Musketti soturit Sara, Moa ja Julia Esa Härmälä ... - Katternö Group

Aika tarttua yht eistyöhönKarl VilhjálmssonPaikalliset energiayhtiöt ovat isojen haasteiden edessä, sanoo ylijohtaja Esa HärmäläEU:ssa suunnitteilla olevat uudetdirektiivit sekä kotimaisen lainsäädännönkiristyminen tiukentavatenergiayhtiöille asetettaviavaatimuksia entisestään. Jos yhtiöteivät selviä tarvittavista investoinneistayksin, niiden kannattaisihakea yhteistyötä, sanoo työjaelinkeinoministeriön energiaosastonylijohtaja Esa Härmälä.Hän ei tokikaan halua sekaantuaasiaan. Hän korostaa, että yhtiötpäättävät toiminnastaan itse.”Asiakkaat ovat usein tyytyväisimpiä pieniinyhtiöihin. Mutta edellytyksenä on, ettäne pystyvät säilyttämään kilpailukykynsä.On täysin varmaa, että vaatimukset kiristyvätja investointitarve kasvaa”, hän sanoo.Esa Härmälä on koulutukseltaan agronomija virkamiehenä raskassarjalainen. Hänenansioihinsa kuuluu pääministeri Esko Ahontalouspoliittisena erityisavustajana toimiminenvaikeina vuosina 1991–1993. Häntävoidaan kuvata yhtenä strategianlaatijoistaSuomen EU-tietä valmisteltaessa. Hän toimiMTK:n eli Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitonpuheenjohtajana v. 1994–2006.Toisenlainen merkintä ansiolistaan tuli v.1995, kun Esa Härmälä voitti väittelytaidonsuomenmestaruuden kilpailussa, joita Äidinkielenopettajain liiton siihen aikaan järjesti.Taito on varmasti tarpeen energiapoliittisiapaketteja koottaessa.Mitä Esa Härmälä siis työssään tekee?”Käytän veronmaksajien rahaa heidän sähkölaskunsakasvattamiseen”, Härmälä aloittaakuvauksen hienoisesti hymyillen. ”Vastaammetäällä Suomen energiapolitiikasta,joka on samalla yhä kiinteämmin yhteydessäEuroopan ja koko maailman politiikkaan.”Tehtävä on elintärkeä: ”Emme voi ylläpitääkorkealuokkaista sivilisaatiota tässä maassailman hyvin toimivaa energiahuoltoa.”Uutta tilanteessa on se, että energiapolitiikkamuotoutuu nykyään pitkälti kytköksissäilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan.Perustavoite ei kuitenkaan ole muuttunut:energiapolitiikan on tarjottava edellytyksetkilpailukykyiselle elinkeinoelämälle ja huoltovarmuudelle.Suomen järjestelmässä energiapolitiikanlaadinnassa on aika selkeä roolijako. Voimassaoleva hallitusohjelma on tietenkin yksiperuspilareista. ”Kaikki kunnioittavat sitä,”Esa Härmälä kommentoi, ”mutta tietenkinon niinkin, kuten pääministeri on todennut,ettei kuudella hallituspuolueella ole kovinsuurta yhteistä nimittäjää.”Kaksi trendiä ohjaavatMitkä ovat tämän hetken energiatrendit? EsaHärmälä mainitsee erityisesti kaksi asiaa:liuskekaasu-buumi ja vaihtelevan intermittent-sähkönnopea kasvu (eli sähkön, jonkatuotanto on katkonaista, kuten tuuli- ja aurinkoenergiassa).Liuskekaasua voidaan tuottaa uudella tekniikalla(fracking, vesisärötys) suhteellisenhelposti ja halvalla, ja sitä on suunnattomiamääriä, joten etenkin Euroopan yhteisenenergiapolitiikan edellytykse muuttuvat senmyötä radikaalisti. Poliitikot