini valitaan jaseuraavana vuonna uusi voimalaasennetaan.”Tämänkaltaiset hankkeet vievätaikaa, ja toivomme, että uusi turbiinialkaa tuottaa sähköä vuoden 2014lopulla”, Tony Eklund sanoo.ENERGIAA HYÖDYNNETÄÄN. Joenodotetaan tuottavan lisää vesivoimaaUudessakaarlepyyssä vuoden 2014lopulla, kun uusi turbiini on asennettukäyttöön.SähkökarttadigitaaliseksiVETELIN SÄHKÖLAITOS■ Jussi Leppäniemi tuntee Vetelinsähköverkon pian kuin omat taskunsa.Hän on huhtikuusta lähtien viettänytsuuren osan työaikaansa kulkienmaastossa ja mitaten ja merkitenkaikki Vetelin sähkölaitoksen vastuualueellekuuluvat sähkökaapelit,muuntajat ja sähköasemat. Tiedottallennetaan vanhan paperiarkistonsijaan digitaalisesti.”Jotkut alueet on jo skannattu vanhoistapaperikartoista, mutta luotettavuusei ole paras mahdollinen, koskaalkuperäisasiakirjan piirtotarkkuus onheikko”, Jussi Leppäniemi sanoo.Hän inventoi samalla maaston kalustoaja pystyy ilmoittamaan esim.korjattavien, kallellaan olevien pylväidentarkat koordinaatit asentajille.Kun kaikki 20 kV:n ja 400 V:njohdot on ensi vuonna mitattu, hänon kulkenut n. 400 km linjoja pitkinerikoismittari kädessään.”Kun se on tehty, yleiskuvammeverkosta parantuu. Tietokoneohjelmanansiosta pystymme näkemään,milloin yksittäiset verkon osat onasennettu, ja ennaltaehkäisevänhuollon suunnittelu helpottuu”, JussiLeppäniemi sanoo.Johanna ForsmanKARTALLA. ”Linjojen tarkat koordinaatitovat entistä tärkeämpiä tietää,kun yhä useammat ilmakaapelit korvataanmaakaapeleilla”, sanoo Vetelinsähkölaitoksen Jussi Leppäniemi.SÄHKÖNVALVOJAT. Sami Kuusisaari jaMikael Sundström huolehtivat raportoinninsujumisesta sekä Herrfors Verkossaettä sähköyhtiöiden suuntaan.Uusi kaksikkovalvooverkkoa jasähkötasettaHERRFORS■ Katternö-konsernin yhteisresurssitvahvistuivat Sami Kuusisaarenja Mikael Sundströmin rekrytoinninmyötä. Sami Kuusisaari vastaa Herrforsinverkon ja osakasyhtiöidensähkönmyynnin välisen taseen hallinnasta.”Kun sähkönkulutus raportoidaantunneittain, verkkotoiminnanja sähkönmyynnin välinen yksityiskohtainenja jatkuva viestintä on yhätärkeämpää”, Herrfors Verkon toimitusjohtajaSeppo Tupeli sanoo.Sähköverkossa on yhä enemmänetäohjattuja yksikköjä – erottimistamuuntajiin. Ne asettavat myösautomaatiovalvonnalle tiukempiavaatimuksia, ja siitä huolehtii MikaelSundström.”Etäohjattuja yksikköjä valvotaanKatternö-konsernin yhteisestä käyttökeskuksesta,jossa on miehitys 24h/vrk ja joka sijaitsee PietarsaarenEnergialaitoksen tiloissa. Mikaelkehittää ja koordinoi järjestelmää”,Seppo Tupeli kertoo.Esse Elektro-Kraft■ Toimittaa sähköä alueille Pedersöressä, Kortesjärvellä,Alahärmässä, Uudessakaarlepyyssä (Markby)sekä Kruunupyyssä (Jeussen).Asiakkaita: 3 700 • Vuositoimitus: 50 GWhVaihde: 020 766 1900Vikailmoitukset toimistoajan ulkopuolella: 766 2023Asiakaspalvelu: 020 76 6 1912, 020 766 1911Laskutus: 020 766 1912, Johanna Stubbwww.eekab.fiHerrfors■ Toimittaa sähköä Maksamaahan, Oravaisiin, alueillePedersöressä, Teerijärvellä, Ylivieskassa ja AlavieskassaAsiakkaita: 15 000 • Vuositoimitus: 338 GWhVaihde: 781 5300 (Pietarsaari), (08) 411 0400 ( Ylivieska),766 7242 (Kolppi), 385 0050 (Oravainen), 867 5001Te e r i jä r v i ) • Vikailmoitukset toimistoajan ulkopuolella:723 4521 (Oravainen, Pedersöre, Teerijärvi), (08) 426350/044 781 5375 (Ylivieska) • Asiakaspalvelu: 781 5312(Pietarsaari), (08) 411 0401 (Ylivieska) • www.katterno.fiPietarsaaren Energialaitos■ Toimittaa sähköä Pietarsaareen, Luotoonja Sandsundiin Pedersöressä.Asiakkaita: 15 427 • Vuositoimitus: 278 GWhVaihde: 786 3111 • Vikailmoitukset: 723 0079Asiakaspalvelu: 786 3448 • www.jpenergy.netKruunupyyn Sähkölaitos■ Toimittaa sähköä alueille Kruunupyyssä,Pedersöressä ja KokkolassaAsiakkaita: 3 080 • Vuositoimitus: 40 GWhVaihde: 824 2200Vikailmoitukset: 824 2200 / 0400 126 005Asiakaspalvelu: 824 2200, Å. Hagnäs, M. Käldwww.kronoby.fi/elverkUudenkaarlepyynVoimalaitos■ Toimittaa sähköä Uudenkaarlepyyn kaupunginalueelle • Asiakkaita: 4 900 • Vuositoimitus: 110 GWhVaihde: 785 6111 • Vikailmoitukset: 785 6111,iltaisin 722 0050, 723 4520Asiakaspalvelu: 785 6252, 785 6251www.nykarlebykraftverk.fiVetelin Sähkölaitos■ Toimittaa sähköä Veteliin, lukuunottamattaPolson, Kivikankaan ja Nykäsen kyliäAsiakasmäärä: noin 2 000 • Vuositoimitus: 29,2 GWhPuhelin: 866 3600 (vaihde)Vikailmoitukset: 866 3600Asiakaspalvelu: 866 3600, Tarja Naskaliwww.vetelinsahkolaitos.fiTJ Ingvar KullaTJ Stefan StorholmTJ Ole VikströmTJ Carl-Johan KronströmTJ Tony EklundTJ Juha Kauppinen50 katternö katternö 51

MINUN ENERGIANIKuvauksia henkilökohtaisista voimanlähteistäAjatukseni ovat juuri nytsuorituksessa, jonka teen kolmenja puolen vuoden kuluttua. Syksynlepo, jotta taas tervehtyisin, onollut raskas, mutta sain esimakuaolympiaenergiasta viime kesänäLontoossa.Kesällä 2016 juoksen 3000metrin esteiden olympiafinaalissaRiossa. Olen ajatuksissanitehnyt juoksun jo vaikka kuinkamonta kertaa. Olen elämäniparhaassa kunnossa. Energiapulppuaa sisälläni ja janoankuulla starttilaukauksen.Kilpakumppaneitani en vielä tiedä,mutta minä teen oman juoksunija tulen maaliin ensimmäisenä.Yhdeksän tärkeää minuuttiakolmen ja puolen vuoden kuluttua.Sandra Eriksson3000 metrin esteetTYÖKENTTÄNÄMME ALUEEN ENERGIA