pdf-lehti - Carea
16.11.2014 • Views
Share Embed Flag

pdf-lehti - Carea

pdf-lehti - Carea

pdf-lehti - Carea

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
carea.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

1<br />

talvi 2012<br />

Koko ura KOKSissa<br />

Kokemusta melkein puolikkaalta vuosisadalta. s. 6<br />

Joulu on makuasia<br />

Monen aistin juhlaa. s. 35<br />

Ole hyvä!<br />

Mukana joulupeli<br />

koko perheen<br />

yhteisiin hetkiin.

2<br />

pääkirjoitus | hassisen Kone KäY Ja KuKKuu.<br />

3<br />

laseri talvi 2012<br />

Kari hassinen, toimitusjohtaja<br />

laseri on Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä <strong>Carea</strong>n henkilöstö<strong>lehti</strong>.<br />

Joulun kunniaksi tämä numero jaetaan jokaisen carealaisen kotiin. lukuiloa!<br />

10 Harrastellen<br />

16 Pariskunta työssä<br />

26 Harjoittelijana<br />

32KoKsin talkkarit<br />

34 Lastenosastolla<br />

03<br />

04<br />

06<br />

08<br />

10<br />

12<br />

14<br />

16<br />

18<br />

20<br />

21<br />

22<br />

24<br />

26<br />

28<br />

31<br />

32<br />

34<br />

35<br />

36<br />

38<br />

39<br />

41<br />

42<br />

Pääkirjoitus | sairaanhoitopiiri muuttuu<br />

Pientä kivaa | Monta ihmeellistä asiaa<br />

aikakone | KoKsin kokoinen ura <strong>Carea</strong>ssa<br />

ajateltavaa | Mie ja sie – terveyteen vie<br />

salatut elämät | “päivisin putkimies, iltaisin kaikkea muuta”<br />

Joulu | operaatio joulumieli<br />

Pasin palsta | voidaanko hyvin vai huonosti?<br />

Pariskunnat töissä | Rakkautta yli osastorajojen<br />

Historia | toulouse-lautrec, sairaalloinen taidemaalari<br />

Joulu | Gallup<br />

Joulu | Jouluevankeliumi stadiksi<br />

albumi | Menoa ja meininkiä<br />

Koksilaiset | valoisin mielin uuteen vuoteen!<br />

työssä | Kutsumus toi hoitoalalle<br />

Papin palsta | tukea sairaalapapilta?<br />

tuoreet taitajat | sospan rivit vahvistuivat<br />

Vastuunkantaja | Koko talo hallussa<br />

Hallituksen kanava | lastenosaston ensimmäinen potilas<br />

makuasioita | Jouluaistimuksia<br />

yhdessä | tervehtimisestä työhyvinvointia<br />

Harrastus | posliininmaalaus harrastuksena ja työnä<br />

spurtti | virkeyttä syksyyn patikkaretkeltä<br />

Vakinaistetut | Rivit ovat vahvistuneet<br />

Viimeinen pulla | suuri ja virallinen piparitesti<br />

sairaanhoitopiiri muuttuu<br />

talous vaikuttaa meihin<br />

olemme tottuneet ajattelemaan niin, ettei sosiaali-<br />

ja terveydenhuollosta, eikä ainakaan erikoissairaanhoidosta<br />

voi leikata kustannuksia, koska teemme<br />

niin arvokasta työtä.<br />

työmme on arvokasta. se on totta. Mutta toimintaympäristö<br />

muuttuu ja meidän on muuttuva sen mukana,<br />

vaikka muutokset tuntuvat joskus käsittämättömiltä.<br />

sairaanhoitopiirin on muututtava, koska suomi ei<br />

kestä nykyistä menoa. valtion päätöksentekijöiden on<br />

mietittävä, miten elinkeinoelämä saadaan pyörimään,<br />

jotta ihmisillä olisi työtä. elinkeinoelämän ongelmat<br />

näkyvät erityisesti Kymenlaaksossa, jossa työttömyysluvut<br />

on keskimääräistä korkeammat. työttömyys<br />

vähentää kuntien verotuloja.<br />

tästä kaikesta seuraa, ettei avuksemme riennä valtio<br />

eikä jäsenkuntamme, koska he ovat samoissa talousongelmissa.<br />

Meidän on muututtava itse<br />

tässä tilanteessa meidän: erikoissairaanhoidon ja<br />

kehitysvammahuollon on muututtava itse. on<br />

uskallettava arvioida, mikä on ydintehtävämme ja<br />

mitä se vaatii. Matkan varrella organisaatioon<br />

jääneistä vanhoista toimintatavoista ja niiden mukaisista<br />

työtehtävistä on päästävä eroon.<br />

Kun voimavarat ovat niukat, on keskityttävä vastuullamme<br />

oleviin tehtäviin: erikoissairaanhoitoon ja<br />

erityishuoltoon. Kuntien vastuulle kuuluvat tehtävät<br />

on jätettävä kuntien vastuulle.<br />

Kun teemme tämän työn ammatillisesti, huolehdimme<br />

siitä, että sopeutuminen tehdään työmme kannalta<br />

oikeisiin kohteisiin eikä kansalaisten palveluiden ydintä<br />

vahingoiteta. Koska siitä me olemme ylpeitä.<br />

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta koko<br />

henkilökunnalle!<br />

Karin valinta:<br />

KutsuMus toi hoitoalalle<br />

emmi Korhosen 21 v. ensiaskeleet työelämässä,<br />

koska kaipaamme uutta verta. sivu 26.

tapahtuu | KaiKKi MuKaan!<br />

meistä kuultua | KuunteleMalla opiMMe.<br />

10 kysymystä | testaa tietosi.<br />

4 5<br />

lääkkeet ja ravinto<br />

tilaisuus järjestetään kaksi kertaa.<br />

Maanantai 14.1.2013 klo 13–14.30<br />

tiistai 22.1.2013 klo 13–14.30<br />

tilaisuus KoKsilla. ei ilmoittautumisia.<br />

tekemisen riemu ja tuska<br />

Kouluttaja, sparraaja, valmentaja, näyttelijä tom Pöysti<br />

perjantai 25.1.2013 klo 14–16 Kouvola-talon simelius-salissa<br />

torstai 21.3.2013 klo 14–16 Kotkan höyrypanimolla<br />

salit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, ilmoittaudu<br />

pian! marjatta.niskanen@kymenlaakso.fi tai<br />

raija.hellekari@kymenlaakso.fi, 0400 754 682 tai 040 538 0213.<br />

tilaisuudet ovat maksuttomia – tervetuloa!<br />

eläkkeelle | vastuunKantaJat ansaitulle vapaalle.<br />

Katri pohjanlehto<br />

esimiesten palvelussuhdepäivä<br />

tilaisuudessa käydään läpi ajankohtaisia<br />

henkilöstöasioita. perjantai 18.1.2013 klo 8–15<br />

ilmoittautumiset 7.1.2013 mennessä.<br />

taidenäyttely<br />

Cafe helmessä avautuu <strong>Carea</strong>n sosiaalipalvelujen<br />

asiakkaiden taidenäyttely 12.12.2012. näyttelyn<br />

teemana ovat eläimet. näyttely on avoinna<br />

maanantaista perjantaihin klo 7.30–18<br />

7.1.2013 asti.<br />

lisätietoja: ohjaaja tarja halme<br />

tarja.halme@carea.fi, 020 615 9261<br />

Kiitos koko Kymenlaakson sairaalan henkilökunnalle. varsinkin<br />

minut leikanneelle M. trambergille ja leikkaussalin porukalle.<br />

Ja osastolle 5a hyvästä hoidosta. (ankkuri 17.10.)<br />

Kiitos tri Kauppiselle ja koko tekonivelyksikön henkilökunnalle!<br />

osaavissa käsissä oli turvallista olla. –vl (ankkuri 17.10.)<br />

valtava kiitos leikkurin hoitajille ja anestesialääkärille salissa 1, to 25.10. Koko pöytä<br />

varmasti tärisi, mutta kohtelitte minua enemmän kuin loistavasti! hyvää syksyn jatkoa<br />

koko porukalle. terkuin australian hiekkarannoilla pötkötellyt. toivottavasti syy vielä<br />

joskus selviää... (palaute verkkosivuston kautta)<br />

Kiittäisin äitiyspoliklinikan, synnytysten vuodeosasto 8B:n ja lastentautien vuodeosaston<br />

henkilökuntaa ammattitaitoisesta ja hyvästä hoidosta. erityiskiitos kätilö<br />

tiina Matikaiselle. (palaute verkkosivuston kautta)<br />

tahtoo tuo kiitollisuus unohtua vakavassakin paikassa, mutta nyt päätin kirjoittaa<br />

ennen kuin kohentunut terveydentila alkaa tuntua itsestäänselvyydeltä.<br />

Minut tuotiin Kouvolasta teidän hoitoonne kovien rintakipujen seurauksena. sepelvaltimon<br />

tukos paikannettiin ja hoidettiin kuntoon erinomaisella ammattitaidolla. Kun<br />

arvelin että kohta laajennuksen asentaminen alkaa, se olikin jo ohi. en voi kuin<br />

hämmästellä henkilökunnan ammattitaitoa ja kykyä tuoda ihminen kuopan reunalta<br />

takaisin käden käänteessä.<br />

sydänvalvonnan sairaanhoitajat ja lääkärit ovat mainiota porukkaa ja saavat rauhoittavalla<br />

ja empaattisella otteellaan paljon hyvää aikaan. omahoitajasysteemi on hieno idea<br />

ja sai minut tuntemaan, että olen koko ajan jonkun mielessä ja että minusta huolehditaan<br />

päivän jokaisena hetkenä.<br />

Minulla on surkea nimimuisti ja olosuhteetkin taisivat vaikuttaa hiukan, mutta<br />

hoitooni osallistui myös aivan erinomainen sairaanhoitajaharjoittelija. hänestä ei olisi<br />

voinut arvata harjoittelijan roolia jos en olisi sitä sattumalta kuullut muun keskustelun<br />

yhteydessä. siinä on henkilö tehnyt oikean ammatinvalinnan ja hänelle toivotan aivan<br />

erikoisesti menestystä valitsemallaan tiellä.<br />

haluan kiittää kaikkia hoitooni osallistuneita lämpimästi, olette ihan helmiä!<br />

(palaute verkkosivuston kautta)<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

4.<br />

5.<br />

6.<br />

7.<br />

8.<br />

9.<br />

Jeesus syntyi ajanlaskun alussa. tarkkaa<br />

ajankohtaa ei tiedetä. Mikä on nykykäsityksen<br />

mukaan yleisimmin vallalla oleva käsitys<br />

Jeesuksen syntymävuodesta?<br />

Jeesuksella on merkitys myös islaminuskossa.<br />

Mikä Jeesus on muslimeille?<br />

Kun Jeesuksen syntymän tarkaa ajankohtaa<br />

ei tiedetä, mistä joulun vietto ja Jeesuksen<br />

syntymä on saanut ajankohdakseen<br />

joulukuun 25. päivän?<br />

Mistä muodostuu englanninkielen joulua<br />

merkitsevä sana Christmas?<br />

Missä suomen kielen joulu-sanan alkuperä<br />

on?<br />

Joulu on lakisääteinen juhlapyhä ja pyhäpäivä.<br />

Mikä laki?<br />

Mitkä ovat 11 kirkkolain kirkolliset juhlapäivää?<br />

Joulurauha julistetaan jouluaattona klo 12.<br />

Kuinka kauan se kestää?<br />

entä mikä on eläinten joulurauha?<br />

10. Mikä viikonpäivä jouluaatto oli viime<br />

vuonna 2011?<br />

lauantai.<br />

10.<br />

annika puhakka<br />

aila tani<br />

sonja Falck<br />

olin leikkauksessa ja sen jälkeen pari päivää 8B osastolla (osastonhoitaja Reija Mylläri).<br />

leikkauksen jälkeen olo oli kammottava, kivut ja pahoinvointi todella kovia. Kotiuttamispäivän<br />

aamuna sängystä ylöspääsemiseen meni kolme tuntia. suuret kiitokset ihanille<br />

kätilöille terhi peltolalle ja Raakel Räsäselle. huonetoverin kanssa<br />

todettiin, että vaikka olo on kurja, niin kätilöt ovat aivan hurmaavia<br />

tapauksia, ystävällisiä ja positiivisia. te kaksi jäitte todella mieleen. Kiitos,<br />

että olette olemassa ja kaikkea hyvää. (palaute verkkosivuston kautta)<br />

6.<br />

Myöskään sille ei ole oikeudellista säädöstä tai<br />

merkitystä, mutta metsästäjät haluavat rauhoittaa<br />

joulunajan metsästykseltä julistamalla riistanhoitopiirit<br />

tai metsästysseurat noudattavat sitä.<br />

20 päivää. Joulurauhalla ei ole enää oikeudellista merkitystä<br />

esim tuomioiden koventamisen tms. suhteen.<br />

Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä,<br />

uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai,<br />

pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai,<br />

helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.<br />

Kirkkkolaki 4. luku 3§. pääsääntöisesti pyhäpäivät<br />

ovat työelämässä yleisiä vapaapäiviä.<br />

9.<br />

8.<br />

7.<br />

hilkka horn<br />

<strong>Carea</strong>sta on jälleen jäänyt suuri joukko vastuunkantajia<br />

ansaituille eläkepäiville.<br />

1.9. sairaanhoitaja seija holopainen, lastentautien<br />

vuodeosasto KoKs<br />

perushoitaja aila tani, osasto 7a KoKs<br />

1.10. varastomies esko airaksinen, sairaalalogistiikka KoKs<br />

31.10. sairaanhoitaja pirkko Konttinen, leikkausosasto KoKs<br />

esko airaksinen<br />

pirkko Konttinen<br />

1.11. kemisti Katri pohjanlehto, kliininen kemia KoKs<br />

perushoitaja annika puhakka, kliininen laboratorio,<br />

monialapoli KoKs<br />

1.12. sairaanhoitaja hilkka horn, ensiapu KoKs<br />

1.1.2013 sairaanhoitaja sonja Falck, poliklinikka sospa<br />

toimistosihteeri outi Jäppinen, arkistopalvelut KoKs<br />

röntgenhoitaja eija iiliäinen, röntgenosasto poKs<br />

Jouluisat tiedonjyvät<br />

Joulukuusia kaadetaan noin 1,4 miljoonaa.<br />

Joulukortteja lähetetään noin 40 miljoonaa.<br />

Joulukinkkua syödään 7,2 miljoonaa kiloa.<br />

puolet kaikista rosolleista ja laatikoista tehdään itse.<br />

Kynttilöitä poltetaan miljoonia kiloja vuodessa.<br />

Myydyimmät joulukukat ovat joulutähti ja hyasintti.<br />

toivotuimmat joululahjat ovat tablettitiekone ja älypuhelin.<br />

valkean joulun todennäköisyys on 6/10.<br />

www.stat.fi/tup/kirjasto_tieto/joulutilastot_2011.html<br />

englannin kielen sanassa yule, joka alun perin on<br />

germaaninen talvijuhlaa tarkoittava sana. sana on<br />

Babyloniassa tarkoittanut (poika)lasta. tavallisempi<br />

selitys on Ruotsin jul, joka johdetaan muinaisgermaanisesta<br />

jewhla-sanasta<br />

Roomalaiset viettivät messua Kristukselle joulukuun<br />

24. ja 25. päivän välisenä yönä. Krstus Christ ja<br />

messu mass.<br />

Rooman piispa Juluis määräsi näin vuonna 354.<br />

päivään yhdistyi Roomalaisen saturnaaliajuhlan<br />

ja Babylonialaisen tammuksen syntymäjuhlan.<br />

Raamatussa tai Jeesuksen opetuksissa ei erikseen<br />

kehoteta syntymäjuhlan viettoon.<br />

profeetta, eli uskonnollisen tai uuden aatteen julistaja.<br />

noin vuonna 7 ennen ajanlaskun alkua, arviot<br />

vaihtelevat 7–2 ennen ajanlaskun alkua.<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

4.<br />

5.

