13.11.2014 Views

Selvitys Kalmun alueen maisemasta ja ... - Riihimäki

Selvitys Kalmun alueen maisemasta ja ... - Riihimäki

Selvitys Kalmun alueen maisemasta ja ... - Riihimäki

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

2.4 Kulttuurihistoria<br />

2.4.1 Esihistoriallinen aika<br />

Suunnittelualueella on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2006. Alueelta ei tunneta esihistoriallisen<br />

a<strong>ja</strong>n kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lähimmät kiinteät esihistorialliset muinaisjäännökset<br />

on löydetty Herajoen kaakkoispuolella si<strong>ja</strong>itsevalta Silmäkenevan suon ympäristöstä. Silmäkenevan<br />

suo- <strong>ja</strong> peltoalue on kivikaudella, noin 10 000 vuotta sitten, ollut laa<strong>ja</strong> järviallas, joka ulottui<br />

Arolammilta nykyisen Räätykänmäen, Hirsimäen, Jokikylän <strong>ja</strong> Patastenmäen eteläpuolelle.<br />

Silmäkenevan entisiltä rannoilta <strong>ja</strong> saarista on löydetty useita kivikautisia asuinpaikko<strong>ja</strong>, jotka<br />

si<strong>ja</strong>itsevat 93–88 m korkeustasoilla merenpinnasta.<br />

Kuva 14. Kuvamanipulaatio Silmäkenevan suon kohdalla si<strong>ja</strong>inneesta muinaisjärvestä (Lähde: Esihistorian<br />

pauloissa)<br />

2.4.2 Historiallisen a<strong>ja</strong>n asutus<br />

Myöhäiskeskiaikaan saakka Vana<strong>ja</strong>n suurpitäjään kuuluivat nykyiset Riihimäen, Hämeenlinnan<br />

<strong>ja</strong> Hyvinkään kaupunkien sekä Janakkalan, Rengon, Hausjärven <strong>ja</strong> Lopen kuntien alueet. Kyläasutus<br />

keskittyi Kernaalanjärven <strong>ja</strong> Hämeenlinnan väliselle alueelle, mutta kylät omistivat laajo<strong>ja</strong><br />

takamaita. Hiivolan seutu kuului laa<strong>ja</strong>an Punganmaan eli Riutanmaan erämaaseutuun, jossa<br />

monilla Janakkalan kylillä oli osuuksia. Todennäköisesti vanhoista maanomistuksista johtuen<br />

alue on kuulunut niin kauan Janakkalaan. Myös Kytäjä kuului Janakkalaan vuoteen 1605 saakka,<br />

jolloin se liitettiin vasta perustettuun Nurmijärveen. Vana<strong>ja</strong>n suurpitäjä <strong>ja</strong>kautui, <strong>ja</strong> syntyi Janakkalan<br />

kirkkopitäjä. Ennen vuotta 1380 pani Bo Joninpoika Grip toimeen uuden pitäjä<strong>ja</strong>on<br />

lähinnä veronkantoa varten, <strong>ja</strong> silloin lienee syntynyt myös Lopen hallintopitäjä, joka kirkottomana<br />

kuului edelleen Janakkalan kirkkopitäjään.<br />

Historiallisen a<strong>ja</strong>n varhaisimmat pysyvät asukkaat ovat todennäköisesti asettuneet Riihimäen<br />

seudulle Ryttylään 1200-luvulla. Lopen keskuksen <strong>ja</strong> Hyvinkään välisen <strong>alueen</strong> asuttamiseen<br />

vaikutti toisaalta Hämeen Meritie, jonka varrella olivat mm. Launonen <strong>ja</strong> Vähikkälä, toisaalta<br />

Hämeen tie, jonka varrella oli Hyvinkää. Kaikki kolme kylää olivat suhteellisen tiheään asuttu<strong>ja</strong>.<br />

Väliin jäävä Hiivola asutettiin todennäköisesti näitä myöhemmin. Vuodesta 1539 lähtien laadi-<br />

19

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!