Musketti soturit Sara, Moa ja Julia Esa Härmälä ... - Katternö Group

KYSY JALLELTAJalle vastaa myös osoitteessa www.katterno.fiHyötyhiihtoaNokea jäässä Islannin suurimman jäätikön, Vatnajökullin, eteläreunalla kesällä 2012.Mitä aerosolit ovat?Mitä aerosolit ovat? Onko niillä lämmittävä vaiviilentävä vaikutus ilmastoon?Jalle: Aerosolit ovat pieniä, kaasuun sekoittuneitahiukkasia. Hiukkaset voivat olla kiinteitä tainestemäisiä, ja aerosoli sisältää sekä kaasun ettähiukkaset. Esimerkiksi savu, usva ja ilmansaasteetovat aerosoleja.Valkoisten ilmansaasteiden, esim. sulfaattien(joita muodostuu polttoaineisiin sisältyvästä rikistä),katsotaan jäähdyttävän ilmastoa, koska ne heijastavatauringonvaloa eräänlaisena peiliefektinä.Mustat ilmansaasteet (noki) lämmittävät useideneri mekanismien kautta. Ne imevät maanpinnastanousevaa lämpösäteilyä ja estävät senkulkua avaruuteen. Lisäksi ilmassa oleva nokiimee saapuvaa aurinkoenergiaa maanpintaa tehokkaammin.Mutta tärkein ja usein unohdettu mekanismi onse, että musta noki voi nopeuttaa jään sulamistakesäisin pohjoisella pallonpuoliskolla. Lumen uskomattomanpienten nokimäärien vuoksi auringonsäteilyei pääse heijastumaan, vaan noki ”polttaa”lumen pintaa. Jos lumi/jää ei sula kokonaan, samanoki on siinä seuraavanakin vuonna yhdistettynätalven aikana tulleeseen uuteen nokeen.Katso itse, mitä tapahtuu, jos levität lumihangellenokea maaliskuussa! Itse tutkin Sveitsin Matterhorninjäätikönreunaa loppukesällä. Mustaalikaista jäätä satoja metrejä jäätikön alareunastaylöspäin! Ja aurinko porotti.Hiljattain Journal of Geophysical Research: Atmospheres-lehdessä julkaistiin raportti (Boundingthe role of black carbon in the climate system: Ascientific assessment), jonka mukaan ilmakehännoen lämmittävä vaikutus on kaksi kertaa aiemminarvioitua suurempi. Näin ollen mustat aerosolitovat hiilidioksidin jälkeen tärkein yksittäinen lämpötilaakohottava tekijä.Koska aerosolit ovat ilmakehässä lyhytikäisiä,niitä voidaan tehokkaasti vähentää puhdistamalladieselmoottoreiden pakokaasut sekä puun- jahiilenpoltossa syntyneet savukaasut.Svenolof KarlssonOnkosähkömittareissajalometalleja?Onko uusissa digitaalisissa sähkömittareissajalometalleja? Jos on, mitä ne ovat?Janne AnderssonJalle: Arvattavasti kysymyksellä tarkoitetaan harvinaisiamaametalleja, ja vastaus on silloin kyllä.Kaikissa nykyajan digilaitteissa, esim. kameroissa,GPS:ssä, puhelimissa, sähkömittareissa jne.on useita harvinaisia metalleja. Kiina on maailmansuurin maametallien tuottaja. Se tuo suuren osanmineraaleista Afrikasta, mutta käsittelee ne Kiinassa.Metallien luettelo on liikesalaisuus, mutta voidaanolettaa, että suurta osaa kaupallisesti myydyistämetalleista käytetään kaikissa digimittareissa.Katso esim. linkki: http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2008/dec/25/congo-coltan.Miksi hiilidioksidikäyräon niin tasainen?Ilmakehän hiilidioksidikäyrä näyttää nousevan aivan tasaisesti siitä, kunmittaukset aloitettiin 1950-luvulla. Eikö käyrän pitäisi olla erinäköinen,jos pitoisuuden nousu johtuu ihmisen toimista? Teollisuusyhteiskunnanpäästöt ovat kasvaneet suunnattomasti 50-luvulta, eikö siis kasvuvauhdinpitäisi kiihtyä yhä nopeammin?Jalle: Vertaa ilmakehää lasiin kaadettavaan veteen. Jos vettä kaadetaan kokoajan yhtä nopeasti (yhtä paljon vettä minuutissa), vedenpinta nousee lineaarisestiajan mukaan. Jos minuutissa kaadettavaa vesimäärää lisätään tasaisesti(lineaarisesti), pinta nousee yhä nopeammin (pinta vs. aika kaareutuu ylöspäintoisen asteen paraabelina). Verrattuna ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen(päästöt kasvavat) pitoisuus/aikakäyrän pitäisi siis kaareutua ylöspäin.Mutta se ei tee sitä, se kulkee lineaarisesti.Se johtuu siitä, että ilmakehän suurempi hiilidioksidipitoisuus nopeuttaahiilidioksidin sitoutumista meriin ja kasveihin (hiilinieluihin). Vertaa sitä lasinpohjaan porattavaan reikään. Mitä korkeammaksi vedenpinta nousee lasissa,sitä nopeammin vesi valuu reiästä ja vedenpinta nousee vain lineaarisesti eikäkaarru