aikakone | tämän vankempaa kokemusta ei ole.<br />

Teksti ja kuvat: Nitro ID<br />

6<br />

7<br />

KOKSin kokoinen ura <strong>Carea</strong>ssa<br />

Kymenlaakson keskussairaalassa työskentelee<br />

tällä hetkellä vielä kaksi vuodesta 1968<br />

palkkalistoilla ollutta henkilöä: kuulontutkija<br />

Leena Heino ja arkiston toimistosihteeri<br />

Kirsti Pietiläinen. He ovat nähneet<br />

sairaalan kasvun ja kehityksen aina<br />

alkuhetkistä tähän päivään.<br />

Vuonna 1968 KOKS oli vain muutaman osaston sairaala,<br />

jossa tekemisen muotoa vasta haettiin.<br />

”Alkuaikoina meno oli kiireetöntä. Yhteishenki oli<br />

loistava ja kaikki tunsivat toisensa oikeasti. Nyt porukka<br />

on eriytynyt osastoittain ja kiire painaa. Toisaalta osastojakin<br />

on huomattavasti enemmän kuin alkuaikoina.<br />

Uusia toimintoja tulee jatkuvasti ja nykyisetkin tilat ovat<br />

ahtaat. Yksiköiden sisäinen henki on edelleen loistava,<br />

mutta samanlaista koko talon henkeä ei enää ole”,<br />

kertoo Leena Heino.<br />

Vuosien saatossa kasvanutta tilantarvetta on helpotettu<br />

rakentamalla lisäsiipiä ja toiminnot ovat vaihtaneet<br />

paikkaa moneen otteeseen.<br />

”Osastojen paikkaa on vaihdeltu aina tarpeen mukaan.<br />

Arkistoltakin on tila loppumassa. Myös erilaiset lisäpalvelut<br />

ovat muuttaneet ja muuttuneet ajan kuluessa.<br />

Esimerkiksi alkuperäinen kahvila sijaitsi pääportaikon<br />

alla ja sen ympärillä olivat muun muassa pankki, posti<br />

ja kampaamo”, toteaa Kirsti Pietiläinen.<br />

Myös toimenkuvat ovat muuttuneet kasvavassa<br />

sairaalassa.<br />

”Alussa esimerkiksi kaikki sairaanhoitajat tekivät kiertäviä<br />

vuoroja eri osastoilla ja osaaminen oli laajempaa.<br />

Nyt tekijät ovat enemmän erikoistuneita eikä työskentely<br />

toisella osastolla välttämättä luonnistu entisaikojen<br />

malliin. Myös lääkärit ovat iältään huomattavasti<br />

nuorempia”, toteaa Heino pilke silmäkulmassaan.<br />

”Joitakin toimintoja on myös lopetettu, kuten esimerkiksi<br />

maksutoimisto, jolloin muiden työntekijöiden toimenkuvaan<br />

ilmestyi lisää tehtäviä”, Pietiläinen täydentää.<br />

Jatkuvassa muutoksessa päällimmäiseksi mieleen on jäänyt<br />

tekniikan huima kehitys. Työvälineeksi on vaihtunut<br />

tietokone ja esimerkiksi kuulolaitteet ovat kehittyneet<br />

kämmenen kokoisista mötiköistä huomaamattoman<br />

pieniksi, käyttäjälle räätälöidyiksi apuvälineiksi.<br />

”Jos joku olisi sanonut 70-luvulla, että tänä päivänä<br />

pääasiallinen työvälineeni on tietokone, olisin lähtenyt<br />

karkuun. Onneksi muutos on kuitenkin ollut verkkaista ja<br />

jatkuvaa, sillä se on mahdollistanut mukana pysymisen”,<br />

Heino naurahtaa.<br />

Vähiin käy ennen kuin loppuu<br />

Leena Heinon viimeinen työpäivä on 14. joulukuuta.<br />

Virallisesti eläkkeelle hän siirtyy pidettyään kertyneet<br />

lomat 1.3.2013. Jutun tekohetkellä pöydällä komeili<br />

joulukalenterista askarreltu ”aamukampa”.<br />

”KOKSiin tulin maaliskuussa 1968. Tarkkaa päivää en<br />

enää muista. Alussa toimin tutkimusapulaisen nimikkeellä,<br />

sillä kuulontutkijan toimenkuvaa ei ollut vielä<br />

olemassakaan, vaikka korvapoli olikin jo olemassa.<br />

Samaa työtä olen käytännössä tehnyt aina, tosin alkuaikoina<br />

minulle annettiin hiljaisina hetkinä muitakin<br />

tehtäviä. Näitä lisätehtäviä olivat muun muassa sairaalan<br />

ajanvarauksesta vastaaminen, puhelinkeskuksessa<br />

avustaminen ja esimerkiksi lääkärin avustaminen lapsien<br />

eetterinukutuksessa”, Heino kertoo.<br />

Kirsti Pietiläinen puolestaan jatkaa työssään arkiston<br />

toimistosihteerinä vielä noin vuoden ajan. KOKSiin hän<br />

saapui 2.6.1968.<br />

Kirsti Pietiläinen<br />

KOKSissa 2.6.1968 alkaen<br />

Perheeseen kuuluvat tytär ja tyttärentytär,<br />

leskeytyi 14 vuotta sitten<br />

”Muistan vielä tarkan päivän kun tulin tänne. Olin tuolloin<br />

18-vuotias. Ensimmäinen tehtäväni oli olla sairaalan<br />

kiertävä lähetti, mistä siirryin silloin vielä pienen arkiston<br />

hoitajan avuksi puolipäiväisesti. Arkistoon jäin lopullisesti<br />

ja sen koon kasvusta kertoo jotakin se, että meitä<br />

on nyt yhteensä kymmenen arkiston toimistosihteeriä,<br />

yksi arkistopäällikkö ja yksi arkistosihteeri. Viimeiset<br />

kymmenen vuotta tehtäväni on ollut hoitaa erilaiset<br />

potilaspaperitilaukset, eli toimitan pyynnöstä potilastietoja<br />

sairaaloille, terveysasemille ja potilaille itselleen”,<br />

Pietiläinen sanoo.<br />

Vuosiin on mahtunut paljon, mutta ihan kaikkea ei<br />

hetkessä voi muistaa.<br />

Leena Heino<br />

”Muisti on jo mennyt. Työuriimme mahtuu paljon<br />

kaikenlaista, mitä ei nyt tältä istumalta muista”,<br />

naurahtaa Pietiläinen.<br />

Koksissa maaliskuusta 1968<br />

Perheeseen kuuluva neljä lasta ja neljä<br />

lastenlasta Vammaisneuvoston jäsen ja<br />

mukana paikallispolitiikassa, mm. liikuntalautakunnassa<br />

sekä Kymi Sinfoniettan<br />

hallituksen varajäsen

ajateltavaa | JouluKiloille KYYtiä.<br />

satu parviainen, te-koordinaattori<br />

8<br />

9<br />

Mie ja sie – terveyteen vie<br />

tule meille tuomas kulta!<br />

tuopa joulu tullessasi!<br />

tule kekri, jouvu joulu,<br />

sekä pääse pääsiäisen!<br />

Maakunnallisen terveyden<br />

edistämisen kuulumisia<br />

Maakunnallisen terveyden edistämisen toimintaohjelma<br />

tulevalle nelivuotiskaudelle 2013–2016 sisältää vuosittaiset<br />

teemat ja ensi vuoden teemana on ravitsemus ja<br />

liikunta. tulevina vuosina painopistealueita ovat lisäksi<br />

päihteet ja mielenterveys. strategisena päämääränä on<br />

kymenlaaksolaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen.<br />

ikäryhmäkohtaisissa tavoitteissa on keskeistä<br />

terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen.<br />

Kymenlaakson terveysliikuntastrategian valmistelu<br />

on käynnistynyt syksyn kuluessa verkostotyönä ja<br />

mukana on toimijoita alueen kunnista, sairaanhoitopiiristä,<br />

järjestöistä sekä Maakuntaliitosta. terveysliikuntastrategia<br />

tulee pohjautumaan maakunnalliseen<br />

terveyden edistämisen toimintaohjelmaan ja se pyritään<br />

pitämään mahdollisimman käytännönläheisenä.<br />

tarkoituksena on esittää tavoitteet terveysliikunnan<br />

kehittämiseksi Kymenlaaksossa. strategiassa kartoitetaan<br />

Kymenlaakson väestörakenne, liikuntaolosuhteet ja<br />

olemassa olevat toimintatavat, punnitaan niiden hyödyt<br />

ja heikkoudet ja pyritään kehittämään uusia yhteistyöja<br />

toimintamalleja.<br />

lihavuus laskuun<br />

Maakunnallisen terveyden edistämisen toimintaohjelman<br />

suunnittelussa huomioidaan kansalliset linjaukset<br />

sekä ohjelmat. thl on julkaissut luonnoksen lihavuus<br />

laskuun – hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta, Kansallinen<br />

lihavuusohjelma 2012–2015. ohjelmassa huomioidaan<br />

laajasti väestön elämän eri vaiheet. Kaikissa ikäryhmissä<br />

terveellinen, monipuolinen ravinto ja liikunta<br />

ovat tärkeitä terveyden edistämiseksi, lihavuuden<br />

ehkäisemiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi. esille<br />

tuodaan elintason nousun ja elinympäristön muuttumisen<br />

vaikutukset ylipainoisuuden ja lihavuuden yleistymiseen.<br />

elinympäristö on muuttunut lihavuutta edistäväksi<br />

eli obesogeeniseksi ympäristöksi, jossa istuva, passiivinen<br />

elämäntapa ja jatkuvasti saatavilla oleva epäterveellinen<br />

tai liiallinen ruoka yhdessä lisäävät lihomisriskiä.<br />

hengähdä toki ja sit eiku liikkumaan<br />

Kardiometabolinen syndrooma ja tyypin 2 diabetes ovat<br />

ehkäistävissä elämäntapamuutoksilla. Kuitenkin elämäntapamuutosten<br />

aikaansaamiseksi riittää harvoin pelkkä<br />

tieto. ihmiset haluavat tehdä omia tietoisia valintoja<br />

oman käsityskykynsä mukaan. on tärkeää huomioida,<br />

että onnistumisen kannalta on olennaista esimerkiksi<br />

painonhallinnan kokeminen laaja-alaisesti omaan<br />

elämään ja hyvinvointiin vaikuttavaksi ts. löydetään<br />

henkilökohtaiset motiivit. Keskeisiä motivoivia tekijöitä<br />

voivat olla terveys, kyky olla aktiivinen, parempi<br />

itseluottamus, mieliala ja ulkonäkö sekä koko perheen<br />

hyvinvointi.<br />

syömisen, juomisen ja painon kontrollointi saattaa jättää<br />

huomiotta muut painoon vaikuttavat tekijät, kuten<br />

säännöllisen elämänrytmin, levon ja liikunnan.<br />

liikettä niveliin joulun jälkeen<br />

Joulua odotellessa on hyvä muistaa kiireistä huolimatta<br />

huo<strong>lehti</strong>a myös omasta jaksamisesta, hyvinvoinnista ja<br />

rentoutumisesta.<br />

tästä voi katsoa, montako kilometriä on sitten joulun<br />

jälkeen taivallettava…<br />

Joulutorttu = 3,5 km<br />

(1 kpl, 40 g) 181 kcal<br />

pipari = 0,9 km<br />

(1 kpl, 10 g) 46 kcal<br />

sinihomejuusto = 1,4 km<br />

(1 annos, 20 g) 70 kcal<br />

suklaakonvehti = 2,2 km (*<br />

(3 kpl, á 7 g) 123 kcal<br />

luumurahka = 4 km<br />

(1 annos, 120 g) 206 kcal<br />

Jouluolut = 4,3 km<br />

(0,5 l, 4,7 %) 220 kcal<br />

punaviini = 1,7 km<br />

(1 annos, 120 g) 84 kcal<br />

Konjakki = 1,9 km<br />

(1 annos, 40 g) 94 kcal<br />

Glögi = 2 km<br />

(1 annos, 200 g) 102 kcal<br />

Glögi rusinoilla ja mantelilla = 3,7 km<br />

(1 annos, 200 g, rusinat 12 g ja manteli-rouhe 1 rkl) 191 kcal<br />

Kyll’ on kystä aitassamme,<br />

paljo pantua eloa,<br />

sirkan reisi, paarman jalka,<br />

peiposen peräpakara,<br />

sammakon sakarivarvas,<br />

sisiliskon silmäpuoli.<br />

(Kanteletar)<br />

*) tiina häyhä toteaa, että<br />

tämä ei pidä paikkaansa.<br />

hänen suklaan arkikulutuksensa<br />

on vuosittain noin 45 kg, täten<br />

hänen tulisi hölkätä 4714 km,<br />

eli noin Kotkasta lontooseen<br />

ja takaisin.

salatut elämät | haRRastuKsia KeRRaKseen.<br />

ville Karvonen, lvi-asentaja, Kastek kuvat: elina pätsi ja isabella Fagerström<br />

10<br />

11<br />

“päivisin putkimies,<br />

iltaisin KaiKKea Muuta”<br />

Ville Karvonen on 27-vuotias tamperelaissyntyinen,<br />

nykyisin haminassa asuva kastekilainen, jonka vapaaajan<br />

täyttävät useat harrastukset. oman alansa hän<br />

löysi pienen kokeiluvaiheen jälkeen.<br />

”armeijan jälkeen kävin kokeilemassa ammattikorkeakouluopintoja,<br />

tuotantotaloutta opiskelin yhden<br />

vuoden. Muuten opiskelu sujui hyvin, mutta matikka<br />

ei oikein luistanut, joten vaihdoin käytännönläheisempään<br />

opiskeluun. opiskelin itseni ammattikoulussa<br />

lvi-asentajaksi. Kastekin leivissä olen ollut vuodesta 2010<br />

toimipaikkanani Kymenlaakson keskussairaala.”<br />

Karvonen on varsin harrastavaa sorttia, erilaisia<br />

harrastuksia löytyy jos jonkinlaisia.<br />

”uusi mottoni onkin: ”päivisin putkimies ja iltaisin kaikkea<br />

muuta.” pyrin harrastamaan tasaisessa suhteessa<br />

kaikenlaista, mutta kyllä vapaa-ajallakin tulee joskus<br />

ammattiosaamistani vaativaa työtä tehtyä, esim. kavereita<br />

autettua vessojen ja hanojen korjauksissa. tässä<br />

vaiheessa voinkin ihmetellä, että miten minulle onkaan<br />

kertynyt näin paljon mielenkiinnonkohteita. eli olen lähes<br />

kaikkiruokainen... tarkoitan tällä sitä, että mielestäni<br />

ei ole mihinkään, varsinkaan ikään tai sukupuoleen, että<br />

mistä saa tykätä ja mistä ei. Ja siis jos on pienestä pitäen<br />

tai nuoremmasta ainakin, pitänyt jostakin, niin miksi sitä<br />

pitäisi hylätä esim. sen takia että tullut ikää lisää?”<br />

Monimuotoisesti luova<br />

liikunnan ohella erilaiset taiteelliset harrastukset vetävät<br />

Karvosta puoleensa. Miehen repertuaariin kuuluu niin<br />

kuvataiteita, musiikkia kuin teatteriakin.<br />

”ammoisista ajoista asti olen myös harrastanut<br />

piirtämistä. Ja nykyisinkin pyrin piirtämään silloin<br />

kun ehtii. eli kyllä kynä kädessä pysyy ja jotain syntyy.<br />

erään kaverini kanssa olemme innostuneet myös<br />

musiikin tekemisestä. taustat tekee joko hän yksin tai<br />

me molemmat yhdessä. Minä yleensä keksin sanat ja<br />

jonkin sortin laulutaitoakin löytyy. tämä ei kuitenkaan<br />

ole pääasiallinen mielenkiinnonkohteeni. Mieluummin<br />

keskityn elokuvaharrastukseeni, eli teen elokuvia<br />

yhdessä ystäväni kanssa.<br />

teatteri puolestaan on minun vahvuuteni. tykkään ja<br />

pidän näyttelemisestä. aina jostain missä saa siis esittää<br />

jotain. pienestä pitäen ollut aina kaikissa koulujen ja<br />

muiden tahojen näytelmissä mukana. Mutta koskaan en<br />

ole ollut missään harrastelijateatterissa mukana. harrastaminen<br />

on ollut enemmän sellaista omatoimista.<br />

teatterikorkeakouluun pyrin vuonna 2006. pääsin<br />

toiseen vaiheeseen asti. Koe-esiintymisen jälkeen<br />

haastelin Vesa Vierikon kanssa: tampereesta, tapparasta<br />

ja mustasta makkarasta. en päässyt silloin jatkoon.”<br />

Myös konsolipelit ovat lähellä Karvosen sydäntä.<br />

”1980 luvun lopussa nintendo tuli elämääni. Ja tätä<br />

nykyä harrastan aktiivisesti nintendon koneilla<br />

pelaamista ja pelien keräämistä.”<br />

varsinainen spektaakkeli<br />

Karvosen näyttelijäuran suurin hetki tähän mennessä<br />

oli heinäkuussa.<br />

”isoin projekti, jossa olen ollut mukana oli hopeanuoli!-<br />

musikaali. se esitettiin Kuopion Musiikkikeskuksessa<br />

15.7.2012. tämä vaati minulta täydellisen sitoutumisen<br />

tämän vuoden alussa. tammikuusta alkaen minun piti<br />

käydä noin kaksi kertaa kuukaudessa helsingissä treeneissä.<br />

Minulla oli kaksi ja puolituntisen esityksen aikana<br />

kolme eri hahmoa. Koga-ninjakoira, tosa-taistelukoira ja<br />

alussa taustahahmo. oli ikimuistoinen kokemus esiintyä<br />

noin 1000 henkilölle.<br />

Kuopion jälkeen erään porukan kanssa suunnistimme<br />

Juukaan ja Kolin upeisiin maisemiin viikoksi. siellä meillä<br />

oli hopeanuoli-aiheinen larppi, eli liveroolipeli. se oli<br />

ensimmäinen kerta kun olin liveroolipelissä mukana.”<br />

Musikaalin jälkeen Karvonen rohkaistui hakemaan osaa<br />

oikeasta elokuvasta.<br />

”hain mukaan Dome Karukosken leijonansydämeen,<br />

joka kuvattiin Kotkassa. Koekuvauksissa kävin ja kerroin<br />

näistä aikaisemmista kokemuksistani, niin lupasivat<br />

jotain roolia kyllä tarjota. näin sain kutsun yhteen<br />

kohtaukseen ja myöhemmin tuli puhelu, että pääsisinkö<br />

toiseenkin kohtaukseen. eli nyt voin sanoa, että on tullut<br />

näyteltyä Petér Franzenin kanssa samassa elokuvassa.”<br />

hopeanuoli on mukana harrastuksissa useammassa<br />

muodossa.<br />

”Kirjoituksiani on julkaistu muutamissa paikoissa.<br />

Kirjoitin suomenkieliseen hopeanuoli-mangapokkarin<br />

osaan 12 rotuesitelmän siperianhuskysta, jonka yhteydessä<br />

oli pari kuvaa siskoni Riki-huskysta. lisäksi suomen<br />

hopeanuoli-fanit -yhdistykseltä on tulossa vielä tämän<br />

vuoden puolella ulos sen ensimmäinen jäsen<strong>lehti</strong><br />

nimeltään tähdenlento, johon olen niin ikään kirjoittamassa<br />

artikkeleita.<br />

suomen hopeanuoli-fanit<br />

ry on perustettu edistämään<br />

hopeanuolen ja sen oheissarjojen<br />

fanien aktiivista toimintaa<br />

sekä sarjojen tunnettavuutta<br />

suomessa. toimin yhdistyksen<br />

puheenjohtajana. toiminta-alueena<br />

on koko maa ja tavoitteena<br />

olisi saada aktiivisia jäseniä ympäri suomea. lisäksi<br />

yhdistys toteuttaa tempauksia eläinsuojelun edistämiseksi.<br />

Kerran vuodessa valitsemme jonkun avustuskohteen,<br />

jolle pyrimme keräämään lahjoituksia<br />

esimerkiksi hopeanuoli-arpajaisten avulla.<br />

Yhdistykseen ovat täten tervetulleita kaikki hopeanuolesta<br />

pitävät. lisätietoja saa osoitteesta<br />

www.hopeanuolifanit.fi<br />

Kaikkien harrastusten ohella Karvonen arvostaa<br />

myös työtään.<br />

”hyvin olen viihtynyt nykyisessä työpaikassani. Joskus<br />

on kiireisempiäkin päiviä, mutta hyvin niistä on selvitty<br />

priorisoimalla ja kaikki työt on tullut tehtyä. ison osan<br />

työssä viihtymisestä tekevät hyvät työkaverit ja esimiehet,<br />

joiden kanssa on mukava tehdä yhteistyötä.”<br />

harrastuksia on myös oman työyhteisön hyväksi.<br />

”toimin KoKsin juhlatoimikunnassa. Järjestämme kaikkia<br />

tapahtumia, joissa järjestelyiden lisäksi aina esiinnyn.<br />

Keväisin Kalliojuhlat, syksyisin syysiltamat ja KoKsin<br />

joulujuhlissa viime vuonna olin Joulupukkina.”

joulu | sadun taiKaa.<br />

sanna Munukka-airaksinen, erikoissairaanhoidon sihteeri<br />

12<br />

13<br />

operaatio joulumieli<br />

tuomas-tonttu kurkisti varovaisesti pöydänjalan takaa. tie näytti<br />

olevan vapaa. tonttu kipitti äkkiä sohvan taakse ja kompastui<br />

mennessään lelurobottiin, joka lähti kovaan ääneen kävelemään<br />

ja pitämään julmetunmoista mekkalaa. tonttu maastoutui.<br />

Robotin ääniin heräsi talon emäntä, joka käveli olohuoneeseen<br />

katsomaan häiriötä. emäntä manasi tullessaan: ”aina ne lapset<br />

jättää tavarat levälleen! eikö täällä saa työn ja joulun raskauttama<br />

ihminen nukkua rauhassa!” emäntä napsautti robotin pois<br />

päältä ja lähti takaisin nukkumaan. tonttu odotti ja kuunteli<br />

aikansa ja lähti sitten etenemään kohti keittiötä. Joulun alla kotitonttujen<br />

tehtävät kasvavat ja tarkistuslista on pitkä. Keittiössä<br />

tonttu tutki, onko joulupipareita jo leivottu ja joulusiivous<br />

aloitettu. toivotonta. pipareita löytyi keittiön kaapista, ostettu<br />

kaupasta valmiina! Kerrassaan järkyttävää, ajatteli tonttu.<br />

Joulusiivouskaan ei ole edistynyt minnekään, mattoja ei ole vaihdettu<br />

ja kaapit olivat aivan pölyisiä. tuomas huokasi ja potkaisi<br />

pöydänjalkaa. pöydällä maannut kissa raotti silmäänsä. Kissa<br />

tiesi, että tonttu kertoi hiiriapajista vain hätätapauksessa, joten<br />

se päätti jatkaa uniaan.<br />

tonttu laahusti saunaan tarkistuslistan mukaisesti, vaikka tämän<br />

perheen tavat muistaen saunakin todennäköisesti oli siivoamatta.<br />

tonttu uitti saunakiulussa sormiaan ja mietti. tontun joulumieli<br />

ei kyllä tämän kierroksen myötä kohonnut yhtään. Kaikki<br />

on nykyisin sekaisin, ihmisillä on kiire ja joulutraditiot muuttuneet<br />

tai jääneet kokonaan pois. mistä hankkisi joulumielen?<br />

mistä ihmiset sen hankkivat? tätä täytyy pohtia. täytyy varmaan<br />

tarkkailla ihmisiä tarkemmin, se päätti. tuomas-tonttu hipsutti<br />

lastenhuoneeseen. lapset nukkuivat värikkäiden lakanoiden<br />

alla. tonttu nosti peiton ja tutkaili lastenhuonetta. siellä sentään<br />

oli jouluvalot ikkunassa ja nurkassa tontun mielestä kerrassaan<br />

pöyristyttävä pieni joulukuusi. seinällä oli suklaakalenterit, joista<br />

toinen oli jo syöty kokonaan, heti joulukuun alussa. syntyykö<br />

joulumieli jouluvaloista ja liian aikaisin syödystä suklaasta? entä<br />

muovikuusi, täytyykö sen nähdessään tuntea jotain positiivista?<br />

Kuusi oli kyllä koristeltu kivasti, siinä oli lasten itse tekemiä joulukoristeita.<br />

