kriminaalityö

deongelmaisten, vankilasta vapautuvien, nuorten
ja työttömien psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja
hengellinen tukeminen (http://www.jklkl.fi/).
Eri seurakunnilla ja uskonnollisilla yhteisöillä on
merkittävä osuus vankien tukemisessa hengellisesti
mutta myös osin sosiaalisesti. Hengellinen työ
kattaa sekä yksityisen sielunhoidon että erilaisten
hengellisten tilaisuuksien ja raamattu- ym. piirien
järjestämisen. Sosiaalinen toiminta voi olla esimerkiksi
asunnon järjestämistä vapautuneille tai
päihdetyötä kuten Kristillisen alkoholisti- ja narkomaanityö
(KAN) ry:n toiminta (http://www.kan.fi/
toimintayksikot/sukevan_vankilan_kan-osasto).
Varhaista vankeinhoidon ulkopuolisten tekemää
uskonnollista vankilalähetystyötä on Vapaakirkkoon
kuuluvien toiminta Vaasassa - heidän joukkoonsa
tuli myös Mathilda Wrede 1800-luvun lopulla.
Sittemmin hän tuli kuuluisaksi enemmänkin
yksityisenä vankien auttajana. Uskonnollisen tuen
lisäksi Wrede pyrki myös vankien olosuhteiden parantamiseen
ja vapautuneiden auttamiseen. (Antikainen
2003) Tätä työtä tekivät varhain myös Pelastusarmeija
ja Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry,
joka mm. julkaisi työtä varten opaskirjan. Sisälähetysseuran
toiminta on nykyisin osa Kirkkopalvelut
ry:tä (http://www.kirkkopalvelut.fi/sisalahetysseura).
Vankilalähetystyötä tekee myös Helluntaiherätys
vankilalähettien kautta. Suomen evankelisluterilainen
kirkko toimii vankiloissa valtion palkkaamien
vankilapappien ja seurakuntien työntekijöiden sekä
maallikoiden kautta, ortodoksinen kirkko lähin-
20