ylöspäin. Aivan kuin lasiin kaadettaisiin yhtä paljon vettä minuutissailman pohjassa olevaa reikää.Jos ihmisen aiheuttamat päästöt lakkaavat kasvamasta (siten että päästötovat joka vuosi yhtä suuria), ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (lasin vedenpinta)alkaa laskea, kunnes se saavuttaa tasapainon kohdassa, jossa kaikkipäästöt imeytyvät hiilinieluihin (kaadettava uusi vesi valuu reiästä).Se mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu, jos päästöt ovattulevaisuudessa vakiosuuria joka vuosi, riippuu siitä, mikä näiden vakiosuurtenpäästöjen taso on.Miten paljon energiaaruumiillinen työ tuottaa?Miten paljon energiaa ruumiillisessa työssä syntyy? Kuulin, että se riittäävain valaisemaan tavallisen hehkulampun.Jalle: Tietojeni mukaan ihminen voi kehittää n. 100 wattia pitkäkestoisessaruumiillisessa työssä. Tein alla olevan tarkistuslaskelman:Melko kovaa työtä tekevä tarvitsee ravinnostaan 2900 kcal/vrk. Niistä 1900kcal/vrk kuluu kehon toimintojen ylläpitämiseen, työhön jää siis 1000 kcal/vrk. Se tarkoittaa 4187 kJ/vrk = 4184 kWs/vrk = 1,16 kWh/vrk. Tieto pitää siispaikkansa.1,16 kWh vuorokaudessa tarkoittaa 48 watin keskitehoa. Kuten kysymyksessämainitaan, se riittää juuri valaisemaan hehkulampun vuorokauden ympäri.Nykyisellä sähkönhinnalla 1,16 kWh maksaa n. 10 senttiä. Se antaa hyväämittakaavaa sille, mikä on teknisen kehityksen arvo.■ Turussa näkee harvoin nuoria hiihtämässä.Kaupunki tunnetaan vähälumisista talvista,mutta Runosmäen kahden kilometrin tekolumilatuon useimmiten kunnossa. Sadat hiihtäjätkiertävät latua ympäri ympäri joka päivä,useimmat reippaita ukkoja, jotka lykkivät latuahiki hatussa, sykemittari ranteessa ja merkkivaatteetpäällä. He osaavat kertoa, mitenmonta kierrosta ovat hiihtäneet ja miten nopeasti, mikä tuntuu olevanmiehisyyden mitta.Joskus lunta on niin hyvin, että lentokentän takainen 20 km latukin onkäyttökunnossa. Mutta sen pitää olla melkein Lapin luokkaa, jotta (lähinnävanhempi) väki uskaltautuu sunnuntairetkelle. Jos latu on vain puolihyvä,minä saan hiihdellä siellä useimmiten yksin. Mutta linnunlaulu, raitis ilmaja himoreippailijoiden poissaolo hyvittävät jäisen ladun haitat yllin kyllin.Hiihtäjänä (ja muutenkin) minua pidetään siksi vähän omalaatuisena.Ehkä se johtuu siitä, että totuin lapsena Uudessakaarlepyyssä hiihtämäänkouluun puistikkoa pitkin ilman mitään koneella ajettuja latuja.Kalenteriini oli joulukuiseksi maanantaiaamuksi merkitty työkokous(tärkeän) rahamiehen kanssa. Lunta oli tullut taivaan täydeltä koko viikonlopun.Astuessani kotiportaille (valkoisessa paidassa ja kravatissa)lumiaura oli saartanut jään ja lumen peittämän autoni, bussi oli juuri mennytja polkupyörää ei voinut ajatellakaan. Taksikeskus ei vastannut, monetmuutkin olivat samassa veneessä sinä aamuna.Hyvät neuvot olivat kalliita, vieraani ei missään tapauksessa saisi joutuaodottamaan. Silmäni osuivat suksiin. Monot jalkaan vaan ja menoksi! SuihkinRakuunatietä ja kynnin Kupittaanpuiston halki. Sitten Kerttulinkatua(jossa nopeasti ohitin pari lumeen juuttunutta autoa) ja Hämeenkadunyli, jonka jälkeen sauvoin töihin Piispankatua. Ihmiset hymyilivät minullehuvittuneina ja yksi mies huusi nauraen: ”Hyötyhiihtoa!”Piispankadulla seisoi tyttö radiomikrofoni kädessään. Hän teki juttuakaupungin huonosta lumenaurauksesta. Huohotin jotain siihen suuntaan,että ymmärrän, etteivät auraajat ehdi joka paikkaan, nostin suksetkinokseen ja ehdin ajoissa kokoukseen. Hiihtoretkeäni ei kommentoitupelkästään valtakunnan radiossa vaan myös maailmanluokan lehti, ÅboUnderrättelser, noteerasi sen.Hiihdin töihin seuraavanakin päivänä, mutta sitten kadut ja jalkakäytävätoli taas hiekoitettu. Onko aivan mahdoton ajatus, että niistä jätettäisiinkaistale hiekoittamatta hiihtäjien ja potkukelkkailijoiden käyttöön? Pelkonaon varmasti, että jalankulkijat liukastuvat ja murtavat lonkkanivelensäja ranteensa. Mutta miksi hiekan pitää olla niin terävää ja karkearakeista,että se puhkoo pyörän renkaat?jarl ahlbeck48 katternö katternö 49