vähän ne olivat vinossa ja rempallaan, mutta jotenkin<br />

tuomas-tontun kurkussa tuntui kummaa puristusta.<br />

tonttu huokasi ja päätti mennä maate miettimään. edellisvuosien<br />

joulut olivat olleet tontun mielestä hätäisin kyhättyjä.<br />

perheen äiti siivosi pari päivää ennen joulua hirveällä kiireellä<br />

ja stressillä ja tiuski kaikille. isä koristeli lasten kanssa kuusen,<br />

mutta päätti kuitenkin itse loppujen lopuksi joulukoristeista.<br />

Ruuat haettiin valmiina kaupasta ja lahjaröykkiö oli kerrassaan<br />

pelottava. tonttu meinasi kerran murskautua sen alle kun kiipesi<br />

tarkistamaan, että oliko kaikkia muistettu tasapuolisesti. Mitä<br />

tämän perheen ihmiset oikeasti joulusta haluaisivat? Ja varsinkin<br />

lapset? tonttu mietti sotasuunnitelmaa ja kaivoi sukkalaatikostaan<br />

kynän ja paperia. tonttu kirjoitti kahdelle lapulle samanlaisen<br />

tekstin, jonka alla oli paljon tyhjää tilaa. teksti kuului näin:<br />

erittäin-salainen-kysely-joulusta. mikä tuo teille joulumielen?<br />

Palautus saunan kiulun taakse, kiitos. tonttu pohti kuitenkin,<br />

että uskaltaako laput laittaa lapsien tyynyjen alle. Mitä jos<br />

lapset näyttävät ne aikuisille? Mutta toisaalta, uskovatko aikuiset<br />

tonttuun, vaikka kyselyn näkisivätkin? tuumasta toimeen, tämä<br />

riski on pakko ottaa. tonttu vei laput lastenhuoneeseen ja muisti<br />

samalla väistää sitä hiiskatin robottia sekä melkoista kasaa<br />

legopalikoita. nyt oli aika mennä nukkumaan ja odottaa tulisiko<br />

vastauksia.<br />

seuraavana aamuna kiulun takana ei ollut mitään. tonttu päätti<br />

käydä murjottamaan. ehkä unohdan koko joulun! aivan<br />

turhaa murehtia talon joulumielestä, jos edes lapset eivät välitä!<br />

tonttu paiskasi aamupuurokulhonsa lattiaan ja hyppi tasajalkaa.<br />

aikansa riehuttuaan se siivosi jäljet ja meni ulos pihakuusen alle<br />

haukkaamaan raitista ilmaa. tonttu tiiraili lintuja lintulaudalla ja<br />

lähti etenemään tontin ympäri normaalilla aamupartioinnillaan.<br />

vasen-vasen-vasen-kaks-kolme! tonttu marssi selkä suorana ja<br />

irvisti naapurin koiralle, jonka aina täytyi venyttää ketjuaan<br />

ääriasentoon ja yrittää haukata tonttua housun takamuksesta.<br />

tontun valtakunnassa kaikki hyvin, ainakin päällisin puolin.<br />

päivällä tonttu otti torkut ja sen jälkeen teki raportin päätontulle.<br />

voi olla, että tämän raportin vuoksi paikalle pyllähtäisi<br />

kasa ylitonttuja tarkistukselle ja tuomas-tonttu saisi varoituksen.<br />

ennen oli kaikki toisin. tontut vaihtoivat kuulumisia kerran<br />

kymmenessä vuodessa ja jos oli ongelmia, niin lähdettiin<br />

hakemaan naapurista apua. nykyään kaikki muut lähitalot olivat<br />

tontuttomia tai niissä asui talonhengettäriä, joitten kanssa<br />

ainakaan häveliäs tuomas ei uskaltanut olla tekemisissä. tonttu<br />

raapi päätään ja pisti kielen ulos suustaan ja mietti raportin<br />

sanamuotoa. Kynä painui paperin lävitse ja rivit olivat vinossa.<br />

paperi lensi lattialle rytättynä. seuraavaan paperiin tuli musteiset<br />

sormenjäljet ja vasta kolmannella yrittämällä raportista<br />

tuli kohtuullisen siisti. tuomas vihasi raporttien tekoa! varsinkin<br />

surullisten asioiden kertominen oli vaikeaa. hyvä ettei tämä<br />

viimeisin tuhriutunut kyyneleistä. Joulumielen puuttuminen oli<br />

vakavaa. seuraavaksi tonttu uhkaili, lahjoi ja kiristi kotikuusessa<br />

asustavan harakan viemään viestin päätonttulaan. harakka oli<br />

ovela lintu ja yritti taas saada palkkion etukäteen. tonttu tiesi<br />

sen metkut kyllä.<br />

odotellessa vastausta tonttu siivosi oman kolonsa. se puisteli<br />

kynnysmaton ja kiillotti ovenkahvaa hihalla. harjattuaan oven<br />

edustan ja vietyään harjan takaisin paikalleen tonttu lähti sisälle<br />

ylimääräiselle kierrokselle. talon keittiössä oli likaisia astioita<br />

pöydällä ja sukkia lattialla. Makuuhuoneessa oli verhot edessä ja<br />

lamppu jäänyt palamaan. tuomas-tonttu tunsi kuinka harmaat<br />

partakarvat lisääntyivät. Voikohan tonttu joutua sairaslomalle<br />

stressin vuoksi, hän mietti itsekseen. tuomas laahasi huopatossujaan<br />

pitkin lattiaa ja päätyi saunan ovelle. toiveikkuus<br />

tuntui ihan tontun vatsassa asti. tonttu kiipesi lauteille ja kurotti<br />

katsomaan kiulun taakse. oliko siellä, ei, ei kun sittenkin jotain<br />

valkoista, kyllä! Kaksi kirjettä oli laitettu siististi kiulun alle.<br />

tuomaksen oli pakko istuutua, polvet tärisivät pahasti. tonttu<br />

avasi ensimmäisen kirjeen sydän rinnassa takoen ja samalla<br />

pelästyi, tipahti lauteilta, kaatoi kiulun päähänsä ja nieleskeli<br />

vettä. Kovaa koputusta ja räimettä kuului jostain. Joku hakkasi<br />

saunan ikkunan takaa! tonttu huohotti ja pyyhki vettä silmistään<br />

ja juoksi ulos katsomaan metelin aiheuttajaa. Kurkistettuaan<br />

varovaisesti saunan nurkan takaa, tonttuun iski huojennus.<br />

se himskatin harakka! se hakkasi nokallaan saunan ikkunaa ja<br />

odotti varmaan palkkiota viestin toimittamisesta. tonttu kaivoi<br />

taskustaan pullapalan ja vaihtoi sen vastauskirjeeseen. Kirjeen<br />

hän tunki takataskuunsa.<br />

tonttu hyppeli koloonsa vaihtamaan vaatteet. onneksi kirjeet<br />

säilyivät kuivina. tuomas takertui joksikin aikaa nuttuunsa kun<br />

yritti sitä kiireessä kiskoa päältänsä. se törmäili huonekaluihin<br />

ja pahaenteistä kilinää kuului senkistä. tonttu huokasi syvään<br />

rauhallisesti ja kiskaisi itsensä paidan sisään. sitten se istui<br />

pöydän ääreen ja aloitti kirjeen avaamisen jälleen. Kirjeeseen<br />

oli taiteiltu väriliiduilla vaikka mitä kivaa. Kuusi oli piirretty ja<br />

lunta ja tähti ja jotain punaista, minkä tuomas päätteli esittävän<br />

tonttua. toivottavasti siinä ei ollut tuomas itse. Kirjeeseen oli<br />

kirjoitettu liidulla lista, joka kuului näin: loma, herkut, lahjat,<br />

iloinen äiti ja isä, joulukoristeet, joululaulut. tonttu mietti ja<br />

silitti kirjettä tasaiseksi pöytää vasten. se avasi toisen kirjeen,<br />

joka oli kirjoitettu lyijykynällä ja siinä oli vähän pidempi lista.<br />

siinä luki näin: äidille siivousapua, lupa koristella kuusi, lahjoja,<br />

Manulle herkkuja (se oli kissa), pikkusiskolle jotain kivaa, isälle<br />

vähemmän kokouksia, lunta, kivaa yhdessä tekemistä, joulupipareiden<br />

leipomista.<br />

tuomas-tonttu istui syvemmälle tuoliinsa ja tuijotti kattoon. lasten<br />

vastaukset erittäin-salaiseen-joulumielikyselyyn olivat hyviä.<br />

voisikohan lapsilta saada apua vielä lisää, se mietti. aikuisten<br />

jouluun kuuluu varmasti siivoaminen ja muu joulun odotuksen<br />

tohellus. Ja toisaalta sitä tonttukin vaati, edes vähäsen. Jos<br />

lapset siivoaisivat oman huoneensa, voisivat aikuisetkin saada<br />

siitä piristystä. Jouluun oli silti aikaa vielä reilu viikko. tonttu<br />

kirjoitti lapsille uudet kirjeet, joissa selosti suunnitelmansa.<br />

Joulumieli-operaatio eteni. lapset siivosivat oman huoneensa,<br />

jopa yllättävän hyvin. tuomas-tonttukin siivosi yöllä siellä hissukseen,<br />

kun lapset nukkuivat. se kaivoi kaapista joulukoristeita<br />

vähän lähemmäs hyllyn reunaa tyrkylle ja pyyhki kaapin päältä<br />

pölyjä. aivastus meinasi karata pahimmalla hetkellä, mutta<br />

tonttu nipisti niin lujaa nenäänsä, että silmään kihahti kyynel.<br />

ne tonttu nosti pöydänkulmalle. Mauno-kissa katseli tonttua pää<br />

kallellaan. tontun oli pakko ottaa muutama hyppy tonttupolkkaa<br />

kesken urakan. Pari pientä ja hiljaista hyppyä. Jääkaappiin<br />

oli ilmestynyt piparitaikinaa! tontun sydän paisui onnesta.<br />

Jos tämä joulu nyt kuitenkin pelastuisi. toisaalta siltä tuntui,<br />

kun jotain olisi unohtunut. vaikka kuinka se tavasi listaansa, se ei<br />

keksinyt mitä.<br />

perheen äiti oli ilostunut niin suuresti lasten avusta, että jatkoi<br />

siivoamista muihin huoneisiin tiuskimatta kenellekään. isäkin<br />

tuli apuun ja tuli kotiin paljon aikaisemmin kuin normaalisti.<br />

tonttu nautti hyvästä ilmapiiristä ja pihisti jääkaapista vähän<br />

piparitaikinaa natusteltavaksi. Joulukoristeita ilmestyi kuin<br />

taiottuna huoneisiin ja uloskin uudet jouluvalot. talossa soivat<br />

joululaulut ja vaikka suurin osa jouluruuista tuli yhä kaupasta,<br />

päätti tonttu katsoa sen läpi sormien. lapset olivat jännityksestä<br />

pinkeitä ja menivät huonosti nukkumaan, mutta yrittivät<br />

kuitenkin olla riitelemättä. Jouluaatto lähestyi huimaa vauhtia.<br />

tonttu raaputti yöllä saunan seinää puhtaaksi hammasharjalla,<br />

koska se oli tontun käteen juuri sopivan kokoinen. tuomas<br />

pyyhki hikeä otsaltaan ja päätti mennä pesulle urakan jälkeen.<br />

se riisui vaatteensa jakkaralle, mutta pysähtyi kun housuntaskusta<br />

kuului rapinaa. Mitäs täällä on, tonttu pohti ja tutki kirjettä,<br />

jonka taskustaan löysi. se päätontun vastauskirje! Joka unohtui<br />

taskuun, kun oli hässäkkää. tonttu yritti nielaista kovaa palaa<br />

kurkustaan alas ja avasi kirjeen polvet täristen. päätonttu kirjoitti,<br />

että ei voinut lähettää tuomas-kotitontulle apua perheen ja<br />

joulun suhteen, koska kaikkialla oli samanlaisia ongelmia. Kirje<br />

loppui kuitenkin yllättävästi lämpimiin jouluntoivotuksiin, vaikka<br />

tuomas oli ollut aivan varma, että päätontulta tulisi hyvinkin<br />

kiperä kirje. tonttu kylpi huojentuneena ja meni nukkumaan.<br />

huomenna olisi jouluaatto.<br />

aamulla tuomas-tonttu heräsi erikoiseen tunteeseen. Kotitontun<br />

silmiin paistoi outo valonkaje ulkoa. Yöllä oli satanut lunta! voi<br />

miten ihanaa, saatiin sittenkin valkea joulu ja lapset pääsisivät<br />

pulkkamäkeen. tuomas-tonttu nieleskeli aamupuuronsa kiireellä<br />

ja päätti lähteä hiiviskelemään taloon. se oli kyllä yllättävän<br />

vaikeaa, perhe oli jo hereillä ja puuhasi kaikkea viimetipan<br />

joulujuttuja. Lapset paketoivat omassa huoneessaan hihitellen<br />

paketteja ja aikuiset tekivät keittiössä ruokaa. Kissakin vaan<br />

laukkasi ympäri taloa häntä vispaten. tonttu kuikoili kuusen<br />

luokse, sen jonka lapset olivat saaneet koristella kerrankin ihan<br />

itse. sen alla oli lahjapino, joka ei onneksi tänä vuonna ollut<br />

yltiöpelottavan kokoinen. lahjapakeissa oli koko perheelle uusi<br />

lautapeli ja kissallekin herkkuja. tuomas oli tarkistanut ne jo<br />

yöllä. tonttu meni vielä saunaan kierrokselle ja ihme ja kumma!<br />

Kiulun takana odotti lautasella jouluherkkuja! tätä ei ole<br />

tapahtunut ikinä ennen tämän perheen aikana, tonttu äimisteli.<br />

Kotitonttuakin on muistettu jouluna! Kuulosti siltä, että perhe<br />

teki lähtöä ulos joulukierrokselle ja tonttu istuutui kuusen alle<br />

nauttimaan joulun tuoksuista. se hymyili autuaana ja pyyhki kyyneltä<br />

poskeltaan parrankärjellään. Joulumieli oli löytynyt.

14<br />

15<br />

Voidaanko hyvin vai huonosti?<br />

Sataprosenttisen kunnossa. Ihan terve. Terveempi kuin koskaan.<br />

Terve kuin pukki. Tuli kuntoon.<br />

Lähdin sairaampana kuin tullessa. Ihan romu. Ei tullut kuntoon.<br />

Yllä olevilla ilmaisuilla me usein luonnehdimme terveydentilaamme<br />

ja hoitoja. Kuinka hyvin yllä olevat ilmaisut kuvaavat<br />

todellisuutta, on sitten toinen asia.<br />

WHO:n määritelmä terveydelle on ”terveys on täydellisen<br />

fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila”, mutta<br />

kaikki tietävät, ettei tällaista tilannetta voida koskaan<br />

saavuttaa kuin ehkä hetkellisesti.<br />

Paljon riippuu myös siitä, kuinka asiaa tarkastellaan. Jos<br />

tarkastellaan nimenomaan ”hyvinvointia”, liikutaan ylätasolla.<br />

Hyvinvointia luovat perustukset voivat olla aivan kunnossa,<br />

mutta jonkin häiritsevän, vaikka kosmeettisen kysymyksen tai<br />

aikaisemman henkisen trauman vuoksi yksilön hyvinvointi ei<br />

ole kohdallaan.<br />

On niitä, joilla kaikki on ulkoisin silmin täysin kunnossa, mutta<br />

potilaan oman käsityksen mukaan ”kaikki on pielessä”, ja niitä,<br />

jotka ovat täysin onnellisia ja tyytyväisiä, vaikka ulkoisin silmin<br />

tilanne on vakavasti toimia vaativa.<br />

On myös niin, että aikaisemmin optimistinen ja positiivinen<br />

ihminen saattaa elämän vaiheissa muuttua täydellisen pessimistisesti<br />

ja negatiivisesti kaikkeen suhtautuvaksi, vaikka sinänsä mitään<br />

hoidettavaa vikaa ei olisikaan. Joskus käy myös toisin päin.<br />

Toisaalta, jos tarkastellaan ihmistä geneettis-solubiologisena<br />

kokonaisuutena, voidaan ymmärtää, että 99,99 % ihmisen solukoneiden<br />

toiminnasta ja niiden n. 21000 geenistä voi olla aivan<br />

kunnossa, mutta yhden ainoan geenin tai geenin säätelyalueen<br />

virhe voi rampauttaa ihmisen kehityksen ja hyvinvoinnin.<br />

Hyvinvointi voi siis häiriintyä hyvin herkästi.<br />

Äskettäin säädetyn Terveydenhuoltolain (2 §) tarkoitus on:<br />

1) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja<br />

toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta;<br />

2) kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja;<br />

3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista<br />

saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta;<br />

4) vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä;<br />

sekä<br />

5) vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja<br />

parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen<br />

välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä<br />

terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaalija<br />

terveydenhuollon järjestämisessä.<br />

Esimerkiksi genetiikan tuomisesta arkipäivän terveydenhuoltoon<br />

sillä voimakkuudella, jota genetiikan tutkimukseen viimeisinä<br />

vuosikymmeninä globaalisti tehty massiivinen investointi edellyttäisi,<br />

ei mainita laissa sanallakaan, vaikka valtaosa kaikesta<br />

uudesta lääketieteellisestä tiedosta käsittelee tavalla tai toisella<br />

geneettisiä seikkoja ja vaikka Euroopan Unionin komissio hyväksyi<br />

2.11.2012 käyttöön Glyberan (rekombinantti, ei-integroituva,<br />

ei-replikoituva adeno-tyyppinen virusvektori, joka ekspressoi<br />

lipoproteiinilipaasigeenin Ser447X-varianttia [toimiva variantti],<br />

uniQure), geeniterapian lipoproteiinilipaasin puutteen (LPLD)<br />

hoitamiseksi, mikä merkitsee geeniterapian päänavausta<br />

Euroopan Unionin alueella ja on myös ensimmäinen virallinen<br />

hyväksyntä geeniterapialle koko läntisessä maailmassa. Yhdellä<br />

Glybera-hoidolla saadaan pitkäaikainen vaikutus, joka vähentää<br />

akuutin pankreatiitin esiintymistä LPLD-potilailla. Euroopan<br />

Lääkelaitos (European Medicine Agency) on todennut hoidon<br />

turvalliseksi ja tehokkaaksi.<br />

Olemme edelleenkin juuttuneina vanhoihin taisteluhautoihin<br />

esimerkiksi tässä asiassa. Kehitys kulkee kuitenkin jossain aivan<br />

muualla. Etsimme ratkaisuja menneisyydestä, vaikka pitäisi<br />

katsoa kokonaan toiseen suuntaan, tulevaisuuteen. Etsimme<br />

ratkaisuja järjestelmiemme sisältä, vaikka pitäisi katsoa ulos<br />

ikkunasta.<br />

Tietenkin on tunnustettava rajallisuutemme. Sekä taloudelliset<br />

että henkiset resurssit eivät ole rajattomia. Seinä tulee aina<br />

lopulta vastaan, jos resurssintarvetta (kulutusta) aina vain<br />

kasvatetaan. Uudet mahdollisuudet, jopa genetiikan ennemmin<br />

tai myöhemmin tuoma koko lääketieteen konseptin muutos,<br />

varsinkin hoidon henkilökohtaistaminen, tulisi kuitenkin ottaa jo<br />

pian työpöydälle sen suunnittelemiseksi, kuinka niitä voitaisiin<br />

siirtää terveydenhuollon käytäntöön. Niillä olisi myönteisiä<br />

kustannusvaikutuksia.<br />

Terveydenhuollon ongelmat kun tuskin ratkeavat hallinnollisilla<br />

päätöksillä ja terveydenhuollon eri palikoiden sijaintia ja järjestelyä<br />

vaihtelemalla. Niistä voidaan kuitenkin saada tilapäistä apua.<br />

Asiakkaan näkökulma on tietenkin ratkaiseva. Erityisesti<br />

asiakkaan odotusten ja toteutuman välinen suhde on tärkeä.<br />

Asiakkaan näkökulmasta tuomio voi olla tyly. ”Systeemi ei<br />

toimi”, jos vaikka ruokailujärjestelyt ontuvat. Kuitenkin voi olla,<br />

että potilas on tullut hoidetuksi ”sataprosenttisesti” muuten,<br />

hienoilla välineillä, hienon henkilökunnan hoitamana ja<br />

resursseilla, joiden kustannus on arkipäivän näkökulmasta<br />

lähes tähtitieteellistä luokkaa.<br />

Tietenkin voi olla myös niin, että hoito on jäänyt puutteelliseksi,<br />

mutta ruokailu on toiminut hyvin.<br />

Tyytymättömyys on helppoa. Tyytyväisyys on paljon vaikeampaa.<br />

Ymmärrys on kaikkein vaikeinta.<br />

Näyttää siltä, että mitä enemmän yhteiskuntamme vaurastuu,<br />

mitä enemmän varoja käytämme ja mitä paremmaksi pyrimme<br />

julkisia palveluita kehittämään, sitä korkeammalle nousevat<br />

asiakkaiden odotukset ja sitä suurempi on pettymys, kun epärealistisen<br />

korkealle nostetut odotukset eivät toteutuneetkaan.<br />

Tauti tuli hoidetuksi, mutta asiakas ei saavuttanutkaan täydellistä<br />

fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa.<br />

Olisi tärkeätä, että julkisuudessa ei luvattaisi liikaa. Loppujen lopuksi<br />

tyytyväisyys on kuitenkin pitkälti asiakkaan korvien välissä.<br />

Kuulin äskettäin erään kipulääketieteen professorin esityksen<br />

kipulääkkeiden vaikutuksesta. Hän kertoi, että kipulääkkeet<br />

tehoavat huonosti niillä ihmisillä, joilla on ns. ”nocebo”-asenne<br />

eli niillä, jotka ajattelevat, että ”kaikki menee joka tapauksessa<br />

pieleen”. Asiaa oli tutkittu kuvaamalla PET-kameralla niiden potilaiden<br />

aivoja, jotka olivat optimistisia ja jotka todella halusivat<br />

parantua, ja niitä, joilla oli ”nocebo”-asenne. Ja todellakin: optimistisesti<br />

