Katternö 3/2011

Pikkukaupunki josta kasvoi ostosmekka
Johanna Forsman
Johanna Forsman
Johanna Forsman
KÄRKKÄINEN ALOITTI. ”Ennen tämä alue oli pelkkää
peltoa. Nyt tavaraa on enemmän kuin tarvitaan.
Kärkkäinen avasi bisneksiä täällä ensin myymällä
aikoinaan pensseleitä ja työkaluja pienestä myyntipisteestä.
Nyt se on kaksikerroksinen, valtava
marketti. On myös helppoa löytää oma ajopeli 16
autokaupasta”, sanovat Rauni ja Mauri Salminen
SUOSITTU KESKIPISTE. ”Kärkkäisen liike avasi
Ylivieskan ostoväylää aikoinaan. Ensiksi myynti
kävi bussista. Väkeä tulee ympäriltä paljon tänne,
koska Ouluun ja Kokkolaan on pitempi matka”,
sanoo pizzanmyyjä Heli Hilliaho.
AUTOJEN VETOVOIMALLA. ”Ylivieskassa on kova
imu, varsinkin viikonloppuisin, kun väkeä tulee
maakunnista. Autokauppa on ollut täällä yksi
kivijaloista. Autokauppaa tehdäänkin paljon
suhteessa asukaslukuun”, Jari Mikkola.
Ylivieskan elinkeinoelämässä
on kasvavaa imua. Se tunnetaan
lukuisista autokaupoistaan ja
suurista marketeistaan. Miten
ihmeessä niin pieneen kaupunkiin
mahtuu niin paljon? Ja mistä
kaupungin vetovoima on tehty?
Kun ajaa autolla ostoskeskusalueelle,
niin tunne on kuin Amerikkaan tulisi.
Avarassa tilassa kohoaa monen
ison marketin korkeita ja värikkäitä mainospaaluja.
Heti kärkeen näkyy kaksikerroksinen
Kärkkäinen, Lidl, Citymarket ja uusi Prisma.
Ylivieskassa on noin 14 000 asukasta. Sinne
vievät tiet ja rautatie - logistisesti sopivasti
monelta suunnalta. Matkaa Seinäjoelle on 200
kilometriä, Ouluun 130. Ylivieska on ”siinä
keskellä”. Ostovoimaa paikallismarkkinaalueella
on kuitenkin reilu 72 000. Suurin
asiakasvirta tulee Reisjärvertä, Haapajärveltä,
Haapavedeltä, Pyhäjärveltä ja Pihtiputaalta.
Johanna Forsman
TILAA. Uudessa Prismassa mahtuu tekemään
kauppoja. ”Kokonaispinta-ala on noin 16 000 neliötä
varastoineen”, kertoo Veli-Matti Haarala.
Autot käynnistivät
Kaikki on lähtenyt autokaupasta, joka juurtui
tänne 1980-90 -luvulla. Seuraava vaikuttava
tekijä oli Kärkkäisen tavaratalon tulo vuoden
2001 paikkeilla.
”Täällä on aina yrittäjyys ollut verissä. Kehityksen
yhtenä kulmakivenä on ollut yrittäjyyttä
ymmärtävä ilmapiiri. Taustalla on
se, mitä vuosien saatossa on saavutettu yrittäjien
ja kaupungin välillä. Yritystoiminnan
puitteet pidetään kunnossa; mahdollistetaan
uuden yritystoiminnan sijoittuminen kaupunkiin”,
sanoo Ylivieskan teknologiakylän
YTEK Oy:n toimitusjohtaja, Keijo Pesonen.
Ylivieskan kaupunki ei kuitenkaan myönnä
yritystukia yrittäjille.
”Kaikki uudet investoinnit ja laajennukset
ovat yrittäjävetoisia. Yrittäjillä on ideoita ja
luovuutta.”
Keijo Pesonen pitää tärkeänä sitä, että perusinfrastruktuuri
on kunnossa.
”Kaupungin palveluvarustus, niin sanotut
vetovoimatekijät, korustuvat: terveyden-
Johanna Forsman
KATSE ETEENPÄIN. ”Kauppa ja palvelut ovat
elinvoimaiset, mutta teollisuutta ei saa kuitenkaan
unohtaa. Sen kehittäminen onkin lähtenyt hyvin
käyntiin”, sanoo Keijo Pesonen.
huoltopalvelut, koulutus- ja kulttuuritarjonta
sekä harrastusmahdollisuudet. Ammattikorkeakoulu
on hyvin vahva, ja erityisesti tutkimus-
ja kehittämistoiminta. Se on yrittäjien
kannalta tärkeää. Tonttitarjonnan riittävyys
ja monipuolisuus erilaiselle yritystoiminnalle
on myös avainasemassa.”
Karkeasti ottaen yrityksiä on kaikkinensa
noin 800.
”Sanotaan, että enemmänkin mahtuisi,
mutta on tämäkin hyvä määrä. Näihin ei ole
laskettu mukaan maataloutta, kiinteistöyhtiöitä
tai asuntoyhtiöitä."
Kehittämistä on Pesosen mukaan silti vielä.
”Elinkeinorakenteesta kauppa ja palvelut
kattavat 75 %. Sen rinnalle pitäisi saada vähän
muutakin selkärankaa. Haasteellista tänä aikana
on lisätä teollisten työpaikkojen määrää.”
Myönteistä kehitystä on siinäkin kyllä jo
tapahtunut. Esimerkiksi Koskipuhdon teollisuusalueeseen
on investoitu pari miljoonaa
euroa. Pesonen haluaa vielä lopuksi kehottaa
ylivieskalaisia röyhistämään pikkuriikkisen
enemmän rintaansa positiivisista signaaleista
ja mittareistaan.
”Olemme siinä ehkä vielä vähän liian vaatimattomia.”
Matematiikkaa uudella kaavalla?
Upouuden Prisman vaalea lattiapinta kiiltää.
Siinä olisi tilaa vaikka pienellä autolla ajaa.
Tavaraa piisaa, ja sitä ostetaan 16 kassan kautta.
Prisman johtaja ja projektipäällikkö Veli-
Matti Haarala on tyytyväinen.
”Myyntitilaa on noin 10 000 neliötä. Olemme
painottautuneet voimakkaasti käyttötavaran
puolelle, josta 1/3 on päivittäistavaraa.
Ylivieska on kauppapaikka, jolla on pitkiä
perinteitä. Täällä kilpailijatkin menestyvät.
Kaupat tukevat toisinaan, sillä 1+1 ei aina ole
2”, vinkkaa Haarala.
susanne strömberg
22 katternö katternö 23