Musketti soturit Sara, Moa ja Julia Esa Härmälä ... - Katternö Group

”Etelämantereen sulamisesta murehtiminen on sama kuin kantaisi huolta Maapallon ja Venuksen törmäämisestä”Merenpinnan nousuAl Goren mukaanrä ja yksityiskohdat ovat ja tulevat olemaanepävarmoja riippumatta siitä, miten edistyksellisiäilmastomalleja me käytämme.”Lennart Bengtssonin mukaan ilmastojärjestelmänsisäiset vaihtelut luultavimmin selittävätlämpenemisen pysähtymistä (tähänmennessä) 15 vuodeksi tai vaihtoehtoisestipysähtyminen johtuu kasvaneista aerosolipäästöistä[’likahiukkasista’], jotka laskevatlämpötilaa. Valitettavasti aerosolien mittaamiseenei vielä ole hyvää menetelmää.”Ilmastojärjestelmän hitauden vuoksi hiilidioksidipitoisuuttaei voi verrata globaaliinlämpötilaan vuosi vuodelta. Ainut tapa selvyydensaamiseksi on seurata, mitä tulevinavuosikymmeninä tosiasiassa tapahtuu.”Sekaannusta aiheuttaa valitettavasti myös,että ’ilmastotutkijoiksi’ itsensä ilmoittaneetkaaneivät erota säätä ja ilmastoa, LennartBengtsson sanoo.”Ilmastonmuutoksesta ei voi mitenkäänpuhua 50 vuotta lyhyemmällä aika-asteikolla.Säässä, jota monet jääräpäisesti kutsuvatilmastoksi, on luonnollista vaihtelua – eikävähiten eri alueiden kesken. Vaihtelua ei voiennustaa muutamaa viikkoa pidemmäksiajaksi, koska sääjärjestelmät ovat kaaosmaisiakuukautta tai sitä pidemmillä jaksoilla.””Valitettavasti tässä eivät tee syntiä vainmaallikot vaan myös IPCC, yleisön ja poliitikkojenprovosoimana”, Lennart Bengtssonsanoo.Miten paljon merenpinta nousee?Meriveden korkeuden järjestelmällisiä mittauksiaon tehty 1800-luvun puolivälistä,ja niitä on asteittain kehitetty lisäämällämittausasemia ja parantamalla laitteita. Merenpinnanarvioidaan nousseen 20–25 cmvuodesta 1860. Satelliittimittausten mukaanmerenpinta on noussut n. 3 mm/vuosi kaudella1993–2012, muissa mittauksissa nousuon ollut vähäisempää.[Haastatteluhetken jälkeen USA:n virallinenmeren- ja ilmakehän tutkimuslaitosNOAA julkaisi raportin, jonka mukaan vuosien2005–2012 mittausarvot osoittavat merenpinnannousseen vain 1,2–1,6 mm vuodessa.]”Minkäänlaista nousuvauhdin muutosta eisiis viime aikoina ole tapahtunut. Sitäkään eitiedetä, miksi meriveden korkeus alkoi noustajo 1800-luvun lopulla. Lämpötilan nousun jamerenpinnan nousun välillä ei tosiasiassa olenähtävissä selkeää yhteyttä”, Lennart Bengtssonsanoo.”Täytyy ymmärtää, että meriveden korkeusvaihtelee paikallisesti voimakkaastivuoroveden, tuulten, ilmanpaineen ja merivirtaustenvuoksi. Vuodesta toiseen toistuvatvaihtelut ovat täysin luonnollisia ja heijastavatvesimassojen siirtymistä maanosien jamerten välillä. Joillain aluella meri on laskenut,toisilla noussut huomattavasti globaaliakeskiarvoa enemmän.”Nykyään meren massa mitataanKarl Vilhjálmsson”Ilmastonmuutoksen pelko on nykypäivän maallistuneilla ihmisillä ehkä täyttänyt uskonnon jättämäätyhjiötä”, Lennart Bengtsson sanoo. Hän asuu Readingissa Englannissa, mutta matkustaa paljonhoitaakseen myös Bernin ja Uppsalan virkojaan.GRACE-gravitaatiosatelliitilla ja tilavuustutkakorkeusmittarilla, tällä hetkellä JA-SON 2 –satelliitista. Näiden lisäksi