suhtautuvilla aktivoitui aivoissa alue, joka ei aktivoitunut<br />

”nocebo”-asenteisilla. Oliko tuon aivoalueen aktivoituminen<br />

optimistisilla potilailla syy vai seuraus, jää avoimeksi, mutta se<br />

osoittaa, että korviemme välissä tapahtuu asioita, joilla voi olla<br />

vaikutusta myös itse hoitoihin ja siis hyvinvointiimme.<br />

Globaalisti ajatellen myös muut asiat kuin itse tiede vaikuttavat.<br />

Richard Horton herättelee keskustelua aiheesta The Lancetlehdessä<br />

julkaistussa kommentaarissaan (Horton, R. 2012 Offline:<br />

Science is important, but it is not enough. Lancet 380:1724, Nov<br />

17 2012). Hän nostaa esille uskonnolliset yhteisöt terveydenhuollon<br />

edistäjinä ja toteaa, että vaikka uskonnot voivat myös<br />

estää monia hyvää tuottaviksi tarkoitettuja terveyspalveluita<br />

(ehkäisy, raskaudenkeskeytykset, lisääntymislääketiede), ne<br />

ovat myös tuottaneet paljon hyvää. Hän viittaa Afganistanin<br />

islamilaiseen tasavaltaan, jossa uskonnolliset johtajat ottavat<br />

kantaa terveyden edistämiseen liittyviin asioihin, mutta myös<br />

omassa maassamme kristillisellä kirkolla on ollut perustava<br />

vaikutus terveydenhuoltoon. Maan ensimmäiset hospitaalit<br />

(sisälsivät leprosoriumin eli eräänlaisen tartuntautiyksikön)<br />

olivat katolisen kirkon sääntökuntien ylläpitämiä ja v. 1571<br />

annetun luterilaisen kirkkojärjestyksen mukaan jokaiseen<br />

pitäjään tuli perustaa sairastupa, johon voitiin tuoda sellaisia<br />

sairaita ja vanhuksia, joilla ei ollut ketään omaisia hoitamassa.<br />

Ensimmäinen edusti sairaalalaitoksen varhaista muotoa ja jälkimmäinen<br />

selvästi julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon alkua.<br />

Kirkko perusti hospitaaleja ja sairastupia, koska sen perustaja,<br />

juutalainen rabbi Jeesus nasaretilainen oli sanonut: ”Kaiken,<br />

minkä teette yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, olette<br />

tehneet minulle”. Näin sanoessaan hän toisti ikivanhaa, jo Vanhaan<br />

testamenttiin kirjattua periaatetta siitä, että vahvempien<br />

on pidettävä heikommista huolta. Suomalaiset muistavat tämän<br />

periaatteen konkreettisesti sanonnasta: ”Kaveria ei jätetä”.<br />

Ihminen, hänen ruumiinsa solukoneiden verkosto ja mielensä,<br />

voi olla sekaisin monella tavalla. Tärkeätä olisi muistaa suhteellisuus.<br />

Apua on onneksi vieläkin tarjolla julkisen sektorin<br />

terveydenhuollossa ja varmasti on jatkossakin, oli sote-ratkaisu<br />

nyt sitten mikä hyvänsä, mutta ihan taivaaseen pääsyä emme<br />

sentään voi sieltäkään luvata.<br />

Voimme vain hoitaa ihmisen fyysisiin ulottuvuuksiin kuuluvia<br />

seikkoja, ja siinä onkin nyt kokonainen maailma edessämme<br />

valloitettavana: geeniterapian ja geenidiagnostiikan mahdollisuuksien<br />

ottaminen käyttöön. Tässä asiassa terveydenhuoltojärjestelmämme<br />

uinuu vielä syvää unta, vaikka käytännössä<br />

on niin, että geenitiedon käytön järjestämisessä tarvitaan<br />

nimenomaan valtakunnallista, koko järjestelmän, mukaan lukien<br />

yksityisen sektorin, kattavaa lähestymistapaa. Asiassa pitäisi<br />

herätä toimimaan pian, koska asiakkaat tilaavat jo nyt verkosta<br />

geenitutkimuksia ja koska geenitieto ei ole koskaan vain potilaan<br />

itsensä tietoa, vaan hänen koko lähisukunsa, tietosuoja pitäisi<br />

järjestää tälle tiedolle asiallisesti. Sitä ei voida tehdä paikallisesti.<br />

Se täytyy tehdä valtakunnallisesti ministeriön ohjauksessa. Kaikki<br />

edellytykset ovat jo olemassa.<br />

Koko ajan rakentuva valtakunnallinen potilastietojärjestelmä,<br />

jonka osista jo lähes kaikki on Kaakkois-Suomessa käytössä,<br />

viimeksi käyttöönotettuna e-resepti julkisella sektorilla ja<br />

lähivuosina myös e-arkisto, tulee tarjoamaan mahdollisuuden<br />

myös geenitietojärjestelmän rakentamiseen. Julkinen keskustelu<br />

asiaan liittyvistä eettisistä ja lainsäädännöllisistä seikoista sekä<br />

käytännön toteuttamistavasta olisi meilläkin syytä käynnistää.<br />

Lopuksi haluan vielä toivottaa kaikille lukijoille Rauhallista<br />

Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013!

16<br />

pariskunnat töissä | Maisa Ja antti ne Yhteen soppii.<br />

17<br />

teini-iKäisen JaaKKo MäntYMaan<br />

tiivistelMä vanheMpien toiMenKuvista:<br />

isi on narkkari<br />

ja äiti perverssi<br />

teksti: sanna Munukka-airaksinen, erikoissairaanhoidon sihteeri Kuvat: nitro id<br />

Rakkautta yli osastorajojen<br />

– naistentautien ylilääkäri Marja-liisa ”Maisa” Mäntymaa<br />

ja anestesian osaston ylilääkäri antti Mäntymaa<br />

Maisa Mäntymaa<br />

työskentelee naistentautien<br />

ylilääkärinä. ensimmäisen<br />

kerran KoKsissa vuonna 1982.<br />

Kotoisin Ruovedeltä.<br />

antti Mäntymaa<br />

työskentelee osaston ylilääkärinä<br />

anestesiassa. ensimmäisen<br />

kerran KoKsissa vuonna 1983.<br />

Kotoisin tyrväältä.<br />

ei ole kovinkaan harvinaista, että työpaikoilta löytyy<br />

erilaisia pariskuntia. toisten yhteiselo saa alkunsa juuri<br />

työpaikalta, mutta toiset tapaavat jo ennen työuraa ja<br />

päätyvät samalle työnantajalle. Mäntymaat ovat yksi<br />

esimerkki tällaisesta pariskunnasta.<br />

Miten ja missä tapasitte?<br />

opiskeluaikana turussa salakapakassa 70-luvulla. Maisan<br />

kurssikaveri seurusteli antin huonekaverin kanssa ja<br />

perinteisesti sitten jatkoille jouduttiin. tämä versio<br />

tapaamisesta on kerrottu myös antille.<br />

Kauanko olette olleet yhdessä?<br />

Yhdessä on oltu siitä asti enemmän tai vähemmän ja<br />

vuonna 1981 menimme naimisiin.<br />

Miten päädyitte valitsemaan alanne?<br />

isoisä aikanaan harmitteli Maisan uravalintaa, että<br />

maailma menetti hänessä hyvän karjakon. ensimmäinen<br />

kosketus naistentauteihin 12-vuotiaana hiehon<br />

poikimisapuna. antti valitsi anestesiapuolen sattumalta,<br />

koska huomasi olevansa siinä hyvä.<br />

Minkälaista arkinen yhteiselonne on?<br />

päivät ollaan töissä ja illat katsotaan telkkaria jos ei päivystetä.<br />

välillä on niin, että mitä vähemmän puhutaan,<br />

sitä parempi. näkee jo toisen naamasta milloin on parempi<br />

olla sanomatta mitään. näin pitkä liitto opettaa,<br />

että puhe ei aina ratkaise. lisäksi luottamustehtävien<br />

haaliminen toiselle antaa vapaa-aikaa kotona toiselle.<br />

Kertokaa jotain lapsistanne?<br />

lapsia on neljä ja kaikki ovat jo aikuisia. vanhemmat<br />

kaksi poikia ja nuoremmat kaksi tyttöjä. Yksi lapsenlapsikin<br />

löytyy, vuosimallia 2012. lapset ovat kaikki luovilla<br />

aloilla, joihin kiinnostus ja osaaminen periytynee Maisalta.<br />

Kaikki ovat hyvin verbaalisia, esikoinen teini-iässä<br />

tokaisi, että syy hänen käytökseensä johtuu siitä, että<br />

äiti on perverssi ja isä narkkari… antin mielestä on ehkä<br />

ihan hyväkin, etteivät lapset seuranneet vanhempiensa<br />

uravalintaa, mutta toisaalta jos maailmalla ei pärjää, niin<br />

sitten voi lukea lääkäriksi.<br />

Kuinka kauan olette<br />

työskennelleet KoKsissa?<br />

Maisa oli ensimmäisen kerran vuonna -82, seuraavana<br />

kesänä olimme täällä molemmat. sitten pidimme vähän<br />

taukoa KoKsista ja tulimme taas vuonna -87 seuraavan<br />

kerran. KoKsiin on kotiuduttu hyvin, alkuun riitti jo se<br />

kun sai töitä. siihen aikaan ei paljoa valikoitu. Kynnys<br />

muuttaa vähin tavaroin oli matala ja antiltakaan ei pahemmin<br />

kyselty mitään vastaväitteitä. Kumpikaan ei ole<br />

Kotkan lähiseudulta kotoisin, antti on kotoisin tyrväältä<br />

ja koulunsa käynyt turussa. Maisa on puolestaan kotoisin<br />

Ruovedeltä.<br />

Miltä tuntuu työskennellä<br />

samassa talossa?<br />

Mikä on parasta samassa työpaikassa olemisessa?<br />

Kun lapset olivat pieniä, oli helppoa järjestää päivystykset<br />

vuoroittain, koska yhtä aikaa ei voitu päivystää. on<br />

mukavaa kun saadaan olla samassa talossa, kaikkialla<br />

eivät voi pariskunnat työskennellä yhdessä.<br />

entä mikä hankalinta?<br />

Miten eroaa yhdessä työskentely<br />

verrattuna muihin työkavereihin?<br />

ammatillisesti tuntuu samalta, mutta puolison kanssa<br />

on helppo heittää pahempaa herjaa tai sisäpiirivitsejä.<br />

Joskus on saanut uuden työntekijän hämmentymään<br />

leikkaussalissa kun on kaivanut toisen taskusta ruokakuponkia<br />

kesken leikkauksen.<br />

Kuinka paljon kohtaatte<br />

työpäivän aikana?<br />

Joskus näemme kerran viikossa ohimennen, mutta<br />

välillä taas useastikin saman leikkauspöydän ääressä.<br />

lounastreffejä ei kerkeä järjestää. omaa kotilämää<br />

päivitetään puhelimitse, mm. kuka joutuu käymään<br />

kaupassa vuorostaan.<br />

Miten parisuhteenne<br />

vaikuttaa työskentelyynne?<br />

no potilaan kannalta niin, että mies nukuttaa ja vaimo<br />

leikkaa. Mitään suuria erimielisyyksiä ei ole ammatillisesti<br />

ollut. tilanteet ovat suoraviivaisia, kummallakin on<br />

omat alueensa. Kotona alueet sekoittuvat enemmän,<br />

esimerkiksi kumman omatunto rupeaa ensin kolkuttelemaan<br />

tiskivuoren suhteen. läskisoossin ääressä kotona<br />

ei viitsi kauheasti työasioista jutella. Jos jutellaan, niin<br />

sitten lapset käyvät valittamaan.

historia | vanhan liiton lääKetiedettä.<br />

ilkka pieninkeroinen, neurologian ylilääkäri<br />

18<br />

19<br />

tOULOUSE-LAUtREC<br />

sairaalloinen taidemaalari<br />

Henri marie Raymond de toulouse-Lautrec-monfa<br />

syntyi 24. marraskuuta 1864. hänestä tuli hyvin tunnettu<br />

pariisin kahviloiden, tanssijattarien ja boheemielämän<br />

kuvaaja, vaikka hän menehtyi jo 36-vuotiaana 9. syyskuuta<br />

1901 sairauksien ja elintapojen murtamana.<br />

aristokraattiseen perheeseen etelä-Ranskassa albin<br />

lähellä Malromén linnassa kreivi alphonse de toulouse-<br />

Lautrec-monfalle ja kreivitär adèle tapié de Celeyranille<br />

syntyi vuosina 1864 ja 1867 kaksi poikalasta. lasten<br />

esi-isät tunnetaan jo 1100-luvun puolelta. tällä kertaa oli<br />

niin onnettomasti, että lasten vanhemmat olivat serkuksia.<br />

poikien isoäidit olivat siskokset Gabrielle ja Louise<br />

d`imbert du Bosc. vanhempien lähisukulaisuus johti<br />

ilmeisestikin väistyvästi periytyvään sairauteen, johon<br />

nuorempi veli Richard menehtyi jo vuoden vanhana ja<br />

vanhempi veli henri oireili sitä sairastellen. Richardin<br />

kuoltua vanhemmat erosivat ja lastenhoitaja huo<strong>lehti</strong><br />

henristä kunnes hän kahdeksan ikäisenä muutti äitinsä<br />

luokse pariisiin. Jo 1875 hän palasi albiin, koska äiti<br />

halusi viedä hänet kylpylähoitoihin ja lääkärien luokse.<br />

henri osoitti piirtäjän taipumuksia jo lapsena. Fyysisesti<br />

hän joutui kärsimään rajoitteita, sillä 12 vuoden iässä<br />

hänen vasen reisiluunsa murtui vähäisen vamman<br />

takia ja sama tapahtui oikealle reisiluulle kaksi vuotta<br />

myöhemmin. Murtumat luutuivat huonosti ja hänen<br />

alaraajansa jäivät normaalia lyhyemmiksi. hänen ruumiinrakenteensa<br />

sanotaan olleen normaali, mutta hän<br />

oli selvästi normaalia lyhyempi. hänen pituudekseen<br />

mainitaan 154 senttimetriä. on esitetty useampia ajatuksia<br />

siitä, millainen sairaus hänellä oli. Kirjallisuudessa<br />

esiintyy ainakin pyknodysostoosi (jota joskus kutsutaan<br />

toulouse-lautrecin oireyhtymäksi), akondroplasia, osteogenesis<br />

imperfecta, riisitauti sekä kalsiumin puutos.<br />

oheisen kuvan perusteella oma käsitykseni on, että<br />

epäsuhtaisuus ei johdu pelkästään reisien lyhyydestä,<br />

vaan myös yläraajat ovat normaalia lyhyemmät. Jos<br />

lyhyys johtuisi pelkästään reisien lyhenemisestä, pitäisi<br />

sormien ulottua lähes polviin.<br />

intohimona taide<br />

toulouse-lautrec omistautuikin kuvataiteelle. vuonna<br />

1881 hän lopetti opiskelun ja meni kuuluisan maalari<br />

Léon Bonnat`n (Bonnat maalasi myös tunnetuista<br />

pasteurin muotokuvista toisen) oppiin pariisiin. hänestä<br />

kehkeytyi tärkeä jälki-impressionistinen maalari, art<br />

nouveau -suunnan julistetaiteilija, ja hän hallitsi hyvin<br />

myös litografian.<br />

hän asettui Montmartren alueelle, taiteilijoiden, kirjailijoiden<br />

ja filosofien vaikutuspiiriin. hän poistui tältä<br />

alueelta hyvin harvoin jatkossa. hän siirtyi Fernand<br />

Cormonin (mm. vincent van Goghin opettaja) oppiin<br />

1882. Muutaman seuraavan vuoden aikana hän ystäviensä<br />

avustuksella tutustui prostituoituihin, jotka jatkossa<br />

kuuluivat hänen kuva-aihekokoelmaansa. ensimmäinen<br />

prostituoitu hänen mallinaan oli ”tiettävästi” nimeltään<br />

marie-Charlotte. suomalaisten kannalta mielenkiintoista<br />

on, että samoihin aikoihin pariisissa (1883) albert<br />

edelfelt maalasi kauniin taulunsa ”virginiestään”.<br />

Kuvataideopintojen ja lukuisten maalausten jälkeen<br />

toulouse-lautrecilla oli maalauksia näyttelyssä toulousessa<br />

vuonna 1887 salanimellä tréclau. Myöhemmin<br />

hänellä oli yhteisnäyttely mm. Vincent van Goghin<br />

kanssa. viimemainitun veli theo osti erään hänen<br />

tauluistaan. seuraavina vuosina hänellä oli useita<br />

näyttelyitä. aiheet olivat usein tanssi, tanssijattaret,<br />

sirkus, kahvilat ja prostituoidut.<br />

vuonna 1889 Joseph oller rakennutti Moulin Rouge<br />

-nimisen kabareen pigallen punaisten lyhtyjen alueelle.<br />

siitä tuli toulouse-lautrecin kantapaikka, jossa oli<br />

hänelle tuoli varattuna ja hänen maalauksiaan oli siellä<br />

nähtävillä. seuratessaan ihmisten elämää siellä hän<br />

iltaisin piirsi luonnoksia, joista loihti seuraavana päivänä<br />

värikkäitä maalauksia. hän pääsi hyvin lähelle varsin<br />

arkojakin aiheita, mitä osoittaa mm. ”lääkärintarkastus”-<br />

maalaus, jossa kaksi naista odottaa vuoroaan helmat jo<br />

melko ylös nostettuina.<br />

eräs hänen vahvuuksistaan oli julisteiden suunnittelu ja<br />

maalaus. tämä alue oli jossain määrin muiden taiteilijoiden<br />

halveksuma, mutta aristokraattina, jolla oli<br />

turvallinen perustoimeentulo, hän ei välittänyt muiden<br />

mielipiteistä. Julisteiden taitajana hän päätyi myös lontooseen,<br />

jossa ystävystyi näytelmäkirjailija oscar Wilden<br />

kanssa. hän teki Wildesta muotokuvan samana vuonna<br />

kun Wilde tuomittiin sodomiasta (nykyään biseksuaalisuudesta<br />

ei saane yhtä pitkää kakkua) kahdeksi vuodeksi<br />

vankeuteen vuonna 1895.<br />

Fyysisten rajoitteiden tuska<br />

henri toulouse-lautrec koki pilkkaa lyhyytensä ja<br />

ulkonäkönsä takia ja tämän on ajateltu ajaneen häntä<br />

hukuttamaan suruja alkoholiin. viinin ja oluen lisäksi<br />

makuvalikoima laajentui. viinipuritanistien Ranskassa<br />

hän oli edelläkävijä cocktail-juomien saralla ja hänen<br />

juhlissaan oli näitä tarjolla. häntä pidetään ”Maanjäristys”<br />

(tremblement de terre) -cocktailin keksijänä tai<br />

ainakin edistäjänä. tämä varsin vahva juoma koostuu<br />

yhtä suuresta määrästä absinttia ja konjakkia (viinimaljassa<br />

kolme annosta kumpaakin, huh!).<br />

noin 1893 elämäntapaongelmat rupesivat vaatimaan<br />

veroaan. läheiset ilmeisesti ymmärsivät tilanteen, mutta<br />

lisäksi liikkui huhuja kuppataudista. äiti ja läheiset järjestivät<br />

hänet laitoshoitoon vähäksi aikaa 1899. Kyse oli<br />

ilmeisesti alkoholistiparantolaan verrattavasta hoidosta.<br />

ongelma oli sen tasoinen, että hänellä oli kepissään<br />

alkoholisäiliö (tähän verrattavissa lienee erään tuttavani<br />

laskettelusauvaversio…).<br />

hän joutui parantolaan taas ennen kuolemaansa.<br />

viimeiset hetkensä hän vietti perheensä Malromén<br />

linnassa. Kuolinsyynä on pidetty alkoholismia ja syfilistä.<br />

Jostain syystä on taiteilijapiireissä pohdittu kuolevien<br />

viimeisiä sanoja ja niihin sisältyvää mahdollista viisautta.<br />

toulouse-lautrecin viimeisien sanojen on sanottu<br />

olleen: ”le vieux con!” (vanha höpsö!, joskin ilmaisu<br />

voidaan käsittää myös huomattavan alatyyliseksi).<br />

sanojen on ajateltu liittyvän jäähyväisiin isälle. Muitakin<br />

tulkintoja sanoista ja merkityksistä on.<br />

Kuoleman jälkeen hänen äitinsä ja taidekauppiaansa<br />

maurice Joyant pyrkivät huo<strong>lehti</strong>maan hänen taiteellisesta<br />

perinnöstään. toulouse-lautrecin museolla on<br />

suurin kokoelma hänen töitään.<br />

alle 20-vuotisen uransa aikana toulouse-lautrec teki 737<br />

öljymaalausta, 275 akvarellia, 363 julistetta, 5084 piirustusta<br />

ja joitakin keramiikka- ja etsaustöitä sekä monia<br />

tuntemattomaksi jääneitä teoksia.<br />

häneen on liitetty useita teoksia, kuten ainakin kaksi<br />

elokuvaa: Moulin Rouge 1952 (ohj. John huston, pääos.<br />

José Ferrer), Moulin Rouge! 2001, (ohj. Baz luhrmann,<br />

sivuosassa John leguizamo) sekä kirja: punainen Mylly<br />

1952 ( pierre la Mure). hänestä on tehty myös elämänkertaelokuva<br />

”lautrec” (ohj. Roger planchon 1998). häntä<br />

on kuvattu myös Woody allenin elokuvassa ”Midnight<br />

in paris” (2011) ja disneyn elokuvassa ”around the World<br />

in 80 days” (2004).<br />

Mahdollisille erityisen kiinnostuneille todettakoon, että<br />

national Gallery of australia pitää suuren toulouselautrec-aiheisen<br />

kesänäyttelyn 14.12.2012–2.4.2013,<br />

eli ihan näihin aikoihin.