ovat Saksassa jaIsossa-Britanniassa hiljattain sanoneet vesisärötyksellekyllä, Ranskassa ei.Loogisesti ajateltuna liuskekaasu painaasähkönhintaa alas, mikä ei ehkä kaikille toimijoilleole tervetullutta. Voidaan myös kysyä,mitä liuskekaasu merkitsee niille säröille,joita EU-maiden kesken energiapolitiikassaon jo nähtävissä, esimerkiksi sellaisten maidenkesken, jotka haluavat kulkea uusiutuvanenergian etulinjassa, ja niiden, jotka mieluitenkulkevat muutaman askeleen perässä.Etenkin Saksassa on tehty valtavia investointejavaihtelevaan sähköön, mutta valittulinja sisältää monia ratkaisemattomia teknisiäja taloudellisia kysymyksiä. Sähköverkkoja jasiirtotekniikkaa on esimerkiksi laajennettavahyvin voimakkaasti, jotta sähköntuotannonepätasaisuus ei aiheuttaisi vaikeuksia verkossa.”Katkonaisen sähkön osuus on nyt kasvanutniin suureksi, että sen asettamat vaatimuksetalkavat ohjata koko järjestelmää”, EsaHärmälä sanoo.Siitä nähtiin esimakua jokin aika sittenPuolan ja Tšekin ilmoitettua, että ne aikovatrakentaa mekanismeja, joilla suljetaan sähkönsiirtoSaksan sähköverkosta katkonaisuudentultua liian suureksi. Ne eivät halua joutuahuolehtimaan naapurimaan tuulivoimanaiheuttamista ongelmista.”Ymmärrän jossain määrin Puolaa ja Tšekkiä.Järjestelmä pitää olla tasapainossa. Eiole toivottavaa, että sähkökatkotilanteessajoutuu ilmoittamaan potilaalle leikkauksenjatkuvan, kun sähkö on saatu palautettua takaisin.”Esa Härmälä kertoo esimerkin. Joulu oliSaksassa tuulinen ja tuulivoimalat kävivättäyttä vauhtia, seurauksena sähkön ylituotantoa.Sähkönhinta oli sähköntuottajille jonkinaikaa negatiivinen, -56 euroa megawattitunnilta(ne siis joutuivat maksamaan päästäkseeneroon sähköstä), kun taas uusiutuvanenergian tuki samalla toi niille 53 euroa megawattitunnilta.MatalasuhdanneLisäksi meillä on suuri yleiseurooppalainenongelma: matalasuhdanne ja sen poliittisetsyyt, joiden vuoksi investoijat epäröivät.”Kun suhdanne on epäsuotuisa ja energianhintakehityksestä vallitsee epävarmuutta,voidaan kysyä, millaisella varmuudellahintataso pystytään ennustamaan vaikkapavuoteen 2025. Investoijat haluavat pysyvätpelisäännöt”, Esa Härmälä sanoo.Suomella on juuri nyt maailman anteliaimpiajärjestelmiä tuulivoimatuotantoa varten.Syöttötariffi takaa tuottajalle kiinteän sähköhinnan12 vuodeksi, alkuvuosina 105,30 euroaja vuodesta 2015 alkaen 83,50 euroa megawattitunnilta.Voivatko sähköntuottajat luottaa, että tukipysyy samana koko luvatun ajan?”Voivat”, Esa Härmälä sanoo. ”Se on poliittinenpäätös, ja on tärkeää, ettei muutoksillaspekuloida. Investoijien täytyy voida luottaajärjestelmään, jotta heillä olisi halu investoida.””Jos sähköntuottajat odottavat tukea myösnäiden 12 vuoden jälkeen, silloin kyllä huolestummetäällä ministeriössä, koska tuenYlijohtaja Esa Härmälä, syntynyt Pusulassa,omistaa metsää Paimiossa ja kesämökinLohjalla, työhuoneessaan vallan keskuksessatyö- ja elinkeinoministeriössä Helsingissä.40 katternö katternö 41