käytetäänARGO-poijujärjestelmää. Niiden mittaustuloksetosoittavat, että suunnilleen 1 mmvuosinoususta on peräisin meren lämpölaajenemisestaja 2 mm lähinnä vuoristo- ja mannerjäätiköidensulamisvesistä.2 mm/vuosi vastaa n. 700 kuutiokilometriäjäätä. Suurin osan siitä on peräisin vuoristojäätiköistäja vähäisempi osa Grönlannista jaEtelämantereen länsiosista. Jäämassa näyttääjonkin verran kasvavan korkealla Himalajanvuoriston Karakorumissa sekä Etelämantereenitäosissa, Lennart Bengtsson sanoo.”Sademäärän tärkeä rooli jäätiköille tahtoounohtua julkisessa keskustelussa. Etelämantereenja Grönlannin keskiosissa lumentuloon kasvanut, sama koskee osia Himalajanvuoristoa. Kilimanjaro-vuoren jäätiköidentämänhetkinen supistuminen ei johdu lämpötilanlaskusta [koska lämpötila on sillä korkeudellareilusti jäätymispisteen alapuolella]vaan sademäärän vähenemisestä, joka sekäänei johdu kasvihuonevaikutuksesta, mutta voiolla kytköksissä lähialueen metsien ryöstöhakkuisiin.”Sateet lisääntyvätJos lämpötila nousee, sateet lisääntyvät mallienmukaan merkittävästi napa-alueilla sekätropiikissa ja monsuunialueilla, LennartBengtsson sanoo.”Se lisää mannerjäiden massaa sekä tiettyjenalueiden korkeita vuoristojäätiköitä. Tästäsyystä useat tutkijat odottavat vedenpinnannousun jäävän jonkin verran alle IPCC:n arvion[20–50 cm 2000-luvun loppuun mennessä].Kunta- ja aluetason poliitikkojen tietämättömyysjättää Lennart Bengtsson aluksisanattomaksi, kun hän kuulee näiden päättämistäsuunnitelmista kuntien suojaamiseksimerenpinnan tulevalta nousulta Ruotsissa,esim. Tukholman ympäröimiseksi suojavalleillaja vastaavilla. Uhraamatta ajatustakaanmaankohoamiselle.”Eivätkö poliitikot ole tajunneet, että meilläon täällä maankohoamisilmiö! Siis joka onmonta mm/v suurempi kuin merenpinnanhidas nousu! Tämähän on aivan hourupäistä.Eikö maankohoamista enää opeteta peruskoulussa?En ole vain hämmästynyt, olenällistynyt!”Toisin sanoen ei ole mitään syytä huolestuahälyraporteista niin kuin lehdet ja poliitikottekevät.Lennart Bengtsson: ”Haluan pikemminkinverrata tätä menoa katolisen kirkon keskiajananekirjoihin, jotka olivat tehokas tapa saadapelkäävä rahvas maksamaan välttyäkseenhelvetin kauhuilta. Sen ajan katolinen kirkkotoimi hyvin taitavasti. Saamme olla kiitollisia,että Luther onnistui lopettamaan tuontavan, ainakin protestanttisilla alueillamme.”Entä pohjoisnavan jäät?Syyskuussa 2012 pohjoisnavan merenjää olisuppeimmillaan, mitä se oli koskaan ollutsatelliittimittausten aikana. Miten sitä pitäisitulkita?Pohjoisen napa-alueen jään aiemmastalaajuudesta vallitsee suuri epävarmuus, ja seon ongelma, Lennart Bengtsson sanoo. Erityisestijää on kuitenkin ohentunut viimevuosikymmeninä, mikä supistaa jääpeitettävoimakkaasti loppukesästä ja alkusyksystä.Lisäksi arktisten myrskyjen voimakkaat tuuletvoivat nopeuttaa kesäaikaista sulamistaniin kuin viime elokuussa kävi.”Loppusyksyn, talven ja kevään jääpeitteenlaajuus on sen sijaan supistunut vain vähän.Syy liittyy kasvavaan vesihöyryn kiertoonpohjoiselle napa-alueelle, mikä vähentää säteilyjäähdytystä,sekä auringonlämmön siirtymiseentehokkaammin mereen kesän aikanajäiden