joulu | virallistakin virallisempi gallup-kysely.<br />

Anu Raussi, erikoissairaanhoidon sihteeri<br />

20<br />

21<br />

Jouluevankeliumi stadiksi<br />

1. Joulutorttu vai piparkakku?<br />

2. Kinkku vai kalkkuna?<br />

3. Porkkanalaatikko vai lanttulaatikko?<br />

4. Aito kuusi vai muovikuusi?<br />

5. Viime hetken vipinät vai hyvissä ajoin valmistelut?<br />

Sillon Augustus, joka oli niinku keisarina, anto käskyn,<br />

ett jengin koko valtakunnas tarvii pistää sille verot.<br />

Tää oli eka kerta ku se verotti ja sillon tää Kvirinius oli Syyrias dirikana.<br />

Kaikki jengi lähti hoitaan hommat verovirastoon, jokanen omaan stadiinsa.<br />

Niin toi Joosefkin lähti Galileasta, Nasaret-Citystä, ja meni kynittäväks<br />

Juudeaan Daavidin stadiin, koska se kuulu Daavidin porukoihin.<br />

1. Joulutorttu!<br />

2. Kinkku<br />

3. Porkkanalaatikko<br />

4. Aito kuusi<br />

5. Hyvissä ajoin valmistelut johtavat aina kuitenkin<br />

viime hetken vipinään! Mitähän se kertoo minusta.<br />

Anu Vanhala-Taimisto<br />

palvelusuunnittelija, Sospa<br />

1. Joulutorttu<br />

2. Kinkku<br />

3. Porkkanalaatikko<br />

4. Aito kuusi<br />

5. Viime hetken vipinät<br />

Iris Hellman<br />

sairaanhoitaja, monipkl, KOKS<br />

1. Joulutorttu<br />

2. Kinkku<br />

3. Porkkanalaatikko<br />

4. Aito, omasta metsästä<br />

5. Viimehetkellä vipinää<br />

Jarkko Salonen<br />

hallintoassistentti, Sospa<br />

1. Torttu<br />

2. Kinkku<br />

3. Lanttu<br />

4. Aito, tosin tähän asti ollut muovikuusi.<br />

Katsotaan mitä koirat tykkää aidosta,<br />

tuleeko siitä niiden ”sisävessa”<br />

5. Sopivassa aikataulussa, ei ihan viime tinkaan<br />

mutta ei kuitenkaan viikkoja etukäteen<br />

Jaana Mälton<br />

erikoissairaanhoidon sihteeri, KOKS<br />

1. Joulutorttu<br />

2. Kinkku<br />

3. Lanttulaatikko<br />

4. Aito tietenkin, vaikka muovikuusikin<br />

löytyy autotallista<br />

5. Viime hetken vipinät nostattaa<br />

mukavasti joulutunnelman<br />

Camilla Seppälä<br />

osastonhoitaja, KYPS ja<br />

yleissairaalapsykiatrian pkl KOKS<br />

1. Piparkakku jo tuoksunkin perusteella<br />

2. Kinkku ilman muuta<br />

3. Molemmat hyviä mutta jos täytyy valita<br />

niin porkkanalaatikko<br />

4. Aito kuusi ilman muuta , perinteet liittyen<br />

hakuun sekä aitoon kuusen tuoksuun<br />

5. Hyvissä ajoin ja pikkuhiljaa hyvä hyvää!<br />

Oikein leppoisaa ja mukavaa joulunodotusta!<br />

Liisa Eerola<br />

sairaanhoitaja, lastenpsykiatrian pkl, Kotka<br />

Se tsöras sinne yhdessä Marian, sen gimmafrendin kanssa, joka venas beibii.<br />

Ja ku ne oli siellä, se Maria alko synnyttää.<br />

Se oli sen eka, ja se oli kundi, siis se skidi. Maria pisti sille kapalot ja duunas<br />

sen seimeen, koska ne ei päässy paikalliseen moteliin ku se oli ihan täys.<br />

No, siellä lähellä oli jotain ihme paimenii yöllä tsiigaan niiden elukoita.<br />

Ja äkkiä niiden edessä stondas Herran enkeli ja Herran lysis ympäröi ne.<br />

Mutt se enkuli alko heittää läppää: "Ei mitää hämminkii hei.<br />

Mä ilmotan teille karseen ilon, ja se koskee koko jengii.<br />

Just tänään teille on Daavidin stadissa syntyny Vapahtaja. Se on Kristus.<br />

Tää on teille niinku merkkinä: se skidi bunkkaa seimessä pamperseissa."<br />

Ja samalla hetkellä enkelin ympärillä oli tosi hevi taivaallinen sotajengi,<br />

joka präis tö Loord ja sano: "Jumalan on kunnia ylhäällä ja rauha täällä<br />

alhaalla meikäläisten joukossa, joita se diggaa."<br />

Kun enkelit siit sitt silpas takas taivaaseen, paimenet funtsi: "Lets kou to Piitlehem.<br />

Siellä me nähdään, mikä homma tää oikein on, tää mistä Herra meille kerto."<br />

Ne lähti kiitään ja löysi Marian ja Joosefin ja sen skidin, joka bunkkas seimessä.<br />

Kun ne näki tän, ne kerto kaiken mitä ne tiesi skidistä.<br />

Jokanen, joka kuuli paimenten jutut, oli ihan ulalla.<br />

Mutt Maria stikkas kaikki sanat ja happeningit sydämeensä ja funtsi siellä näitä juttuja.<br />

Paimenet lähti takas ja ne kiitti mennessään Jumalaa siitä, minkä ne<br />

oli kuullu ja mitä nähny. Kaikki oli just niin siistii ku niille oli sanottu.<br />

Lähde: pihlajavesi.keuruu.fi/joulukalenteri2001/evankeliumi/jouluevslangi.htm (Olli Seppälä slangintanut)

albumi | Menoa Ja MeininKiä.<br />

Koonneet: heli Kaulio, sairaanhoitaja, liisa Gåsman, juhlatoimikunnan puheenjohtaja, ville Karvonen, lvi-asentaja<br />

ja satu parviainen, te-koordinaattori<br />

22<br />

23<br />

ilon Ja ohJelMantäYteiset iltaMat<br />

<strong>Carea</strong>n juhlatoimikunnan järjestämät henkilökunnan iltamat vietettiin<br />

2.11.2012 Mussalon saaripirtillä. perinteeksi tulleessa juhlassa oli runsas joukko<br />

juhlijoita, ilahduttavan paljon myös pohjoisen päästä. ilta oli lämminhenkinen<br />

ja täynnä ohjelmaa. avaussanat kävi lausumassa ermo Haavisto.<br />

Musiikillista ohjelmaa tarjosivat muun muassa KoKsin oma kuoro Kipsikurkut<br />

sekä lahjakas trubaduuri Joona Lahtela. oman tuulahduksensa<br />

sketseineen toivat jo Kalliojuhlista tutut Pamela ja Birgit. hyrrien tanssijat,<br />

nuoret lahjakkuudet, näyttivät parastaan. loppuillasta opettelimme yhdessä<br />

Fuscua. lava oli täynnä ja onnistumisen iloa koettiin.<br />

Kesän kuumat hitit Jani-petteri miekkoineen, Jukka poika, Chisu, Kaija Koo,<br />

Mariska, erin, sekä Finnhits-kiertue; danny, tapani Kansa, vicky Rosti, eini<br />

ja Frederik, esiintyivät omina hahmoinaan iltamissa. Karaokea laulettiin ja<br />

kilpailtiin Jarpan ja mikan toimesta.<br />

hyvä illallinen nautittiin ja sen jälkeen tanssittiin todella hyvän bilebändin<br />

tahdissa pitkälle yöhön. Yleisö nautti rentoutuneesta tunnelmasta, tämä oli<br />

sitä yhteisöllisyyden tunnetta parhaimmillaan. Kaiken kiireen ja muutosten<br />

keskellä tämä antoi mukavan piristysruiskeen syksyyn!<br />

ensi vuonna uudelleen, nyt kohti kevättä ja Kalliojuhlia.<br />

pieni tauKoJuMppa<br />

vetRistää!<br />

Taukojumppaa. Omaehtoista<br />

tykytoimintaa<br />

sisätautien polilla.<br />

teRveYdeKsi<br />

– toiMintapäivä sospassa<br />

terveydenedistämisen vastuuhenkilöverkoston<br />

ideoimaa ja järjestämää toimintapäivää<br />

vietettiin sospan liikuntasalissa maanantaina<br />

5.11. terveydeksi-päivä oli suunnattu sekä<br />

asukkaille että henkilöstölle. päivän teema oli<br />

ala onnelliseksi.<br />

päivön toimintapisteillä käytiin läpi aina kaikkea<br />

liikenneturvallisuudesta painonhallintaan ja<br />

suun terveydenhuollosta kauneudenhoitoon.<br />

hyvinvointia tarkasteltiin kaikista näkökulmista.

koksilaiset | KallionvalloittaJien asialla Jo vuodesta 1971.<br />

annukka lakanen, puheenjohtaja, Koksilaiset ry.<br />

24<br />

25<br />

valoisin mielin uuteen vuoteen!<br />

Kulunut vuosi on yhdistyksen 34. toimintavuosi. siinäpä<br />

melkoinen ajanjakso toimintaa keskussairaalan työntekijöiden<br />

hyvinvoinnin ja virkistyksen hyväksi.<br />

Kuluneen vuoden tapahtumat ovat noudattaneet tuttua<br />

kaavaa, kepeää liikuntaa ja totisempaa kilpailua, monipuolisia<br />

teatteri-, konsertti- ja muita esityksiä, matkailua<br />

kotimaassa ja ulkomailla sekä leppoisaa yhdessäoloa.<br />

Maijanrannan alue on tarjonnut tilat ja puitteet juhliin,<br />

lomailuun, ulkoiluun ja saunomiseen. päärakennus<br />

täyttää ensi vuonna 20 vuotta ja siksi peruskorjausta ja<br />

uudistamista riittää. vuoden kuluessa on tehty lukuisia<br />

korjaus- ja perusparannustoimenpiteitä mm. päärakennuksen<br />

ilmastointilaite ja lämpöpumput uusittiin, kuistia<br />

korjattiin muurahaistuhojen jäljiltä ja laituri korjattiin.<br />

tulevan vuoden toimintasuunnitelmat hyväksyttiin yhdistyksen<br />

syyskokouksessa ja seuraavassa on poimintoja<br />

tulevista tapahtumista. apassionata hartwall-areenalla<br />

3.2. on jo loppuunmyyty. tammikuussa on suunnitteilla<br />

yhdistetty museo- ja ostosmatka pääkaupunkiin, perhekylpyläviikonloppu<br />

toteutetaan maaliskuussa. tuleviin<br />

tapahtumiin mahtuu mm. messumatkoja, teatteria<br />

lapsille ja aikuisille, konserttitapahtuma, ajankohtaista<br />

kulttuuria sekä joulutapahtumia.<br />

pysymme liikkeessä<br />

tutut lajit keilailu, lentopallo ja kylmävesi-/avantouinti<br />

jatkuvat edelleen. Curling, hiihto ja golf löytyvät<br />

suunnitelmista ja sairaaloiden välisiin sM-kilpailuihin<br />

osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. suunnistuksen<br />

firmaliiga jatkuu ja uusia harrastajia houkutellaan suunnistuskoulun<br />

avulla. Jääkiekko-ottelumatka toteutuu<br />

heti vuoden alussa ja talvipäivää lasten hiihtokisoineen<br />

vietetään Maijanrannassa. suunnitelmasta löytyy lisäksi<br />

issikkavaellus, urheiluviikonloppu, uintikurssi, frisbeegolf,<br />

kalliokiipeily ja sieniretki.<br />

eläkeläisten tiistaitapaamiset jatkuvat vaihtelevin<br />

teemoin myös ensi vuonna. suunnitelmassa on kesäretki,<br />

Katariinan puistopiknik, teatteritapahtuma,<br />

kylpylämatka ja tallinnan tai viipurin matka. hyvinvointi-<br />

ja liikuntatapahtumia suunnitellaan, eikä<br />

pikkujouluakaan ole unohdettu.<br />

syyskokouksessa valittiin yhdistyksen toimihenkilöt<br />

vuodeksi 2013.Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa<br />

anna Lakanen.hallituksen varsinaisia jäseniä ovat<br />

marja-Leena tammisto, mirja Korpas, nina Littman,<br />

Ritva tampio, Kirsi Luoma ja Gina terho. hallituksen<br />

varajäseniksi valittiin Leena Kuokka, Pia nykänen,<br />

soila Kilpeläinen-Kokko, Jaana ohlsbom, anu Raussi<br />

ja Jaana Pyykkönen.<br />

hallituksen kokouksiin osallistuvat sekä varsinaiset<br />

että varajäsenet. Kaikki jäsenet ovat samanarvoisia,<br />

ainoastaan äänestysasioissa äänivalta on varsinaisilla<br />

jäsenillä. hallitus nimeää toimikunnat järjestäytymiskokouksessaan<br />

tammikuussa. tervetuloa mukaan<br />

toimikuntatyöskentelyyn!<br />

Muutoksia Maijanrannassa<br />

Maijanrannassa tapahtuu muutoksia. alkuvuodesta<br />

alkaa päärakennuksessa saunaosaston remontti ja salin<br />

lattian sekä keittiön osittainen uusiminen. Myös salin<br />

valaistus uusitaan. talo on suljettuna loppiaisesta kuun<br />

loppuun ja sitten uudistuneena jälleen varattavissa<br />

käyttöön.<br />

vuoden alusta rakennusten varaus ja laskutus siirtyy<br />

kahvioon ja Maijanrannan emännyyttä ryhtyy hoitamaan<br />

kahvion esimies anu Penttinen.varauksia voi<br />

tehdä sähköpostitse osoitteesta koksilaiset@luukku.com<br />

tai puhelimella ma−pe klo 8−18 tutusta numerosta<br />

050 582 8798.<br />

varausajat muuttuvat tarkistus- ja täydennyskäyntien<br />

vuoksi. päärakennuksen varaus alkaa pääsääntöisesti<br />

klo 10 ja päättyy aamulla jo klo 9. Koulutus tms. tilaisuuksissa<br />

alkamisaika on sovittavissa erikseen. Rantasaunan<br />

varaus alkaa klo 11 ja päättyy klo 9. Mökkien<br />

varaus alkaa klo 14 ja päättyy klo 12. päättymisaikaan tilojen<br />

tulee olla tyhjiä ja siivottuja seuraavalle käyttäjälle.<br />

Marraskuussa järjestimme kyselyn jäsenten toiveista<br />

Maijanrannan tilojen suhteen sekä toiminnasta yleensä.<br />

saimme joitakin ideoita toteutettavaksi ja kiitämme<br />

niistä. Jäsenten toiveet ja kehittämisvinkit ovat meille<br />

todella tärkeitä ja kaipaamme niitä jatkuvasti. Kaikki<br />

ehdotukset käsitellään ja jokainen hallituksen jäsen<br />

ottaa niitä mielellään vastaan. nimettömänä ehdotukset<br />

voi toimittaa sisäisen postin mukana puheenjohtajalle<br />

kahvioon. olemme kiitollisia kaikesta palautteesta ja<br />

sen avulla voimme tarjota jäsenille mieluista toimintaa.<br />

Maijanrannan päärakennuksen rakentamisesta alkaen<br />

emännyyttä ansiokkaasti ja täydestä sydämestään hoitanut<br />

Ritva idström luopuu vastuustaan ja siirtyy viettämään<br />

ansaittuja oloneuvoksen päiviä sekä nauttimaan<br />

alueen iloista vailla arkisia huolia. alkuvuosina oman<br />

työn ohella ja myöhemmin myös yhdistyksen puheenjohtajan<br />

vastuuta kantaen, työtuntejaan laskematta on<br />

hän voimakkaalla panoksellaan kehittänyt Maijanrantaa<br />

jäsenten iloksi ja virkistykseksi. Yhdistys kiittää Ritvaa<br />

lämpimästi pyyteettömästä työstä yhdistyksen hyväksi.<br />

olet ainutlaatuinen ahertaja.<br />

Yhdistyksen toiminnasta löytyy tietoa netistä,<br />

www.koksilaiset.fi lisäksi ilmoittelua voi seurata<br />

synapsista ja ankkuri-lehdestä.<br />

Kahvio tarjoaa perinteiset joulukahvit torstaina 20.12.<br />

tervetuloa!<br />

yhdistys toivottaa kaikille iloista joulua ja onnea<br />

vuodelle 2013!

<strong>Carea</strong>ssa on keskimäärin 685 harjoittelijaa<br />

vuosittain. heistä KoKsissa on 420,<br />

psykiatriassa 60, sapassa 25 ja sospassa 180.<br />

26<br />

työssä | ensiasKeleet tYÖeläMässä.<br />

teksti: emmi Korhonen Kuva: nitro id<br />

27<br />

Kutsumus toi hoitoalalle<br />

50 %<br />

opisKelee saiRaanhoitaJatutKintoa<br />

ensihoitajan tutkintoon opiskelee<br />

12 % opiskelijoista, samoin<br />

terveydenhoitajan tutkintoon.<br />

18 %<br />

opisKelee lähihoitaJatutKintoa<br />

heistä suurin osa suorittaa<br />

työssäoppimisen jaksonsa sosiaalipalvelujen<br />

vastuualueella.<br />

15 %<br />

Muualta Kuin<br />

KYMenlaaKsosta<br />

osa opiskelijoista tulee suorittamaan<br />

harjoittelunsa Kymenlaakson<br />

ulkopuolisista oppilaitoksista.<br />

650–700<br />

haRJoitteluJaKsoa<br />

Yhteensä<br />

osalla sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista<br />

on vuoden aikana useita<br />

harjoittelujaksoja eri yksiköissä.<br />

emmi Korhonen on 21-vuotias<br />

kotkalainen nuori, joka jo yhden<br />

ammatin opiskeltuaan koki<br />

vahvaa vetoa terveydenhoitoalalle<br />

ja lähti rohkeasti tavoittelemaan<br />

unelmiaan.<br />

Millainen tausta sinulla on?<br />

”aikaisemmin opiskelin etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa<br />

