Selvitys Kalmun alueen maisemasta ja ... - Riihimäki
Selvitys Kalmun alueen maisemasta ja ... - Riihimäki
Selvitys Kalmun alueen maisemasta ja ... - Riihimäki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2.4 Kulttuurihistoria<br />
2.4.1 Esihistoriallinen aika<br />
Suunnittelualueella on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2006. Alueelta ei tunneta esihistoriallisen<br />
a<strong>ja</strong>n kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lähimmät kiinteät esihistorialliset muinaisjäännökset<br />
on löydetty Herajoen kaakkoispuolella si<strong>ja</strong>itsevalta Silmäkenevan suon ympäristöstä. Silmäkenevan<br />
suo- <strong>ja</strong> peltoalue on kivikaudella, noin 10 000 vuotta sitten, ollut laa<strong>ja</strong> järviallas, joka ulottui<br />
Arolammilta nykyisen Räätykänmäen, Hirsimäen, Jokikylän <strong>ja</strong> Patastenmäen eteläpuolelle.<br />
Silmäkenevan entisiltä rannoilta <strong>ja</strong> saarista on löydetty useita kivikautisia asuinpaikko<strong>ja</strong>, jotka<br />
si<strong>ja</strong>itsevat 93–88 m korkeustasoilla merenpinnasta.<br />
Kuva 14. Kuvamanipulaatio Silmäkenevan suon kohdalla si<strong>ja</strong>inneesta muinaisjärvestä (Lähde: Esihistorian<br />
pauloissa)<br />
2.4.2 Historiallisen a<strong>ja</strong>n asutus<br />
Myöhäiskeskiaikaan saakka Vana<strong>ja</strong>n suurpitäjään kuuluivat nykyiset Riihimäen, Hämeenlinnan<br />
<strong>ja</strong> Hyvinkään kaupunkien sekä Janakkalan, Rengon, Hausjärven <strong>ja</strong> Lopen kuntien alueet. Kyläasutus<br />
keskittyi Kernaalanjärven <strong>ja</strong> Hämeenlinnan väliselle alueelle, mutta kylät omistivat laajo<strong>ja</strong><br />
takamaita. Hiivolan seutu kuului laa<strong>ja</strong>an Punganmaan eli Riutanmaan erämaaseutuun, jossa<br />
monilla Janakkalan kylillä oli osuuksia. Todennäköisesti vanhoista maanomistuksista johtuen<br />
alue on kuulunut niin kauan Janakkalaan. Myös Kytäjä kuului Janakkalaan vuoteen 1605 saakka,<br />
jolloin se liitettiin vasta perustettuun Nurmijärveen. Vana<strong>ja</strong>n suurpitäjä <strong>ja</strong>kautui, <strong>ja</strong> syntyi Janakkalan<br />
kirkkopitäjä. Ennen vuotta 1380 pani Bo Joninpoika Grip toimeen uuden pitäjä<strong>ja</strong>on<br />
lähinnä veronkantoa varten, <strong>ja</strong> silloin lienee syntynyt myös Lopen hallintopitäjä, joka kirkottomana<br />
kuului edelleen Janakkalan kirkkopitäjään.<br />
Historiallisen a<strong>ja</strong>n varhaisimmat pysyvät asukkaat ovat todennäköisesti asettuneet Riihimäen<br />
seudulle Ryttylään 1200-luvulla. Lopen keskuksen <strong>ja</strong> Hyvinkään välisen <strong>alueen</strong> asuttamiseen<br />
vaikutti toisaalta Hämeen Meritie, jonka varrella olivat mm. Launonen <strong>ja</strong> Vähikkälä, toisaalta<br />
Hämeen tie, jonka varrella oli Hyvinkää. Kaikki kolme kylää olivat suhteellisen tiheään asuttu<strong>ja</strong>.<br />
Väliin jäävä Hiivola asutettiin todennäköisesti näitä myöhemmin. Vuodesta 1539 lähtien laadi-<br />
19