sulamisen vuoksi. Mallinnuksentulokset ja havainnot ovat tässä yhtäpitäviä.”Grönlannin ja Etelämantereen suuriinmannerjäätiköihin verrattuna merijään tilavuuson mitätön eikä sen sulaminen vaikutavedenkorkeuteen.Miten nopeasti Grönlannin ja Etelämantereenjäätiköt voisivat sulaa?Lennart Bengtsson viittaa tutkimukseen(Huybrechts et al 2011), jonka mukaan hiilidioksidipitoisuudennelinkertaistuessaGrönlannin jäiden sulaminen kestäisi n. 3000vuotta ja Etelämantereen 30000 vuotta.”Etelämantereelle kertyy uutta jäämassaan. 2500 miljardia tonnia vuodessa samalla,kun sulaminen on minimaalista. Jäämassavähenee jäävuorten lohjetessa siitä, mitäluonnollisesti tapahtuu epäsäännöllisesti.Huoli Etelämantereen jäätikön sulamisestaon lähes samaa tasoa kuin sen murehtiminen,että maapallo ja Venus saattavat törmätä noinmiljardin vuoden kuluessa [mitä jotkut mallilaskelmatosoittavat].Taidamme joutua odottamaan Eismitten(keskellä Grönlantia n.3000 metrin korkeudella; paikka koitui tutkijaAlfred Wegenerin kohtaloksi) lämpötilannousua yli 0°C:een useita vuosisatoja, vaikkakasvihuonekaasujen pitoisuus kasvaisi kymmenkertaiseksi,Lennart Bengtsson sanoo.”1500 metrin korkeudella Grönlannin jäätikköitse asiassa tällä hetkellä kasvaa, ja sekasvaa vieläkin nopeammin, jos lämpötilanousee (ja lumisateet lisääntyvät). Sitä paitsiemme voi olla varmoja Eismitten lämpenemisestä.Vertasin jokin aika sitten nykypäivänlukemia Wegenerin yli 80 vuoden takaisiinenkä nähnyt mitään merkittäviä muutoksia.”Entä äärimmäiset sääilmiöt?Äärimmäiset sääilmiöt ovat suuri ongelmayhteiskunnalle – se näkyy esim. viime syksynSandy-hirmumyrskyn aiheuttamistatuhoista (n. 20 miljardia dollaria). Silti Sandysijoittuu vasta noin 20. sijalle verrattaessaUSA:han sadan viime vuoden aikana iskeneidenhirmumyrskyjen aiheuttamia vahinkoja.Esimerkiksi New Orleansiin v. 2005 iskeneenKatrina-hirmumyrskyn tuhot olivat rahassaviisi kertaa suuremmat.Johtuvatko myrskyt lämpimämmästä ilmastosta?Lennart Bengtsson: ”Trooppisia hirmumyrskyjäesiintyy kuudella alueella. Neljäniistä sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskollaja kaksi eteläisellä. Kaksi aktiivisinta aluettaon trooppisella Atlantilla ja läntisellä Tyynellämerellä.Jotta trooppinen hirmumyrskykehittyisi, meren lämpötilan on oltava vähin-Taso josta Maailmanpankkivaroittaa1 000 mm50o mm280 mmMerenpinnan katsotaan alkaneen nousta vuoden 1860 tietämillä. Meidän aikaamme tultaessamerenpinta on noussut ehkä 25 cm. Kuva kertoo merenpinnan nousulle ennustetut eri skenaariotvuoteen 2100 asti. Alempi sininen sanko näyttää, mihin päädymme, jos merenpinta jatkaa nousuaan12–31 mm vuodessa (kuten nykymittaukset osoittavat). Ylempi punainen sanko näyttää tason, jostaMaailmanpankki hiljattain varoitti. Tulipunainen, suoraan ylös osoittava viiva yrittää kuvata Al Gorenelokuvassaan Epämiellyttävä totuus esittämää skenaariota. Koska Al Gore ei – ymmärrettävää kyllä –ilmoita vuosilukua, jolloin merenpinta olisi noussut kuusi metriä, tämä viiva on siis arvaus.Pitkäaikaissuuntaus säilyymuuttumattomana110 mm0 mm–250 mm1860 1900 1950 2000 2010 2050 210010 katternö katternö 11