parturi-kampaajaksi. tein parturi-kampaajan töitä valmistumisen<br />

jälkeen puoli vuotta ja samaan aikaan hain Kymenlaakson<br />

ammattikorkeakouluun ja pääsin opiskelemaan sairaanhoitajaksi<br />

tammikuussa 2011. tällä hetkellä sairaanhoito-opintoja on<br />

takana reilut puolitoista vuotta, eli noin 80 opintopistettä. pidän<br />

parturi-kampaajan työstä, mutta vahva mielenkiinto sairaanhoitoon<br />

sai minut hakemaan kouluun.”<br />

Millaisissa tehtävissä olit keskussairaalassa?<br />

”olin KoKsissa sisätautikirurgian harjoittelussa. harjoittelin<br />

sairaanhoitajan työtehtäviä osasto 5a:lla ja 7B:llä. Molempiin<br />

harjoitteluihin on määrätty kaksi sairaanhoitajaa, joiden<br />

työvuorojen mukaan mennään ja heidän ohjauksen avulla<br />

harjoitellaan erilaisia sairaanhoitajan työtehtäviä.”<br />

Kauanko olit harjoittelussa KoKsissa?<br />

”harjoittelut kestivät kuusi viikkoa kerrallaan, yhteensä<br />

12 viikkoa. ensin olin kuusi viikkoa kirurgisella osastolla 5a<br />

ja sen jälkeen sisätautiosastolla 7B.”<br />

Miten aikasi KoKsissa sujui?<br />

”KoKsissa harjoittelu meni todella nopeasti. Kuusi viikkoa<br />

tuntui kolmelta. tämä oli ensimmäinen erikoissairaanhoidon<br />

harjoitteluni, joten uutta tietoa tuli paljon. sain kuitenkin<br />

paljon erittäin arvokasta tietoa ja osaamista, vaikka tuntui,<br />

että päivät kuluivat lähes huomaamatta.”<br />

Mikä oli parasta?<br />

”Molemmilla osastoilla kaikki työntekijät osallistuivat opiskelijoiden<br />

opettamiseen. aina omaa ohjaajaa ei ollut samassa<br />

työvuorossa, jolloin toinen työntekijä otti ohjaukseensa. tuntui<br />

mukavalta huomata, ettei osastolla jätetty yksin ja pidettiin<br />

huolta siitä, että harjoittelusta saa mahdollisimman paljon irti.<br />

Myös ohjaus oli laadukasta. uusien asioiden oppiminen tuntuu<br />

mahtavalta etenkin kun pystyi soveltamaan teoriatietoa ja käytännön<br />

oppeja oikean potilaan hoidossa onnistuneesti. ihmisten<br />

parissa työskenteleminen on antoisaa ja erittäin mukavaa.”<br />

oliko harjoittelupaikassa<br />

mielestäsi mitään kehitettävää?<br />

”Minulle harjoittelu oli kaikin puolin positiivinen kokemus.<br />

Mutta tulevaisuutta ajatellen ja jos opiskelijamäärä kasvaa<br />

(opiskelijaryhmät ovat nyt jo suuret), yhdelle osastolle ei saisi<br />

laittaa liian montaa opiskelijaa. Jos opiskelijoita on liian monta,<br />

jää opiskelijalta väistämättä väliin jotkut toimenpiteet. tulevan<br />

sairaanhoitajan kouluttaminen on iso asia ohjaajalle, joka ottaa<br />

suuren vastuun opettamisessa tulevaa hoitajaa. Kuitenkin hänen<br />

tulee hoitaa oma työ siinä ohessa ja keskittyä samalla opiskelijan<br />

opettamiseen. liiallista työtaakkaa ja painetta ei mielestäni tule<br />

ohjaajille asettaa.”<br />

Mitä tehtäviä toimenkuvaasi kuului?<br />

”sain osallistua monenlaisiin erilaisiin toimenpiteisiin sekä<br />

nähdä sairaalan moniammatillisen yhteistyön. tein pääasiallisesti<br />

sairaanhoitajan työtehtäviä sairaanhoitajan ohjauksessa.<br />

siihen kuuluvat potilaan kokonaisvaltainen hoito ja vastaavan<br />

sairaanhoitajan työ. työtehtäviin kuuluu tehtäviä lääkehoidon<br />

toteuttamisesta perushoitoon ja kaikkea siltä väliltä. Myös<br />

lääkärin avustaminen pienissä toimenpiteissä kuuluu hoitajan<br />

työtehtäviin. opiskelijana pääsee näkemään paljon kaikkea kun<br />

voi nähdä muutakin kuin vain sen oman harjoitteluosaston<br />

toimia. harjoittelupäiviä pystyy käyttämään hyväksi ja olla<br />

muissakin paikoissa. Kävin esimerkiksi katsomassa leikkausta<br />

kirurgisessa harjoittelussa ja seurasin kaksi päivää jonohoitajan<br />

työtä leiko-yksikössä. sisätautien harjoittelussa pääsin<br />

seuraamaan erilaisia lääkärin tekemiä tutkimuksia.”<br />

Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi?<br />

”en yleensä suunnittele tulevaisuutta kovin pitkälle. haluaisin<br />

saada opintoni suoritettua 2014 kevääseen mennessä. sen<br />

jälkeen katson minkälainen tilanne elämässäni on ja jatkan<br />

sen mukaan.”<br />

Mistä haaveilet ammatillisessa mielessä?<br />

”haluan päästä opiskelujeni aikana näkemään mahdollisimman<br />

paljon erilasia työskentelymahdollisuuksia sairaanhoitajana.<br />

haaveilen vakituisesta työstä. en osaa vielä sanoa millä<br />

sairaanhoidon osa-alueella haluan toimia. haluan tulla päteväksi<br />

sairaanhoitajaksi, joka ei menetä mielenkiintoa työhönsä,<br />

vaan on valmis kehittämään itseään ja valmis tekemään töitä<br />

tarjotakseen potilaalle laadukkaan hoidon. ”<br />

onko jotakin muuta,<br />

mitä haluaisit kertoa harjoittelustasi,<br />

ammattivalinnastasi tai ajastasi KoKsissa?<br />

”olen tyytyväinen päätöksestäni lähteä opiskelemaan<br />

sairaanhoitajaksi. pidän työstä ihmisten parissa ja pidän alaa<br />

mielenkiintoisena. Kaiken kaikkiaan harjoitteluni oli positiivinen<br />

kokemus. opin erittäin paljon ja harjoittelu motivoi minua<br />

jatkamaan. Kiitos kuuluu 5a:n ja 7B:n henkilökunnalle ja<br />

erityisesti ohjaajilleni.”

papin palsta | pappi on sunKii Kanssa.<br />

28<br />

29<br />

Karoliina nikula ja Maikki-liisa Ruhala, sairaalapastorit<br />

pirjo Kuokka ja pirjo lehtonen, työsuojeluvaltuutetut<br />

tukea sairaalapapilta?<br />

Joulunaika<br />

poikkeuksellisen rankan<br />

työkokemuksen sattuessa<br />

– istunnot hr-palvelusta<br />

tiesitkö, että myös hoitohenkilökunnan on mahdollista saada<br />

tukea sairaalapapilta? liittyipä asiasi työhön, koulutukseen tai<br />

yksityiselämääsi iloihin tai suruihin, olemme käytettävissäsi.<br />

sairaalapappi voi olla apuna työssä jaksamiseen, työnohjaukseen<br />

tai työyhteisön yhteisiin tilaisuuksiin liittyen. se edellyttää tiedonvälittämistä<br />

asiasta sairaalapapille. tiedonvälitystä tarvitaan<br />

myös potilaiden pyyntöjen kulkeutumiseen papille. toisinaan<br />

kuulee sanottavan, että on vaikea tarjota pappia potilaille. se<br />

voi hoitua luontevasti samalla, kun kertoo muutenkin osaston<br />

toiminnasta ja käytännöistä: ”ai niin, ja sitten meillä on pappikin<br />

tässä talossa joka arkipäivä”. sairaalasielunhoito on osa potilaan<br />

kokonaisvaltaista hyvää hoitoa.<br />

sairaalapastori on käytettävissä myös akuuteissa kriisitilanteissa<br />

(myös debriefing-toiminta). henkilökunta voi saada sairaalapapilta<br />

tukea oman elämän kriiseissä ja kirkollisissa toimituksissa<br />

(kuten kaste, vihkiminen ja hautaan siunaaminen). pappi on<br />

salassapitovelvollinen, papin kanssa voi aina keskustella luottamuksellisesti.<br />

seurakuntien perheneuvonta on myös hyvä paikka<br />

selvitellä esimerkiksi oman parisuhteen solmuja ja perheen kriisejä.<br />

Jos perheessäsi on nuoria/opiskelijoita, he voivat kääntyä<br />

oman elämänsä iloissa ja suruissa myös oppilaitospapin puoleen.<br />

Moniammatillisessa<br />

yhteistyössä on voimaa!<br />

tiesitkö, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä kun<br />

tukea toiselta ihmiseltä - ei antamaan vastauksia vaan olemaan<br />

kuuntelijana, tukijana ja vierellä kulkijana. Monesti sairaalapapin<br />

työn ajatellaan olevan kovin yksinäistä, mutta sairaalapapit<br />

tekevät tiivistä yhteistyötä henkilökunnan ja eri yhteistyötahojen<br />

kanssa. sairaalapappeja ja hoitotyötä tekeviä yhdistää lähimmäisen<br />

rakkaus. Moniammatillinen yhteistyö luo verkoston, joka<br />

kannattelee kaikkia siihen kuuluvia. ota rohkeasti yhteyttä oman<br />

ideasi tai toiveesi kanssa. Millä tavalla hoitohenkilökunnan ja<br />

sairaalapastorin välistä yhteistyötä voisi tehostaa? laita omat<br />

ehdotuksesi ja toiveesi osoitteeseen karoliina.nikula@evl.fi<br />

Joulu sairaalassa<br />

Kotkassa sairaalasielunhoidolla on pitkä perinne tuoda osastoille<br />

joulutervehdykset kuorojen ja lauluryhmien kanssa. Jouluna<br />

päivystävä pappi on tavoitettavissa samasta numerosta kuin<br />

yleensäkin (044 223 1377). Joulu on hiljentymisen ja rauhoittumisen<br />

aikaa. ehkä jopa hidastamisen ja pysähtymisen aikaa. Jos<br />

olet kiinnostunut hiljaisuuden retriiteistä, ota yhteyttä sairaalapappeihin<br />

kuullaksesi lisää mahdollisuuksista.<br />

siunattua joulunaikaa,<br />

Karoliina nikula ja Maikki-liisa Ruhala<br />

sairaalapastorit<br />

Kuunnellessa ihmisten puheita erityisesti adventin<br />

aikana tai pelkästään katsellessa ohi kiitäviä ihmisiä<br />

ei voi olla tekemättä huomiota, että monella tuntuu<br />

olevan liian vähän aikaa. Kuuleepa vitsailua siitäkin,<br />

että olisipa kaksi kelloa, niin aika riittäisi. Kaikilla<br />

meillä on vuorokaudessa yhtä paljon aikaa, kyse<br />

lienee lopulta valinnoista, mihin aikamme käytämme.<br />

Kiireessä saattaa käydä niinkin, että jos emme<br />

lainkaan pysähdy, emme arkisessa hälyssä huomaa<br />

mitä kaikkea menee ohi: mitä itselle kuuluu, mitä<br />

samassa kodissa elävälle kuuluu, mitä naapurille<br />

kuuluu tai mitä Jumala haluaa sanoa ehkä juuri<br />

minulle tänä jouluna. Joulunaika sisältää ihmeen<br />

mahdollisuuden. vaikka adventtina vielä touhuttaisiin<br />

jopa stressaantumiseen asti, joululla on<br />

ihmeellinen vaikutus: jouluna suurin osa meistä<br />

malttaa hiljentyä vaikkapa vain kuuntelemaan<br />

seinäkellon tikitystä, katselemaan lumihiutaleen<br />

leijailua tai saapumaan jouluyön kirkkoon.<br />

työvuoro ei välttämättä suju aina suunnitelmien mukaan ja siihen<br />

saattaa sisältyä todella rankkojakin kokemuksia. vaikeissa tilanteissa<br />

apua saa hR-palveluista, jolla on tarjota erilaisia toimintamalleja<br />

tällaisiin tilanteisiin liittyen.<br />

välittömään avuntarpeeseen<br />

defusing, eli välitön purkaminen tähtää siihen, että henkilöstö voi<br />

samassa vuorossa purkaa pois päivän kuormittavan tilanteen työryhmän<br />

ulkopuolisen ohjaajan kanssa ja tulla seuraavaan työvuoroon<br />

ilman, että asia on mielessä. defusing on menettelytapa, jolla ammattilaiset<br />

tuoreeltaan käyvät läpi poikkeuksellisen rankan työkokemuksen,<br />

jotta kokemus ei jäisi yhtenä psyykkisenä kuormana altistamaan<br />

traumaperäiselle stressihäiriölle. ( esim. onnettomuudet, loukkaantumiset,<br />

väkivalta, vakavat sairastumiset, perheen kriisit jne.)<br />

istunnossa käydään läpi tilanteeseen liittyvät tapahtumat, ajatukset,<br />

havainnot, johtopäätökset ja tunnereaktiot. defusing-istunto on työssä<br />

syntyneen psyykkisen kuormituksen välitöntä huoltoa, mieluummin<br />

huolto kuin korjaaminen. luottamuksellisuus ja vetäjien vaitiolovelvollisuus<br />

ovat oleellisia. osallistujat eivät kerro toistensa sanomisia<br />

muualla, eikä muistiinpanoja tehdä. taukoja ei pidetä, ei etsitä<br />

syyllisiä. lopuksi arvioidaan jatkoavun tarve, esim. debriefing<br />

muutaman päivän kuluttua. istunto kestää noin 30–60 minuuttia.<br />

apua muutaman päivän sisällä<br />

debriefing- eli jälkipuinti-istunto tarkoittaa kriisiryhmien toimesta<br />

Kotkassa aloitti työnsä ensimmäinen sairaalapastori. elämän<br />

tarkoituksen löytämisessä ihmiset tarvitsevat usein hengellistä<br />

tapahtuvaa auttamista lähipäivien aikana. Jälkipuinnin tavoitteena on<br />

selkeyttää, miten kaikki meni ja mitkä olivat omat ajatukset ja reaktiot<br />

tapahtumaan. Kriisiapu on tarpeen traumaattisesta kokemuksesta<br />

selviytymiseksi, jotta toipuminen voi käynnistyä. Yhden–kolmen<br />

päivän kuluttua tapahtumasta on aika järjestää istunto.<br />

istunnossa voi olla mukana myös työryhmän ulkopuolelta henkilöitä,<br />

joita asia on koskettanut. tavoitteena on edistää normaalin surutyön<br />

käynnistymistä, tukea omien ja toisten reaktioiden ymmärtämistä,<br />

vahvistaa ryhmän keskinäistä tukea ja työn sekä toiminnan<br />

palautumista normaaliksi.<br />

debriefing ja defusing eroavat toisistaan siten, että defusingissa<br />

järkyttävät tapahtumat käydään läpi lähinnä ajatusten tasolla, koska<br />

sokkivaiheessa tunteet pysyvät vielä poissa. defusingin jälkeen tarvitaan<br />

usein debriefing, jonka aikana keskitytään enemmän tunteisiin.<br />

<strong>Carea</strong>ssa kaikissa poikkeuksellisissa tapauksissa työntekijöille<br />

tarjotaan mahdollisuus jälkiselvittelyistuntoon.<br />

hR-palvelut, työhyvinvointitiimi:<br />

Jaakko Koskenheimo, 044 220 4016<br />

pirjo lehtonen, 020 615 9188<br />

pirjo Kuokka, 044 223 1471<br />

lasse Koste, 044 223 1645

30<br />

tuoreet taitajat | uusia vastuunKantaJia talossa<br />

31<br />

Birgit salmenhaara, henkilöstökoordinaattori<br />

päivi asikainen, projektityöntekijä, Keksi-hanke<br />

teksti: nitro id<br />

sospan rivit vahvistuivat<br />

Messuterveisiä!<br />

pipo päässä kelpaa<br />

tuiskussa kulkea!<br />

laserin juttusarja esittelee <strong>Carea</strong>n tuoreita vastuunkantajia.<br />

itä-suomen lääketiedepäivillä Kuopiossa syyskuun lopulla olimme<br />

ensikertaa esillä omalla osastolla <strong>Carea</strong>na. osastoomme kävi tutustumassa<br />

päivien aikana yhteystiedot jättäen yli sata lääkäriä ja<br />

lääketieteenopiskelijaa. heiltä saamamme palaute <strong>Carea</strong>sta työnantajana<br />

oli erittäin positiivinen. tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.<br />

arvoimme osastolla käyneiden kesken molempina näyttelypäivinä<br />

paola suhosen suunnittelemat optiset lento-palovaroittimet. palovaroittimet<br />

voittivat 26.9. tarja Puotiniemi lahdesta ja 27.9. Kiika<br />

tarhonen Kuopiosta.<br />

seniori suhinat olivat 9.10. Kouvolan hansakeskuksessa. suhinoissa<br />

osastollamme kävi ajatuksiaan <strong>Carea</strong>sta kertomassa tai toiminastamme<br />

kiinnostuneesti kyselemässä suuri joukko senioreita.<br />

Monella heistä olikin omia tai jonkun tuttavan henkilökohtaisia<br />

kokemuksia palveluistamme.<br />

suhinoissa oli leikkimielinen <strong>Carea</strong>-aiheinen kysely. pääosin<br />

vastaukset osuivat ihan oikein, eli hyvin tiedettiin mikä on <strong>Carea</strong>,<br />

missä ovat sairaalamme sekä millaisia sairaanhoito- ja sosiaalipalveluita<br />

tarjoamme.<br />

<strong>Carea</strong> tukee tänä vuonna etelä-Kymenlaakson urheiluakatemian<br />

nuoria lahjoittamalla heille lähes 200 hyvis.fi -logolla varustettua<br />

pipoa. näin nuoret vievät kaupungilla kulkiessaan hyvinvoinnin<br />

ja terveyden viestiä eteenpäin.<br />

luovutustilaisuudessa akatemiaa edustivat toiminnanjohtaja<br />

Jiri auranen sekä tenniksen pelaajat Jutta Kumpulainen ja<br />

Ville-Petteri ahti. nuoret tenniksen pelaajat käyvät lukion toista<br />

luokkaa tavoitteenaan ylioppilastutkinto. urheiluakatemiassa<br />

opiskelu antaa mahdollisuuden harjoitella kaksi kertaa päivässä<br />

opiskelun ohella. Jutta ja ville-petteri osallistuvat viikonloppuisin<br />

eri paikkakunnilla järjestettäviin kilpailuihin.<br />

akatemian tämän vuoden abiturientti, yleisurheilun maajoukkuejuoksija<br />

oona Kettunen kirjoittaa nuoren urheilijan blogia<br />

osoitteessa www.hyvis.fi/Kymenlaakson. oona voitti tänä kesänä<br />

Kalevan kisoissa hopeaa 3000 metrin esteissä ja 5000 metrillä.<br />

hän edusti maatamme menestyksellä voitokkaassa naisten<br />

Ruotsi-suomi maaottelussa.<br />

etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia (eKa) täytti tänä syksynä<br />

20 vuotta. Kotkan urheilijakoulutus on ollut suunnannäyttäjänä<br />

nykyiselle urheiluakatemian toiminnalle ja alusta alkaen lukioja<br />

ammatillinen koulutus ovat toimineet yhdessä.<br />

Kuka olet?<br />

olen auli Lintukangas, 53-vuotias sosiaalityöntekijä.<br />

sen lisäksi olen maatilan emäntä. perheeseeni kuuluvat<br />

mies, kolme aikuista lasta ja kaksi vävynkokelasta.<br />

lapsista nuorin asuu vielä kotona.<br />

Mistä tulet?<br />

<strong>Carea</strong>n sosiaalipalveluihin tulin Kouvolan vanhuspalveluista.<br />

olin myös siellä sosiaalityöntekijänä.<br />

Mitä tulit tänne tekemään?<br />

tulin sosiaalityöntekijäksi sosiaalipalvelujen vastuualueelle,<br />

erityishuollon poliklinikalle. asiakkaani ovat<br />

etelä-Kymenlaaksosta sekä muista kunnista, jotka<br />

sospan palveluja käyttävät.<br />

Millainen työkaveri olet?<br />

ainakin olen yhteistyöhaluinen ja toivottavasti myös<br />

yhteistyökykyinen ja helposti lähestyttävä. :)<br />

Mitä teet vapaa-ajallasi?<br />

hoidan kotia, Marttailen ja mökkeilen. Meillä on<br />

11-vuotias australian paimenkoira Bono, jonka<br />

kanssa lenkkeilen päivittäin. toivoisin ehtiväni<br />

tavata ystäviä useammin.<br />

Miltä nyt tuntuu?<br />

nyt noin puolen vuoden jälkeen mietteet työn<br />

suhteen ovat positiiviset. uusia asioita ja ihmisiä<br />

tulee vastaan päivittäin ja työ on mielenkiintoista.<br />

tekemistä riittää ja päivät kuluvat kuin siivillä.<br />

Mottosi?<br />

asioilla on taipumus järjestyä!<br />

Kuka olet?<br />

olen Helena tuormala.<br />

Mistä tulet?<br />

tulen lappeenrannasta.<br />

Mitä tulit tänne tekemään?<br />

olen tuulikellon uusi osastonhoitaja<br />

15.10.12 lähtien.<br />

Millainen työkaveri olet?<br />

tavoitteenani on olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen<br />

osastonhoitaja, työkaverina avoin ja<br />

helposti lähestyttävä.<br />

Mitä teet vapaa-ajallasi?<br />

tällä hetkellä vapaa-aikani kuluu pääasiassa<br />

opintoihin ja koiran kanssa puuhailuun.<br />

Miltä nyt tuntuu?<br />

tällä hetkellä kaikki on vielä hieman sekasortoista,<br />

mutta eiköhän kaikki asiat loksahtele aikanaan<br />

omille paikoilleen. talo ei ole minulle aivan vieras,<br />

vaikka paljon onkin muuttunut vuosien varrella.<br />

Mottosi?<br />

Jos ei mitään yritä, niin ei voi mitään saavuttaakaan.

