Selvitys Kalmun alueen maisemasta ja ... - Riihimäki
Selvitys Kalmun alueen maisemasta ja ... - Riihimäki
Selvitys Kalmun alueen maisemasta ja ... - Riihimäki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Moottoritie <strong>ja</strong> Mt 130 ovat halkaisseet Herajoen kylän. <strong>Kalmun</strong> alueella merkittäviä kohteita<br />
ovat Herajoen työväentalo, Myllybackan vanhat piharakennukset <strong>ja</strong> Väinölän tila. Teiden toisella<br />
puolella si<strong>ja</strong>itsevat Herajoen koulu, Yli-Laurilan tila, Ali-Laurilan tila <strong>ja</strong> Parmalan tila.<br />
Herajoen kylä on asutettu keskia<strong>ja</strong>n kuluessa. Parmala <strong>ja</strong> Laurila ovat olleet Helsingin <strong>ja</strong> Hämeenlinnan<br />
välisen talvitien kievareita. Laurilan tila oli yksi neljästä Herajoen ratsutilasta 1600-<br />
luvulla. Parmalan tila perustettiin alun perin rälssitilaksi vuonna 1560. Nykyisen päärakennuksen<br />
rakennutti vuonna 1893 August Olander. Rakennus on tyyliltään uusrenessanssia <strong>ja</strong> puistomaisen<br />
puutarhan ympäröimä. Yli-Laurilan päärakennus vuodelta 1920 on kylän kauneimpia puurakennuksia,<br />
<strong>ja</strong> sen on suunnitellut rakennusmestari Olamo. Herajoen kansakoulu on rakennettu<br />
mallipiirustusten mukaan vuosina 1907–08 <strong>ja</strong> sitä on laajennettu 1923. Uusin osa on vuodelta<br />
1986.<br />
Herajoen työväenyhdistys on perustettu vuonna 1908. Lopelta ostettiin vanha käräjätalo keväällä<br />
1909, <strong>ja</strong> se pystytettiin työväentaloksi. Asiakir<strong>ja</strong>ssa sanotaan: ”Tämän kautta vuokraamme me<br />
allekirjoittaneet nyt omistamamme Hausjärven pitäjän Herajoen kylässä Iso-Paakkola nimisestä<br />
perintötilasta N:o 1 lohkaistusta Harjula nimisestä palstasta, joka erottaa pohjoisesta Herajoelta<br />
Lopelle menevä maantie <strong>ja</strong> eteläpuolella samalla erkaneva kylätie <strong>ja</strong> lännessä vatatettu ra<strong>ja</strong>, siis<br />
kolmion muotoinen maa-alue suuruudeltaan 1500 m 2 .”<br />
Kuva 21. Työväentalo 1920-luvulla (Kuva teoksesta Herajoen työväenyhdistys ry. Historiikki 1908 – 1998)<br />
Heikki Siikonen suunnitteli 1919 muutoksen, josta toteutettiin vain osa. Taloa <strong>ja</strong>tkettiin vuonna<br />
1929 sementtitiilisellä näyttämöosalla.<br />
25
Change language