36 Vaihtoehtojen alueittaiset vaikutukset Seuraavassa kuvassa on esitetty arviot lähtevien joukkoliikennematkojen määrästä alueittain aamuruuhkatuntina vuonna 2020 hinnoitteluvaihtoehdoissa 1a, 2a ja 3. Kuva 26. <strong>Joukkoliikenteen</strong> matkamäärät aamuruuhkatunnissa v. 2020 eri hinnoitteluvaihtoehdoissa. Nykytyyppiseen hinnoitteluun nähden matkamäärät kasvavat eniten Espoon ja Vantaan B- alueilla kaikissa hinnoitteluvaihtoehdoissa. Matkamäärien vähenemään nykyiseen nähden tapahtuu hinnoitteluvaihtoehdossa 3 <strong>Helsingin</strong> A- ja B-alueiden osalta.
37 4.3 Vyöhykekaarten <strong>hinnoittelun</strong> vaikutus kuntien rahoitusosuuteen Kahden kaaren minimiostos ABC-alueella antaa mahdollisuuden hinnoitella kaarimallin lippuja nykyjärjestelmää mukaillen, mutta alentaa samalla nykyjärjestelmässä kuntarajoista aiheutuvia jyrkkiä hintaportaita. AB- ja BC-kaaren lippujen kelpoisuusalueet ovat nykyisten sisäisten lippujen käyttöalueita laajempia, joten niiden hintataso on kaikissa vaihtoehdoissa jonkin verran nykytasoa korkeampi. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto hinnoitteluvaihtoehtojen vaikutuksesta kuntien rahoitustarpeeseen. Kausilippujen hinnoitteluvaihtoehdoilla on vaikutusta erityisesti <strong>Helsingin</strong>, Espoon ja Vantaan rahoitusosuuksiin. Muissa <strong>HSL</strong>-kunnissa muutokset ovat pieniä kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Taulukko 3. Kausilippujen hinnoitteluvaihtoehtojen vaikutus kuntien rahoitustarpeeseen vuonna 2020 verrattuna vuoden 2013 tyyppiseen hinnoitteluun (arvio). AB/BC/ABC-lippujen hinnat (€/kk) Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Ve 1a: 50/50/100 liikennöintikustannukset -0,6 5,1 4,7 0,4 0,0 -0,3 -0,1 lipputulot 0,3 -3,5 -3,0 -0,2 0,1 0,4 0,1 rahoitustarve -1,0 8,6 7,7 0,6 -0,1 -0,7 -0,1 Ve 1b: 50/50/90 rahoitustarve -1,0 9,6-9,8 8,7-8,9 0,6 -0,1 -0,7 -0,1 VE 2a: 50/60/100 liikennöintikustannukset -0,3 4,1 3,5 0,4 0,0 -0,3 0,0 lipputulot 1,1 -1,7 -1,2 -0,2 0,1 0,4 0,1 rahoitustarve -1,4 5,8 4,7 0,6 0,0 -0,7 -0,1 VE 2b: 50/60/90 rahoitustarve -1,2 6,8-7,0 5,7-6,0 0,6 0,0 -0,7 -0,1 VE 3: 60/60/100 liikennöintikustannukset -3,3 3,8 4,0 0,3 0,1 -0,1 0,0 lipputulot 13,4 0,8 0,1 -0,1 0,1 0,4 0,1 rahoitustarve -16,7 3,0 3,9 0,3 0,0 -0,5 -0,1 VE 4: 50/70/100 rahoitustarve -2 4 3 0,6 0,0 -0,7 -0,1 Hallituksen esittämä vaihtoehto on korostettu keltaisella taustalla. Taulukossa + merkkiset luvut ilmaisevat lisäystä ja – merkkiset vähennystä. Vaihtoehdoissa 1–2 muutokset koskevat BC- ja ABC-kaarten hinnoittelua. Vaihtoehdoissa 1b ja 2b ABC-lipun hintaa on alennettu 10 eurolla 1a- ja 2a-vaihtoehtoihin verrattuna, mikä kasvattaa Espoon ja Vantaan kustannuksia noin 1 milj. euroa/ vuodessa kuntaa kohden. AB- ja BC-lippujen erisuuruinen hinnoittelu antaa mahdollisuuden säädellä varsinkin Espoon ja Vantaan rahoitusosuuksien kasvua. BC-lipun hinnan korottaminen 10 eurolla alentaa Espoon ja Vantaan kustannuksia noin 2,5 milj. euroa vuodessa kuntaa kohden. Seuraavissa kuvissa on esitetty työssä tarkasteltuihin vaihtoehtoihin liittyen arvioita liikennöintikustannusten, lipputulojen ja rahoitustarpeen muutoksista kunnittain eri vaihtoehdoissa verrattuna nykytyyppiseen järjestelmään vuonna 2020.