vastuunkantaja | Ehta yleismies Jantunen palveluksessasi.<br />

Teksti ja kuvat: Nitro ID<br />

32<br />

33<br />

Koko talo hallussa<br />

Kymenlaakson keskussairaalan vahtimestarit ovat<br />

todellisia joka paikan höyliä. Heidän monipuolinen<br />

toimenkuvansa painottuu vahvasti asiakaspalveluun,<br />

jonka kohteena ovat niin potilaat kuin talon muut<br />

työntekijät.<br />

Kymenlaakson keskussairaalassa työskentelee yhteensä<br />

kolme vakituista vahtimestaria: Pentti Bogdanoff,<br />

Mika Paajanen ja Pentti Lanki. Heidän lisäkseen on yksi<br />

sijainen Sami Somero, joka avustaa loma-aikoina. Vahtimestareiden<br />

pääasiallinen työ on asiakaspalvelu, minkä<br />

alle voi niputtaa suurimman osan heidän tehtävistään.<br />

Lisäksi toimenkuva pitää sisällään vaihtelevasti myös<br />

erilaisia kuljetustehtäviä.<br />

”Pääasiallinen tehtävämme on ihmisten opastus,<br />

minkä lisäksi vastuullemme kuuluvat muun muassa<br />

erilaiset avaimet aina keskussairaalan asuntojen<br />

avaimista Maijanrannan mökkeihin. Pidämme myös<br />

huolen kameravalvonnasta ja meidän kopissa ovat<br />

mahdolliset löytötavaratkin.<br />

Meillä on myös paljon liikkuvia tehtäviä, kuten päivittäinen<br />

<strong>lehti</strong>en jako ja ovikierrokset, Helsinkiin menevien<br />

laboratorionäytteiden kuljettaminen bussille sekä<br />

erilaiset vainajiin liittyvät tehtävät tarpeen vaatiessa.<br />

Päiväaikaan myös turvallisuus on meidän vastuulla”,<br />

kertoo vahtimestari Pentti Bogdanoff.<br />

Vuoroja Bogdanoff kuvaa työntäyteisiksi. Jokainen on<br />

yksin vuorossa ja työkaveria nähdään noin vartin ajan<br />

vuoronvaihdon yhteydessä.<br />

”Aamuvuorot kello 6–14 ovat yleensä kiireisempiä.<br />

Aamulla jaetaan lehdet ja hoidetaan pääasiassa<br />

tarvittavat laboratorionäytteet. Iltavuorossa teemme<br />

ovikierroksen varmistaaksemme, että kaikki on<br />

kunnossa. Viikonloppuisin saattaa olla rauhallisempaa.”<br />

”Muutenkin toimenkuvamme<br />

tuntuu modernimmalta ja toki<br />

työmme on enemmän turvallisuuspalvelua<br />

kuin arkistopalvelua”,<br />

Pentti Bogdanoff toteaa.<br />

”Hommat tulee hoidettua<br />

ja sairaspoissaolojakaan<br />

tällä porukalla ei juuri ole”,<br />

kertoo Lasse Koste.<br />

Muuttuva toimenkuva<br />

Vahtimestareiden toimenkuva on muuttunut vuosien<br />

saatossa. Vanhoja tehtäviä poistuu ja uusia tulee tilalle.<br />

Suurin viimeaikainen muutos on olut se, että vahtimestarit<br />

siirtyivät arkistopalveluiden alaisuudesta<br />

HR-palveluiden alaisuuteen.<br />

”Toimenkuvan muutos on sujunut helposti. Suurin<br />

uudistus on se, että meidän vastuulla on toimikorttien<br />

teko. Teemme varakortteja RA-pisteen ollessa suljettuna.<br />

Muutenkin toimenkuvamme tuntuu modernimmalta<br />

ja toki työmme on enemmän turvallisuuspalvelua kuin<br />

arkistopalvelua”, Bogdanoff toteaa.<br />

Muutosprosessin sujuvuudesta kertoo myös vahtimestareiden<br />

uusi esimies turvallisuuspäällikkö Lasse Koste.<br />

”Muutos on käynyt todella vaivattomasti. Toimenkuvien<br />

tarkastelu ja muutos tarpeenmukaiseksi on tärkeää.<br />

Seuraavan kerran vahtimestareiden toimenkuvaa tullaan<br />

tarkastelemaan Hyvinvointipuiston yhteydessä, jolloin<br />

varmasti tarkastellaan ja muovataan kaikkien toimenkuvia<br />

uutta toimintamallia vastaaviksi”, Koste kertoo.<br />

Vahtimestareita Koste kehuu tunnollisiksi työntekijöiksi.<br />

”Hommat tulee hoidettua ja sairaspoissaolojakaan tällä<br />

porukalla ei juuri ole. Asiakaspalvelua kehutaan loistavaksi<br />

monelta eri taholta.”<br />

Muutkin ovat huomanneet vahtimestareiden<br />

tarpeellisuuden.<br />

”Tässä taannoin eräs lääkäri totesi meidän olevan<br />

talon tärkeimpiä ihmisiä. Otamme ihmiset vastaan<br />

ja hyvästelemme heidät. Lisäksi huolehdimme<br />

turvallisuudesta”, Bogdanoff summaa.

hallituksen kanava | pYÖReästä pÖYdästä.<br />

34<br />

makuasioita | JouluaistiMuKsia.<br />

35<br />

antero Rossi, yhtymähallituksen jäsen<br />

sari aapro, ravitsemusterapeutti<br />

lastenosaston<br />

ensimmäinen potilas<br />

Jouluaistimuksia<br />

Keväällä, kun uutiset keskussairaalan ja erityisesti lastensairaalan<br />

kunnosta olivat Marttakahvion kantapöydässä<br />

jokapäiväinen puheenaihe, tuli joukkoon tuttu vieras ja<br />

esitti vähän haalistuneen <strong>lehti</strong>leikkeen. pienen arvuuttelun<br />

jälkeen selvisi, että kuva ja sen alla oleva muutaman<br />

rivin teksti on Kouvolan sanomista (tai Kymen sanomista?)<br />

2. helmikuuta 1968. Kuva ja teksti olivat edellisenä<br />

päivänä avatun lastenosaston ensimmäisestä potilaasta.<br />

Kuvan alla kerrotaan: ”Kotkan keskussairaalan valmistuminen<br />

jatkuu. eilen otettiin ensimmäinen potilas<br />

lastenpoliklinikalle. ensimmäiselle pienelle lastenosaston<br />

vieraalle ojensi kauppalanjohtaja P. e. sutela nuken.<br />

Kuvassa kauppalanjohtaja sutela ojentamassa lahjaa<br />

kaksi ja puolivuotiaalle kouvolalaiselle Helinälle, joka<br />

odottaa osastolle pääsyä äitinsä Pirkko immosen sylissä.”<br />

sutela oli paikalla hallituksen varapuheenjohtajana.<br />

samasta asiasta ja samanlaisella kuvalla uutisoivat<br />

ensimmäisestä potilaasta myös eteenpäin ja etelä-suomi.<br />

eteenpäin-lehden jutusta käy ilmi, että ensimmäistä<br />

potilasta oli vastaanottamassa myös lastenosaston ylilääkäri<br />

Pekka Kuitunen ja osastonhoitaja Ritva Kiiski.<br />

edelleen jutusta selviää, että seuraavaksi otetaan<br />

käyttöön kirurginen osasto ja että toiminnassa on jo<br />

sisätautien osasto. uutisen mukaan koko sairaalan<br />

tulisi olla valmis lokakuussa 1968. oliko?<br />

helinän (nyk. Grön) isä markku immonen kertoi, että<br />

lapsi sai sairaalassa hyvää hoitoa. sairauden laadusta<br />

johtuen osasto tuli vuosien kuluessa tutuksi helinälle ja<br />

koko immosen perheelle. edelleen Markku kertoi, että<br />

sairaalan nimi ”Kotkan keskussairaala” ei aiheuttanut<br />

hänelle kouvolalaisena mitään näppylöitä eikä matka<br />

silloin 60-luvullakaan tuntunut kohtuuttomalta. pääasia<br />

oli, että omassa maakunnassa oli paikka, jossa ystävällinen<br />

henkilökunta hoiti ammattitaidolla ja sydämellä<br />

apua tarvitsevia pikkupotilaita.<br />

tuon päivän (2.2.1968) lehdissä on kaksi muutakin<br />

mielenkiintoista terveydenhoitoon liittyvää juttua, jotka<br />

osuvasti kuvaavat kuinka yhden sukupolven aikana<br />

on ainakin yhdellä terveydenhoidon sektorilla edetty<br />

huikeasti. eteenpäin kertoi, että suomessa todettiin<br />

vuonna 1967 yhteensä 6995 uutta tuberkuloositapausta.<br />

ongelman silloista laajuutta kuvaa tieto, että edellisenä<br />

vuonna parantoloihin oli otettu 13 500 potilasta. eteläsuomi<br />

-lehdessä on tasavallan presidentti ja rouva<br />

Kekkosen omakätisillä allekirjoituksilla varmennettu<br />

vetoomus ”elämä voittaa” -keräykseen osallistumisesta.<br />

sillä tuberkuloosiliitto keräsi varoja toimintansa<br />

tulemiseen. Kansan käden toivottiin olevan karttuisa<br />

jo tuolloin.<br />

tulen kotiin pimeyden keskeltä,<br />

uupuneena joulukuun alun synkkyydestä.<br />

avatessani kotioven tunnen<br />

sen, joulun tuoksun. lapsilla tahmeaa<br />

piparitaikinaa pöydillä ja lattioilla, vaatteet valkoisessa<br />

jauhossa. Joululevykin on löytynyt jostain kätköstä. hyväntuulista<br />

naurua, kinastelua. valmiita pipareita pöydillä – sydämiä, ukkoja, akkoja, tähtiä,<br />

possuja. hei, joku on innostunut tekemään myös piparimökin osia. Mietin hetken<br />

kuumaa sulavaa sokeria ja siitä muodostuvia kultaisia ohuenohuita nauhoja.<br />

toivottavasti mökin kasaaja ei polta sormiaan. päätän, etten pilaa tätä hetkeä,<br />

vaan istahdan toviksi. nautin höyryävää glögiä, aistin mantelirouheen kovuuden sekä<br />

rusinoiden pehmeyden. Maistan joulun ensimmäisen piparin. Kuinka se maistuukaan!<br />

vasta sitten mietin keittiön siivoamista.<br />

Kinkku uunissa paistumassa aaton vastaisena yönä. herätyskello soimassa kolmelta<br />

yöllä, jolloin pimeään ja hiljaiseen talviyöhön luovat valoa vain kyntteliköt. tuoksuva<br />

kuusi olohuoneen nurkassa odottamassa joulun loistoa; punaisia palloja, kultaisia<br />

nauhoja ja kimaltavia kynttilöitä. Joulun tuoksu voimistuu keittiössä. avaan uuninluukun<br />

ja tarkistan mittarin. taas saadaan siis hyvin mureaa lihaa pöytään. Kuinka<br />

turvallisen tutulta tämä tuntuukaan!<br />

aattoillan ateria, kolme sukupolvea koolla. hymyä, naurua.<br />

pitkä pöytä kasattu kahdesta erillisestä pöydästä, kaikki penkit<br />

ja tuolit haalittu sen ympärille. Mummo silittänyt valkoisen<br />

liinan, lapset taitelleet punaiset lautasliinat. Kullankeltainen<br />

päällys lanttulaatikossa, kuultavanvihreät herneet<br />

kipossa, tummanpunainen viini jalallisessa lasissa.<br />

tämän haluan muistaa.<br />

Joulusuklaat. Monta rasiaa, monia makuja.<br />

täyte valuvaa, suklaa suussa sulavaa. perheen<br />

yhteinen joululeffa, suklaalaatikko kiertämässä.<br />

varaillaan mieluisia makuja. hei, kuka otti<br />

viimeisen minttusuklaan! poimin rasiasta eri<br />

makuja ja muotoja. tahdon aistia joulun!<br />

nautinnollisia jouluaistimuksia<br />

toivotellen, <strong>Carea</strong>n ravitsemusterapeutit<br />

tuula, Harriet, marjo ja sari<br />

”Kotkan keskussairaalan valmistuminen jatkuu. eilen<br />

otettiin ensimmäinen potilas lastenpoliklinikalle.<br />

ensimmäiselle pienelle lastenosaston vieraalle ojensi<br />

kauppalanjohtaja p. e. sutela nuken. Kuvassa kauppalanjohtaja<br />

sutela ojentamassa lahjaa kaksi ja puoli<br />

vuotiaalle kouvolalaiselle helinälle, joka odottaa<br />

osastolle pääsyä äitinsä pirkko immosen sylissä.”

yhdessä | Moikkailkaamme!<br />

36<br />

37<br />

Ari Ronkainen, johtava ylilääkäri<br />

HR-palvelut Leena Laatta, Pirjo Kuokka, Pirjo Lehtonen<br />

Lasse Koste, turvallisuuspäällikkö<br />

Psykiatrian palkittua<br />

osaamista<br />

<strong>Carea</strong>n psykiatrian vastuuyksikkö palkittiin Suomen<br />

toiseksi parhaana yksikkönä. Tässä johtavan ylilääkärin<br />

Ari Ronkaisen tervehdys henkilöstölle.<br />

”Minulla oli tänään (10.12.) ilo ja kunnia edustaa<br />

<strong>Carea</strong>n psykiatrian vastuuyksiköitä yhdessä osastonhoitaja<br />

Camilla Seppälän kanssa Suomen Lääkäriliiton<br />

Laatupalkinnon 2012 jakotilaisuudessa.<br />

Tulimme kilpailussa toiseksi ja Suomen Lääkäriliiton<br />

Laatupalkinto 2012 on myönnetty <strong>Carea</strong>n psykiatrian<br />

vastuuyksiköille tunnustuksena työtapojen kehittämisestä<br />

pakon käytön tarpeen vähentämiseksi sekä<br />

potilas- ja työturvallisuuden parantamiseksi.<br />

Haluan kiittää koko psykiatrian vastuuyksiköiden<br />

henkilökuntaa yhdessä tekemästämme hienosta<br />

kehittämistyöstä ja todeta, että jatkamme sitä<br />

yhdessä tulevaisuudessakin. Kunnia saamastamme<br />

palkinnosta kuuluu koko henkilöstöllemme.<br />

Kiitos ja onnea kaikille!”<br />

tervetuloa<br />

töihin<br />

Rentouttavaa<br />

lomaa<br />

hyvää<br />

syntymä<br />

päivää<br />

Tervehtimisestä<br />

työhyvinvointia<br />

– teema vuodelle 2013<br />

Huomenta, hei, moi, sekä nyökkäys tai käden heilautus mennen<br />

tullen kuuluvat peruskäytöstapoihin.<br />

Tervehtimisellä osoitetaan arvostusta toisia kohtaan. Myös tervehtimättä<br />

jättämisellä voi viestittää monenlaisia asioita. Kaikki se, mikä<br />

vähentää haitallista kuormittumista, parantaa työssä jaksamista.<br />

Tervehtiminen ei tarkoita sitä, että täytyisi muusta jäädä<br />

puhumaan. Se nyt vain sattuu kuulumaan hyviin tapoihin.<br />

Eikä jokaiselle tarvitse antaa äänekästä tervehdystä. Pieni hymy<br />

toimii aivan yhtä hyvin, jos ei tunne ihmisiä sen paremmin.<br />

Vaikka ei muiden nimiä muistaisikaan tai tietäisikään, voi heitä<br />

tervehtiä, sillä kuulumme samaan työyhteisöön. Toisten ihmisten<br />

huomioiminen aina parantaa työyhteisön ilmapiiriä. Ja<br />

tervehtiminen nyt on pienin mahdollinen huomioimisen väline.<br />

Tsemppiä teille kaikille ja hyvää työpäivää!<br />

päivää<br />

hyvät vapaat<br />

heleätä Helluntaita<br />

Mukavia kahvihetkiä<br />

Ole hyvä<br />

Hyvää Joulua<br />

heissan<br />

Hyvää työpäivää<br />

hyvää ruokahalua<br />

Jouluiloa<br />

Hyvää<br />

huomenta<br />

hyvää<br />

päivänjatkoa<br />

UGH! Olen tervehtinyt!<br />

Hyvän carealaisen työkäyttäytymisen teemaksi vuodeksi<br />

2013 on valittu tervehtiminen. Hyvän käytöksen opas<br />

Nuorukaisten hyvistä tavoista ilmestyi ensimmäisen<br />

kerran vuonna 1530 Erasmus Rotterdamilaisen kirjoittamana.<br />

Vuonna 1990 ilmestynyt Uusi käytöksen kultainen<br />

kirja sisältää hyvän elämän, käyttäytymisen ja hyvien<br />

tapojen ohjeita. Miksi näitä oppaita aina vaan tarvitaan?<br />

Tervehtiminen kuuluu hyviin tapoihin. Työyhteisössä<br />

tervehtiminen kuuluu hyvään työkäyttäytymiseen.<br />

Herrasmiehet ja ladyt käyttäytyvät hyvin.<br />

Mistä tervehtiminen<br />

on saanut alkunsa?<br />

Tervehtiminen juontaa juurensa epäilystä ja sen<br />

hälventämisestä. Intiaanien Ugh! ja kämmenen näyttö;<br />

samoin kun kättely viestitti aikoinaan tapaavien pahojen<br />

aikeiden puuttumisen osoittamisesta siten, että<br />

kämmenen näyttö tai kätteleminen tarkoitti sitä, että<br />

käteni on tyhjä, se ei sisällä aseita toista vastaan. Näin<br />

vakuutettiin aikeiden hyvyys.<br />

Tervehtimisen tasoja<br />

Nyökkäys tai käden heilautus vastaantulijalle kertoo,<br />

että olen huomannut hänet ja tervehdin häntä. Se sopii<br />

työpaikalle tilanteissa, joissa kohdataan paljon ihmisiä,<br />

joilla on jokin yhdistävä tekijä, kuten juuri esimerkiksi<br />

työnantaja. Siihen voi liittyä sanallinen tervehdys, kuten<br />

terve tai arkisemmin moi, hei tai vastaava. Kyseessä on<br />

arkitervehdys arkisimmasta päästä. Käytin aikaisemmin<br />

työkavereiden kanssa erään aikaisemman työkaverini<br />

opettamaa ”Morjes, sanoi komiat toisilleen” -tervehdystä.<br />

Olen pikkuhiljaa huomannut, että juuri minun on<br />

ehkä syytä luopua siitä.<br />

Kun palvelupäällikkö Hannele Barkman aikanaan<br />

tutki opinnäytteessään, mistä hyvä työpäivä sairaalahuoltajien<br />

käsityksen mukaan muodostuu, oli asiat<br />

yllättävän pieniä ja keskeiseksi nousi mm. tervehtiminen.<br />

Tervehtimällä osoitamme arvostusta toiselle.<br />

Kättely<br />

Kättelyssä kohdataan yksilöinä. Kättely on Eurooppalainen<br />

tapa, jossa aikoinaan vahvistettiin jokin sopimus<br />

tai ystävyys. ”Kättä päälle” sanonta juontanee juurensa<br />

tästä. Nykyään kättely vahvistaa kahdenvälisen yhteyden<br />

tapaamisten, neuvottelujen tai sopimusten alkaessa tai<br />

päättyessä. Tervehtiessä kättely on selvästi intiimimpi<br />

tapa ja luo selvästi tiiviimmän yhteyden kättelijöiden<br />

välille.<br />

Kättelyllä voi ilmaista arvoa. Tasa-arvoisessa kättelyssä<br />

kummankaan kättelijän käsi ei ole toisen käden ylä- tai<br />

alapuolella. Käden puristus on selvä, muttei voimakas.<br />

Etiketin mukaan käden ojentaa ensin vanhempi<br />

kättelijöistä, nainen tai korkea-arvoisempi kättelijä.<br />

Poskisuudelma<br />

Poskisuudelma on eteläeurooppalainen tapa tervehtiä.<br />

Helppo muistisääntö poskisuudelmatilanteissa on<br />

kolmeen kertaan Pyhän Kolminaisuuden muistoksi.<br />

Luonteva järjestys on siis kolminkertainen poskisuudelma<br />

järjestyksessä oikea–vasen–oikea. Poski koskettaa<br />

hipaisten poskea, ei missään tapauksessa suu, ja todellisuudessa<br />

suudellaan ilmaa posken vieressä. Hennon<br />

kosketuksen tarkoitus on vain välittää iloa siitä että<br />

kohdataan. Poskisuudelmaan ei kuulu maiskahtava ääni.<br />

Huomenta!<br />

Työpaikalla ensimmäistä kertaa päivän aikana tavattaessa<br />

– yleensä aamulla – on luonnollista toivottaa<br />

hyvää huomenta. Huomenen toivottamisella itse asiassa<br />

toivotetaan, että alkanut päivä olisi alkanut ja sujuisi<br />

kunkin osalta hyvin. Aika kaunis ajatus, jota kannattaa<br />

ylläpitää ja vaalia.<br />

Hyvää päivää sisältää saman ajatuksen. Toivon, että<br />

päiväsi olisi hyvä. Terve! viittaa terveyden toivotukseen<br />

ja joskus siihen vastataankin huumorilla ehkä!, mutta<br />

voi olla myös niin, että minua ei ole riittävästi tutkittu?<br />

Tervehtiminen on mainio keino levittää hyvää tuulta<br />

ympärilleen. Toisen kerran samana päivänäkään eri<br />

mene hukkaan, eikä aiheuta ainakaan mielipahaa.<br />

Levitä hyvää tuulta tervehtimällä. Pidä huolta, että<br />

tervehtimisen teemavuosi 2013 näkyy <strong>Carea</strong>ssa<br />

tervehtimisinä!

harrastus | anna luovuuden kukkia.<br />

38<br />

spurtti | luonto liikuttaa.<br />

39<br />

Sanna Munukka-Airaksinen, erikoissairaanhoidon sihteeri<br />

Isa Korppila, asumisen ohjaaja ja Hilkka Punta, hoitaja, sospa<br />

Posliininmaalaus harrastuksena ja työnä<br />

Virkeyttä syksyyn patikkaretkeltä<br />

Aloitin posliininmaalauksen 25 vuotta sitten. Ajatus<br />

harrastuksen aloittamiseen taisi tulla kansalaisopiston<br />

lehdestä. Tällä hetkellä toimin Haminan Kansalaisopistolla<br />

opettajana ja näitäkin vuosia on kertynyt jo<br />

jokunen. Piirejä minulla on kolme ja kaikki oppilaani<br />

tai oikeammin oppijani ovat tulleet erittäin tutuiksi ja<br />

äärimäisen rakkaiksi. Vedän itse juuri sitä samaista<br />

Pitäjänsaaren piiriä nyt, jossa aloitin.<br />

Posliininmaalauksesta on monia harhaluuloja. Maalaaja<br />

voi halutessaan maalata pikkupiiperrystä, suoraan<br />

mallista, ruusuja (jotka ovat posliininmaalaajan Graalin<br />

malja) tai maalata ihan mitä, miten ja millä lailla<br />

tahtovat. Tyyli on siis vapaa. Piirustustaitoakaan<br />

aloittelija ei tarvitse. Itsekin vain luonnostelen ja<br />

maalaan sitten siitä suoraan.<br />

Posliini on materiaalina anteeksiantava. Vesiliukoisia<br />

nenäystävällisiä öljyjä käytettäessä työn voi halutessaan<br />

pestä puhtaaksi vedellä ja aloittaa alusta. Astioita voi<br />

ostaa ihan marketista tai posliininmaalaukseen erikoistuneista<br />

kaupoista, joista saa myös maalaustarvikkeet,<br />

värit ja öljyt. Aloitusta varten ei tarvita kuin pari sivellintä,<br />

palettiveitsi, laatta, rasvakynä, hiusterä, wipe-out<br />

sekä maaleja ja öljyjä.<br />

Joulun alla piireissä on säpinää ja uunit ovat päällä<br />

jatkuvasti. Posliini siis pitää maalaamisen jälkeen<br />

polttaa, noin 800 °C, jolloin värit uppoavat lasitukseen.<br />

Jotkut työt vaativat useita polttoja. Käteviä lahjoja<br />

maalaamalla saa kivasti. Persoonallinen muki,<br />

sisustukseen sopiva kellotaulu, uniikki kulho, laatoille<br />

tehtyjä tauluja. Ideoita on loputtomiin.<br />

Työt valmistuvat joko illassa tai useammassa, riippuen<br />

työtavoista. Haasteellisen taidejäljennöksen tekoon taas<br />

menee viikkoja, ellei kuukausia. Mutta valinta on aina<br />

maalaajan. Opettajana annan ideoita, annan työnäytöksiä,<br />

sekä kerran tai kaksi lukukaudessa maalaamme<br />

yhteisen projektin, jota on aina hauska seurata, koska<br />

jokaisella on oma kädenjälkensä ja tyylinsä. Keväisin<br />

noin joka toinen vuosi meillä on ollut yhteisnäyttely<br />

opiston muiden kädentaitopiirien kanssa.<br />

Ohessa muutama kuva omista töistäni. Skaala on<br />

laidasta laitaan. Vihreitä sormikukkia, joita on kakkulautasella,<br />

valmistuu noin kaksi kappaletta illassa kun<br />

taas keijutaulun tekemiseen meni pari iltaa. Sormikukkia<br />

kuka tahansa aloittelija pystyy tekemään jo ensimmäisellä<br />

kerralla.<br />

Työjärjestys maalausta aloitettaessa: puhdistetaan esine<br />

vedellä tai asetonilla. Luonnostellaan malli kynällä tai<br />

jäljennetään suoraan käyttäen esim. kalkeripaperia tai<br />

voipaperia. Tämän jälkeen valmistetaan maali, joka on<br />

yleensä jauheena. Siihen sekoitetaan öljyä sopivassa<br />

määrin ja aloitetaan maalaus. Posliinia siveltimellä maalatessa<br />

on tärkeää muistaa, että jokainen siveltimen veto<br />

näkyy. Eli ei korjata epämääräisesti päälle, vaan jos veto<br />

ei tyydytä, sen yli vedetään pitemmälle tai se poistetaan<br />

ja aloitetaan alusta. Tämä on tärkeää varsinkin pohjoismaisessa<br />

tyylissä. Yleensä kukkia maalatessa aloitetaan<br />

terälehden kärjestä ja maalataan kohti keskustaa.<br />

Samaan polttoon voidaan tehdä vihreät lehdet, varret<br />

ym. Valo tulee aina vasemmalta yläviistosta, joten jos<br />

maalataan varjoja, ne tulevat oikealle alaviistoon. Työ<br />

siistitään ennen polttoa, ettei siihen jää pysyviä sormenjälkiä.<br />

Ja signeerataan, halutessaan voi lisätä vuosiluvunkin.<br />

Ja ei kun uutta harrastusta kokeilemaan!<br />

Kun kesä kääntyi syksyyn, oli taas perinteisen patikkaretken<br />

aika. Tämä on jo neljäs vuosi kun pakkaamme eväät<br />

reppuun ja patikoimme Kausalasta Kuusankoskelle.<br />

Saimme idean aikanaan lenkkeillessämme asukkaiden<br />

kanssa Kalliojärven ja Nauhan suunnilla. Myös Katteluksen<br />

Helenan vetämät kävelyretket muutama vuosi sitten<br />

suuntautuivat näihin maisemiin.<br />

Kuljemme koko matkan hiihtoladun pohjaa, reittiä<br />

Kausalan hiihtomaja-Pukkikangas-Anhava- Nauha-<br />

Kuusankoski. Kilometrejä kertyy reilut kaksikymmentä.<br />

Tänä vuonna Isalla oli askelmittari mukana ja askelia<br />

siihen kertyi miltei 30 000. Reitti kulkee metsämaisemissa<br />

ja alusta on mukavan pehmeää sekä nivelystävällistä<br />

polvivaivaisellekin. Isa on aikanaan muutaman kerran<br />

hiihtänyt tämän saman reitin kotoaan töihin. Melko<br />

harvinaista, että pääsee yli kahdenkymmenen kilometrin<br />

työmatkan ovelta ovelle latuja pitkin.<br />

Sää on suosinut aiempina vuosina, mutta tänä syksynä<br />

vettä satoi kaatamalla. Sade ei kuitenkaan estänyt<br />

patikkaretkeämme, sillä olimme varautuneet asianmukaisin<br />

varustein. Evästauonkin pääsimme pitämään<br />

sateensuojassa katoksen alla Anhavan majalla. Kyllä siinä<br />

vaiheessa matkaa termospullokahvit maistui! Mitään<br />

haavereita meille ei ole näillä retkillä sattunut eikä ole<br />

tullut karhuja vastaan. Ainoastaan hirvikärpäset ovat<br />

välillä kiusanneet.<br />

Joskus olemme vähän eksyneet reitiltä metsätöiden<br />

muutettua maisemaa, mutta olemme ajoissa ymmärtäneet<br />

palata oikealle polulle. Tarkoituksemme on jatkaa<br />

tätä hyväksi havaittua liikuntapäiväämme jatkossakin.<br />

Syksyn tullessa jo ihan odottaa patikkaretkipäivää.<br />

Suosittelemme muillekin. Kun kulkee itselle sopivalla<br />

vauhdilla, taittuu pitkäkin matka yllättävän helposti.
<br />

Isa ja Hilkka evästauolla Anhavan majalla lokakuussa 2011

Joulun 2010 soitetuimmat joululaulut<br />

kaupallisissa radioissa<br />

www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/tassa-ovat-suosituimmat-joululaulut-klikkaa-ja-kuuntele-1.1113100<br />

1. WhaM!: last Christmas<br />

2. leevi & the leavinGs: Jossain on kai vielä joulu<br />

3. John lennon: happy Xmas (War is over)<br />

4. KatRi helena: Joulumaa<br />

5. suvi teRäsnisKa: hei mummo<br />

6. Band aid: do they Know it’s Christmas<br />

7. ColdplaY: Christmas lights<br />

8. vesa-Matti loiRi: sydämeeni joulun teen<br />

9. JuiCe lesKinen: sika<br />

10. MaRiah CaReY: all i want for Christmas is You<br />

vuoden vaihde on uuden alku<br />

näin vuoden loppusuoralla haluan kiittää henkilöstöä<br />

siitä arvokkaasta työstä, mitä te olette koko vuoden<br />

uutterasti tehneet. toivon teille tunnelmallista ja<br />

rentouttavaa joulun aikaa. lisäksi välitän teille kiitokset<br />

<strong>Carea</strong>n yhtymäkokouksesta. Kokouksen puheenjohtaja<br />

halusi erityisesti kiittää koko <strong>Carea</strong>n henkilöstöä<br />

hyvästä työpanoksesta.<br />

vakinaistetut | teRveoloa!<br />

40<br />

Rivit ovat<br />

vahvistuneet<br />

tervetuloa uudet vastuunkantajat! Mukavaa kun<br />

saavuitte vahvistamaan rivejämme. toivottavasti<br />

viihdytte osana joukkoamme.<br />

KoKs<br />

salla erkinheimo<br />

sanna heiskanen<br />

Miia hokkanen<br />

nora häkkänen<br />

niina hämäläinen<br />

Kirsi-Marja Janger<br />

vesa Kahri<br />

Jaana lahtela<br />

panu-pekka laukkanen<br />

anne lindberg<br />

helene Molonen<br />

annu nieminen<br />

Johanna nopanen<br />

tiina paldanius<br />

tanja palmu<br />

Mia piispanen<br />

satu puonti<br />

ville päivärinne<br />

Riina Repo<br />

terhi Rokkanen<br />

Raakel Räsänen<br />

erja svärd<br />

Kaisa torvinen<br />

Roosa voima<br />

psYK<br />

ulla Karatvuo<br />

emmi väkevä-henttu<br />

sapa<br />

Mirva haahkola<br />

tinja ilmasti<br />

Maiju Kuokkanen<br />

Kaire saari<br />

apteeKKi<br />

susanna aaltonen<br />

KasteK<br />

tiina Kangasjärvelä<br />

heidi Kelu<br />

Mari Koivisto<br />

asta nuppola<br />

sanna parkkinen<br />

tuula salonen<br />

sospa<br />

helena tuormala<br />

teksti: arja narinen, johtajaylihoitaja<br />

Kuva: salla Kuurne, kehittämiskoordinaattori<br />

hoitotyöntekijöiden<br />

palkitseminen<br />

41 41<br />

Jo perinteeksi muodostunutta Kymenlaakson alueen yhteistä hoitotyön<br />

iltapäivää vietettiin 14.11. Kouvolassa Kymen paviljongissa.<br />

tänä vuonna palkitsemisen kriteerinä oli vastuullisuus. palkittavat henkilöt<br />

toimivat työssään vastuullisesti, kantavat vastuuta omien tehtävien lisäksi<br />

työn ja työyhteisön kehittämisestä, asiakkaan tai potilaan sekä perheen<br />

laadukkaasta kokonaishoidosta tai huolenpidosta. nyt tilaisuudessa<br />

palkittiin Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä<br />

sekä kuntien organisaatioista yksittäisiä hoitotyöntekijöitä yhteensä 14.<br />

tilaisuudessa juhlaluennon ”vastuullisuus hoitotyössä” piti sairaanhoitajaliiton<br />

puheenjohtaja Merja Merasto. lisäksi esiteltiin alueen omien<br />

hoitotyön ammattilaisten opinnäytetöiden tuloksia; satu pakkasen<br />

ja anne heikkilän pro gradut sekä paula Burakoff-heinosen ja<br />

tanja Junnilan YaMK opinnäytetyöt.<br />

palkitsemisen suorittivat arja narinen ja Merja Merasto.<br />

tänä vuonna palkittiin:<br />

osastonhoitaja tarja puhakka, osasto 6 Karhulan sairaala, Kotka<br />

sairaanhoitaja Kati Wilen, pihkapolun hoivakoti, Kotka<br />

sairaanhoitaja Katja ahtiainen, leikkausosasto poKs, Kouvola<br />

sairaanhoitaja päivi david, Koti- ja asumispalvelut, Kouvola<br />

osastonhoitaja Riikka Kajovaara, terveyskeskussairaala, Kouvola<br />

aluevastaava suuhygienisti Marjatta niemelä,<br />

avohoito/suun terveydenhuolto, Kouvola<br />

terveydenhoitaja sari törönen, terveyskeskuksen neuvola, pyhtää<br />

sairaanhoitaja terttu luoma, terveyskeskusvastaanotot, hamina<br />

vastaava hoitaja anita saatsi, villinrannan palvelukeskus, Kaakon kaksikko<br />

sairaanhoitaja susanna Kurki, osasto 5, Keskussairaala, <strong>Carea</strong><br />

sairaanhoitaja Mirja Mäenpää, CCu, Keskussairaala, <strong>Carea</strong><br />

osastonhoitaja liisa ekroth, sosiaalipalvelut, <strong>Carea</strong><br />

Mielenterveyshoitaja, geronomi anitta ollikainen,<br />

psykiatrinen sairaala, <strong>Carea</strong><br />

palvelusihteeri päivi Räkköläinen,<br />

Kliininen laboratorio, Kymenlaakson sairaalapalvelut, <strong>Carea</strong><br />

”oikea aika rentoutumiseen on<br />

silloin, kun sinulla ei ole aikaa siihen.”<br />

sidneY J. haRRis<br />

t. tiina häyhä

viimeinen pulla | toRttua Ja pipaRia!<br />

nitro id<br />

42<br />

ydin | Kasvot sanoJen taKana.<br />

43<br />

toimituskunta:<br />

tätä lehteä tekivät myös:<br />

suuri ja virallinen piparitesti<br />

Kari hassinen<br />

Maarit Katajisto<br />

antero Rossi<br />

pasi pollänen<br />

Yksi perinteisimmistä jouluherkuista on piparkakut.<br />

nuo siirappisen mausteiset pikkuleivät<br />

maistuvat glögin seurana, sinihomejuuston<br />

kaverina tai ihan muuten vaan.<br />

laserin toimituskunta kokoontui pistämään<br />

piparkakut järjestykseen. testikohteina olivat<br />

Kantolan iloiset piparit, Myllyn parhaan valmistaikinasta<br />

valmistetut piparit ja itse alusta asti<br />

valmistetut piparit. intensiivisen maistelun ja<br />

mutustelun jälkeen lahjomaton testiryhmä<br />

päätyi jännittävään lopputulokseen.<br />

ensimmäisenä maisteltiin Kantolan valmispipareita.<br />

niitä kuvailtiin mm. rapeiksi, kesyiksi,<br />

moneen makuun sopivaksi ja kaupan pipariksi,<br />

mitä voi ostaa jo lokakuussa.<br />

toisena maisteltiin valmistaikinasta tehtyjä<br />

pipareita, jotka kirvoittivat kommentteina<br />

mm. lattea, mauton, kahvin kanssa syötävä,<br />

rapea ja helppo.<br />

Kolmantena testattiin kotitekoisia pipareita.<br />

niiden pohdittiin olevan piparin tuoksuisia,<br />

rapeita ja helposti syötäviä, mietoja, hienojakoisia,<br />

mureita ja että niistä puuttuu pieni<br />

pippuripotku.<br />

virallisen pisteytyksen jälkeen voittajaksi nousi<br />

yllättäen Kantolan valmispipari viidellätoista<br />

pisteellä. toiseksi kiri kotitekoinen piparkakku<br />

neljällätoista pisteellä. Kolmanneksi jäi valmistaikinasta<br />

valmistetut piparit seitsemällä pisteellä.<br />

tässä vielä toiseksi tulleiden piparkakkujen<br />

resepti, joka on peräisin jostain vuosikymmenten<br />

takaisesta naistenlehdestä. samalla nimellä<br />

on julkaistu viime aikoina useita reseptejä<br />

kirjoissa ja verkon reseptipalstoilla. tämä on<br />

toki aito ja alkuperäinen, eli sitä myötä paras<br />

resepti. virallisesti.<br />

tiina häyhä<br />

lasse Koste<br />

sanna Munukkaairaksinen<br />

tove ikonen<br />

leena laatta<br />

satu pakkanen<br />

ville Karvonen<br />

Birgit salmenhaara<br />

salla Kuurne<br />

Maikki-liisa Ruhala<br />

liisa Gåsman<br />

pirjo Kuokka<br />

<strong>Carea</strong> – Kymenlaakson sairaanhoitoja<br />

sosiaalipalvelujen kuntayhtymän<br />

henkilöstö<strong>lehti</strong>, 20. toimintavuosi<br />

toimituskunta:<br />

Päätoimittaja: Kari hassinen<br />

toimituksen sihteeri: Maarit Katajisto<br />

tiina häyhä, tove ikonen, lasse Koste,<br />

leena laatta, sanna Munukka-airaksinen,<br />

satu pakkanen, ilkka pieninkeroinen,<br />

anu Raussi, teija vanhala ja<br />

anu vanhala-taimisto<br />

Painopaikka: painokotka oy, Kotka<br />

Lehden toteutus: nitro id<br />

toimituksen osoite:<br />

<strong>Carea</strong>, Kotkantie 41, 48210 Kotka<br />

044 223 1984<br />

etunimi.sukunimi@carea.fi<br />

www.carea.fi<br />

Kantolan<br />

iloinen pipari<br />

Itse valmistettu pipari<br />

Pipari valmistaikinasta<br />

paraisten piparkakut<br />

1,5 dl siirappia<br />

2 dl sokeria<br />

250 g voita<br />

2 tl kanelia<br />

2 tl inkivääriä<br />

2 tl neilikkaa<br />

1 rkl pomeranssinkuorta<br />

2 munaa<br />

1 tl suolaa<br />

2 tl soodaa<br />

500 g/9 dl vehnäjauhoja<br />

ilkka pieninkeroinen anu Raussi<br />

teija vanhala<br />

anu vanhalataimisto<br />

arja narinen<br />

pirjo lehtonen<br />

Karoliina nikula<br />

satu parviainen<br />

Palaute ja osoitteenmuutokset:<br />

maarit.katajisto@carea.fi<br />

<strong>lehti</strong> ilmestyy neljä kertaa vuodessa.<br />

seuraava <strong>lehti</strong> ilmestyy maaliskuussa 2013.<br />

aineistot ko. lehteen 22.2. mennessä<br />

osoitteeseen maarit.katajisto@carea.fi<br />

~ issn 1236-374X<br />

~ issn 2323-1394<br />

<strong>lehti</strong> on painettu ympäristöystävällisesti.<br />

<strong>lehti</strong> on luettavissa myös sähköisesti<br />

www.carea.fi/laseri<br />

1. Kiehauta siirappi, sokeri, voi ja<br />

mausteet. anna seoksen jäähtyä.<br />

2. lisää seokseen munat ja vehnäjauho,<br />

mihin on sekoitettu sooda.<br />

3. anna taikinan kovettua kylmässä<br />

seuraavaan päivään.<br />

4. Kaulitse taikina ohueksi ja ota siitä<br />

muotilla piparkakkuja.<br />

5. paista piparkakut uunissa + 200° C<br />

kauniin ruskeiksi noin 10 minuutin ajan.<br />

terveisiä | on lunta tulvillaan...<br />

tulihan se talvi sieltä, vaikka antoi itseään hieman<br />

odottaa. talvi suorastaan yllätti. Mikä olisikaan mukavampaa<br />

kuin hypätä valkoisille hangille suksilla tai liitää<br />

jäällä luistimilla? Kannattaa ottaa ilo irti jopa lumitöistä!<br />

nekin tuntuvat olevan katoava luonnonvara.<br />

ps. Kuinka onnistuimme tällä kertaa?<br />

anna palautetta tai tule mukaan tekijäksi!<br />

isa Korppila<br />

hilkka punta<br />

sari aapro<br />

sekä<br />

annukka lakanen,<br />

päivi asikainen,<br />

heli Kaulio ja<br />

emmi Korhonen

44<br />

Laserin Talvi<br />

Toivotamme sinulle<br />

lämmintä joulun aikaa.<br />

Tykkää <strong>Carea</strong>sta Facebookissa!<br />

Tällä hetkellä <strong>Carea</strong>n Facebook-sivuilla on meneillään<br />

kilpailu, jossa palkintona on leffalippuja. Sinun tulee vain<br />

keksiä naseva <strong>Carea</strong>an sopiva kappale. Tykkää ja osallistu!<br />

www.facebook.com/pages/<strong>Carea</strong>-Kymenlaakson-<br />

sairaanhoito-ja-sosiaalipalvelujen-kuntayhtymä

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!